1955-07-02-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K K
t!4
ohrasta, kaurasta ja muista hyvyyksistä,
luodessaan tätä antoisaa maanosaa."
Saavuttiin varsinaiselle avonaiselle
aavikolle. Aavikko, silmänkanamatto-miin
ulottuva lakeus, jossa taivas ja
maa yhtyvät äärettöm3rj'den viivaksi,
tuntemattomaksi etäisyydeksi. Ensikertalaiselle
turvattomalta tuntuva näkemys.
Kaihosta tuntui, että aavikko on
kuin meren ulappa, jonne soutaja on
tahtomattaan pilqkuveneellä joutunut
harhailemaan tietämättään missä on
päämäärä. Ihminen tajuaa "oman minänsä"
tärkeyden, suuruuden ja voimansa
kävellessään kaupungin kadulla,
istuskellessaan puiston penkillä tai
ahertaessaan työnsä ääressä, mutta kun
hän joutöu katselemaan mahtavien aaltojen
ryntäystä, valtavan kosken kuohuja,
pilviä hipovia vuoria, hirmumyrskyjä,
tuntee hän oman pienuutensa, mitättömyytensä.
Samanlaisen vaikutuksen
tekee aavikon näkeminen ensikertalaiseen.
Tuntee olevansa turvaton, mitätön
hiukkanen, jonka aavikon tuulet
ja myrskyt vovat tuhota kun susi jäniksen.
Ei! Ei aavikko lakeuksineen tarjoa
sytyttävää elämänriemua, hurmiomais-ta
elämän tunnetta, elähdyttävää sielun
lämpöä, tuumi Kaiho itsekseen joutuessaan
.Saskatchewanin rannattomille lakeuksille.
Mutta, hän jatkoi ajatuksissaan,
ihminen on soveltuvaisin eläin eri-laisiin
olosuhteisiin, muuttuvien elinehtojen
mukaan — kehittynyt luolaihmi-sestä
kulttuuri-ihmiseksi. Riistalla elävästä
metsästäjästä on tullut laumojaan
kaitseva paimen. Paimenesta maanviljelijä,
rantamaitte^ maanviljelijästä
aavikon asukas.
Kaihon syntymäjuuret juontuivat
maanmuokkaajista. Esivanhemmat tuntemattomaan
menneisyyteen olivat olleet
kaskenkaatajia, kuokan ja lapion
pelottomia käyttäjiä. Hän, Kaiho, kuuluu
siis sukujuurien kautta «maatamuok-kaavien
joukkoon.
Viljankorjuumiehet pysähtyivät
Moose Jaw'hin, Saskatchewanin vilja-
ONKO PAREMPI OLLA YKSIN
VAIKO AVIOLIITOSSA
Kirj. HUITTIS-VTLLE
(Jatkoa)
Hauskaa Suomimatkaa ja
onnellista paluuta
SONJA JÄ LEO
SÄMPOLÄLL
toivottavat yllämainitut
ystävät:
Lempi ja Lauri Jokinen
Ola ja Nick Ylikylä
Elina ja Kalle Kajander
Elma ja Lauri Semelius
Terttu, Editih ja Wim. Jokela
Aili ja John Kokkonen
Martha ja M. Antila
Hilma ja Lauri Leino
Ahna ja John Terler
Helmi Ja N. Boström
Paula Ldlvo
Toini ja Bill Gerneciki
Elsa ja Erkki Nikkola
Rauha ja E. Niemi ja lapset
Helga ja Leo
Eva ja B. Kolmlt
Mr. ja znrs. A. Raxuiikko
Helmi ja F. Forstrom
•Mr. ja mrs. L. Wilberg
Mr. ja mrs. W. Jokela
Rosa ja Oskar Hytönen
Mr. ja mrs. XF. Sorvali
Jenny ja Len Hjorth
K I I T O S
Parhaat kiitoksemme yllätyksestä
ja hauskasta illanvietosta Jennyn
ja Lennin kodissa. Kiitos Elmalle
lauluista ja Lennin kauniista puheesta.
Kiitos lahjasta Ja kaikesta.
SONJA JA LEO SAMPOLA
Toronto Ontario
RAKKAUS- JA SUHTAUTUMIS.
KYSYMYSARVOSTBLUA SANOTAAN että rakkaus ei katso
leipävarrasta ja siinä onkin perää.
