1955-07-09-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VlIKKOLEBTi)
'liTEKKT, the only Finnish literary weäcly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
X«imited> 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisenal
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
THD YSV ALTOIHIN:
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta 2:7S
TlLAUSHUmAT:
1 vuosikerta $4.00
6 kuukautta .. ... 2.25
3 kuukautta 1.50
SC70MEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta .$3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Hal\^ iciitoäilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $i;75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $3.00
Erikoishinnat -p^syvi^tä ilmoitiiksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä ms^u etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: V^iaus Publishing Company Limited.
100>102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin pam^lo.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O ^ 69 SL^BL^¥, ONTARIO
Kesä on kauneimmillaan ja ainakin täällä Liekin pääkallon
paikalla on kuumuutta liiaksikin — mikäli sitä nyt
(koskaan todella liikaa on. Joukottain ihmiset, kaikki, joilla
• Kiihen suinkin tUaisuus on, rientävät järvien rannoille nauttimaan
auringosta ja \'iileästä vedestä.
Tässä tulee mieleen, että vielä tänä päivänä ei miljoonilla
ihmisillä, aikuisilla ja lapsilla, ole tilaisuutta vapaa-iHkoinaankaan
nauttia luonnon suurista antimista, vaan joutuvat
ahtaissa, kuumissa ja ummehtimeissa asunnoissaan
aikansa viettämään, hikoilemaan ja huokailemaan. Kuinka
suuri onni olisikaan, kuinka suuresti se lisäisikään ihmisten
terveyttä ja onnellisuutta, jos kaikille varattaisiin loma-aikojensii
ja iltojensa viettoa varten mahdollisuudet nauttia
Ikesan ihanuudesta.
Kaikkeen tähän olisi suuret mahdollisuudet, jos maailmasta
voitaisiin poistaa sodan ja vihan mieliala, varustelu-
'kilpailu. Siten tehtäisiin ihmisten jokapäiväinen elämä viihtyisäksi
ja poistettaisiin pelon peikko.
Näitä meille kaikille erikoisen tärkeitä kysymyksiä ajatellessa
emme voi olla tervehtimättä Helsingissä viikko sitten
päättynyttä maailman rauhanvoimien kokousta ja sen
antamaa "'Helsingin julistusta**, jonka toteuttaminen tulisi te-kenu4än
maailmasta todellisesti onnen täyteisen maailman.
Kun asia on meille kaikille sydämen asia. julkaisemme
seuraavassa Helsingin julistuksen:
Ensimmäisen kerran 10 vuoteen tulevat neljän suurvallan
johtajat kohtaamaan toisensa kahtia jaetussa maailmassa
yleisen mielipiteen ponnistusten tuloksena. Heihin kohdistuu
maailman toivo. Heidän ensimmäisenä velvollisuutenaan on
voittaa molemminpuoliset epäluulonscu
6S n"man edustajain muodostama Maailman Rauhankokous
on varmuudella osoittanut, että huolimatta syvälle
ulottuvista erimielisyyksistä ja mielipide-eroavaisiutksista
voidaan tärkeissä k\-symyksissii saavuttaa yksimielisyys, sekä
että lukuisat pulmakysymykset voidaan jo tLinä päivänä ratkaista
neuvotteluteitse.
MaaHnvin yleinen mielipide on tänään todellakin noussut
väktvaltapolitiikkaa, sotilasliittoutumia, kilpavarustelua
j<i atomisodan kauhistuttavaa vaaraa vastaan. Geneven sopimukset.
Indo-Kiinan sodan päättyminen. Bandungin kokous.
Itävallan puolueettomaksi tuleminen, joka on \-ahvis-tettu
sopimuksella ja Belgradin julkilausuma. o\-at tämän
mielipiteen hallituksiin tekemän vaikutuksen hedelmiä.
Tähän asti voittamatonta v:ist:irintaa kohdanneessa
Gseistariisuntaa ja atomiaseita koskevassa k\-symyksessä ovat
eri kannat siinä määrin lähentyneet toisiaan, että yksimieli-syysr
on enää vain hx^väntahdon kysymys.
