Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 24, 1951

              'm
(KA UNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weeldy in Canada
Publisbed and printe^ by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
-Registered at the Post Office,Department, Ottawa, as
secondclass matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista jä tieteellistä, luettavaa.
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta
6 kuukautta
3 kuukautta
.$3.00
.1.75
. 1.00
raD¥SVÄLTpieiN: ;
1 vuosikerta ......$3.75
6 kuukautta . . . . . . 2.25
SUOMEEN ÄTUAILLE ULKOMAILLE.
1 -vuosikerta .. 0450 6 kuukautta . . . . .. $2.50
ELMOffTOSMINNAT:
75 senttiä palstatuinnalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanllmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
•värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pyssrvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
(m lähetettä>vä maksti^tuMtesa^
AsiamiehiUe my&metään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut znaksuosoitUkset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Pul^lishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbusy; Ontario.
Toimittaja: W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
JO ly
A
Liekin pisnentyneestä koosta on ollut viimeaikoina liuomat^
tavasti puheenaihetta, mutta nyt se on loppunut, kun päästiin
taas normaal^oköon* --^tarkoittaa s^npa feiitiseen^ikokocaiy
Mutta yksi hyvä puoli kuitenkin tuossa pienentyneessä/Lie-/
kissa oU, kuten eräs ystäjvamme kertoi. " Täällä Sudburyssa
ainakin monet Liekin lltkijat tekivät sen havainnon, että he
tarvitsevat silmälasit^ joita ovat yrittäneet välttää plternmäni
ajan. Jotk^it lienevät ne hankkineetkin ja ne; koituvati asian­omaisille
ehdottomasti hyväksi, koska näköi on sellainen, qttä
sillä ei ihmisen 'käniiäta urheilla oUerikaaiiyV^anhetij kim
huomaa siinä jotain TVikaaf'tulee hankkia • -
Näinollen siis, vatkkä pienennetty Liekki tuotti j o i l l e k i n^
jo lasit om^äAallekih — v^^^^ oli se ikäänkuin heratta
j ä n ä monille. Se dli kuin väröititksena siitä, e t t ä silmiä uh­kaa
ivaara ja siitä varoituksesta monet <ehkä vielä kiittävät­k
i n Liekkiä.
Me ihmiset emme useinkaan anna luonnon ivaroituksille
initään huomiota, ennenkuin vasta sitten, k u n on pakko ja s 1-
loin on ehkä myöhäistä. Monet ovat pilanneet esimflrkiksi
silmänsä, yrittäessään sisiftellamahdoUisLmman kauan ilman
uimalaseja. Ön totta, että lasit ovat ensin hankalat pitää,
imutta kaikkeen tottuu ja «varsinkin silloin, kun se on väUtär
mätöntä.
Olemme olleet puheisilla oiseiden paikallisten Liekin lukijain
kanssa ja he ovat kaikin lausuneet tyydytyksensä sen joh­dosta,
että Liekki on taas entisen kokoisensa ikirjasintenpu
iestä. Tuskin kukaan protestoi siitä, että ei sitä pidetty pie­nillä
kirjasimilla painettuna — ei ainakaan ole kuulunut mi­tään
sen suuntaista.'
Haluamme kuitenkin vidä korostaa sitä seikkaa> että tämä
; Itciko vie' huomattavasti enemmän paperia, joten se, asettaa
eteemme kysymyksen Liekin yhä entisestään levittämisestä.
Jokainen LiekiRhikija voi hankkia -uusia lukijoita ja muuten
t€!hdä parhaansa Liekin hyväksi. Samalla kertaa voidaan
painaa isompikin painos ja lisäähtjmeet tilausr ja ilmoitustur
lot; korvaajvat hjmn lisäpaperm t&innan. Puhukaanime siis
* iliiekin puolesta ystävillemme j a tuttayillerome}^^^^^^
meaHeK^l\ikij<»ta^ievitt^iiäj^
IPidetääa inyösJkin muistissa, e ensi kuun 1 .p:n jälkeen
- Uhoavat Liekin tilai^innat.: ¥ielä pn siihen mahdollisuus
saada Liekki «vanhalla hinnalla^ jos pidetään.kiirettä. Jos ti-laisksenne
loppuu sanoka^mmäe ensi kuussa^ niin uudistus
maksaa vain $3 ivuosi, jos uiMistatte tilauksenne ennen c^nsi
±vaxn l päivää. Se kannattaa siis tehdä, sillä spstpä se on
^ pienikin s ä ä s t ö . ' ; y-,. •
Ensi mpnerossa siis alkaa Aku Päiviön kirjoittama jatko­kertomus,
joka on vamiasti (mielenkiintoina tuttavuus* k a i - ,
«kille Akun ystäville Ja tuttaville. Jo senkin takia kannattaa
uudistaa tilauksensa ajoissa, ettei^ tule mitään keskeytystä
khden tulossa.