Ainakin nuorten ja kokemattomien suhteen
se pitää paikkansa, sillä monet
kiirehtivät liian nuorina avioliittoon.
Enemmistö tekee sen liian kokemattomina,
luullen lemmensuhtautuvaisuutta
rakkaudeksi. Seuraukset saattavat olla
hyvinkin kohtalokkaita, tuottaen
ikävyyksiä ja mieliharmia. Melko
usein johtaa kokemattomuus tilanteisiin,
että pakostakin, joka vastenmie-lisestikin
joudutaan men&mään avio.
liittoon. Sitten vasta huomioidaan, että
vastaisuudessa olisi ollut parempiakin
mahdollisuuksia. Osaksi saatetaan
onnistuakin. „
Nuorille olisi eduksi seurustella useamman
ystävän kanssa, eikä heti silmittömästi
kiintyä ensimmäiseen. Siten
oppisi tuntemaan eri luonteita ja
(myöskin vertailemaan millä tietoisuus-tasolla
kukin seuratoveri on. Molempien
tulisi olla mikäli mahdollista samalla
fyysillisellä ja henkisellä tasolla
ja myöskin samassa ikäluokassa. Silloin
on helpompi ymmärtää ja arvostaa
toisiaan. Myöskin on tärkeätä luonteiden
suhtautuvaisuus. Jyrkästi vastakkaisten
luonteiden on viisainta väistää
toisiaan.
Jotka seurustelussa ovat ensilemmen
hurmauksen sivuuttaneet, ovat ajattele
vampia ja järkevämpiä. Vallankin joilla
on harteilla oman elämänsä huolto.
Niille jotka ovat olleet vanhempiensa
huollossa aikuisiksi saakka, vain koulukokemuksen
saaneet, on elämän kulku
tuntematonta. On sangen suuri arvoista
tietää ja kuulla vanhempien kokeneiden
ihmisten mielipiteitä, ohjeita ja.
neuvoja. Vallankin neitosiksi tuleville
tytöille tulisi äitien avoimesti ja vapaasti
selittää elämän tärkeitä ja arvokkaita
kysymyksiä, jotka astuvat heidän
omakohtaiseen elämäänsä. Tulisi
myöskin olla kykenevä arvostelemaan
ystäviään ja tovereitaan, kuka heistä
olisi sopivin elämäntoveriksi. Myöskin
onko olemassa taloudellisia edellytyksiä
naimisiin menolle.
On olemassa kysymyksiä, joita ystävien
ja toverusten tulisi harkita järkevästi
ja sitten toteuttaa harkintansa
mukaisesti. Niin menetellen sattuu
harvemmin epäonnistumisia. Emelia
sanoi '^Vanhemmat yleensä ovat liian
häveliäitä selostamaan niitä asioita, joita
he itse ovat oppineet karvaiden kokemuksien
kautta." Mistä johtuu sellainen
arkuus? Johtuuko se alhaisesta
kehitystasosta vaiko uskonnollisista
alueen kuuluisaan keskukseen. Joku
matkamiehistä oli ennenkin ollut näillä
seuduilla ja arveli nytkin siellä tarvittavan
elomiehiä. Ja niin kävikin.
Eräs i-irolainen Kalevmets halusi neljä
miestä työhön. Kale\Tnets (Kalevamet-sä)
oli aavikon, ellei ihan suurimpia,
niin kuitenkin keskinkertaista suurempi
farmari. Maata oli neljä ja puolituhatta
eekkeriä. Kolnietuhatta eekkeriä
viljelyksellä, tuhannen kesannolla ja
loppu karjanlaitumena.
Talon isäntä oli kiintynyt suomalaisiin
työmiehiin. Ymmärrettävästi ei
minkään paljon heimositeiden takia:
vaan siksi, että suomalainen työmies oli
ahkera, yritteliäs ja farmilla kaiken
työn tekijä. Heimositeiden merkitys ilmenikin
Kalevametsän maininnasta
naapurilleen Ruotsin suomalaiselle farmarille,
Rovralle: **Soomalainen mees
hjnä mees! Söö paljon, teke töötä paljon.*'
(Jatkuu)
Sivu 10 Lauanlainau Heinäkuun 2 päivänä, 19S5
käsitteistä? Jotkut esim. saattavat joutua
ottamaan elämäntoverikseen vastenmielisesti
sen henkilön, jonka kanssa
on erehtynyt lemmensuhteissa, Hän
joutuu virallisesti pakolliseen avioliittoon
koko elämänsä ajaksi, rakastamaan
toista vaikka hän olisi kuinka
häijy ja sopimaton elämäntoveriksi
(mielestäni se on vihan rakkautta).
Vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä
perustettu avioliitto on paljon
kestävämpi, olipa se vahvistettu virallisella
sitoumuksella tai ei. Virallisesti
vahvistettu on tietenkin laillisempi
muoto ja pätevämpi perintö- ym. ortiai-suuskysymyksissä,
mutta perintöoikeudet
voi järjestää myöskin testamentin
avulla. Virallinen sitoumus tekee kuitenkin
paljon vaikeammaksi naisen kuten
miehenkin vapautumisen avioliitosta,
jos milloin tilanne ja asiat niin
vaativat ja sitä haluaisi. Edellamai
mttuja kysymyksiä tulisi vallai&ia
nuorten tarkistaa ja harkita. Xe (ivat
vakavia kysyniyksiä, joista jokaisen tu^
Iisi ennakolta olla selvillä.
P E R H E L I S Ä E L I LAPSIKYSYMYS
Avioelämäkysyimyksiin sisältmyös.
kin n.s. lapsikysymys, josta tulee myös,
kin lausua sananen. Pienin poikkeuk
sin merkitsee avioelämä myöskin per,
helisäyksen. Silloin kahden elämä
vaihtuu perhe-eläraäksi. Niin pian kuin
nuoret tulokkaat oppivat puhumaan
alkaa perheessä kuulua kauniilta soin!
tuva äiti ja isä nimitys.
Silloin astuu esiin uusi elämänvaihe
paljon vakaantuneempi ja määrätietoi'
sempi ja velvollisuudet lisääntyvät.
Oman kodin huolto astuu etutilalle.
Nuoruuden häilyvä ja huvitteleva elämä
muuttuu paljon vakavammaksi —
kodikkaammaksi perhe-elämäksi. Jo^
kainen isä ja äiti toivoo ja odottaa
lapsistaan miahdollisimman paljon hy^
vää. Köyhemmissäkin oloissa elävät
pyrkivät antamaan lapsilleen mahdol-
K I I TO S
•Pjrjxiämme lausua runsaat «kiitokset sukulaisille, tuttaville ja naapureille siitä
tosiyllätyksestä, jonka järjestitte meille kesäkuun 18"»p:n iltana uuden kotimme
merkeissä.
Kiitokset kerääjille ja illan, ahkerille emänniUe, Idalle, Tyynelle, HiljaUe,
Kertulle ja Fannille. Kiitos runsaasta kahvitarjoilusta. •
Kiitos mj^ös teUie jotka osallistuitte lahjaan, vaan ette voineet olla saapuvilla.
Kiitos siitä suuresta rahalahjasta jonka' jätitte meille, joUa tulemme ostamaan
jonkun Icauniin esineen, joka muistuttaa käyntiänne.
(Vielä kerran kiitos laalkiille.
