1953-04-04-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
4ieidd «ilmest^^ ^totisen «Msen^, •Ig^tften p^ra^ l^iinokirjalljsta ja tiellisiltä^ $3Ä> 11 vvuuoossiikkeerrttaa ^.. $4^ »l^voosikexta 6 kuuluuitta.... • ^^^^ \ ^ 7|i senttiä palstatuumalta. Halvin IlitosUznolcus $3utO.'Kuo« lemaniUn^ vftrsy $1.00 ia kUtos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset iLSO. Eri]u»ltaiiimat önlfiHetettdvä maksu etukäteen. lWyl02 Elm^ti^et. W«5t^^J^ c ^ ^imitteUä: j . w. SaarL ^ - . • jv; • •: Mftlcklln aiotut Idgfoitukset Osoitettälva: . C ^ l ^ k k i »ktlte j^koitetut-^Wksuösbltui^ oi, oatftt^ya Inistatitajan^ nio^^ vapaus iniblishtngx^ompa^^ Kiista^ntaja ja painaja:: Vapaus Publishing Company jLlml* vAsiimd^^ LJEKKI MATKAMUISTO HUHTIKOUX viimei^ kauan sitten painui nuoruutta uhmaa- -van kät«ii paineesta lapio ehkä ^iimei-sen kerran synnyinmaani kamaraan. Hankoniemen satamassa laituriin tuprutt^n matkamijEfhiä. Itämeri, ¥an- Jioja pikkujaan osoittaen, piti huolen ^iitä, että matka En^antiin ei ollut jmi-^ käänrhauska. Liverpoolista vasta al-kpi vetää nuolen nopeudella ja muuta-map.: tunnin kuluttua saavuimme Sout-jfomptoniin: Viimeisten kadonneitten tuntien aikana tutustuin erääseen matr katoveriini. K. Palmuun, f Valtameren tyynillä aalloilla työntyi laivTunme Montcalm voimakkaasti eteenpäin kohti '•luvattua Kaanaan maata''. Itänieren matkalla eivät olot JAY: Päärlyjä sikojen eteen 'T^ÄSSÄ eräänä päiyäiö aivan^kettäin, tarkemmin ^ viime helmikuun 28 p:pä, ollessani mittailemassa kaupuiikuiu».e katuja; ristiin rastUn, Trastaani tulla ti €nt«aenh3^:Mverinj, Aapeli, jota^^^ ^ tai kohneen vuoteen. Sosin "heipä: hei"-liuikaten ja k puristaen terveMiinme tpisijmune ja ^tten aloimme uutisia; ja; kuulumisia. iSanjalla, {»stettiin Aapdin tu| pakkauksesta ;^'kartuusia:.l5<>ppaan J a lieskaa päälle''. Siinä aikamme turistuamme yhtä toista AapelOl kähti päähän fcy^ist|L, että niitä miuä.nykyään honm Vastasin siihen i toutuudenmukaisesti, että olen, joskus 'kilometritehtaalla joukon jatkona" ja toisinaan olet vaillut lor\in keppiä;, paitsi tänä päivänä oleft kylvoi hommissa. Aapeli ei näyttäJi3rt,olevan oikein kuusaDa mitä tarkoitin "kyh'önteölla^'; koska kysyä tokaisi: •Oikeinko kylvönteossa — tähän aikaan vuodesta? M äTerkovinkaan^mieluisat.. seisoen siel- haista siementä sinä sitten oikein.kylvät, kun on vieläp ^ Käynnissä olevan Vapauden leyityskampan]an5iyussa*pva't r-r^.a^miehet hankkineet uusia tilailksia myöskl^tUeklHe-^nM ?;<:^itmiaivan oikein. Viime päivien taikana on LiekUe tullut 34 uutta tilausta. Parhaat kiitokset asiamiehille! Jatkakaa edelleenkin hyvää t3rötänne-~ yksi Liekin kotipeniikalla eletään odotuksien t^me niipittäin CSJ: n järjestämää nuorten päytelmäkilpai-liiapmikä pidetään Sudbury^a tk. 4 |a S;p:nä. Kaikkiaan'7 eri näytelmää esitetään, kolme englanniksi ja indjä stföiAelöi.' Tämä kilpailu on huomattava edistysask^. ^yttämökult tuurissamme ja tarkoitus on saada siitä jökavuotm^h.' :\I|tään estettä ei ole olemassa,.etteikö se muodostuislkm