Mitä turvallisuuskj-symykseen tulee, ovat Bandungin
kokouksen hj-\-äksymät periaatteet osoittaneet, että kokonaisan
mantereen mittakaavassa \x>i rauhanomainen yhteistyö
-eri yhteiskuntajärjestelmiin kuuluvien maiden kesken syntyä
4viinan ja Intbn julistamien periaatteiden perustalle.
Helsingin kokous on osoittanut, että jos neljän suuren
ILOI:OUS tmoniioi yleisen mielipiteen kannan, siitä on muodostuva
ensimmäinen etappi sellaisen eurooppalaisen rakeimel- ,
ciisan luomiseksi,, joka takaa kaikkien Euroopan valtioidas
«turvattisuiKien ja avaa näille valtioille läheisen taloudellisen
\'hteistOMnBman tien. Tämän rakennelman luominen liittyy
xntUtartsmtsta ^'«paaii ja kaikkien sotaliittoutmnien ulkopuo-
Kiitos Thmks
' Kirj. REUi ALLEY
(Hrgin rauhankokouksen valtuutettu)
Kiitos — sana, jonka oppii
ensimmäisenä päivänä Suomessa,
Kiitos—-lapsesta ja kalasta
valkeilla' kivillä katetussa altaassa;
kahdesta solakasta neitsyestä,
kurmahv.na sulossaan seisovista;
heidän ja Paavo Nurmen,
juoksijan patsaasta;
kiitos uljaista urhoista, takojista,
jotka kaupungin kadulla muistuttavat,
että luc\i<an ihmisen luova työ
on myös ihanaa;
kii^'os varsaansa imettävästä tammasta;
lehv:en lomassa valppaasti tähystävästä
uljaasta hirvestä
ja rakastettavasta Havis Amandasta,
kypsästä naisellisuudestaan ylpeilevästä.
Kiitos — keskikesän juhlasta;
kokoista rannoilla puiden lomassa
leijuvine sav^uineen,
ja lasten silmien loistosta
heidän rvhmictyessään leikkeihinsä.
Tuomio faij
Kiitos — ystävällisyydestä
meitä kohtaan Heisinki,
jotka saavuimme rauhan nimessä
rauJMn vuoksi
ja kiitos muistoista
jotka Isiemme mukanamme,
maasta ja järvistä, metsistä
ja taloista;
i>ieraanvaraisuudesta asian vuoksi,
joka antaa tarkoituksen kaikelle.
Suom. Arvo Turtiainen.
KIRJEENVAIHTOA
mmmmmm -k ± aammmm
Isoä'ti — Kiitos lähetyksestä ja
kahvikutsusta. Se asia on myös toimitettu.
RTL. — Toinen menee n>-t, toinen
seuraavalla kerralla.
Mainari. -— Ei ehtinyt tähän
numeroon.
.4sa — Samat sanat kuin edellä
— mutta uutta voi jo suunnitella.
lella olevan \-htenäisen Saksan luomiseen.
Samassa hengessä tulisi neljän suuren
kokouksen neuvotteluteitse valmistaa
kiinalaisella Taiwanin (Formosan)
saarella olevien ulkolaisten sotajoukkojen
poistamista. Sen tulisi valvoa Genevessä
solmittujen Indo-Kirnaa koskevien
sopimusten tarkkaa noudattamista.
Sen tulisi toimia siten, että YK-järjestö
hwäks*'mänä keskuuteensa
Kiinan Kansantasavallan astuisi universaalisuuden
tielle.
On kuitenkin vielä voimia, jotka ylläpitävät
kylmää sataa ja toimivat neljän
suuren keskinäistä lähentj-mistä
\-astaan. Helsingin kokous kutsuu kaikkien
maailman kansakuntien yleistä
mielipidettä \-astustamaan näitä voimia
ja tukemaan neuvottelijoita.
Rauhantyö voidaan vihdoin toteuttaa,
jos ne rauhanvoimat, jctka asettavat
itselleen samat päämäärät — ennenkaikkea
rauhanliikkeet ja suuret poliittiset
ryhmitt\-mät. joiden aatteena
on kristillinen tai sosialistinen aate. yhdistävät
pyrkimyksensä hajoittaakseen
kaiken epäluulon ja voittaakseen rauhan.
