Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 9, 1950

              mms^ mä. pinted ^ Vapaus Pul^lAtag Comp&m
lÄiiled, Hm Mmtt West, Sudtey, psstario.
Rsiiileml at tbe Post Office Depaxtmeat. CN*awa, as sa^a^^
el&jo matter.
LieköitoMOTjci^iadS€ii..yÄ laiianlalas 12-fiimlse2m, Ä i l -
täen pfurasta kauno&lrlalllsta luettava kaikilla aJoHta.
a vuosikerta
r @ toukaiitt® 235
TMMJBMSNNäIT:
I vuosikerta
6 kuukautta .1.75
S teuultoutta l.W
' ' .SUOMEEN m mmäs^ U L K O M M M^
1 vuosikerta ...$«.Sö- ^6 taiukautta $2.S0'
fS ämifcta. palstatounMlts. .Halvte Mitosilmoltm $3.Cö. Kiio-taisn
ilmoltiis $3,00 ja s«a yfet^dessä Jallmistava muist»-
'ftssy $1.00 ja kiitos 3^00. Hirjeeavattitollmoitykset $1.50. E r i -
tejisliimiat pysy^tä HmöitoMsta. Ttlipä^sllmoittajiea
Useteltävä malcsn etukäteen.
asiamiehSlle myömietääa 15 prcjsaatla palkkio.
EailM Uekille tarkoitettit makmäosoitnteet.oB €isfatta.¥&JmS'>
s^tejan nimeen: ¥apaiiB PublfeMsg Compai^' U^^ed.
Kustantaja |a jpaijmja: ¥a|mus PiiWislaiiis Compimy Moslleä,
iOö-103 Elm Stx«£t W€sfe. •SiiöbiHy,.OBtiMrio.
ToJasittaJa: J . W. .Saari
.IUe]|kliu .aiotut ^s-joitukset osoitettava:
L I E K K
TO^^tf w oiiui pHkä väli — el tosin emmpäiiMmi •viikko
' •— kun Liekin tiiaajat ja iukijat ovat saamet ieMcmä.
• Äskcitäin pimftynyt rantatieiyoVmstcn lakko sm mkmn .sen,
että yksi idekin numero jäi ilmestymättä^ nimiMmn mi me
viikon mmfero.
Öiemme j& saaneet melia tiedustekila,..että•''.miksi.en mim
smmii tmme mkmi numeroa"? Mmietkin sgnmimty -eitä
lie eimf ipiitenkään imlm menettää yhtäkään nmnema, jossa
&n ^"parkaiiiaan menossa olevat kaksi hyvää j^kakertomMS"
•ia". Voimme'nyt siis sanoa, ettei kukaan menetä jatkakerto-tiiuksia,
vaan jokainen voi ne lukea säämö'Iis€St^ — ellei
•i-ule toista liikennettä kalvGaimnttavaa lakkoa, .mikä m tm-kin
Imdtavaa, •
•Muuten raMtathtyöMisien lakosta pukeenolieM on ilolla •
pantava -merkilk, että knomatinvan -mofiet'ihmiset käsittivät
hkon simreksi järjesi\meeti työväen voimmmäyUceksi,, eikä
iHfm kifikiitelhit^ etiä lakon takia oU ehkä väliaikaisesti-ptiti-tetta
jostakin tavarasta. Raufatietyäläiset myiiivät to^e-Ua,
eitä ke saavat pyörät seisatiksiin ei vain- raut^icMäf nmtta
lukuisissa teollisuuksissa: Ensi, kerralla, hm jie vmtivat
palkan_k&mtustGr--rmdati4^pm-oo^lt var-masti ajaiiekvdt vasr
•imtksensa moneen kertmii, •enne^ikuiTi sepi aniamt ^yifläisil-.
keu. ;. •
Liikmsissa teoMi-simksissaf joissa nseat' työläiset jmäMiMt
mmitmmksi päiväksi pois työstä tarvikkeiden pmittumisem
takia, ei siitä fturistu, vaan •ikäankmit katsottiin se rmUatie- .
työikäisien lakon tukemiseksi. Tietoisten työläisteii sympatia
oif rmitatiety^ötäisien oikeuietnn asiofi pmlelia-i siis mf-m ktm-
•pitääkin. •• .