sflisi. Ensinnäkin, joka paikkakunnalla, millä suoriialaistä näyttämötaidetta harrastetaan, on aina melkein joka näytelmässä huomattava osa nuoria näyttelijöitä, jotfci-|ioiktfiuk^ V ityyät edukseen. Nuoret ovat saaneet' hyvän näjrttSmokbulu-tuksen, sillä näyttämötyöskentiely on äiiia ollut suomalaisten • kulttuuritoiminnassa etutilalla. Nuorilla on muutenkin enemmän etuisuuksia näyttämöalallä kuin vanhemmilla. Heillä on .mahdollisuus kielitaitonsa perusteella seurata esimerkiksi toiskielisiä teattereita > ja myöskin elökuviäj joista aina saa jotain oppia näyttelemisen teknillisellä puolella, "mitä oppia voidaan menestyksellisesti käyt tää myöskin; ppiilla näyttämöillämme. On vaikea, mennä etukäteen arvailemaan, mikä näytelmä voittaa, eikä se. ole tarpeellistakaan, sillä pääasia öh, että. näinkm monta näytelmää on esitettäviä. Tässäkin suhteessa on kiinnitettävä enemmän huomiota joukkotyöskentelyyn kuin mihinkään muuhun. Jokainen koettaa parastaan ja silloin on aina parhaat mahdollisuudet onnistua. . Toivottavaa"^ on, että tämä kilpailu edistää näj-telmätai-detta huomattavasti kaikilla niillä paikkakunnilla; joilta kilpailevia joukkueita on. Ja ei ainoastaan niillä, %-aan myöskin muilla paikkakunnilla, että ensi \-uoden kilpailuissa olisi jo . ainakin puolta enemmän paildcakuntia edustettuna. Silloin voidaan^ sanoa, että tämä ensimmäinen kilpailu oli alkuna suureen hankkeeseen ja että tästä hankkeesta todella tulee sellainen, mikä: on omiaan edistämään nim jpukko-kuin yk-silöyritteliäisyyttäkin näyttelemisen jalossa taidossa nuortemme keskuudessa. Samalla kuin lausumme SudburyVTI tulevat ulkopuoliset nuoret näyttelijät ter\'etulleiksi, toivomme kilpailun täydellistä onnistuniista. Paras joukkue x-oittaa jä sen voitto on ar- \-okas ja kauas tähtäävä. Keholtamme paikkakuntalaisia ja lähiympäristöiäisiä saa- . pumaan tähän jaloon kilpailuun, sillä, se on ehdottomas: i tä - män näytelmäsesongin huomattaxan tapaus. Annamme kaiken tukemme tälle kilpailulle ja sen voimme tehdä parhaiten täyttämällä Finnish-haalin katsomon viimeistä istuinta myöten. Harisin saaimne t i l a ^^ kaaseen ja mielenkiintoiseen kilpailuun kuin mitä meillä nyt on tarjolla. Saamme olla varmoja, että siitä nittää kiitollista puhetta vielä kauan jälkeenikin, Hapkkikaamme ajoissa, numeroidutjKiikkaliputtal^ •yokkaa$een tilaisuuteen, hiiltä saa tavanmukaisista pai- " *^oista. Siis .tervetuloa, .k0j^ilijat! . lä aterioimmekin hoippuen puolelta toiselle niinkuin paha; humalainen. V^Han . toista, ja varsin mieluista pii istua tä-män toisen aluksen katetun pöydän äU-vjressä. Eräs iltahetki oli minulle ja Palmulle vähältä koitua kohtalokkaaksi käysken-nellessämme laivan etukajmella.; Illan myöhäisyyi olijheittänyt pimeyden vaipan yli meren. Pahaa aayistarnatta hiljalleen et^^npäin marssien t,örmäsim-pie yhteen kahteen eri sukupuoleen kuu- Juvaan henkilöön. Kuinka satuimme- ..kin koht^am^an niin harmillisen.tilanteen, jota, enlme oivaltaneet välttää. Eteemme syöksyi rakastettava Eevan puoli liiukan liian kovakouraisesti meitä tervehtien. Sannoilla hetkillä opin varmaan kaksi englnannin kielistä sanaa. Leikki ei ollut lopussa, yaan nyt se vasta alkoi, kun miehenpuoli työntyi eteemme!