Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 31, 1953

              i i i '
|j-.w>Vir-sä':.-.
mmm ^ - ':mmmm^^m^-^M
..f. .•. .;...•$ 3. ..•5 0 • • j~ ••imi-j-^'*^-r.',ir:.^f^\<*^:^\f''^'\^J-: •.
1
TO senttiä palstatuumalt». Ä|l#ar«bffesaö^W
^Änanilimoitus 43J0O^risen^
tcd, 100^102 ElmSöeet Wfefit. S^buryi J ^ a r i o . V-^ ^^^^^^
KaiJcki I4eJciUe tJRxkoitetut
4Ei^tfti#liui Vainu»
LIEKKI
takaan sukiinsa, maineen ylläpi^
i i . ; Hänen j4peä«siiiUym
kuin esiintymisensä: suruii. murtamaha
olivat aivan erikoista luok^taa
KäiBo IKantä. esitti^^alhaiseöi luök-
^aa*^ Iciiiänvan «sam »infei^
?se^ liuä^ yi^in hän«n J f f l ^
Äc^5^t|rkses^
•:jbai^töwiai: • t e^ >DaA^;:%^^
li^ibitiiä liän ^ f t i : Ipi^^^^^^
rasnueh^ osan hyvm iciivasti^
tausta myöten.
iirUhiri. liuikentelevaisen (sanpmaleh-iiyalotkuvaajän
tehtävään tuskin olisi
ölliit sopivampaa miestä kuin Kusti
RönkÖ. Hänen esityksestään ei puut-taipt
xn i»itäan
liikaa^ l^^ft I^ulltaasti se, öiin^ä
asetta^iiit, ''y
HARVOIN tiilemme ajatelleeksi; että sanontatapa
tasapaino' on jotakin s^gcn herkkää- ja
kutteista, jota me ihmiset, hiiolhnatta^tiedois^tomie jj'^^
nilkastamme, sangen yäöai^ tunmaom^j^
sunrine että kasvit ja eläim^ icyB^ pitä^
huden sahMJjen lucmMnk^^ nojalla; j o t ^ s^tkevät^
neetto^ ii^«itä. lm ^ass^ täy^*sta
: t ^ e i sbövbarjB!^ tna^aRon kasvisto^ ^'^'-^ry
^•?s?^i,;;:'^t*^
juuri ilimeksik^ ole onn^tuneet sa^^tel^oään p ^
paijtibtöiinaa^
usein tyhnij^^fes^mmfe saanie^tVa^feaK^BS^
köjä rikkomalla ja .yletokatsömafta nii^-sääötöjä, joit^;
kematon luonto
T-"R^'7^>. rr???B "'tTT .iiii TVTTT ^fZ- TTtU?'^VTTsf T:
Esimerkkinä luonnon tasapainotilojen äkillisestä hlr
tymisestä mainittakoon ankeriasmöhon yhtäklan?ii
kaikkialtaVEurbopan ja Atlänriin puoleisen Anierikii
koilta/ Vuoden 193^3 vaiheilla tömä hyöd^^lHnen käsvi;.j
•• m.in. suunitattqmat )t^!aapiäaf|it
: sai J3ji^6a|st| t u ^ taudin saastuL
ha, Vasta nyt tU<ihö:^!i W^ #anut levitä enii
siile k^Vypiikpfefi. S^ätamöi? aavistiaminkäaaluis
« S S »
''li'
:
m-mm'
• S
Tässä numerossa loppuu .^Ipertin lyhyt; jatkoker
"Ristikon yarjossa" ja aloitanune sittgnC^äinöSs^
Liekille kirjoittaman pitemmän jatkoke^lpmuk^ 1'
suuden kaupi^iki*'. ^ Se on kertomus er^työl^isnui
^ n yaiheisu^ jolsa sitkeällä opiskelulla ja-itsfekieltäyt;
lä pääsi eteenpäin tässä maailmassa. Se; öh leri^t^^^^
kiintoinen kertomus, jossa on huoinattavasti-ihyöskm^j^^
»ittävyyttä ja kauneutta, ^e alka^ ensi"huitieifossä.