Kotiini ovat Gikaneei. Liekinkin kotikaupungin kadut
kiiJmevat..mmisosta, siilo iokainen kouhiiainet}. yrittää saadc
.kaupoista kaikki ne viUiffcet, jotka- ke koulussa tarvitsevat.-
Fapmiäenkin .kirjakauppa oa ollut aammta saakka täymm
.hm •'"-pisieiiymM^'. Lapset ja varitimeemmai -mjoret ovet'
,-Sfmostmta ja eUimSm-iitoa :täymm\ -emmfmkseen kuoieionta
joukkoa, -joka .ei ^ieiä-tkdä elimäm kmiisia 'koimikaan paljon,
M-uiia -monet keidmi vanhemmistaan 'ieiävät ja ovat kuo-iissmn
mnkeni-imcet. ennen aikaansa. •
Kun katselee kuidettomm, kotslmtarvikkeUaan ostavia-lap­sia-
ja -nmmif tuke väkisiiikim mieleen, etiä pitääkö äeidän.
tikmia iMlemlsmicma ja. -eMmämä äitiä veri-leikissä, jota
. sodmliets&jsi- mhmsiavai- kmifneheHa kiireeiiä. Monet lasten
vefikemtm-i M^isisivai paij&st emmmm iasiema iOMkmia
MiiMm. vakmsimsssm, eliei -äeidäm päiitemä fääiiä mtei-isi
s&dm mäkmvai piivet. • Lapset edmtavai.sitä maaihnaa, joka
tuiee-km^f -eikä meistä vankemmista jatiä, Jouttsvatko ke
•käytmm impi sen M-irmtMkn, frntäkeidän vanlmmpansa ovat
käymei^ vai od&itmko imitä pare-mpj Puievaisu-us^ selimnci-i,
joka on mmkin sotiam kuelhia.^-.vapaa? Täytyykö keidäft
käyM iäpi verileikki, .tninkä monet keiään isämsii jmmijyai
käymääfs, vai saavatko ke i-aimisiua siiken suiirees^ iektä^
mäji^ minkä'vapaa- ykieiskmtta heidän-eieensS ievitiää?
Tämä kaikki mpptm srniä, kmmka tekokkaasii valmistdiia
&ievm MMJa mgaiimamoiaa ^voidaan vasiMstaa. Rauhan^
voifftai &vai v&imskkmi, mmiia viiiä cm paijom ikmisiäy jotka
eivät käsitä, €ltä- ketdin iasiema omi ja koko iktniskMnmm
mni ja itfi€va.ismus mppmu siitä, miiä yksiii?inä ja j&ukk&ina
teemme täm päimm rawkan ja elämäfi hyväksi sotaa ja
kwaiemaa. vasiems,.
• Säs iäma.mkä joia elämme, vmiii jokmsia otMm-mn paik-
-k^msm siimi rmismmm^ mikä iaisieke sotm vnsiaan. Siinä
nmimmass^- -m- iMsa krnMii.^ reäeMsOie iämisiiU,
KUULE kuiskeeni kidtani. armas,
jos sen kmdiekses kuiskailin voin.
Heitä luotasi se katkeruus karcas,
jonka kohtalo vä^kimme toi.
Kmdet kuiskeeni pimeässä yössä,
samt tuskista .on koottu sen,
koottu kaihon kyyneleistä,
surun suurista murhe il tcn. -
Sullc kulsMn-vain metsien..kuullen,
korven kaiku sen kerrata voi.
Lehtimetsien kmskinnat mulle
tie -vain-kaihon sävelinä soi.. .
Raju katkeruus rinnassa riehuu,
-tnlikeiloinä Icifnaktain.
Malja katkera, karvas, hm kiehuu,
jonka sisällön siehnmi sain.
SANNE3.
.•nea ^.uplestaau. J o s :me .e.mine -itse
'tiedä m t ä .t©,OTme, .€!lleiB.me .nie..sia-'
.ÄO .siÖoliivSsiiii :taas :;lian%itapii. uiitta
•sotaa.-ei, -melll.ä.^i' ;öle-.Äe^it:t.a/;^iit-
Jcenta|at .-piiäp''; -:^ai'aapins,e. .mei^Sät •
^.-poljetaan ii5a.alian.y., J o ^ -xm -emme •
•MeMä-seta:a:ei»me jne ;öle . e u i i ,ra-
..ka.iit.ajla;? ..f^ane ^.siperi ,pi>ydille.. • -.
.•]Sikä..-.k|i.k^i ;saciQ,ny.tlcään -.mi'
lään. Äittta- feailölle.,<>ii-tuilyt ;aja-tiiksia.
