1957-01-19-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ja koko hänen rutiniimsa va\Ksi nyyhky-tyksiFtii
samassa hetkessä/kun lääkäri
poisti siteen, Jouko peitti silmänsä käsillään
ja kieltäytyi ottamasta niitä
pois.
— Mitä sinä pelkäät, Jouko? lääkäri
kys\'i ystävällisesti. — Ei sinulle tule
tapalitumaan mitään pahaa. Ole
nyt kiltti iDoika ja ota kätesi pois silmiltäsi.
— Eirei. ei, poika valitti kyynelten
yhä valuessa.'
Herttainen hoitajatar koetti varovaisesti
'vetää pojan käsiä alas, mutta pol i-las
rupesi potkimaan ja huutamaan.
^- Lääkävi antoi hoitajattarelle merkin, että
tämä antaisi pojan olla.
R6u\-an harmaissa kasvoissa loisti ru->
ma arpi tulipunaisena: Hän oli yhta^
järkyttynyt kuin Joukokin. Kourisi
tuksenomaisesti hän puristi vuoteen me-tallireunaa
molemmin käsin.
—^ Mikä kumma pojalle on- tullut?
lääkäri ihnieiteli» otsa rypyssä. Hän
kääntyi vanhan-naisen-puoleen.
— Ehkä te saatte hänet rauhoittua- ,
maan, rouva?
Vanha isoäiti koetti rauhoittua ia ön-nistui
hillitsemään itsensä k^valh voimanponnistuksella.
Hän nosti ep^aoi-V
voisen lapsen istumaan. Hoitajatar >^
. työnsi esille tuolin, johon-isoäiti istuutui
itkevä poika syLssään. Hän keinutteli
lasta edestakaisin ja mumisi tämän korvaan
lohduttavia sanoja. Jouko rauhoittui
iiitaasti. Yhä painaen "käsillään
silmiään Jiän läski päänsä isoäidin rehevää
rintaa vasten.
Silmäkirurgi istuutui sängynlaidalle
heitä, vastapäätä.
—Mita^oikeastaan pelkäät, Jouko?
Pelkääfkö, ettet voisikaan — ;jt-tei
leikltaiisföle onnistunut? •
Pojkä .pudisti kiivaasti päätään.
.tääkäri sifitti ^hellästi häneui hiuk-
_ siaan. .. ^ . • •.. ; , . • •
XXitä ^tt^^
\^kkiä^än sai aatteen ja jatkoi hiljaa:
•" ' " * "
- 7 ^ Ei kai asia ole niin, että pelkäät
näkemistä?
Jouko nyökkäsi hitaasti.
— Mutta .sinähän et tiedäj miltä
tuntuu voidä*-nähdä; Jouko?
Poika • huokasi swään. Sitten hän
kuiskasi kädet yhä silmiensä suojana:
POHJ0föllJiVAII
ALUE, JOSSA AIXOA iLMAKSUrXTA OS ETELÄ
H.\RPER*S Magazinen marraskuun
numerossa oli Wolfgahg Langenieschen
kirjoittama artikkeli lennosta yli poh- kuinrkoirareen kanssa.. Mutta nykyisin
joisnavan ja niistä vaikutelmista, joiden voivat matkustajat kaikessa rauhassa
alaisiksi matkustaja juutuu lentäessään katselfa sitä maiseniaa. jolla^niin monet
tämän alueen yli. Lainaamme seuraa- napaseudun tutkimusmätkalHjat ovat
vassa muutamia kohtia Mr. Langewies- henkensä uhalla kamppailleet maastoa
chen erinomaisen kuvaavasta artikkelis- ja ilmastoa vastaan.: ilmasta katsoen
ta. jäätynyt Araltameri näyttää kuin suun-
Suorin reitti on aina lyhin reitti, oli- nattomalta luistinradalla, ja moni ehkä
pa kysymyksessä mikä matka tahansa, luulee, että tutkimusmatkailijoiden on
ja tässä suhteessa napaleimot rältaavat o^l"*^ verraten helppoa liikkua siellä,
jatkuvasta lisää alaa, koska on havaittu, ^J«tta ilmastakin nal^yy se, että jää on
että lento yli napa-alueen lyhentää huo- ka»klt»alla särkynyt pieniksi, epämuo-mattavasti
lentoaikaa. Ansio tämän toisiksi kappaleiksi, ja jpkaisen kappaleen