*^ ^Efin^li^jk^^ lunta maassa ja maa lumen alta jäässä?" Ikäänkuin jotain sanpa]^ni; m tain lajia siementä ypi kylvää talvellakin. Samalla sain kustani kaivetuksi lentolehtisen Korean ^dan lopettan puolelta ja tuppasin .sen iVapelin känsäiseen kouraan sai että tämänlaisia ovat siemenet. , Vaikka tiesin Aapelin haa rakastavaksi mieheksi ja niinollen arvasin hänessä oli palan hyvää maaperää rauhan aatt^^h siemeijeU^ niin huolimatta ikäänkuin varmuudeksi .kysäisin fianeitä, itääkö tämänlainen siemen hänen ruhossaan, jonka hän s. varmasti itävän. • Emme tarjenneet olla kauan ulkona pakkasessa, joten täydyimme Aapelin ehdotuksesta: lähellä olevaan, katyilj jossa Aapeli "trilttasi", minullekin ikupillis^n Jtuumaa lei kanssa. Saniallas^iinä pistettiin", edellämainit^^^^^^^ siemen mään — kirjoitettiin pyyntö Canadan pääministerit hän Jkäyttäisi vaikutusvaltaansa Korean sodan lopettami puolesta,. ' • • . Siinä sitten jatkettiin vielä juttua niin kauan, että Aajx oli jo -aika lähteä asemalle ennenkuin juna ..lähtcie. '^än mittain oli ohikulkeva matkustaja, oli vain py^htyayt ki ipung*§$alnn»e toimittajaan 3siö>ita^ p l i \ r ^ t ; y o i^M^^ ,>_. T- f. vahvoja hermoja, ei pllut enää suotuisaaifliaapiE^rääv vänyt. Suuntasin askeleeni markettia kohiii. sattui nimittä olemaan farmarien niarketripäivä.r Tiesin .tapaavani siel •joukon ihmisiä. Vaikka eii • tup^t(?nut) heitä, - enkä tiennj ovatko he sodan puolustajia "v^gikp:?y^s*u^t3jiaj jakelin.lent lehtisiä yhdelle ja toiselle samalla tarkkailin saadakseni k. sityksen siitä, minkä vaikutuksen lentolehtiset heissä tekevä Vanha sananlasku sanoo, että "sekalaista on seurakunta Samoin näyttivät nämä ihmiset olevan eri niieltä samajj asiassa. Toiset tarkkailivat lentolehtisen sisältöä suurell mielenkiinnolla', jota vastoin muutamat välinpitämättömi'! lukivat tai olivat lukevinaan rivin sieltä, toisen täältä, mutti eivät kuitenkaan sjllä kertaa hävittäneet lentolehtiä, kutei toiset tekivät huomattuaan, että ne edustavat rauhan asiaa Silloin tämän kirjoittaja huomasi menetelleensä tietämättään sitä raamatunlausetta vastaan, joka sanoo, että 'älkää heittäkö päärlyjä sikojen eteen". \ „ Kuinka monta niistä rauhanaatteen aryokkaista siemenistä sitten lienee langeimut ^hyvään ja kantanut hy\^ Jiedelmän. sitä en t i e d i " Niistä/ihmMst silmää räpäyttämättä hävittivät JentcJe^ mieli hiukan'niinkuin vmaruteerata". .On kovin ikävä todeta se tosiasia, että meikäläistenkin, tavallisten ihmisten joukossa on vielä —toi-vottavasti ei kovin monta — sdlaisia, jotka eivät edes seai vertaa tee rauhan ja tämän päivän kaikkein tärkeimmän voiteisen asian hyväksi, että nimensä antaisivat silloin, kun su-hen tilaisuus tarjoutu\i, tueksi mainehikkaille rauhanpuolustajillemme, jotka käj^tävät kaiken mahdollisen aikansa ja kenties panevat henkensäkin alttiiksi kunniakkaassa