-Oliko mm 'kmn. yaaii.a . i u -
rinaraksi M y i i y ^ muurari. I^iödrpos-sanoo?
;!^t.t.ä -vastuu .-.naaailm.asta
on rakefitajien /itsensä. 'Vanha
^Lindroos" joka -pyyhkien käsiään
.tyd.p.usero.pns.a kirjoittaa-• .mmensä
raMbanvetponwkse©n. ,•' •'. ;atomippm-<
mia ;mstaaii-..kaiik€dn söfmin.
• ,Ja\kaiMlle, sanoo •-.ajatiis/-että -niin
on. .•'Bakei^tajien;;: tulee'olla yhtä.
. -Seinällä 'harmaantunut •Lindroos on"
sen osoittanut.' -liulana j a järij:ky-mättömänä
.on i^akentajieii seisotta­ma.
. •
•Pöydän ääreen-.vV.a.nhan. Lindrp.o-
••sin J a - S y s m i n ^ ^ a l t o jdeiKeen.istqu •
Mr.^^^esmi.es -¥:lrtanen Ja 'fejoittaa.
„Jä . 'luon ..kölmloB -takana h^itä j i i -
. rittämässä on koko rakentajien,
miesten ja naisten, tiilipoi^ien, la-tureiden
ja raudoittajien laastin-tahrima,
hienjalostama joukko.
J a sade on lakaiinut. Jjrrisevät
pilvet ovat jättäneet kaupungin.
Kaduilta on vesi" löytänyt tiensä
viemäreihin: - Telineillään ovat
-myöskin rakentajat.
mien
laaii
vänä.
. • -.Miiiä.. halusin tieteitkl-a •oitis.,3iäyttää -^oko, ^^'altafäa > •*
•siäkirjalltsen tujitemttks^i;ja-r.upesm iatel€ma.aa- •
- Tragediat ,..eli. .iiJWheri.äytdm.ät, --komediat -eli. hmln" \
teimät
Tuota, m -minä sitä ^Mttamt/Hippulsin^^gg^ '^^
liieatoiii Minä tarkoitin;-sitä, että millä perusteillat" ^ - i
mät jaetaan hyvila Ja iiuonoiMn. • . *
— No, se nyt .m mlln -pitkä- jultti,•ettei -sitä voi,kädeakääa-'
teessä selittää, •minä •sanoin arvokkaasti, - • Jokamea feoa
on tutkittava erikseen. - - '^1
— ,Ei tarvitse, ei lainkaan- tarvitse, Hippulaineiin^aiuutti
itsetietoiseen tapaansa; Joka joskus vaikuttaa hyvin- ärsytä- ^
vältä. ^ ICyllä ine .voinime' suorittaa yleisen, •teoreettlssä ja '
abstraktisen jaon ilman muitta tmytkitta. \
—Qho, minä huoniautiri hieman pilkallisesti; Mi [
Hlppulainen ei ollenkaan häkeltynyt. Hän jätltöiV^tta. -
vaisesli: . . . . ' " ^- :.:. J
— Se oh helposti tehty. "
~ ToMcohan vain, minä intin epäuskoisena. .
^—Xyllä'i-ainkin. Näin yksinkertairon-...asiaroö:Jos iiäy. '
:telmä^ ei tapeta 'k€.tään-,;se.-on-: aivan .keh-Mitonja.makto^
..Jos .-taas näytelmässä nitistetään paB^'.tai'-"kolme ••lyjppS,-alia
. .se .n.-s. länsimaisen-.- diaamatalte.eri, näkökulmasta -m --]©• mu-
".Mim^aeyä." Mutta • jös. näytelmässä -tapetaan^käikki;aiin et­tä
Jäljelle jää vain onnelliselle lopulle välttämätön piissaus-pari,
nita silloin arvostelijat epältemättä tunnustavat %se^-1
.^äolevan.draaman.suurd^i.näytelmäksi.- - .
"J-linä en -minut msuuta imin hau'kkoa henkeämjä'salaisesti
myöptää, että Hippulaisen iaoittelussa oli joiftiöverran piää.
Jos ,;häii hiukan'liioittelikin, niin sehän -.ei kerronnassa.mitääji
;lmittaa, sillä liioittelu "on" jo ..aikoja :5itten' .tumiiistettu iarsii
tekokkaaksi taidekeinoksi. ' _
Ja sitten Hippulainen lÖi pöytään viimeisehlan valttinsa
-T— Mutta kaikkien aikojen .suurin draama on vielä synty- \
mättä.. hän sanoi.