Askel askeleelta voidaan ratkaista
maailniassa olevat \-astakohtaisuudet ja
täyttää kansojen toi\-eet-
* * * X
Tällainen on ''Helsingin julistusSe
on julistus, jonka varmaankin jokainen
rauhaa rakastava ihminen voi
omaksua omakseen.
K. S,
Oletteko syntynyt kesäkuussa? Siinä tapauksessa teidän
pitää varoa uskomasta tyhmyyksiin, joita aikakausleh.
dn julkaisevat Jupiterin asemasta. Samaisten horoskooppina
mukaan 'usennmat vastoinkäymisenne johtuvat omasta va
romattomuudestanne".. Jälkimmäinen "viisaus" tosin voi pi
tää paikkansa, mutta siitä ei tarvitse syyttää tähtiä. Maailmanhistorian
lapsellisin oppi lienee juuri astrologia, jonk^
mukaan tähtitaivaasta voidaan muka ennustaa.
Joskus vaikuttaa siltä, että ihmiskunnan kehittvTuisea
laita on niin ja näin.' Monen monet kaikkein valistuneimpien-kin
kansakuntien jäsenethän uskovat yhä vielä, että maail-ntanavaruudessa
kiertelevät kaasumaiset ainemöhkäleet voi-vat
vaikuttaa meidän pienellä pallollamme elävien ihmisten
kohtaloihin. Käsityksen perusteeksi esitetään yksi ainoa
r^uka järjellinen syy: nuo ainemöhkäleet jÖyatsaaTieet komeat
nimensä vanhojen kreikkalaisteii jumalien ja taruhahmojen
mukaan. I
Ajatelkaamme kymmenen sekuntia erästä seikkaa: ih-liiisen
syntymisen ajankohtaa, jota pidetään niin tärkeänä.
N uo valtavat taivaankappaleet ovat olleet -olemassa miljardeja
vuosia, ennen kuin ihmissuku syntyi maailmaan. Miten
lie olisivat kiertäneet rataansa odottaen ainoastaan kellon-iyömää,
jona joku lapsi sy-ntj^?
Kun ihmiset seuraavat sydän tykyttäen ennustamista,
he eivät tiedä, miten yksinkertaisin tempuin heitä narrataan,
jos tietäisivät, he tuntisivat itsensä vielä yksinkertäisemnuk-si.
Mutta kerrotaanhan usein ennustuksista, jotka ovat "osuneet
oikeaan". Sellaisiakin on, totta kai. Ihme jollei olisi,
liiin epämääräisiä ja yleisiä kuin ennustukset tavallisesti ovatkin.
'Teette kohdakkoin ihatkan", sanotiaan. Varmasti teettekin.
Jollette muuta, niin otatte bussikyytiä. "Minä iiäen
tumman miehen". Niin, kukapa ei näkisi? Ajatelkaapa, mjten
monta tununaa miestä näette päivittäin.
Sitä- paitsi povarit osaavat kyseUä ihmisiltä .asioita niin
hienosti, ettei tarkoitusta huomata, ja noita tietoja he sitten
liitelevät ominaan. Samaten he ovat harjaantuneet huomaamaan,
mitä kukin asiakas haluaa kuulla. Vieläpä he osaavat
päätellä yhtä ja toista kasvojenne ilmeistä ja juonteista.
Mutta tehän kuulitte ja näitte kerran markkinoilla tai
sirkuksessa nerokkaan "ajatusten lukijan'". Hän tiesi arpalippunne
numeron! Te istuitte penkillä ja hän seisoi kaukana
näyttämöllä. Tiedättekö, miten hän ehkä menetteli? Paljastettakoon
eräs tapa sadoista. Muistattehan apulaisen, joka
otti teillä arpalipun. Hän piteli sitä kädessään niin, että jTn-pärillä
seisovat saattoivat nähdä sen. J a hän pjjsi ykisöä
olemaan hiljaa sen aikaa, kuin "selvänäkijä*' ajatteli.
No niin, apulainen ja "ajatustenlukija'' olivat harjoitelleet
laskemaan aivan samassa tahdissa yhdestä kymmeneen.