yinpärillä on jyrkkäseinäinen har-jaiiiie^;
K
lä alueella on kuin ^ötökärryjeh lykkäämistä
jossain LphtCKjn esikaupijrtgis-sa
— halki puutarhan,' nousu muurin
harjalle, lasku sieltä alas, halki -jälteen
toisen pihan, nousu -muuriii harjalle, ja
taas lask^^^ ^ Si^^ ^
missä-kerrolrass^rinis^
vallisesti sum^tetaaitkiii. i^inoa^^
on suunni^täh^^is^Vsilla m
rimmaiseii A^keätä
>Ittälähemnwksi pohjoisnapa
sen levottomammaksi kom()assi käy. itselle
kuolevaiselle ole ollut mahdollist;i "^»»^ kompassi ei osoitakaan maan-päästä
näkemään näitä alueita muuta- - tieteellistä pohjoisnaiKia, x-aan n.s. mag-
' • napamuurin" murtamisesta lankeaa
Scandinavian Airlines Systemille: Joka
V. 1954 aloitti vakituiset matkustajälert-not
napa-alueen yli Kööpenhaminasta
Los Angelesiin lyhentäen lentomatkaa
412 maililla verrattuna entiseen reittiin,'
joka kulki New Yorkin kautta. Ensi
helmikuussa SAS aloittaa reitin Norjasta
Japaniin, myös navan kautta, yhdellä
välilaskulla Alaskassa. Tämä matka
vie aikaa n. 18 tuntia sen sijaan, etta
entinen reitti Intian kautta vei aikaa n.
50 tuntia.
Viime huhtikuussa SAS
erään; koelennon Tokiosta Tukholinaan:
Mukana oli 5 kapteeniaj kaksi täydellistä
koneen miehistöä, lentoemäntiä,
sanomalehtimiehiä y.m. Tokiosta läh-
Maallikko luulisi helpostiy ettäfjös
kokonainen valtameri jäätyy yhtäkkiä, *
piin senjälkeen sen pinta ikäänkuin
•' kuolee ja jähmettyy paikalleeni Näin
ei ole asianlaita napaseudulla, missä an-suoritti.^
karan pakkasen-takia meri jäätyy.jatkuvasti
pinnan alapuolelta alaspäin, ja
tämä aiheuttaa sileän; jääpeitteen särkymisen.
Tuuli painaa näin irtautuneita
jäälevyjä vastakkain, kunnes ne murtu-tien
kaikki sujui normaalisti aina Alas- vat reunoiltaan ja muodostavat harjankaan
saakka, mutta sitten muuttuivat teitä-ja'kun nämä puolestaan jäätyvät,
on tulos sellaineni miltä se näyttää täi-'
läkin hetkellä'.
^Niiniä tiedän
— Tiedät? TarkoitatkOj että olet jo
koettanut? lääkäri kysyi äänessään voitonriemua^'
Mutta ota= toki pois kätesi j
Jouko! Se ei tule koskemaan lainkaan.
Täällä oh himmeä valaistus. On ihmeellistä
nähdä, Jouko. Maailma on
kaimis. Etkö edes halua nähdä isoäitiäsi?
Lääkäri keskeytti. Hän punastui
epätoivosta ja häpeästä ja puri huultansa.
Hänen tarkoituksenaan ei ollut,
.että hänen sanoissaan ' olisi ivaa
vanhaa- naista- kohtaan;'
— Isoäitiäkö, joika sanoi kummastellen.
:.
KirjeenvailiAooii
Ikävä on kahvia juoda irman
' •- - sökeiia, ,
ikävä on tyttöjen olla ilman
toyeria.
Täällä olisi neljä naista
Väillä "kirjeenvaihtoystävää.
^. Kirjeet tervetulleita läheltä
jä fkaukaa ja vöi käydä
myös katsomassa.
^fimimerld^ ^
MARIE
T SXfVtBlU KEITTÄJÄ
c/o .IPaMck. Bnn^
maisemat koneen alapuolella. Tultiin
varsinaiselle napä-ralueelle. Kaikkialla
näkyirvain jäätä ja lunta. Napa^allie
on oikeastaan maailman kahdeksas valtameri^
vaikka sitä on totuttu pitämään
mantereena^ koska se on aina jäässä,
- Keskellä tätä valtamertav sen pohjassa,
n. I4,0G0 jalan paksuisen vesi- ja jääkerroksen
alla, lepää maantieteellinen
pohjoisnapa. ,
-Aina viime vuosiin saakka ei tavaili- .