Jotkut tilaajat ovat olleet pahoillaan siitä, kun heidän ti­lauksensa
on katkaista». Asia OI» kuitenkin siten, että jokai­selle
tilaajalle lähetetään ajoissa tieto siitä, että tilaus katkeaa
silloin ja silloin ja ellei uudistus tule ^ihen mennessä, niin-luonnollisesti
tilaus katlcaistaan. Kuitenkaan katkai^minen
«ei tapahdu aivan heti, vaan jokainen saa muutaman ylimää­räisen
numeron, mikä antaa tarpeeksi aikaa tilauksen uudis­taminen.
Näin ollen, jos tilaus pääsee katkeamaan, se on
tilaajan cana s;yy. Liekin osöitteidenhoitajan täytyy pitää ;
hm% tt&aBsiۊi tousten &a%ai^amsesta ja^ wudistwsesta,
mutta tilaajan vain yhdestä, omastaan, eller hän ole asiamies,.
•V- !•
KirJ. E L L E X L I N D EN
KEVÄTPÄIVÄ pakkasherran
haastoi kilpasille:
"Lähdetäänpä uuden kerran
voiman koittosille.'-
Pakkasherra paukut teli,
jäätä, lunta uhkui,
pyrytti ja tuiskiitteli, ;
pohjatuuli puhkui.
Kevätpäivä pakkasherran
pani pakosalle,
kun se paistoi viikon verran
talven nietoksille.
Suli siinä talven lumi,
päivin harkkosille,
pakkanen sen jälleen puri
öisin kerstehille.
Kevättuulet ilmassa
jo lämpöisinä soittaa,
hallan poika harmaja
se sentään-'min voittaa.
Lumivaippa valkoinen
pn vielä kaikkialla,
järven siniaältonen
on vanki jäiden alla.
Pian kevät pakkasherran
kokonansa voittaa,
^vaikka vielä jonkun kerran
se mahtiansa koittaa. ; - J ^
On sanottu, ettei tilapäinen sattuma esitä suurtakaan.
erinäisten keksintöjen luomisessa, mutta kuitenkinn «ti«et5ä-ä-'
pdrunatkeitetaälnkuoripäänisi-nä,
imenettäiyät n^ ainoastaan; 10 pro­senttia
C-vitamiiniaäTi.
jKun perunat kUoritaaii ja keitetään^
on "vitaminimenestys 50 pr<^nttia.
Kun i>eruhat survotaan "puuroksi'V
on menetys 60 prosenttia.
Taas kun perunat pidetään lämpimi­nä
puoli tuntia, ön C-vitaini-nin mene­tys
niissä 98 prosenttia.
K I R J . TYYJfE
Tääi* Haukijärvi
pienellä säntäkiitnmitlla
mun koHm, vaikka matala, ^
se ompi mulle kuitata.
TääV huokim metsät timheat
ja jätvenMitieet loiskivat,
tääir iltarusko kaun^imntin
[kitvastim järven
ta^\ mänty luona inökkim,
se ensrs^
Se oksiiimri vnia smjasi
kim juurelleen mä istahdin. .
Sen luona-käfsvit juoifhin :^
se kuuli ensi Itaavehet,
se kuulla saa mvös viimeiset.
On täällä kaikki toiveeni,
myös tänne uhraan voimani.
Ja vanhuus kun mun saaavuttaa,
- on täällä raulian valkama.
Jos olet tyytyväinen Liekkiin, kerro
siitä ^ystävillesi ja tuttavillesi. Ellet
ole, tiedoita siitä Liekin toimitukseen.