Kun apulainen oli lausunut viimeisen kerran "hiljaa, olkaa
irin hyvä. h i l j a a l h e rupesivat laskemaan. Yksi, kaksi, kolme
neljä. Kun he olivat päässeet niin pitkälle, kehoitti apulainen
äkkiä: "Saanko pyytää täydellistä hiljaisuutta muuten
hän ei onnistu". Hän rupesi puhumaan numero neljän kohdalla,
joka oli arpalippunne ensimmäinen. Käsitättehän? Ja
sitten he ryhtyivät jälleen laskemaan. Jos apulainen keskeytti
oitis, hän ilmaisi sillä näyttämöllä seisovalle mestarilleen, että
toinen numero oli nolla. Sitten he jatkoivat, kunnes selvittivät
koko luvun. He olivgrt: harjohelleet vuosikausia ja osasivat
tiedoittaa vajaassa minuutissa toisilleen kuusinumeroisen
luvun. Ja temppu sentään ön kaikkein yksinkertaisimpia.
.\lkää uskoko ajatuksen lukemiseen, älkääkä ainiaan
sellaiseen, jota esitetään rahan edestä. Se on ainoastaan keino
narrata teiltä rahaa. Entäpä oikea spiritismi tanssivine pöy-tmeen
ja itsestään kilisevine lasineen? Sellaisissa näytän-röissähän
voidaan katsella ja kuunneUa henkiäkin, jotka ovat
saapuneet "rajan takaa'^. Mutta pankaa merkille, seuraavaa,
esitysten aitoutta ei ole vastustettu tieteellisesti- Kaikkia outoja
ilmestyksiä tosin ei vielä ole selitetty tyy^^yttävästi. Mut-t?
suurin osa spiritismin ihmeistä koskevista jutuista on silkkaa
tarua. Näin on varsinkin henkien ilmestymisen laita.
Kuka hwänsä voi esittää Caesaria, Napoleonia tai Jeimi-tätiä
ja honottaa verhon takaa: "Terve, terve! Niin. mma
\oin oikein h\-vin. Terveisiä KaUe-sedäUer' x
Kun kummitukset kerta ovat esillä, puhutaan mistä.
Mitä aaveista pitäisi uskoa? ^^Henkitieteellisen" tutkimuksen
emämaassa Englannissa on sillä alalla päästy aika pi^^J'^"
Kun kerran tutkittiin alun neljättäsataa ''haamutaloa", päädyttiin
hämmästyttävään tulokseen. Noin 250 tapausta ei antanut
\-ähäisintäkään aihetta uskoon tai epäilykseen. Kuultiin
askeleita, raaputuksia ja kaikenlaista muuta, mitä kerta
kaikkiaan ei \-oitu selittää. Yleisön pyj-nnöstä lähetettiin
doin radiossa '"kummitusohjelmaa'' suuraan '^haamutaloista'.
Mutta kuinka sattuikaan, kovapuhujbta ei aaveiden hetkien
aikana kuultu näpsähdystäkään. .^^
Taikauskon nyk\-inen levinneisy\-s panee epäilemään i -
miskunnan järkeä. Oike:alle opiskelemisdle ja tietojen han -
kimiselle siitä on suurta haittaa. Sminnattakoon harrastukset
terveellisempään ja hyödyllisempään suuntaan.
A. H-Meidän
ihmisrakkautemme ensimmäinen hyve on, etta
heikkojen ja epäonnistuneiden tuke käydä perikatoon, P
iieitä on siihen vielä autettavakin. — Nietzsche,
Sivu 2 TJinanfalna. lieiziiiaian 9 i^vixta. 195$
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 9, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-07-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550709 |
Description
| Title | 1955-07-09-02 |
| OCR text |
(KAUNOKIRJALUNEN VlIKKOLEBTi)
'liTEKKT, the only Finnish literary weäcly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
X«imited> 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisenal
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
THD YSV ALTOIHIN:
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta 2:7S
TlLAUSHUmAT:
1 vuosikerta $4.00
6 kuukautta .. ... 2.25
3 kuukautta 1.50
SC70MEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta .$3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Hal\^ iciitoäilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $i;75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $3.00
Erikoishinnat -p^syvi^tä ilmoitiiksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä ms^u etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: V^iaus Publishing Company Limited.