Kolmen aikuisen aivoissa välähti yhtaikaa
sama kauhistuttava ajatus: miten
poika kestäisi järkytyksen, jonlca
valtaan hän varmaankin joutuisi nähdessään
ensi kerran rakkaan isoäitinsä
rumat, ruhjoutuneet ja arpien täyttämät
kasvot?
•— Älä katso minuun, kultaseni, minä
. . . minä en ole kaunis, vanhus kuiskasi
kiusaantunein äänin..
Lääkäri' astui sivummalle, ja nuori
sairaanhoitajatar kumartui isoäidin
puoleen. Kukaan heistä ei Jieksinyt mi-tääh'
ratkaisua — ja itse asiassa se olikin
jo myöhäistä. Jouko raoitti sormiaan,'
riiiti etla hän saattoi kurkTstää
niiden läpi.
Sitten- poika otti kätensä Jtokonaan'
silmiltään. Hänen siniharmaat silmänsä
olivat täysin auki. Niiden katse liikkui
hitaasti esineestä toiseen r— näkyi
selvästi miten vaikeata hänen oli sijoittaa
silmiensä asento oikein. — Katr,e
siirtyi höitajattai-eri ' käsv^ vanhin
naisen kasvoihin ja jäi tuijottamaan niitä.
Isoäiti katsoi poikaan henkeään pidättäen'
' f
Jouko huokasi kevyesti ja liikutti
hiukan silmiään. Hitaasti hänen katseensa
siirtyi isoäidin tuuheista kulma-»
karvoista punaiseen arpeen, sitten suuhun
ja vihdoin leuan syylään. "Hän
tunsi kaiken näkemänsä niin erinomai-
Näpaseudiin- ilmasto tuntuu olevan ;
mitä parhainta lentämiseen minä yuo-
.den aikana tahansa; Roskaan- ei ole uk^
kosmyrskyjä, ilma on kylmää ja kuivaa
ja usein aivan liikkumatonta korkeam-neettista
{Xkhjoisnapaa, joka sijaitsee
Prince of \Vales«saareIla Canadan pohjoisosassa.
Ja kun tullaan noin 1000
mailin päähän tästä magneettisesta na-va.
sta, luulee kompassi, että nyt jo oi-,
laankin siellä Ja lopett«ia_ osoittamisens:i
kertakaikkiaan. Se näyttää menettävän
järkensä tykkänään ja Joko kiertää
kehää kuin^ kello" tai osoittaa sitten
järkähtämättä lähimpää suurta m
möhkälettä, esim. lähintä lentokoneen
moottoria. Myös pilotin aivoissa tapahtuu
napalennon aikana^ kummallisia
asioita. Mitä lähemmäksi napaa tul*
laah, sitä vähemmän on-merkitystä sanoilla
"itä'^ ja •länsi*', -'pohjoinen" ja
"etelä", ja kuli tulla&n navalle, ne menettävät
.merkityksensä kokonaan. Itä
ja länsi ovat lakanneet olemasta. On
enää vain yksi ilmansuunta,, ja se on
etelä. Aikakin menettää täysin merkityksensä,
sillä navalla on vain yksi päivä
ja yksi yö, aurinko, nousee vuodessa
vain.kerran, nimv maaliskuun 21. päivänä
ja sen jälkeen se paistaa herkeämättä
aina syyski 21 päivään asti. Jolloin
alkaa koko talven kestävä yö. Koska
kesällä aurinko näkyy koko ajan, ja
koska jokainen jlmansuuntaj on etelä,
on aurmko siis aina suoraaii etelässä,
joten aina on siis keskipäivä, * Kello on
aina- tasan 12. Jos joku väittää, että se
on 3, niin ei voi myöskään väittää vastaan,
sillä kaikki maailman äika-alueet
yhtyvät yhdeksi pisteeksi navalla, joten
valinnan varaa on siis riittäihiin,
E. K.
(Jatkuu lehtert^me seuraavansa numerossa-)
Liekki on hyvää' lukemista.