Pienellä vai\'alla ja täsmällisvydellä
voidaan siis ^iUttää kaikki tilauksen
katkeamisen tuottamat haitat, jotka ei­vät
ole kiusjdlisia vain aaanomaiselle
itselleen, vaan myöskin Ididen kontto­rille
j a etupäässä osoitteidenhoitajalle.
P i d e t i i ^ siis:"huoli tilausten uudista­misesta
ajoissa — ja myöskin uusien
tilausten. haBtKfeanoisfis
toria kertoa muutamista tapauksista, jotka ovat olleet
teenteke^dä eräiden keksintöjen syntymisessä. Kumn^'
niiden perustana on ollut monivuotinen tutkimus- ja koV
toiminta. Tyypillisin esunerkki on vulkanisoimisen ke^l
nen; .Ajmerikkalainen Goodyear^^o^^^^ vuotta koV^
jotakin (menetelmää keksiäkseen kumin vulkanisoinnin
Sitten sattui eräänä päivänä, kun hän parhaillaan
eräsfökumiliuosta rikkiin, että tästä nesteestä tipahti
kuumalle uunille, jollöih kumi: heti vulkanisoitui. (ioo^^
havaitsi, että hän oli löytän3rt probleeman ratkaisun.
hänen aikaisemmat yrityksensä olivat epäonnistuneet, ja^*
tuo tipahtaminen kuumalle uunille toi ratkaisun. Xyt ^
vulkanisoidut kumit kaikissa autoissa.
Eräs amerikkalainen kemisti oli . laboratoriossaan tefc
eräitä kokeita. Mentyään aamiaiselle käsiään pesemättä K'
huomasi, että voileivät maistuivat makeilta. Hänen sort^
saan oli siis jotakin kemiallista ametta. Hän me^i tak^^
laboratorioon ja tutki niitä aineita^ joita hän oli kokeillutJ
niin hän kieksi sakariinih.
Samanlainen sattuma tapahtui sHle tanskalaiselle lääkärC
joka koetti keksiä pätevää-matolääkettä. .Hän oli tehr'
aiseita seoksia ja saäiiuttab^^ Kokeillakseen hän ^
laistensa kanssa maistoi niitä jä koko seurue lähti sij
I^eiseen ravintolaan aamiaiselle. Tanskalaiseen tapaani*
tilasivat myös pullon pilsneriä j a nauttivat sen. Mutta kl
kien kasvot alkoivat punoittaa, korvat kuumentua ja iie tel
iiv-ät pahoinvointia. ,r • :
Kemistit palasivat laboratorioon ja tekivät uusia kokei
jolloin selvisi, että heidän keksimänsä aine olikin mitä teki'
kainta alkoholin vastustamisainetta. Varsinainen_keW
tiolht. Jacobson, antoi sille nimeksi antabus", mikä jöliti^
nälaisista sanoista anti =. vastaan ja abus = Kmo, IL
.'\ntabusta käytetään tehöljkäasti: taistelussa alköhölkj
vastaan..' • ..- • . •'•
Ranskalainen .Daguerre edisti suuresti vdokuvaustää
kehittymistä. Hän oli sattunut jättämään valokuvausk'
kaappiinj jossa oli elohopeaa avoimessa astiassa! Seiiraari
aamuna hän hämmästyksekseen huomasikin, että levy olit
hittynyt astiassa. Hän aavisti, että tämä oli täytynyt tap:
tua jonkin kaapissa olevan nesteen vaikutuksesta. Asiaa t:
krttuaan hän päätti, että tämä oli tapahtunut elohopeanli?^
r\'jen haihtumisesta. .Tämä tapaus johtui tietenkin saK^|
malta, mutta ei ole unohdettava, että Daguerre oli jo
askarrellut valokuvauksen kimpussa ja e t t ä hän koetti k
tää hyväkseen kaikkia ilmeneviä imalhdollisuuksia.
Synteettisen indigovärin valmista^ncn naftaliinista
probleema, joka suuresti uhmasi kemistien- uurastuksia. L
sittiin sopivaa katalysaattoria, joka olisi tuottanut toivoC
hapettumisen, mutta turhaan. Eräänä päivänä laitt£ee
upotettu lämpömittari särkyi ja lelohopea virtasi nesteesei
aiheuttaen heti toivotun reaktion. Tietenkin elohopeaa oij
käytetty, jos kepeitä olisi jatk;^ttu tarpeeksi kaiian, mutta 1
dellinen havainto tehtiin joka tapauksessa sattumalta..