; iMeillä on inyöskin toinen jatkokertoäiiis tiäi|^^
''Testamentti" loppuu, nimittäm Marjaten ibiUnis kfer^
"Ilona". Marjatan kertomukset jokainen Litukin lukija t^s-^^^^
tee jo mainitsemattakin sellaisiksi, että niiden parissa %iilM'
aika, joten lähitulevaisuudessa siis saamme tääs-hautt^l^»'-
nen pitemmästä kertomuksestaan ja sitä ennen useista ly-hemmistä,
sillä luin on yksi ahkerimmista iLiekin avusta^^
Useat Liekin kirjoittajat, jotka ov^t iaik^enmiint^^^
taneet koko usein, ivalittavat, ettei tahdo olla äikaSi kirjoittaa,
kun on kodhihoito ja sihiä sivussa Inonet muut työt odotta­massa
tekijäänsä. Voimme sanoa^ että Arjatta oh mi^^
kin kodinhoitaja, mutta MiKltä sUti riittää aikaa kirjoittiaa
ahkerasti Liekkiin. Voi kyllä olla niin, että Ä
käyttää liffjoitlaiBiseeB^^ai^ siitä apista, niih^lfitotaivits^^^
l e ^ n , mutta hä» |Mdä ^%nt|^ä|^|^|i«t^^
vaan antaa sen loistaa kaikkien Licikin i i i k ^^
toksi: Toivotamme vain 'Marjatalle edeJl^etit Ihhostiista. ^ i r i
joittamiseen^ sangoin kuin kaikille. tOisil|^^i ^r|iä|HjöiU^&
V T4Dä l ^ ä o a ilmest3^\ lehtankkceo^
tas^.'*K0^'Vjid^aisu^ jofa^myoskinVt^^
lyail^jkjen. kir|oituste& tule^ olla perillä y^iii^sjt^
. l ; ^ t i iS.^:iiä, s£Uä.aiko^«ksena.H3n saatda l*keyäf'jÄinos^
mahdoillisimiaaii ^nathain, hyvissä ajoissa eni»mv:ya
hoitamme jcynäilijoit^nme myöskin, ottamaaii / t a^
mioonsa. - : •• „ ,."..
. . * - • .^^^ ''IX-' ' r ",
EtusKoUa olevassa kirj<»tukscssa käy i f e j i j v että Lieki^^^
J|iÄöföa( meril^yonE
ollei^l^^ |^«*o^ häj^ijääi 'iä0m^i;
että ei sSiä kuiduhuti^^
todisti sen seikan, että Eteläpään' näyt-tdijät
muistivat roolinsa.
•Kaimem kiitos w
TaAta, EtkäfÄäh näyttelijät! T^^njme
saavamme nauttia pian yhtä ehjästä ja
taiteellisesta esitylbestä! Siihen toivo-niukseen
yhtyy^ esitystänne:
seqxagiiul s^iihtäyteinen^
•yleisö;-;— JW5:-'; : • ^-^^^-^
1
Hl
hyy^.. ^uUi Porcupinen nsorttdijät Di|^tt|uii
l^äis^lä ^iiu)bih4iaaiaia y ^ i ^ ^
**N«I^ naistÄ'\ «xiikä:WtBainio näytehn^.
'Näytehn&n esitys oli myöskin erikois^^J^ttu^ hyvää,
mikä osoittaa, että näyttelijät osasivat itulkita koko lailla
tarkoin osansa siten, kuin kirjailija on W ajatellut, ^ t y s
oli \kauttaaltaan puhdas ja virheetön. Varsinkin näytelmän
nuorimmat esiintyivät edukseen eikä moitteen sanaa, voi
sanoa vanhemmistakaan, mutta erJkoisestt^^kkieii esiiyistä
st^uranneiden katseet kohdistuirat juuri/nuori^^ nijui
selvästi ja tunnustusta ansaitse<V'alla Uvalla subrfttnat
l^ean tehtävänsä. . ' '
Näytelmltvieraiiut ovat hyvin -ytrkistäyiä ja niitä pitäisi
harcastaa enemmän. Mutta viei^ilunäj^iänu^ t^^^
hyviä, seÖaisia taiin esimerkiksi tämäkin näytelmä. "Himp-
Jumnppua'* voidaan lehkä toisinaan näytellä kotona, mutta
ir^raUle^ pitäisi elia tarjottavana jotain paieäipEia^^^j^
'>t>kka£u^^ Hyvät nä>teUnät jättä^r-ät aiha katsojiin jo­tain
jseUaista^ nutä eivät huonot näyte|n]^
Toivx>mme pian taas saavamme etdäi^älaiset v i ^
T^au^Ia Sudbur^-sfia^ sillä heidän esityksensä oli todella ^ellai-
%ippua poistaa l i ^ tällä tavaDa:
l^ienen r p ^ ^ ymjMuxii-vät
lt^£äiiuk^2i^ ja k pois.
Jos ^^^tteeseen jää : vielä likaa rkiin
kaiB^i pieinet saippuäkupilat ovat lastat­tuna-
BHIallaitarvitaa saippuavesi
kunnoHisent^n tekemiseen.