SUDBURYN SUURIN SUOMALAINEN KllNTEmiSTOLIIKE
OLlVtR R. iMmi
^Vakuutus- ja" knt^t^mh
At ElKin St:N.' Pilh> ds. 4-41^ ^ p ) 6 ^ i
n
w - ^ i ; > = ^ ; E n : a t « i i c i i j s i 111 i i ! I M I mi i S a l i I
Kaksi a^uUasta aiiiniä^timyym •
DAVI^ RITARI i , . / l A C K :FRANiJ«y
sen hyvin, sillä hänen herkät sprmen-päänsä
olivat lukemattomat kerrat koskettaneet
kaikkea, ja hän oli oppinut
rakastamaan näitä kasvoja koko sydämestään.
Herkkä hymy värisi hänen
suupielissään valaisten hänen,kasvonsa.
Mutta sinähän olet kaunis, isoäiti,
poikä^ JbOiskäsi;. Nythän voin itse näh-;
dä sen!
VARATKAA PÄIM^ NYt
ensi kesimäi^ui^a^iitelmaann^^
varten
Ruotsin Amerikan; Lijijg tarjoaa Teille nopean ja hauskan
matkan joko Nevr. Yorkista tai Halifäxista.
Teidän valifctavaW on kohhe laiva
Stxickhohi^ Gripdholm
Uusi GRIPSHOLM lähtee ensimmäiselle matkalleen New Yorkista
toukokuun 29 päivänä.
5 p.
5 p.
18 p.
New Yorkista:
*Helin|kutm 5 i>
-Maaliskuun
*HuHlikuun
Huhtikuun
Toukokuun
Toukokuun
Toukokiiiin
Kesäikuuii
Kesäktiun
Kesäkutm ;
Göteborgista:
'Tammikuun 22 p.
*Holxnikuun 19 p.
'Maaliskuun
STOCKHOLM
iStÖCKHOLM
STOCKHOLM
KUNGSHOLM
8 p. STOCKHOLM 'Huhtikuun
15 p. KtmOSHOLM 'Toukokuun
29 p. GRIPSHOLM 'Toukokuun
4; STOCKttOLM 'Toukokuun
11 p. KUNGSHOLM 'Toukokuun
-28 p GRIPSHOLM 'Kesäkumi
-2 p. STOCKHOLM
10 p. KUNGSHOLM
19 p. GRIPSHOLM
Heinäkuun
Heinikuun
ileinäkuun
*HaIifax4sta sejiraavana päivänä
^Kesäkuun
Kesäkuun
Heinäkuun
•Poikkeaa Hallfaxlln
22 p.
24 p.
4 p.
14 p.
21 p.
29 p.
15 p.
20 p.
29 p.
9 p.
AGENCY
BOX 69. S^PBTIRY^-ONTARIO
tm
1957 SIT|1:I11'
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 19, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-01-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570119 |
Description
| Title | 1957-01-19-11 |
| OCR text | ja koko hänen rutiniimsa va\Ksi nyyhky-tyksiFtii samassa hetkessä/kun lääkäri poisti siteen, Jouko peitti silmänsä käsillään ja kieltäytyi ottamasta niitä pois. — Mitä sinä pelkäät, Jouko? lääkäri kys\'i ystävällisesti. — Ei sinulle tule tapalitumaan mitään pahaa. Ole nyt kiltti iDoika ja ota kätesi pois silmiltäsi. — Eirei. ei, poika valitti kyynelten yhä valuessa.' Herttainen hoitajatar koetti varovaisesti 'vetää pojan käsiä alas, mutta pol i-las rupesi potkimaan ja huutamaan. ^- Lääkävi antoi hoitajattarelle merkin, että tämä antaisi pojan olla. R6u\-an harmaissa kasvoissa loisti ru-> ma arpi tulipunaisena: Hän oli yhta^ järkyttynyt kuin Joukokin. Kourisi tuksenomaisesti hän puristi vuoteen me-tallireunaa molemmin käsin. —^ Mikä kumma pojalle on- tullut? lääkäri ihnieiteli» otsa rypyssä. Hän kääntyi vanhan-naisen-puoleen. — Ehkä te saatte hänet rauhoittua- , maan, rouva? Vanha isoäiti koetti rauhoittua ia ön-nistui hillitsemään itsensä k^valh voimanponnistuksella. Hän nosti ep^aoi-V voisen lapsen istumaan. Hoitajatar >^ . työnsi esille tuolin, johon-isoäiti istuutui itkevä poika syLssään. Hän keinutteli lasta edestakaisin ja mumisi tämän korvaan lohduttavia sanoja. Jouko rauhoittui iiitaasti. Yhä painaen "käsillään silmiään Jiän läski päänsä