Ns. öffse^ainanta, joka nykyisin on kirjapainotaidcu 6
keimpiä puolia, 'liCfcsittiin siten, että erään "^kivipainokoK
.«syöttölaite ei toiminut. Paperia ei sen vuoksi Vöitii oikea:
hetkenä asettaa niin, että se kävi koneen'läpi. Painöpt
työskentdi täysin valssia vastaan; j ä knn seuraava lehti sj"
tettiin, niin paperiin vaikutti toinen painopinnan tak^tdj
va paine. Tämän oikeastaan onnettöinuu^eit Sattui hnorj
maan Ira W. Rnfel, joka seisoi koneen läheisyydessä ja jc^
siitä sai aatteen off-set painoonsa. ... . j .
Sattuupahyvinkin usein, että jokin keksintö ön:Saanuti
kunsa jostakin työssä sattuneesta tapaturmasta tai virheet
jGeneräl Motorsih tutkimuslaboratoriossa öli kauan iiii.
telty, miksi äntombottörit naputtivat tiet3risessa olösUhlei^,
Pääsoin selville, että tämä johtui j ^ t t o a i n ^ J6ku'l2i\
ratorion henkilökunnasta sai aatteen, ettämilKJnönn nakut^
ehkä lopipuisi, jos polttoaine saisi toisen värin: Teoriäo^-.
tautui kuitenkin vääräksi, mutta aatteen saanut-Henkilö
laboratorion - varastoon 4 ja pyy^i saada jotakin kaasuoljvT
erittyvää aihetta.
Varastonhoitaja ei heti vOinut ehdottaa jotakin varmaa £
kulilla ^ J^:
mväuii l'
soittajiC''' ^
sertti, jot^
ivftokuntu
;nist'<2!icci r
I lohtdjil!!^''
pi-käiiik^i-
\ ta ti- hari
l_ ki'}isertin.
mi Sir.
V' ARSOV
. ettiin
ranskalaisei
rikkalaisen
:!ken. Pica
-vät maal
' karkki eiv
..Paul Rot
maailma,
\'at Mnen
än'bassoa
ymmärtäv
• :\Iutta
"kasta hl-i
ihmisiä,
että hän
Usta- 'jot]
• '-taistfelee:
kourallistK
-yrittäneet
'• rallinen,
• puolesta,
^ Hänen t
I. vaargllisi
.••'>on.t.ajunr
^v.täistelta^^
• .täessään
kuu5i;;Vii
• yfeteiskujT
:~taiteen VI
• manamij
vastuunti
..'znanpsani
-..lesta.'V.
:: .Hän,
.:.,a3eena
: tieteen \
toivottu vaikutus. Mies ei tiennyt, mikä vaikutus" jo^.
saattoi olla, mutta sillä kokeiltuaan hän huomasi, että napt-lakkasi.
j
Varastohuoneessa oli 10,000 pulloa ja niistä oli vain yhdi^.
ainetta, joka saattoi lopettaa nakutukset, ja tämä oli
Aivan sattumalta kokeiltiin tätä yhtä ainetta tuhansista i»^-'!
ta. Sen vaikutuksia kokeiltiin ja ne Johtivat myöhemmin
simään pk)lttoaineita, jotka, täysin mullistivat auto- ja^^'^
liikenteen. I
Röntgen-säteetkrfisittiinmyöatila^ .
gen työskenteli val<&uvanstensa kimpussa pimeässä h«f;
sa. Siellä oli myös levy^ jokasisäki barhini-platinasy-ainö^
I
ff
Kun eng
min kek
sessä hu
neessa o
Röntg
^mätsä
ja vaiku
.röntgen
tiin onn
aniharv-iiUvitUi>
"Ku II
^ i i n joh
• riiniä si;
K-un ka
'<aa. nii
. Jaksi.
gh-serii
SHH*
I I
/ S f m,
E
: f-' «s» m mk
-.tf:!" 1^ mm