Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 11, 1950

              (KÄUNOKmJAlLmEN VilKKÖLmTl)
,1 '•
j F u Ä i i e ä and priated Isy the Vapaus Fublidiing Company
* Llmi£.e«|, mo-im Elm Street; West, SiiiibiiEy, Qotario.
B^gistered at thQ Post Office Department, Ottm^ ss- Eecoaa
class- matter.
MekU itmesusy jokisen viikon latiantaSaa l2-s!vulEem, sisil--
taen parasta kaunoldrjallista luettavaa liaikU.ta ©loilta.
l - vuosikerta .$3.S0 1 vuosikerta ,. .$3:^5
6 kuuioiutta 1.75. 6 kuukautta - 255
S kuukautta 2.Cm
1 TOosikerta $t.5J> 6 kuukautta $2.50
.15 senttlii. palstetuumalta. Haitin kiitosilmoitus $3.00. Kuo­leman
Ilmoitus $2M Ja sen yhteydessä julLsaistava • mulsto-
^assy,^^'^ kiitos $2.§0. KirjeeisvGilatoilmoitukset $1.50. Erf-koishiimat
pysyvistä ilmoituksista. Tilaiiäisilmoittajiea cffi
livetettävä TOSksu etukätecB..-
AsismleMlle myönnetään 25 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostett-s;j>-a:-&!2S«.
tantsjan. nimeen: ¥spaus FubMsMng Coaipany Llmit??|;
Kustantaja Ja painaja: ¥apaus Fubiishins Company
W^^W2- Bkn. Street, W€s!;, Su^&iffly», Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
jy©kkiii^ aiotut kii*joitukset o£0|tefemt'a: ,
1^.
lastm
K-UpäMfjöiMsia on' smpujmt. tmmHuJsscm ja !s?f&m.Qt'-^^
• iam määrä jsiMäMee.' TUMn mennessä ei kultenhäap. vjelä:.
* oleMInt yMiikäim jaikokeriomitsts, scliahta, -joka kesiml-.
• jalkakta metssa mmeroissG. Parissa nmmrossa jtstkmstmm
' otz kyliä ttsetta. LnvassB mi hdtmikm ahmkln kolme iU^-m^M:
• kcrtomust-a, jatka- kUpaUevat jat!:okcrtomnsten serjass^.- j&
yks-l ehkä ektit jo seuraavaan nmneroou, joten tohotidtuMsH
sillom saamme aloUtaa miden kotoisen jatkokertomuksen.
Sahnmc eräältä timtemattomaUa läkettäjättä kaksi mrjas-f
a, jorssa on vitsejä ja kaaskoja jtfttnja. Kirjaset on painettu
Smmessa läkes 30 vuotta sitic^i. Kiitämme täten niiden la­ket
f äjää, siliä m'mtUa tavalla emme voi sitä tcMä, kun lähe­tyksessä
ei ollitt läheJtäjän nimeä.
Eräs ystävämjne ;mai)iitsi kirjeessään, että kän on ajatelhu
kirjoittaa Liekliiin jo f^itmnmän ajan, mutta ei ole uskaltanut,
liusi c: ole uikiiisemmin yrittänyt taitoaan kirjallisella alalla,
knicn hän sanoo. On torta, e'tä kyllä silläkin alalla tävtvv
o^la vähän taii/uniusta, samalla tavalla kuin laulajalla täytyy
. jonki^imoincn "nuottikorva'", j}lutta tottumuksen kautta kar-jaantulu
kirjoittamaankin, aivan samein kuin muuhunkin työ­hön.
Sanotaanhan, että työ tekijänsä neuvoo.
Yksi kysymys, mikä tulee ottaa huomioon kirjoitettaessa,
on mm. se, että kirjoituksen tulee olla mahdollisimman selvää.