isoäidin rehevää rintaa vasten. Silmäkirurgi istuutui sängynlaidalle heitä, vastapäätä. —Mita^oikeastaan pelkäät, Jouko? Pelkääfkö, ettet voisikaan — ;jt-tei leikltaiisföle onnistunut? • Pojkä .pudisti kiivaasti päätään. .tääkäri sifitti ^hellästi häneui hiuk- _ siaan. .. ^ . • •.. ; , . • • XXitä ^tt^^ \^kkiä^än sai aatteen ja jatkoi hiljaa: •" ' " * " - 7 ^ Ei kai asia ole niin, että pelkäät näkemistä? Jouko nyökkäsi hitaasti. — Mutta .sinähän et tiedäj miltä tuntuu voidä*-nähdä; Jouko? Poika • huokasi swään. Sitten hän kuiskasi kädet yhä silmiensä suojana: POHJ0föllJiVAII ALUE, JOSSA AIXOA iLMAKSUrXTA OS ETELÄ H.\RPER*S Magazinen marraskuun numerossa oli Wolfgahg Langenieschen kirjoittama artikkeli lennosta yli poh- kuinrkoirareen kanssa.. Mutta nykyisin joisnavan ja niistä vaikutelmista, joiden voivat matkustajat kaikessa rauhassa alaisiksi matkustaja juutuu lentäessään katselfa sitä maiseniaa. jolla^niin monet tämän alueen yli. Lainaamme seuraa- napaseudun tutkimusmätkalHjat ovat vassa muutamia kohtia Mr. Langewies- henkensä uhalla kamppailleet maastoa chen erinomaisen kuvaavasta artikkelis- ja ilmastoa vastaan.: ilmasta katsoen ta. jäätynyt Araltameri näyttää kuin suun- Suorin reitti on aina lyhin reitti, oli- nattomalta luistinradalla, ja moni ehkä pa kysymyksessä mikä matka tahansa, luulee, että tutkimusmatkailijoiden on ja tässä suhteessa napaleimot rältaavat o^l"*^ verraten helppoa liikkua siellä, jatkuvasta lisää alaa, koska on havaittu, ^J«tta ilmastakin nal^yy se, että jää on että lento yli napa-alueen lyhentää huo- ka»klt»alla särkynyt pieniksi, epämuo-mattavasti lentoaikaa. Ansio tämän toisiksi kappaleiksi, ja jpkaisen kappaleen yinpärillä on jyrkkäseinäinen har-jaiiiie^; K lä alueella on kuin ^ötökärryjeh lykkäämistä jossain LphtCKjn esikaupijrtgis-sa — halki puutarhan,' nousu muurin harjalle, lasku sieltä alas, halki -jälteen toisen pihan, nousu -muuriii harjalle, ja taas lask^^^ ^ Si^^ ^ missä-kerrolrass^rinis^ vallisesti sum^tetaaitkiii. i^inoa^^ on suunni^täh^^is^Vsilla m rimmaiseii A^keätä >Ittälähemnwksi pohjoisnapa sen levottomammaksi kom()assi käy. itselle kuolevaiselle ole ollut mahdollist;i "^»»^ kompassi ei osoitakaan maan-päästä näkemään näitä alueita muuta- - tieteellistä pohjoisnaiKia, x-aan n.s. mag- ' • napamuurin" murtamisesta lankeaa Scandinavian Airlines Systemille: Joka V. 1954 aloitti vakituiset matkustajälert-not napa-alueen yli Kööpenhaminasta Los Angelesiin lyhentäen lentomatkaa 412 maililla verrattuna entiseen reittiin,' joka kulki New Yorkin kautta. Ensi helmikuussa SAS aloittaa reitin Norjasta Japaniin, myös navan kautta, yhdellä välilaskulla Alaskassa. Tämä matka vie aikaa n. 18 tuntia sen sijaan, etta entinen reitti Intian kautta vei aikaa n. 50 tuntia. Viime huhtikuussa SAS erään; koelennon Tokiosta Tukholinaan: Mukana oli 5 kapteeniaj kaksi täydellistä koneen miehistöä, lentoemäntiä, sanomalehtimiehiä y.m. Tokiosta läh- Maallikko luulisi helpostiy ettäfjös kokonainen valtameri jäätyy yhtäkkiä, * piin senjälkeen sen pinta ikäänkuin •' kuolee ja jähmettyy paikalleeni Näin ei ole asianlaita napaseudulla, missä an-suoritti.