tehtävässään rauhan puolesta. Me, yksinkertaiset, oppimattonat ja vaill^ lupjtmonlahjoja olevat emme suuria voikaan tehdä rauhan hjn^ksi, mutta jokainen kuitenkin voinee nimeni kirjoittaa rauhanvetoomukseen. Se ei liene liikaa pyyd^^')' eikä siinä kulu kenenkään aikaakaan. Ja sen verran ainak^ me lienemme velkaa omalle itsellemme, nousevalle sukupO' \^lle ja koko maailman kansoille, että annamme ainakin nimemme, ellemme muuta voi tehdä, rauhan hyviksi. Siis herätkäämme vihdoinkin leväperäisvyden unesta p kuulkaamme '-huutavan ääni korvessa", sillä yhdestoista het- En tiedä, missä teitä, hy^-ät matkato- ki on tullut. Mitä*valtavammaksi saadaan rauhanpuolue*^ verit, kohtalo kuljettaa. Toivotan teil- jien joukko sitä helpommin ja pikemmin saadaan nykyiN viattomain ihmisten teurastukset ja aineellisen omaisuU"- tuifoaminen loppumaan: Muistui tuossa mieleeni niuutamia kokemuksia niilö —" ta, joHoin alkoi ilmestyä ensimmäisiä rauhanveloomuksö- Yohm — se miellyttää. Nykyailiai^ joihin olin joskus pienessä i ^ a s ^ h^ sissa mkkissä on jo syntymästään saak^ Toiset ihmiset jo silloin otvalsK^t sodan tuhoisat seuran*^ ka reumatismia, yskää ja jos jonkin- ja vieläpä kiiteUen allekirjoittanutta siitä, että olin vai^" lanta muuta tautia --.onko seUainen tunut keräämään nhriiä' yhteisen asiammr hyväksi, jotav^mpka pekättävää? - ~ M A K S I M GORKI, toin toiset antoivat n i i n ^ I i ^ seisovilta miehiltä Nyrkkejä sateli aivan kuin salamoita. Ei auttanut muu kuin hiljalleen peräytyä. Olimme aläs johtavien portaiden vieressä kun havaitsm, että kohtalotoverini kulki rappusia alas pää edellä. Ajattelin, että yaui hetkinen, ja olen samoin .heitettynä alas toiselle tasanteelle. Itse mielestäni olin ehtinj^t jo elämässä- ,ni .saamaan aiheettomasti liian paljon iskuja jav kaikella •Itarmollani vastustin h5'Ökkäystä.^ Lopulta lähdin omatahtoi-sesti laskeutumaan alas portaita ja kuljin kohti hyttiäni. Ovi oli suljettu. Kol-kutjri ja toverini avasi oven, lausuen pe-^ lokkaasti, kuinka ihmiset ovatkaan "tui- ' mia". ;•, • • ••• Tuplia kaukana siinsivät jö luvatun maan rannat ja pian saavuimme Que-l) eciin. Vain hetkinen ja olimme Montrealissa CPR:n asemalla, puolittain maanalaisessa kerroksessa, Olin juuri sanomassa Palmulle, että vain meidät kaksi muukalaista opastettiin tänne maanalaiseen kerrpkseen, kuri samassa ovi avautui ja puolittain pelonarat nais-kasvot olivat edessämme. Hetkisen siinä asioita pohtiessamme tulimme tutuiksi ja päätimme matkamme samaan suuntaan. Kymmenet eri pyK^äät kannattivat lattiaa päämme päällä ja pylväiden pintaan olivat monet Kalevan pojat nimensä kirjoittaneet. Vierähti kaksikvniimen-täneljä tuntia ja vieläkin kohtaloamme valitellen makaUinune aseman kovilla penkeillä. Lopulta saimme tiedon etupäässä käsin puhuen ja kelloa näyttämällä, milloin voimme matkujtaa edelleen. le kirkkaita ja \*aIoisia {Kiiviä täällä elä-niän merellä, E. —HO, I 9 S »
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 4, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1953-04-04 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki530404 |