(Pesuveden tehokkuus siis mitataan
saqj^uayaahdolla. Jos vaahto ön haih­tunut
peisuyedestä, on tehtävä iiusf/
vaahtovesi. Likainen vesi vain kiiii-nittää
lian vaatteisiin, joten ^ i yön
kestävä A-iaatteiden liottaminen saiippiia-
TCdessä ei ole suositdltavaa.
iEi hyvää työtä parsia tarvitse.
nen, että jokainen katsoja toivoisi sen
uusiutuvan. Parhaat kiitokset kaikille
näyttelijöille, jotka kylmää ja huonoa
ilmaa uhmaten lähtivät tälle pitkälle
matkalle. Mutta heidän uhrauksensa
maksoi vaivan, sillä heistä jäi todella
kaunis ja kiitollinen muisto kaikille
niille, jotka heidän näytelmäänsä seu­rasivat.
(He saivat täällä ystäviä jäjos
ilma olisi ollut suotuisampi, olisivat saa­neet
paljon enemmän seuraajia mainiol­le
näytehniUleen ja esitykselleen.
Kotoisista toimistamme voimme mai­nita,
että helmikuun 8 p:nä esitetään
Finni^-haalilla kolmiosainen lauluhäy'
telnÄ *<Saariston tyttö", joka takaa taas.
viiht>isän illan Finnish-haalilia. - JWS.
i .4 f.
mhSt ^^paimfeiikoiri^^
josta lintujen oli helppo niitä pyydysteUä. itintu^ öll^j;
p^kko> suorittaa etsintöjä laajalla alueella lÖytääkseeii täh*
^yat annojt$ensa.; Kilftpä liöuna^ jäiyät hautomatta ja
^isetTuokkuna^ta. •: V.-. • •'".^'',
' Se muödia oikku, joka inäärää; että käairnieeniiäikaa
nyt käytettävä, on aikaansaanut rottien ja hiirien nopean
*sääntynutseh k a i ^ min. käärmeet bvpt
^^mJi^t ' * r ^ ^ ' • :' '-••''l'"'
Afrikan laajassa maanosassa luonnon tasapainotpa
muodostumassa päiv^npoltt4vaksi kysymy^fcä.:
non J2urt$ynlÄn si)^^^
' man laajat inittasuäj&etv Pulmaa
sanottu^ kun ti^iaseij^^^a^
:H^tiisti^ vöidaafr aina odottaa % ä ^ ^ ^ l i i ä ^ ^ t ri
' 1aSn'^I^fej^
vuoättain^rijmeisten kyrraneneÄ 'ibbefcn^anSa^?;i3^ 3 ^
. Tmäyää, etter tällaista y(^r^yuodatiöt§^^^
"Afrikassa ilman näkyviä muutbk^a k p ^ v^^t«r^
-kann?ösä--- ja välillisesi r a j ^ kasjym ^
tOelähitennietsästys ei myöskään ole yaikutf^Ö^
sesti tasapainotilaan. Leopardi esimerkifoi%n' uhk^
ihmisiUe että l^arjalle, mutta se p^ä^my^^v^^
Leopardin ^lykyisin miltei hävittyä | N B ^
~ >aiaani-lisääntynyt ^iinä määrin, ktäs^^tuöt^"^js^^
ij*^Ileyisiä paljon kuin antijocijpi^a. eiefäh^mbiira^^^^^^
la;- ||na
nit, sillä nämä miltef^aäkkiraiE&a&^
gen hyödyllisiä noukkiessäan kaiklcialta pieiiiä tuho
siä ravinnokseen, jopa tetämällä' sormillaan e^^^
P^ku<öläviä etsiessään. - <^
Liian vähän huomiota on myös kiinnitetty 1itor»honkanspj«a
tasapainoa säilyttävään ominaisuuteen. Önhah ihmineiili^
eläin luonnon «uuressa järjestyksessä. Belgialaiset paaltiv^'
siirtää tuhansia alkuasukkaita lähellä Lake Edyrardia ^ak-smtavasti
paremmille metsästysmaille siinä toivossa, elt^
kuasukkaitten entisillä äsumsijoillaTiistakÄnta^^^^f^
sääntymään. Seuraus oli kuitenkin aivan päinvastainen,
kayiodäimet kuin leijonatkin tulivat pian haH-in^isiksi.
kuasukkailla ioli nimittäin tapana kaskeamisen iapaanpoH-taa
kasvillisuutta asumusten ympäristöltä. Täbäh tu^^
lannoittainaän maahan kasvoi tavallisesti rehevää
jossa antik)opit, puhvelit ja s«prat käiovät laitumella ji^
den jäljillähän liikkuivat Idjonat. Alueet, jotoal^f^^
kaat joutunrat hj^lkäämään, menettivät piaai ^äiannät 1^^^
nurmikkonsa ^kaikklnielevän pensaskasvillisuuden tieltä?»