V - : - i|a mikä se sitten olisi? minä kysäisin varovasti.
— No, se olisi semmoinen, jossa tapettaisiin sekä se pus- \
sauspari että vielä kaupanpäällisiksi — kuiissintestarit ja
• kuiskaajakin. Se vasta olisi kaikkien aikojen Länsimainea
:Braama.- • - '
Jokainen lukija myöntänee Hippulaisen kaikkien ^aikojen
draaman todella vaikuttavan varsin rohkeäifa, suuripiirtei­seltä
ja uoisia mia aukovalta. Niinpä «meidän ei tarvitsekaan
vaipua pessimismiin Länsimaisen Draaman suhteen, >vaan
näemme sillä olevan yhä kehitysmahdollisuuksia ja suifen
tulevaisuuden edessään. 'r:—..:
. ' • JEKK-IP. VÄLTTI. ,
— Eräs penisilliinin yllätysmetkuis-ta
kuuluu olevan sekin, että se muuta­milla
potilailla värjää kielen, jopa kas­vattaa
siihen puolen tuuman mittaista
karvaakin. Varsinkin sellaisille, jotka
ottavat -pemsilliinlä pastilleina, joskus
myöskin ruiskeina, se kuuluu tekevän
sellaisen tuhmuuden. Monet. lääkärit
ovat olleet sitä mieltä, että -tämä aiheu­tuu
taudin laadusta. Mutta brittiläiset
ja intilaiset lääkärit ovat olleet vakuut­tuneita.
siitä, että kyliä sen tekee itse
penisiBöm.
Ja nyt vahvistaa tämän käsityksen
myöskin .\merikan rääkäriyhdistyksen
'Journalissa' tri S. A . ITolfson, joka Los
Angelesissa on hoitanut erästä rouvaa
pensilUiniHä. Hoidon aikana romun
kieli meni tummanruskeaksi. Sitten kie­lessä
olevien makuhermojen latvano^^s-tyrät
alkoi\'at venyä ja kasvoivat puo­len
tuuman .mittaisiksi kantamaisiksi
säikeiksl. Tri 'l^^lfsoa sanoo kuitenkin,
ettei juttu ollut sen vaarallisempi. I l ­miö
hävisi heti kun penisiiliinihoito lak­kasi.
-Muita toistaiseksi on selvittä­mättä-
kysjThySs miksi" pemsiiliioi eräls-tapauksissa
vaikuttaa tällä tavalla.
Kirj. lENNY.LUJKKARJDLA • „. :
^IDEN RASKAS -pimeys taas^-kaaimdnsynkin,;:
peloittavin, on maan peittänyt
ja sydämeen maailman rauhan •
0J2 5f tikarinsa 'iieitt.änyt.
Oi rai^/mn; soiMuin: välke, .
• joiidu apmm. ihmisen. '
• Poista jtil^iu'mahims-sodan
ja taistelun.
Voima liekkein liikkim,
ratiJiankan^an työ siellä, täällä
zisko. luja veijeyteen jaloon hw.
• Pois hirmut pimeyden, vaimojai^i,-
sanele eMmaMä rauhanmies.
Luo kotiliesi lämmin joka möMiiu
ja rakka voita, m, poista xminon ies.
JUURI - SAANEET LAPSEN,
EN'TOIVO S E N KUOLEVAN"
Allekirjoittaessaan Tukholman rauhankokouksen vei
muksen atomipommin pannaan julistamisesta, sanoi tunneit^'
amerikkalainen • orkesteriöjöhlaja Charlie ,:Parker mm.
vaa:
"Öiemme jtuiri saaneet -lapsen; • tnkä-i^^j^^, ^
kuolevan. Mahiaisin sa-ada-käslinlatom-''^^
•pommifi-valmislMSSummiteimat ja nähdä, ^^^^
tulevat käviieiyi-ksi.
\ .•. H^aitajmiäS--smä,-tuleeko :ikmisk!mia-^^^^^^^^
tyksi vai saako se elää, on kalkkien ihmisten f^^^
— eikä vain muutamien poBtiisien Ihmisten-
' ''Syy, jonka •%moksi M-Mik00avat.Mm^
semitismiin • ja mtum&mim,--'on:se-f-eUä 'he " ^ * ' ^ ^f
• -piiäM-ikMket-\jamimm.-emMr€ikiM..'^^^^
ylVU 2 1.A0ANTAIMA, -SllfSKtmK- 9-PÄIVÄNÄ;- 1950