^ karan pakkasen-takia meri jäätyy.jatkuvasti pinnan alapuolelta alaspäin, ja tämä aiheuttaa sileän; jääpeitteen särkymisen. Tuuli painaa näin irtautuneita jäälevyjä vastakkain, kunnes ne murtu-tien kaikki sujui normaalisti aina Alas- vat reunoiltaan ja muodostavat harjankaan saakka, mutta sitten muuttuivat teitä-ja'kun nämä puolestaan jäätyvät, on tulos sellaineni miltä se näyttää täi-' läkin hetkellä'. ^Niiniä tiedän — Tiedät? TarkoitatkOj että olet jo koettanut? lääkäri kysyi äänessään voitonriemua^' Mutta ota= toki pois kätesi j Jouko! Se ei tule koskemaan lainkaan. Täällä oh himmeä valaistus. On ihmeellistä nähdä, Jouko. Maailma on kaimis. Etkö edes halua nähdä isoäitiäsi? Lääkäri keskeytti. Hän punastui epätoivosta ja häpeästä ja puri huultansa. Hänen tarkoituksenaan ei ollut, .että hänen sanoissaan ' olisi ivaa vanhaa- naista- kohtaan;' — Isoäitiäkö, joika sanoi kummastellen. :. KirjeenvailiAooii Ikävä on kahvia juoda irman ' •- - sökeiia, , ikävä on tyttöjen olla ilman toyeria. Täällä olisi neljä naista Väillä "kirjeenvaihtoystävää. ^. Kirjeet tervetulleita läheltä jä fkaukaa ja vöi käydä myös katsomassa. ^fimimerld^ ^ MARIE T SXfVtBlU KEITTÄJÄ c/o .IPaMck. Bnn^ maisemat koneen alapuolella. Tultiin varsinaiselle napä-ralueelle. Kaikkialla näkyirvain jäätä ja lunta. Napa^allie on oikeastaan maailman kahdeksas valtameri^ vaikka sitä on totuttu pitämään mantereena^ koska se on aina jäässä, - Keskellä tätä valtamertav sen pohjassa, n. I4,0G0 jalan paksuisen vesi- ja jääkerroksen alla, lepää maantieteellinen pohjoisnapa. , -Aina viime vuosiin saakka ei tavaili- . Kolmen aikuisen aivoissa välähti yhtaikaa sama kauhistuttava ajatus: miten poika kestäisi järkytyksen, jonlca valtaan hän varmaankin joutuisi nähdessään ensi kerran rakkaan isoäitinsä rumat, ruhjoutuneet ja arpien täyttämät kasvot? •— Älä katso minuun, kultaseni, minä . . . minä en ole kaunis, vanhus kuiskasi kiusaantunein äänin.. Lääkäri' astui sivummalle, ja nuori sairaanhoitajatar kumartui isoäidin puoleen. Kukaan heistä ei Jieksinyt mi-tääh' ratkaisua — ja itse asiassa se olikin jo myöhäistä. Jouko raoitti sormiaan,' riiiti etla hän saattoi kurkTstää niiden läpi. Sitten- poika otti kätensä Jtokonaan' silmiltään. Hänen siniharmaat silmänsä olivat täysin auki. Niiden katse liikkui hitaasti esineestä toiseen r— näkyi selvästi miten vaikeata hänen oli sijoittaa silmiensä asento oikein. — Katr,e siirtyi höitajattai-eri ' käsv^ vanhin naisen kasvoihin ja jäi tuijottamaan niitä. Isoäiti katsoi poikaan henkeään pidättäen' ' f Jouko huokasi kevyesti ja liikutti hiukan silmiään. Hitaasti hänen katseensa siirtyi isoäidin tuuheista kulma-» karvoista punaiseen arpeen, sitten suuhun ja vihdoin leuan syylään. "Hän tunsi kaiken näkemänsä niin erinomai- Näpaseudiin- ilmasto tuntuu olevan ; mitä parhainta lentämiseen minä yuo- .den aikana tahansa; Roskaan- ei ole uk^ kosmyrskyjä, ilma on kylmää ja kuivaa ja usein aivan liikkumatonta korkeam-neettista {Xkhjoisnapaa, joka