Description
Title | 1953-04-04-02 |
OCR text | 4ieidd «ilmest^^ ^totisen «Msen^, •Ig^tften p^ra^ l^iinokirjalljsta ja tiellisiltä^ $3Ä> 11 vvuuoossiikkeerrttaa ^.. $4^ »l^voosikexta 6 kuuluuitta.... • ^^^^ \ ^ 7|i senttiä palstatuumalta. Halvin IlitosUznolcus $3utO.'Kuo« lemaniUn^ vftrsy $1.00 ia kUtos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset iLSO. Eri]u»ltaiiimat önlfiHetettdvä maksu etukäteen. lWyl02 Elm^ti^et. W«5t^^J^ c ^ ^imitteUä: j . w. SaarL ^ - . • jv; • •: Mftlcklln aiotut Idgfoitukset Osoitettälva: . C ^ l ^ k k i »ktlte j^koitetut-^Wksuösbltui^ oi, oatftt^ya Inistatitajan^ nio^^ vapaus iniblishtngx^ompa^^ Kiista^ntaja ja painaja:: Vapaus Publishing Company jLlml* vAsiimd^^ LJEKKI MATKAMUISTO HUHTIKOUX viimei^ kauan sitten painui nuoruutta uhmaa- -van kät«ii paineesta lapio ehkä ^iimei-sen kerran synnyinmaani kamaraan. Hankoniemen satamassa laituriin tuprutt^n matkamijEfhiä. Itämeri, ¥an- Jioja pikkujaan osoittaen, piti huolen ^iitä, että matka En^antiin ei ollut jmi-^ käänrhauska. Liverpoolista vasta al-kpi vetää nuolen nopeudella ja muuta-map.: tunnin kuluttua saavuimme Sout-jfomptoniin: Viimeisten kadonneitten tuntien aikana tutustuin erääseen matr katoveriini. K. Palmuun, f Valtameren tyynillä aalloilla työntyi laivTunme Montcalm voimakkaasti eteenpäin kohti '•luvattua Kaanaan maata''. Itänieren matkalla eivät olot JAY: Päärlyjä sikojen eteen 'T^ÄSSÄ eräänä päiyäiö aivan^kettäin, tarkemmin ^ viime helmikuun 28 p:pä, ollessani mittailemassa kaupuiikuiu».e katuja; ristiin rastUn, Trastaani tulla ti €nt«aenh3^:Mverinj, Aapeli, jota^^^ ^ tai kohneen vuoteen. Sosin "heipä: hei"-liuikaten ja k puristaen terveMiinme tpisijmune ja ^tten aloimme uutisia; ja; kuulumisia. iSanjalla, {»stettiin Aapdin tu| pakkauksesta ;^'kartuusia:.l5<>ppaan J a lieskaa päälle''. Siinä aikamme turistuamme yhtä toista AapelOl kähti päähän fcy^ist|L, että niitä miuä.nykyään honm Vastasin siihen i toutuudenmukaisesti, että olen, joskus 'kilometritehtaalla joukon jatkona" ja toisinaan olet vaillut lor\in keppiä;, paitsi tänä päivänä oleft kylvoi hommissa. Aapeli ei näyttäJi3rt,olevan oikein kuusaDa mitä tarkoitin "kyh'önteölla^'; koska kysyä tokaisi: •Oikeinko kylvönteossa — tähän aikaan vuodesta? M äTerkovinkaan^mieluisat.. seisoen siel- haista siementä sinä sitten oikein.kylvät, kun on vieläp ^ Käynnissä olevan Vapauden leyityskampan]an5iyussa*pva't r-r^.a^miehet hankkineet uusia tilailksia myöskl^tUeklHe-^nM ?;<:^itmiaivan oikein. Viime päivien taikana on LiekUe tullut 34 uutta tilausta. Parhaat kiitokset asiamiehille! Jatkakaa edelleenkin hyvää t3rötänne-~ yksi Liekin kotipeniikalla eletään odotuksien t^me niipittäin CSJ: n järjestämää nuorten päytelmäkilpai-liiapmikä pidetään Sudbury^a tk. 4 |a S;p:nä. Kaikkiaan'7 eri näytelmää esitetään, kolme englanniksi ja indjä stföiAelöi.' Tämä kilpailu on huomattava edistysask^. ^yttämökult tuurissamme ja tarkoitus on saada siitä jökavuotm^h.' :\I|tään