Kaikilla kirjoittajilla ci ole kirjoituskonetta käytettävänään
joten kirjoittaminen täytyy suorittaa käsin. Sillä ei ole suur-
• takaan väliä, kirjoitetaanko muste- tai lyijykynällä, kunhan
• kirjoitus on vain selvää. Jos kirjoitus on epäselvä, on aina
' vaara olemassa, että esim. paikkain nimet eivät, kirjoituksissa
tule oikein ja se tuottaa mielipahaa kirjoittajalle, nähdessään
' jonkin kirjoituksessaan mainitsemansa paikan nimen olevan
• väärin. Samoin voi epäselvästä kirjoituksesta saada usein
väärän käsityksenkin, •
On ?nyöskin kyvä, että kirjoitetaan ainoastaan arkin yh­delle
puoieile. Koneella kirjoitettaessa tulee kirjoittaa myös­kin
vain arkin yhdelle puolelle ja joka toiselle riville, siJlä sil­loin
voi helposti tehdä korjaukset mikäli niitä on tehtävä ja
lähettää konekirjoitusliuskat latomoon ilman, että niitä tar­vitsisi
kirjoittaa puktaaksk Käsinkirjoitetnt kirjoitukset täy­tyy
tmrnif>:ikse<^sa kirjpttaa puhtaaksi koneella ennen latomoon
iähci^tämistä.
Toivmsim-me kilpa kirjoittajien joukossa näkevämme lukui­sia
entisiä Liekin avustajia, jotka niin ahkerasti käyttivät ky­näänsä
Liekin ilmestymisen aihtajoilia. Hionet hyvät kirjoitta­jat
ovat jo liiai^ kamn pitäneet kynttiläänsä vakan alla, että
mitähän, jos kostettaisiin, vieläkö se kynä kykenee tekemään
jälkeä. Tietenkin se kykenee, kunhan vain tulee ajalliseksi
doiiteen fekem^ineu. Alku ^(sein onkin vaikeaa, mutta sitten
iyö sujuu aivan kuin itsestään.
Kolmatta viikkoa on vielä aikaa lähettää kilpakirjoituk­sia,
joten nyt iulisi sellaisten, jotka ovat siirtäneet kirjoit f a-
• mistmn tmm päivästä päivään, ryhtyä fosifeolia suunnittele-vHian
kirjoitustaan. Aikaa on vidä riittävästi, joten toim.ecn
Kevät-julkaisu tarvitsee myöskin kirjoituksia. Yksi avmta-jammc
lähetti jo Kovaseenkin runofi Odotamme lisää, sillä
yhteisesti saanrme Keväästä tarkoitustaan vastaavan julkai­sun.
Siis kuulemiin ensi viikkoon. Siihen memiessä toivomme
voivamme ilmoittaa valMvasta kilpakirjoitusten röykkiöstä ja
ehkä voivnne aloittm midcn pitemmän jatkokertomuksen­kin.
• " •
oOo \
• Kirj. K . PELTOMAA
Te-miehet jotka metsässä:raad^im^
kesät: talvet siellä, -ptuia kaadatte,
'-metsän 'puut teille säveleet: saitteiee,
pokasaha si-ellä voimiamie koittelee.
Teidät väsymys siellä kitu smmiUaa,
kylään matkanne slUoin. johdatte.
Sydän essein kuin: kaihoteu kuiskaa:
Työnkö, raadannan, elo vain tarjoaa
Elon harmautta siellä kun ajuttelee,
kaipaus ktimim, se rinmn täyttelee,
toverit^ ystävät täällä te muistatte^
sahat, kirveet nurkkaan keitätte.
fajlannulan Niilo hm-saapuu, •
täällä-ystävät: 'aina: kän- tempaa.
Sim toveri:olet: verr^tmi kaikkien-sekä
v(inkoj&7i että morien.
SmMnoksemm€tyÖ.stäsl:kiiniMit-, "
ja,k!4smi'inQiUe lähetit. .