100>102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin pam^lo.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O ^ 69 SL^BL^¥, ONTARIO
Kesä on kauneimmillaan ja ainakin täällä Liekin pääkallon
paikalla on kuumuutta liiaksikin — mikäli sitä nyt
(koskaan todella liikaa on. Joukottain ihmiset, kaikki, joilla
• Kiihen suinkin tUaisuus on, rientävät järvien rannoille nauttimaan
auringosta ja \'iileästä vedestä.
Tässä tulee mieleen, että vielä tänä päivänä ei miljoonilla
ihmisillä, aikuisilla ja lapsilla, ole tilaisuutta vapaa-iHkoinaankaan
nauttia luonnon suurista antimista, vaan joutuvat
ahtaissa, kuumissa ja ummehtimeissa asunnoissaan
aikansa viettämään, hikoilemaan ja huokailemaan. Kuinka
suuri onni olisikaan, kuinka suuresti se lisäisikään ihmisten
terveyttä ja onnellisuutta, jos kaikille varattaisiin loma-aikojensii
ja iltojensa viettoa varten mahdollisuudet nauttia
Ikesan ihanuudesta.
Kaikkeen tähän olisi suuret mahdollisuudet, jos maailmasta
voitaisiin poistaa sodan ja vihan mieliala, varustelu-
'kilpailu. Siten tehtäisiin ihmisten jokapäiväinen elämä viihtyisäksi
ja poistettaisiin pelon peikko.
Näitä meille kaikille erikoisen tärkeitä kysymyksiä ajatellessa
emme voi olla tervehtimättä Helsingissä viikko sitten
päättynyttä maailman rauhanvoimien kokousta ja sen
antamaa "'Helsingin julistusta**, jonka toteuttaminen tulisi te-kenu4än
maailmasta todellisesti onnen täyteisen maailman.
Kun asia on meille kaikille sydämen asia. julkaisemme
seuraavassa Helsingin julistuksen:
Ensimmäisen kerran 10 vuoteen tulevat neljän suurvallan
johtajat kohtaamaan toisensa kahtia jaetussa maailmassa
yleisen mielipiteen ponnistusten tuloksena. Heihin kohdistuu
maailman toivo. Heidän ensimmäisenä velvollisuutenaan on
voittaa molemminpuoliset epäluulonscu
6S n"man edustajain muodostama Maailman Rauhankokous
on varmuudella osoittanut, että huolimatta syvälle
ulottuvista erimielisyyksistä ja mielipide-eroavaisiutksista
voidaan tärkeissä k\-symyksissii saavuttaa yksimielisyys, sekä
että lukuisat pulmakysymykset voidaan jo tLinä päivänä ratkaista
neuvotteluteitse.
MaaHnvin yleinen mielipide on tänään todellakin noussut
väktvaltapolitiikkaa, sotilasliittoutumia, kilpavarustelua
ji rauhanomainen yhteistyö
-eri yhteiskuntajärjestelmiin kuuluvien maiden kesken syntyä
4viinan ja Intbn julistamien periaatteiden perustalle.
Helsingin kokous on osoittanut, että jos neljän suuren
ILOI:OUS tmoniioi yleisen mielipiteen kannan, siitä on muodostuva
ensimmäinen etappi sellaisen eurooppalaisen rakeimel- ,
ciisan luomiseksi,, joka takaa kaikkien Euroopan valtioidas
«turvattisuiKien ja avaa näille valtioille läheisen taloudellisen
\'hteistOMnBman tien. Tämän rakennelman luominen liittyy
xntUtartsmtsta ^'«paaii ja kaikkien sotaliittoutmnien ulkopuo-
Kiitos Thmks
' Kirj. REUi ALLEY
(Hrgin rauhankokouksen valtuutettu)
Kiitos — sana, jonka oppii
ensimmäisenä päivänä Suomessa,
Kiitos—-lapsesta ja kalasta
valkeilla' kivillä katetussa altaassa;
kahdesta solakasta neitsyestä,
kurmahv.na sulossaan seisovista;
heidän ja Paavo Nurmen,
juoksijan patsaasta;
kiitos uljaista urhoista, takojista,
jotka kaupungin kadulla muistuttavat,
että luc\i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-07-09-02