estettä ei ole olemassa,.etteikö se muodostuislkm sflisi. Ensinnäkin, joka paikkakunnalla, millä suoriialaistä näyttämötaidetta harrastetaan, on aina melkein joka näytelmässä huomattava osa nuoria näyttelijöitä, jotfci-|ioiktfiuk^ V ityyät edukseen. Nuoret ovat saaneet' hyvän näjrttSmokbulu-tuksen, sillä näyttämötyöskentiely on äiiia ollut suomalaisten • kulttuuritoiminnassa etutilalla. Nuorilla on muutenkin enemmän etuisuuksia näyttämöalallä kuin vanhemmilla. Heillä on .mahdollisuus kielitaitonsa perusteella seurata esimerkiksi toiskielisiä teattereita > ja myöskin elökuviäj joista aina saa jotain oppia näyttelemisen teknillisellä puolella, "mitä oppia voidaan menestyksellisesti käyt tää myöskin; ppiilla näyttämöillämme. On vaikea, mennä etukäteen arvailemaan, mikä näytelmä voittaa, eikä se. ole tarpeellistakaan, sillä pääasia öh, että. näinkm monta näytelmää on esitettäviä. Tässäkin suhteessa on kiinnitettävä enemmän huomiota joukkotyöskentelyyn kuin mihinkään muuhun. Jokainen koettaa parastaan ja silloin on aina parhaat mahdollisuudet onnistua. . Toivottavaa"^ on, että tämä kilpailu edistää näj-telmätai-detta huomattavasti kaikilla niillä paikkakunnilla; joilta kilpailevia joukkueita on. Ja ei ainoastaan niillä, %-aan myöskin muilla paikkakunnilla, että ensi \-uoden kilpailuissa olisi jo . ainakin puolta enemmän paildcakuntia edustettuna. Silloin voidaan^ sanoa, että tämä ensimmäinen kilpailu oli alkuna suureen hankkeeseen ja että tästä hankkeesta todella tulee sellainen, mikä: on omiaan edistämään nim jpukko-kuin yk-silöyritteliäisyyttäkin näyttelemisen jalossa taidossa nuortemme keskuudessa. Samalla kuin lausumme SudburyVTI tulevat ulkopuoliset nuoret näyttelijät ter\'etulleiksi, toivomme kilpailun täydellistä onnistuniista. Paras joukkue x-oittaa jä sen voitto on ar- \-okas ja kauas tähtäävä. Keholtamme paikkakuntalaisia ja lähiympäristöiäisiä saa- . pumaan tähän jaloon kilpailuun, sillä, se on ehdottomas: i tä - män näytelmäsesongin huomattaxan tapaus. Annamme kaiken tukemme tälle kilpailulle ja sen voimme tehdä parhaiten täyttämällä Finnish-haalin katsomon viimeistä istuinta myöten. Harisin saaimne t i l a ^^ kaaseen ja mielenkiintoiseen kilpailuun kuin mitä meillä nyt on tarjolla. Saamme olla varmoja, että siitä nittää kiitollista puhetta vielä kauan jälkeenikin, Hapkkikaamme ajoissa, numeroidutjKiikkaliputtal^ •yokkaa$een tilaisuuteen, hiiltä saa tavanmukaisista pai- " *^oista. Siis .tervetuloa, .k0j^ilijat! . lä aterioimmekin hoippuen puolelta toiselle niinkuin paha; humalainen. V^Han . toista, ja varsin mieluista pii istua tä-män toisen aluksen katetun pöydän äU-vjressä. Eräs iltahetki oli minulle ja Palmulle vähältä koitua kohtalokkaaksi käysken-nellessämme laivan etukajmella.; Illan myöhäisyyi olijheittänyt pimeyden vaipan yli meren. Pahaa aayistarnatta hiljalleen et^^npäin marssien t,örmäsim-pie yhteen kahteen eri sukupuoleen kuu- Juvaan henkilöön. Kuinka satuimme- ..kin koht^am^an niin harmillisen.tilanteen, jota, enlme oivaltaneet välttää. Eteemme syöksyi rakastettava Eevan puoli liiukan liian kovakouraisesti meitä tervehtien. Sannoilla hetkillä opin varmaan kaksi englnannin kielistä sanaa. Leikki ei ollut lopussa, yaan nyt se vasta alkoi, kun miehenpuoli työntyi eteemme!