NäinM'^'erhyMeen^
ja:nmsettmtjmmkmicnsit.
'OM:-jtmn- viiotm: tä^ft-myp.;.. • .„ •
• ja:-'yf/d^n:t.ms j0.^ssiili^^
Om:imkäk:^i&j^;jpMkiB^k .
• 'Syv-in. kutsusi, vmt-m.n. ot^iiph >
km. symt-yrt^päpifMl '
"M0ppy-^irtkday"^sävel taas Umkimph
Kaikin sävelmsee^i-siike}^ ykäytm^h:
merkkipMivfillesi- mma- toivjotetmn.
Täst-ä: kaikesta kpvi7i-myös .^liamme,,
ystäiyyydeUä sua.; aina mmU&?nm.e.
Kyllä- naket varmaan toivjov.at-^ .
kun syfitymäpäiv.äsi^skofi- antavfft,
että vtmj. taas pian- vieräMäis, .
niin suukko se jälleen lopsaktais.
Kirj. ANNA E. WTNTTURI
Keväisen tuulen niin lempeä henki
tuvan harmaita kasvoja hyväili.
Sieir äiti vanha vain yksinänsä
takkavalkean äärellä hyräili.
Tupa pienoinen ja äiti kultainen,
ne siellä, yhdessä vanhentuu.
Sen pihamaan aidatkin lahonneet on
ja maahan jo kallistuu.
ö M:
Hlokin pieiu-n pihalla kuusen latvass'
vain käkilintu hiljaa kukkuu,
kodin haltija, äiti tuo herttainen,
n^yt kalmiston mullassa nukkuu.
Tuvan i^enoisen, mökin rämistyneCn
oli pääskykin jo hmmannut
ja sen räystähän alle keväisen,
oU pesänsä, vuoranmit.
Ulakin lattialaudatkin lahonneet on,
ja vihreä sammal ne'peittää.
On ikkunanmdut hävinneet pois,
sinne talvi vain lumiaan heittää.
Koti kultainen, tupa pienoinen,
se poies hävinnyt on.
Ohikulkija voi nähdä vain
paikan tyhjän ja aiftivn.
•MKRIKiCAiLAISTEN., kuuluisuulisien mainetta lisätty
eräässä., jultj^i-sussa.— taid^maalardiia. Julkaisu esitti
f
T ." My-ve Cf. inenctä Gf%*amfi, mikka maailmu ei sitä tun-misteisikam-
L — A. W. "Brierky,
No\-a Scotiassa. .Limenburgissa on iä­käs
pariskunta, joka sanoo, että aviolii­ton
70 ensimmäistä ihotta ovat parhaat.
Iäkäs pariskunta on mr, ja nirs. N . Bai­ley.
Aviomies on 99 l a i o t o ja \\iimo 91
vuoden ikäinen. He Tnetti\iit viime vii­kolla
avioliittonsa 72-viioti3juHaa.
kukaan näistä piirustajista ja värien käyttäjistä ollut tatds-maalari,
vaan se m heidän nyk.yistä — kail?.eti muodissa dj.
. — roielihairastusta^iii, Isobbya. Tuollaiset joutoajan har.
, rastuksst oyat palkallaan, 'niillä -virkistetääB kiihkeän aika-'
kauden kuluttamia hermoja- j a n i t o upötetaiaa pisara e^. "
mänhuolia, joita on kaikilla, vaikka ne eivät ole aina leipä,
huolia . ..
Ihmisillä on luontaiset taipumuksensa, joita eivät alin
kasvatus ja seurapiiri voj pois kuluttaa. Tältä pohjalta esilB- '
tj^^t ihmisten mieliharrastuliset, joskin osa jioita. "hobbyia'
on muodin synnj^tämiä ja niillä-pjT-itääii csiintjinään aja.''^'^
hengessä. • .• . • jJ;
. Kun katselee ylipäänsä ihmiselämää, on se tosiaankin f
- melkoisen värikästä tapoihin ja laarrastuksiin nähden. Rik^g;.