HIIJMA JA GEORGE AHLFORS
215 Nelson Street OPort Artliur, Ontario
PARHAIMMAT ONNITTELUMME
hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta toivottavat
allamainitut sukulaiset ja ystävät:
Lily ja Bill Riutta
Martha, Walter, Kerry ja Leslie
Mirja ja Eero
Lea ja Oiva
Sherry ja iReirio
Rose ja Wesley Helin
Violet Mäki
Mirjam Mäki
Elina ja Arvi
Harold ja Hilda Hulitanen
Eriika Luhta
Impi ja Frank Tommila
Hilja 'ja Jack LaitUa
Impi ja Eino
Vera ja Väinö Lindholm
Martta ja Walter Wähämaa
Manda ja Matti HiU
Maria ja Alex Rauhala
Lempi ja Jack Riekko
Olga ja Heikki Elimen
MatHda Punkari
Hilda ja Thomas Tuori
Tilda ja ViU Santala
Lizmea ja Evald Tuomaala
Aino Kivinen
Mr. ja anrs. Nils Jacobson
Riikka ja O. Viitasalo
Fiia ja Cristo Vuta
Ida ja Aatu Koivula
Bertha ja Oliver Laine
Bertha ja Kaarlo Toikka
Mary ja Alex Salo
Alma ja M. Jacobson
Laura ja Susan
Suoma ja Helmer Suomu
Hanna, John ja Emil Koski
EUa ja Vili Niemi
Aino ja Arvi Laihti
Fanni ja^Karl Suominen
Kerttu ja Gerry Kitts
Sofia Järvi
Anna ja Karl Honkanen
Hilja ja Anton Kaisla
Tyyne Kinnunen
Eila ja Hans Hiihtänen
Helga ja Wilfred Basto
Manda Rautiainen
Mikko Palomäki
Aito ja Hilkka Aho
Sanni jäT Toivo Vuorensyrjä
Elsa ja Joihn Niemi
Antti Lahtinen
Jenny ja Eino Santala
Aime jä Matti Helin
Elli ja Eino Puska
Elvi ja Niilo Niemi
Mrs. S. Mäkynen
Selma ja DaVid Ritari
Market ja Mauno
Waters Township, Ontario, kesäkuun 23 p-, 1955
KIITOS
« Sydämellinen kiitokseni, kaikille sukulaisille, ystäville ja tovereille, jotka
aivan yllättäen saavuitte kotiini viettämään kanssani 60-vuotissyntymäpäivää-ni.
Kiitos teille. Marjatta ja Eliina, niistä kaumista rimoista, jotka olitte tilaisuuteeni
kyhänneet ja lausuitte, samalla ojentaen tuon suuren ralialalijan. joka
oli kerätty Sudburysta ja ympäristöstä.
Kiitos Sinulle, Eliina, kaikesta järjestelyistä ja teille kerääjät. Nimistänne
en tiedä, mutta kaunis kiitos.
Kiitos kauniista kahvipöydästä monenlaisine leivoksineen ja kukkineen. Kiitos
aOikeralle kahvikokille ja tarjoilijoille. Kiitos myös niille jotka ottivat osaa
keräykseen, mutta eivät voineet saapua juhlimaan.
Kiitos muistakin hyvistä käytännöllisistä lahjoista, joita tuU aina Suomesta
asti. Erittäin kiitän nuorinta t3rtärtäni arvokkaasta lahjasta.
iEloni iltaa viettäessäni elän tuon muistorikkaan illan muistoissani usein-
R. R. 1
Niin kutos vain iloisesta yllätyksestä.
LYDIA .MÄKI
Copper Cliff. Ontorio
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 2, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-07-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550702 |
Description
| Title | 1955-07-02-10 |
| OCR text | K K t!4 ohrasta, kaurasta ja muista hyvyyksistä, luodessaan tätä antoisaa maanosaa." Saavuttiin varsinaiselle avonaiselle aavikolle. Aavikko, silmänkanamatto-miin ulottuva lakeus, jossa taivas ja maa yhtyvät äärettöm3rj'den viivaksi, tuntemattomaksi etäisyydeksi. Ensikertalaiselle turvattomalta tuntuva näkemys. Kaihosta tuntui, että aavikko on kuin meren ulappa, jonne soutaja on tahtomattaan pilqkuveneellä joutunut harhailemaan tietämättään missä on päämäärä. Ihminen tajuaa "oman minänsä" tärkeyden, suuruuden ja voimansa kävellessään kaupungin kadulla, istuskellessaan puiston penkillä tai ahertaessaan työnsä ääressä, mutta kun hän joutöu katselemaan mahtavien