*^ ^Efin^li^jk^^ lunta maassa ja maa lumen alta jäässä?" Ikäänkuin jotain sanpa]^ni; m tain lajia siementä ypi kylvää talvellakin. Samalla sain kustani kaivetuksi lentolehtisen Korean ^dan lopettan puolelta ja tuppasin .sen iVapelin känsäiseen kouraan sai että tämänlaisia ovat siemenet. , Vaikka tiesin Aapelin haa rakastavaksi mieheksi ja niinollen arvasin hänessä oli palan hyvää maaperää rauhan aatt^^h siemeijeU^ niin huolimatta ikäänkuin varmuudeksi .kysäisin fianeitä, itääkö tämänlainen siemen hänen ruhossaan, jonka hän s. varmasti itävän. • Emme tarjenneet olla kauan ulkona pakkasessa, joten täydyimme Aapelin ehdotuksesta: lähellä olevaan, katyilj jossa Aapeli "trilttasi", minullekin ikupillis^n Jtuumaa lei kanssa. Saniallas^iinä pistettiin", edellämainit^^^^^^^ siemen mään — kirjoitettiin pyyntö Canadan pääministerit hän Jkäyttäisi vaikutusvaltaansa Korean sodan lopettami puolesta,. ' • • . Siinä sitten jatkettiin vielä juttua niin kauan, että Aajx oli jo -aika lähteä asemalle ennenkuin juna ..lähtcie. '^än mittain oli ohikulkeva matkustaja, oli vain py^htyayt ki ipung*§$alnn»e toimittajaan 3siö>ita^ p l i \ r ^ t ; y o i^M^^ ,>_. T- f. vahvoja hermoja, ei pllut enää suotuisaaifliaapiE^rääv vänyt. Suuntasin askeleeni markettia kohiii. sattui nimittä olemaan farmarien niarketripäivä.r Tiesin .tapaavani siel •joukon ihmisiä. Vaikka eii • tup^t(?nut) heitä, - enkä tiennj ovatko he sodan puolustajia "v^gikp:?y^s*u^t3jiaj jakelin.lent lehtisiä yhdelle ja toiselle samalla tarkkailin saadakseni k. sityksen siitä, minkä vaikutuksen lentolehtiset heissä tekevä Vanha sananlasku sanoo, että "sekalaista on seurakunta Samoin näyttivät nämä ihmiset olevan eri niieltä samajj asiassa. Toiset tarkkailivat lentolehtisen sisältöä suurell mielenkiinnolla', jota vastoin muutamat välinpitämättömi'! lukivat tai olivat lukevinaan rivin sieltä, toisen täältä, mutti eivät kuitenkaan sjllä kertaa hävittäneet lentolehtiä, kutei toiset tekivät huomattuaan, että ne edustavat rauhan asiaa Silloin tämän kirjoittaja huomasi menetelleensä tietämättään sitä raamatunlausetta vastaan, joka sanoo, että 'älkää heittäkö päärlyjä sikojen eteen". \ „ Kuinka monta niistä rauhanaatteen aryokkaista siemenistä sitten lienee langeimut ^hyvään ja kantanut hy\^ Jiedelmän. sitä en t i e d i " Niistä/ihmMst silmää räpäyttämättä hävittivät JentcJe^ mieli hiukan'niinkuin vmaruteerata". .On kovin ikävä todeta se tosiasia, että meikäläistenkin, tavallisten ihmisten joukossa on vielä —toi-vottavasti ei kovin monta — sdlaisia, jotka eivät edes seai vertaa tee rauhan ja tämän päivän kaikkein tärkeimmän voiteisen asian hyväksi, että nimensä antaisivat silloin, kun su-hen tilaisuus tarjoutu\i, tueksi mainehikkaille rauhanpuolustajillemme, jotka käj^tävät kaiken mahdollisen aikansa ja