sijaitsee Prince of \Vales«saareIla Canadan pohjoisosassa. Ja kun tullaan noin 1000 mailin päähän tästä magneettisesta na-va. sta, luulee kompassi, että nyt jo oi-, laankin siellä Ja lopett«ia_ osoittamisens:i kertakaikkiaan. Se näyttää menettävän järkensä tykkänään ja Joko kiertää kehää kuin^ kello" tai osoittaa sitten järkähtämättä lähimpää suurta m möhkälettä, esim. lähintä lentokoneen moottoria. Myös pilotin aivoissa tapahtuu napalennon aikana^ kummallisia asioita. Mitä lähemmäksi napaa tul* laah, sitä vähemmän on-merkitystä sanoilla "itä'^ ja •länsi*', -'pohjoinen" ja "etelä", ja kuli tulla&n navalle, ne menettävät .merkityksensä kokonaan. Itä ja länsi ovat lakanneet olemasta. On enää vain yksi ilmansuunta,, ja se on etelä. Aikakin menettää täysin merkityksensä, sillä navalla on vain yksi päivä ja yksi yö, aurinko, nousee vuodessa vain.kerran, nimv maaliskuun 21. päivänä ja sen jälkeen se paistaa herkeämättä aina syyski 21 päivään asti. Jolloin alkaa koko talven kestävä yö. Koska kesällä aurinko näkyy koko ajan, ja koska jokainen jlmansuuntaj on etelä, on aurmko siis aina suoraaii etelässä, joten aina on siis keskipäivä, * Kello on aina- tasan 12. Jos joku väittää, että se on 3, niin ei voi myöskään väittää vastaan, sillä kaikki maailman äika-alueet yhtyvät yhdeksi pisteeksi navalla, joten valinnan varaa on siis riittäihiin, E. K. (Jatkuu lehtert^me seuraavansa numerossa-) Liekki on hyvää' lukemista. SUDBURYN SUURIN SUOMALAINEN KllNTEmiSTOLIIKE OLlVtR R. iMmi ^Vakuutus- ja" knt^t^mh At ElKin St:N.' Pilh> ds. 4-41^ ^ p ) 6 ^ i n w - ^ i ; > = ^ ; E n : a t « i i c i i j s i 111 i i ! I M I mi i S a l i I Kaksi a^uUasta aiiiniä^timyym • DAVI^ RITARI i , . / l A C K :FRANiJ«y sen hyvin, sillä hänen herkät sprmen-päänsä olivat lukemattomat kerrat koskettaneet kaikkea, ja hän oli oppinut rakastamaan näitä kasvoja koko sydämestään. Herkkä hymy värisi hänen suupielissään valaisten hänen,kasvonsa. Mutta sinähän olet kaunis, isoäiti, poikä^ JbOiskäsi;. Nythän voin itse näh-; dä sen! VARATKAA PÄIM^ NYt ensi kesimäi^ui^a^iitelmaann^^ varten Ruotsin Amerikan; Lijijg tarjoaa Teille nopean ja hauskan matkan joko Nevr. Yorkista tai Halifäxista. Teidän valifctavaW on kohhe laiva Stxickhohi^ Gripdholm Uusi GRIPSHOLM lähtee ensimmäiselle matkalleen New Yorkista toukokuun 29 päivänä. 5 p. 5 p. 18 p. New Yorkista: *Helin|kutm 5 i> -Maaliskuun *HuHlikuun Huhtikuun Toukokuun Toukokuun Toukokiiiin Kesäikuuii Kesäktiun Kesäkutm ; Göteborgista: 'Tammikuun 22 p. *Holxnikuun 19 p. 'Maaliskuun STOCKHOLM iStÖCKHOLM STOCKHOLM KUNGSHOLM 8 p. STOCKHOLM 'Huhtikuun 15 p. KtmOSHOLM 'Toukokuun 29 p. GRIPSHOLM 'Toukokuun 4; STOCKttOLM 'Toukokuun 11 p. KUNGSHOLM 'Toukokuun -28 p GRIPSHOLM 'Kesäkumi -2 p. STOCKHOLM 10 p. KUNGSHOLM 19 p. GRIPSHOLM Heinäkuun Heinikuun ileinäkuun *HaIifax4sta sejiraavana päivänä ^Kesäkuun Kesäkuun Heinäkuun •Poikkeaa Hallfaxlln 22 p. 24 p. 4 p. 14 p. 21 p. 29 p. 15 p. 20 p. 29 p. 9 p. AGENCY BOX 69. S^PBTIRY^-ONTARIO tm 1957 SIT|1:I11' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-01-19-11