aaltojen ryntäystä, valtavan kosken kuohuja, pilviä hipovia vuoria, hirmumyrskyjä, tuntee hän oman pienuutensa, mitättömyytensä. Samanlaisen vaikutuksen tekee aavikon näkeminen ensikertalaiseen. Tuntee olevansa turvaton, mitätön hiukkanen, jonka aavikon tuulet ja myrskyt vovat tuhota kun susi jäniksen. Ei! Ei aavikko lakeuksineen tarjoa sytyttävää elämänriemua, hurmiomais-ta elämän tunnetta, elähdyttävää sielun lämpöä, tuumi Kaiho itsekseen joutuessaan .Saskatchewanin rannattomille lakeuksille. Mutta, hän jatkoi ajatuksissaan, ihminen on soveltuvaisin eläin eri-laisiin olosuhteisiin, muuttuvien elinehtojen mukaan — kehittynyt luolaihmi-sestä kulttuuri-ihmiseksi. Riistalla elävästä metsästäjästä on tullut laumojaan kaitseva paimen. Paimenesta maanviljelijä, rantamaitte^ maanviljelijästä aavikon asukas. Kaihon syntymäjuuret juontuivat maanmuokkaajista. Esivanhemmat tuntemattomaan menneisyyteen olivat olleet kaskenkaatajia, kuokan ja lapion pelottomia käyttäjiä. Hän, Kaiho, kuuluu siis sukujuurien kautta «maatamuok-kaavien joukkoon. Viljankorjuumiehet pysähtyivät Moose Jaw'hin, Saskatchewanin vilja- ONKO PAREMPI OLLA YKSIN VAIKO AVIOLIITOSSA Kirj. HUITTIS-VTLLE (Jatkoa) Hauskaa Suomimatkaa ja onnellista paluuta SONJA JÄ LEO SÄMPOLÄLL toivottavat yllämainitut ystävät: Lempi ja Lauri Jokinen Ola ja Nick Ylikylä Elina ja Kalle Kajander Elma ja Lauri Semelius Terttu, Editih ja Wim. Jokela Aili ja John Kokkonen Martha ja M. Antila Hilma ja Lauri Leino Ahna ja John Terler Helmi Ja N. Boström Paula Ldlvo Toini ja Bill Gerneciki Elsa ja Erkki Nikkola Rauha ja E. Niemi ja lapset Helga ja Leo Eva ja B. Kolmlt Mr. ja znrs. A. Raxuiikko Helmi ja F. Forstrom •Mr. ja mrs. L. Wilberg Mr. ja mrs. W. Jokela Rosa ja Oskar Hytönen Mr. ja mrs. XF. Sorvali Jenny ja Len Hjorth K I I T O S Parhaat kiitoksemme yllätyksestä ja hauskasta illanvietosta Jennyn ja Lennin kodissa. Kiitos Elmalle lauluista ja Lennin kauniista puheesta. Kiitos lahjasta Ja kaikesta. SONJA JA LEO SAMPOLA Toronto Ontario RAKKAUS- JA SUHTAUTUMIS. KYSYMYSARVOSTBLUA SANOTAAN että rakkaus ei katso leipävarrasta ja siinä onkin perää. Ainakin nuorten ja kokemattomien suhteen se pitää paikkansa, sillä monet kiirehtivät liian nuorina avioliittoon. Enemmistö tekee sen liian kokemattomina, luullen lemmensuhtautuvaisuutta rakkaudeksi. Seuraukset saattavat olla hyvinkin kohtalokkaita, tuottaen ikävyyksiä ja mieliharmia. Melko usein johtaa kokemattomuus tilanteisiin, että pakostakin, joka vastenmie-lisestikin joudutaan men&mään avio. liittoon. Sitten vasta huomioidaan, että vastaisuudessa olisi ollut parempiakin mahdollisuuksia. Osaksi saatetaan onnistuakin. „ Nuorille olisi eduksi seurustella useamman ystävän kanssa, eikä heti silmittömästi kiintyä ensimmäiseen. Siten oppisi tuntemaan eri luonteita ja (myöskin vertailemaan millä tietoisuus-tasolla kukin seuratoveri on. Molempien tulisi olla mikäli mahdollista samalla fyysillisellä ja henkisellä tasolla ja myöskin samassa ikäluokassa. Silloin on helpompi ymmärtää ja arvostaa toisiaan. Myöskin on tärkeätä luonteiden suhtautuvaisuus. Jyrkästi vastakkaisten luonteiden on viisainta väistää toisiaan. Jotka seurustelussa ovat ensilemmen hurmauksen sivuuttaneet, ovat ajattele vampia ja järkevämpiä. Vallankin joilla on harteilla oman elämänsä huolto. Niille