kenties panevat henkensäkin alttiiksi kunniakkaassa tehtävässään rauhan puolesta. Me, yksinkertaiset, oppimattonat ja vaill^ lupjtmonlahjoja olevat emme suuria voikaan tehdä rauhan hjn^ksi, mutta jokainen kuitenkin voinee nimeni kirjoittaa rauhanvetoomukseen. Se ei liene liikaa pyyd^^')' eikä siinä kulu kenenkään aikaakaan. Ja sen verran ainak^ me lienemme velkaa omalle itsellemme, nousevalle sukupO' \^lle ja koko maailman kansoille, että annamme ainakin nimemme, ellemme muuta voi tehdä, rauhan hyviksi. Siis herätkäämme vihdoinkin leväperäisvyden unesta p kuulkaamme '-huutavan ääni korvessa", sillä yhdestoista het- En tiedä, missä teitä, hy^-ät matkato- ki on tullut. Mitä*valtavammaksi saadaan rauhanpuolue*^ verit, kohtalo kuljettaa. Toivotan teil- jien joukko sitä helpommin ja pikemmin saadaan nykyiN viattomain ihmisten teurastukset ja aineellisen omaisuU"- tuifoaminen loppumaan: Muistui tuossa mieleeni niuutamia kokemuksia niilö —" ta, joHoin alkoi ilmestyä ensimmäisiä rauhanveloomuksö- Yohm — se miellyttää. Nykyailiai^ joihin olin joskus pienessä i ^ a s ^ h^ sissa mkkissä on jo syntymästään saak^ Toiset ihmiset jo silloin otvalsK^t sodan tuhoisat seuran*^ ka reumatismia, yskää ja jos jonkin- ja vieläpä kiiteUen allekirjoittanutta siitä, että olin vai^" lanta muuta tautia --.onko seUainen tunut keräämään nhriiä' yhteisen asiammr hyväksi, jotav^mpka pekättävää? - ~ M A K S I M GORKI, toin toiset antoivat n i i n ^ I i ^ seisovilta miehiltä Nyrkkejä sateli aivan kuin salamoita. Ei auttanut muu kuin hiljalleen peräytyä. Olimme aläs johtavien portaiden vieressä kun havaitsm, että kohtalotoverini kulki rappusia alas pää edellä. Ajattelin, että yaui hetkinen, ja olen samoin .heitettynä alas toiselle tasanteelle. Itse mielestäni olin ehtinj^t jo elämässä- ,ni .saamaan aiheettomasti liian paljon iskuja jav kaikella •Itarmollani vastustin h5'Ökkäystä.^ Lopulta lähdin omatahtoi-sesti laskeutumaan alas portaita ja kuljin kohti hyttiäni. Ovi oli suljettu. Kol-kutjri ja toverini avasi oven, lausuen pe-^ lokkaasti, kuinka ihmiset ovatkaan "tui- ' mia". ;•, • • ••• Tuplia kaukana siinsivät jö luvatun maan rannat ja pian saavuimme Que-l) eciin. Vain hetkinen ja olimme Montrealissa CPR:n asemalla, puolittain maanalaisessa kerroksessa, Olin juuri sanomassa Palmulle, että vain meidät kaksi muukalaista opastettiin tänne maanalaiseen kerrpkseen, kuri samassa ovi avautui ja puolittain pelonarat nais-kasvot olivat edessämme. Hetkisen siinä asioita pohtiessamme tulimme tutuiksi ja päätimme matkamme samaan suuntaan. Kymmenet eri pyK^äät kannattivat lattiaa päämme päällä ja pylväiden pintaan olivat monet Kalevan pojat nimensä kirjoittaneet. Vierähti kaksikvniimen-täneljä tuntia ja vieläkin kohtaloamme valitellen makaUinune aseman kovilla penkeillä. Lopulta saimme tiedon etupäässä käsin puhuen ja kelloa näyttämällä, milloin voimme matkujtaa edelleen. le kirkkaita ja \*aIoisia {Kiiviä täällä elä-niän merellä, E. —HO, I 9 S » |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-04-02