• dm: maailmassa joskus ovat harrastelut--täv^lissn ihnjisen sil. f
millä Itatsottunä — mielettömyyttä!:. liuemme lehdistä kr-tomuksia
rikkaista naisista^ jotka- äärettömästi rakastavat*,^
luomakunnan erästE osaa, kissojaj koiria, ^intuJ3> apisoita,
mutta;: eivät, välitä lainkaan pienistä sievistä, ihmislapsista
. v; .-•Noille otu-ksille ^ annetaaiu koko ^ ^^rakkaiis"; mitä ttol-
: l^i$t«tt vanb*©;j3k^^yd<^.,si«l Jafi-is^feja^oiiiliii
• vamstetaan maalli^^>ivst"päivät eläessä j
.'bs^^ät perinaöt kuolemasi, jäike^-., ....V....-; • '
• 'Mutta dnhan am^vväb6ma^;ysiojai.j^^
• ra,st^vst£i, ')mkin • tavalliset' .toiisetkla- -^lötiasai:;joljon. aj.'
• kgaijsa-jajöskus^pikkM-ps.iiBosiaaakia'. ©pf^aljoB-.postijiic?^.
kicn; ke'rääjiä, muiste^lBeMea: metsästäjiä;'nimiki
•• kyselijöitä vierasklrjoÄi^sa, -valokuvien.: !bgni|Qita,. suiimul
sien 'kuvien kokoilijolta, harvinasten -tapau^t^is muistiinuia.
kaitsijoita y.m.
On ihmisiä, jotka ostavat kaikki: paikat täyteöti-suure'
TOJiäfät pientä ryönää ja, rojua jolla; ei ©le muuita arvos, hl:
^ saada kertoa niistä ystävill^n . . . että se on liöbbya'. Vc;'
oliä ihmisiä, jotka ostavat satoja erilaisia suolapiirkkeja, voi­vat:
kerätä kaikenvärisiä "marpuleita" ja katsella värastöiliin.
sar monenmallisia näkinkenlsiä.' JcJvU; voi etsiä. vaiihoJja EJ.
tioita, tai koota talteen käylettyj^ä korttipakkoja! Tuollaine:
kokeilu tulee joillekin niin lavaksi, että heitä saa varoa niit;
heidän mukaansa voi Jähteä, on taipeen juhlissa; katsoa ova!
ko lusikat y.m, pikkuesineet kaikki tallessa^ v a i ovatko osab
livistäneet pois jonkun "hobby"-ihmisen. muistovarastoihin
JoMlekin ihmisille menee työala tai virka niin kovin vf
reen, että se vaatii aivan tuon alansa vastinetta sittenkin k
on työstä tai virasta ollut vanhuuden tai jonkinc sy>'h tali'
pakko erota. . - '
Olemme myös lukeneet kertomuksia äkkiä rikasttmel'':
ihmisistä, jotka alkuaan ovat elämätaipalettaan rämpinet
käsi työläisinä, kuten suutareina, räätäleinä ja mulnäsellaisiK ',
nikkareina tahi seppinä. Näitä tällaisia-miljonäärejä enl ,5
harvemmin kohoaa, paitsi jolloinkin sota-aikoina, mutta b -f
pitalistisen tuotannon nousuajassa niitä. S3nityrniseimmin.
•Heistä on luotu näytelmiä -ja kuvauksia, kuinka Ä ' j l
nousukkaat laittoivat suuriin koteihinsa salaisia "'suutarir*^^!