jotka ovat olleet vanhempiensa huollossa aikuisiksi saakka, vain koulukokemuksen saaneet, on elämän kulku tuntematonta. On sangen suuri arvoista tietää ja kuulla vanhempien kokeneiden ihmisten mielipiteitä, ohjeita ja. neuvoja. Vallankin neitosiksi tuleville tytöille tulisi äitien avoimesti ja vapaasti selittää elämän tärkeitä ja arvokkaita kysymyksiä, jotka astuvat heidän omakohtaiseen elämäänsä. Tulisi myöskin olla kykenevä arvostelemaan ystäviään ja tovereitaan, kuka heistä olisi sopivin elämäntoveriksi. Myöskin onko olemassa taloudellisia edellytyksiä naimisiin menolle. On olemassa kysymyksiä, joita ystävien ja toverusten tulisi harkita järkevästi ja sitten toteuttaa harkintansa mukaisesti. Niin menetellen sattuu harvemmin epäonnistumisia. Emelia sanoi '^Vanhemmat yleensä ovat liian häveliäitä selostamaan niitä asioita, joita he itse ovat oppineet karvaiden kokemuksien kautta." Mistä johtuu sellainen arkuus? Johtuuko se alhaisesta kehitystasosta vaiko uskonnollisista alueen kuuluisaan keskukseen. Joku matkamiehistä oli ennenkin ollut näillä seuduilla ja arveli nytkin siellä tarvittavan elomiehiä. Ja niin kävikin. Eräs i-irolainen Kalevmets halusi neljä miestä työhön. Kale\Tnets (Kalevamet-sä) oli aavikon, ellei ihan suurimpia, niin kuitenkin keskinkertaista suurempi farmari. Maata oli neljä ja puolituhatta eekkeriä. Kolnietuhatta eekkeriä viljelyksellä, tuhannen kesannolla ja loppu karjanlaitumena. Talon isäntä oli kiintynyt suomalaisiin työmiehiin. Ymmärrettävästi ei minkään paljon heimositeiden takia: vaan siksi, että suomalainen työmies oli ahkera, yritteliäs ja farmilla kaiken työn tekijä. Heimositeiden merkitys ilmenikin Kalevametsän maininnasta naapurilleen Ruotsin suomalaiselle farmarille, Rovralle: **Soomalainen mees hjnä mees! Söö paljon, teke töötä paljon.*' (Jatkuu) Sivu 10 Lauanlainau Heinäkuun 2 päivänä, 19S5 käsitteistä? Jotkut esim. saattavat joutua ottamaan elämäntoverikseen vastenmielisesti sen henkilön, jonka kanssa on erehtynyt lemmensuhteissa, Hän joutuu virallisesti pakolliseen avioliittoon koko elämänsä ajaksi, rakastamaan toista vaikka hän olisi kuinka häijy ja sopimaton elämäntoveriksi (mielestäni se on vihan rakkautta). Vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä perustettu avioliitto on paljon kestävämpi, olipa se vahvistettu virallisella sitoumuksella tai ei. Virallisesti vahvistettu on tietenkin laillisempi muoto ja pätevämpi perintö- ym. ortiai-suuskysymyksissä, mutta perintöoikeudet voi järjestää myöskin testamentin avulla. Virallinen sitoumus tekee kuitenkin paljon vaikeammaksi naisen kuten miehenkin vapautumisen avioliitosta, jos milloin tilanne ja asiat niin vaativat ja sitä haluaisi. Edellamai mttuja kysymyksiä tulisi vallai&ia nuorten tarkistaa ja harkita. Xe (ivat vakavia kysyniyksiä, joista jokaisen tu^ Iisi ennakolta olla selvillä. P E R H E L I S Ä E L I LAPSIKYSYMYS Avioelämäkysyimyksiin sisältmyös. kin n.s. lapsikysymys, josta tulee myös, kin lausua sananen. Pienin poikkeuk sin merkitsee avioelämä myöskin per, helisäyksen. Silloin kahden elämä vaihtuu perhe-eläraäksi. Niin pian kuin nuoret tulokkaat oppivat puhumaan alkaa perheessä kuulua kauniilta soin! tuva äiti ja isä nimitys. Silloin astuu esiin uusi elämänvaihe paljon vakaantuneempi ja määrätietoi' sempi ja velvollisuudet