.sappoja'', räätälinverstaitä tahi puusepän huoneistoja ja Isj
vivä.t niissä joskus muovaamassa nutun, saappaan, tahi mo'
karoivat tuolin y.m. *
Kuulin tuomioin eräältä californialaiselta tuttavak'
5an 'Franciscon rikkaista vanhoista miehistä, jotka aikan, ^ |e5sä kuui
kuluksi touhuavat entisissä tehtävissään — omalla tävallsafe^ ^^uuluvat
Hän kertoi muun muassa vanhoista merikapteeneista, jotl", ' ' kostuviin
päivät päästään kuljettavat kuin.pienet poikaset, kev-yitäse^ )nrautosmu
laivoja tekojärven rannasta toiseen. Kailteti siinä kuvitte^;' , ^^elpoimimi
vat olevansa jonkun suuren laivan kapteenina myrskyisejj
mei-ellä. Useimmalla,vanhalla ihmisellä täytyy olla
ajankulunsa, kun ei enää työ käy päinsä. Ihmiset tosiaant,
tarvitsevat hobbynsä, muuten he menettävät kiinnostuksen'
elämään ja nukkuvat pois liian aikaisin elämänhalun p^'-
tuessa.
^ Kirjallisuuden harrastus on hyvä hobby niin kauan l^'^
silmät sen kestävät. Yleisiä mieliharrastuksia ovat sem^;^^j |
joissa monet viihtyvät. -Naiset nauttivat mäpertelyistä
kukkien hoidosta. Monet kesäisin mielellään kalastavat vejlj
rikkailla seuduilla. 'Muuan keskivaltioissa asuva tuttavr;
\-ietiää kesäisin joutoaikansa järvien laineilla veneessä 't^^j
vahtaamassa", paremmin selitettjmä, Jvatsoo jos ongen^oJt^j
heilalitaa ja kala tarttuu onkeen . . .
Länsirannikolla on kuuluisia kalaiikkoja, joilla U^"^'
on hj-vin veressä, mutta on heillä aivoissa sentään muufa^
kuin sitä kalanhajua. Ovat ahkeria kirjoittajia ja yl&s^^-^'
vän edistäjiä.
'Mieliharrastukset, olkootpa ne mitä lajia tahansa,
kehittävät ihmistä, virkistävät ja ovat terveellisin i ^
sielulle ja ruumille, ovat hy\iä hobbyjä jokaisella-vältettäköön
sellaisia mieliharrastuksia, jotka ihniötä t
tyttävät ja vie\-5t nopeasti maan mtistaa multaa koiti.
r | L E TT
,>-^-raä,
• suurille ]
n:aista tai
, ehkä aavii
Ir.-Tr^äiset. )
. mättömäsl
, .ihoyrystä
• koisimpan
piittäin o
" höyryä.-
' c-nemmän.
juonnonlal
i KAI lämpä
taan jonk
. jonka -san
_ 5essä olev;
; rä :kylläst
pitoisuus,
enemmän 1
tuu. yesist
\-ei3ta, her
niinenkin ;
'. ja niinkui)
fävät, täm
valla ilma
Jos taas i
vesihöyryn
lamaan, t;
nä määrin
mää, aika
j tua niiksi
' muodoiksi
kelemaan.
ilman kast
pötilaa, m
laskea, joti
• määrä pys
ilma kylr
kylmemmi
• xa eri tapa
sia nestem
Katsoko
kun ilman
tua nesten
toon. Aji
tyyntä ja
pötilan la
lella olev
alkaa ma£
tiivistyä k
vaiheen ni
Kastepi:
la muodos
• flen ja hu
> nalle. Tä
' raa useim
puupintoje
' i?n ja kuc
^^emmiii t
-^i^ältävän
[' ^"i^ihkamai
i ^i>teelliset
J <-'i'''Stuneet,
1 m- eli m
"^^n kiint
Kokona;
"^uodostuv
ns- tai :
i taantuvat
^^enJaisiin
huurre ja
^Hjäähtyni
pinnoille
^•alkoinen
^en siinä <
mu'2 LÄIX^XÄIHA, HELMBCUU^C II.IPÄIVÄNX. 1950