lisääntyvät. Oman kodin huolto astuu etutilalle. Nuoruuden häilyvä ja huvitteleva elämä muuttuu paljon vakavammaksi — kodikkaammaksi perhe-elämäksi. Jo^ kainen isä ja äiti toivoo ja odottaa lapsistaan miahdollisimman paljon hy^ vää. Köyhemmissäkin oloissa elävät pyrkivät antamaan lapsilleen mahdol- K I I TO S •Pjrjxiämme lausua runsaat «kiitokset sukulaisille, tuttaville ja naapureille siitä tosiyllätyksestä, jonka järjestitte meille kesäkuun 18"»p:n iltana uuden kotimme merkeissä. Kiitokset kerääjille ja illan, ahkerille emänniUe, Idalle, Tyynelle, HiljaUe, Kertulle ja Fannille. Kiitos runsaasta kahvitarjoilusta. • Kiitos mj^ös teUie jotka osallistuitte lahjaan, vaan ette voineet olla saapuvilla. Kiitos siitä suuresta rahalahjasta jonka' jätitte meille, joUa tulemme ostamaan jonkun Icauniin esineen, joka muistuttaa käyntiänne. (Vielä kerran kiitos laalkiille. HIIJMA JA GEORGE AHLFORS 215 Nelson Street OPort Artliur, Ontario PARHAIMMAT ONNITTELUMME hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät: Lily ja Bill Riutta Martha, Walter, Kerry ja Leslie Mirja ja Eero Lea ja Oiva Sherry ja iReirio Rose ja Wesley Helin Violet Mäki Mirjam Mäki Elina ja Arvi Harold ja Hilda Hulitanen Eriika Luhta Impi ja Frank Tommila Hilja 'ja Jack LaitUa Impi ja Eino Vera ja Väinö Lindholm Martta ja Walter Wähämaa Manda ja Matti HiU Maria ja Alex Rauhala Lempi ja Jack Riekko Olga ja Heikki Elimen MatHda Punkari Hilda ja Thomas Tuori Tilda ja ViU Santala Lizmea ja Evald Tuomaala Aino Kivinen Mr. ja anrs. Nils Jacobson Riikka ja O. Viitasalo Fiia ja Cristo Vuta Ida ja Aatu Koivula Bertha ja Oliver Laine Bertha ja Kaarlo Toikka Mary ja Alex Salo Alma ja M. Jacobson Laura ja Susan Suoma ja Helmer Suomu Hanna, John ja Emil Koski EUa ja Vili Niemi Aino ja Arvi Laihti Fanni ja^Karl Suominen Kerttu ja Gerry Kitts Sofia Järvi Anna ja Karl Honkanen Hilja ja Anton Kaisla Tyyne Kinnunen Eila ja Hans Hiihtänen Helga ja Wilfred Basto Manda Rautiainen Mikko Palomäki Aito ja Hilkka Aho Sanni jäT Toivo Vuorensyrjä Elsa ja Joihn Niemi Antti Lahtinen Jenny ja Eino Santala Aime jä Matti Helin Elli ja Eino Puska Elvi ja Niilo Niemi Mrs. S. Mäkynen Selma ja DaVid Ritari Market ja Mauno Waters Township, Ontario, kesäkuun 23 p-, 1955 KIITOS « Sydämellinen kiitokseni, kaikille sukulaisille, ystäville ja tovereille, jotka aivan yllättäen saavuitte kotiini viettämään kanssani 60-vuotissyntymäpäivää-ni. Kiitos teille. Marjatta ja Eliina, niistä kaumista rimoista, jotka olitte tilaisuuteeni kyhänneet ja lausuitte, samalla ojentaen tuon suuren ralialalijan. joka oli kerätty Sudburysta ja ympäristöstä. Kiitos Sinulle, Eliina, kaikesta järjestelyistä ja teille kerääjät. Nimistänne en tiedä, mutta kaunis kiitos. Kiitos kauniista kahvipöydästä monenlaisine leivoksineen ja kukkineen. Kiitos aOikeralle kahvikokille ja tarjoilijoille. Kiitos myös niille jotka ottivat osaa keräykseen, mutta eivät voineet saapua juhlimaan. Kiitos muistakin hyvistä käytännöllisistä lahjoista, joita tuU aina Suomesta asti. Erittäin kiitän nuorinta t3rtärtäni arvokkaasta lahjasta. iEloni iltaa viettäessäni elän tuon muistorikkaan illan muistoissani usein- R. R. 1 Niin kutos vain iloisesta yllätyksestä. LYDIA .MÄKI Copper Cliff. Ontorio |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-07-02-10
