1957-06-08-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• A * KULUNUT 100 V.
- Ida Aalbergin jälkeen'Adolf JJnd-
•jmin nimi on maineikkain nitoreti
suomalaisen teatterin näyttelijäntai-teessa.
Hänelle oihistettUn elinaikanaan
'Suonten 'suiirftnvm
kon" arvonimi, jä^^f^
jäntyöfisä Suomalaisessa- teatterissa
merkitsee klassillisen komedian, ni"
mcnomaan Moliere-ohjelmiston sttur-
,ta kukoistusta, jota ei -ole ylitetty
vtyöhcmTninkään. Eino Leino, jolla
oli kriitikkona erittäin terävä kynä
ruotimaan myös virheitä; vertasi
Adolf Lindforsia:,;Ää»e« kypsyyden-vuosinaan
kiiuluisimpday ranskalaiseen
koof?rikkoonrM^pquelin'iinjä huomautti,
että Lit^iforsin taide oli alno-at-
a ''vientitavaraa'* mitä nuori näyttämötaiteemme
omisti. Lindfors loi
Moliere^perinnettä päänäyttämöllämme.
' ' . •
N U O R E M M A L L A teatteriyleisöllä •
ja arvostelijapolvella ei liene montakaan
omakohtaista elämystä Adolf
Lindforsin näyttelijäntaiteesta, joka jo
V. 1919 oli päässyt 4S-vuotisjuhlaan.
Tämäii kirjoittaja muistaa vain kerran.
1920'luvulla nähneensä jo valkotukkain .
sen komedian mestarin Kansallis|:eatte-rissa
Moliere-roplissa, jä ihmetelleensä
sjllom 'näyttelijäsuorituksen taitu- ,
ruuttä.: V. 1929 kunnioitettu taiteilija •
siirtyj. manan majoille,.- jättäen• perin-.
teenä' elämään - loistavan röolisar jan^
melkein legendaarisen näyttfelijätaitu- •
ruuden ja joukon anekdootteja, jollaisia
aina syntyy voimakkaan persoonallisuu-deÄ
ympärillä.
- Monen vuosikynunenen ajan Adolf
I-indfprs oli ollut suomalaisen teatterin
keskemen-hahmo, seitsemän vuoden
ajan myös Kansallisteatteritta ja
.opisk.eliiltaan ja feokö suuntautumisel-
:.taan;je|>äilemättä "euroop-plaläisimpiä"
taiteilijoita. Varsinkin
ranskalaisesta teatterista .Lindfors kävi
vuositta-n ottamassa oppia ja lisäämässä
taitoaan.
Adolf Lindforsin kiitettyä ja ihailtua
teknillistä taitoa ja harvinaista muodollista
valmeutta ajatellen , on kiinnostavaa
havaita, että hänenk'n oppi vuotensa
olivat varsin pitkät ja vaivalloiset,
ennenkuin tie mestaruuteen avautui.
Näyttelijän ura ei ollut hänelle itsestään
selvä asia nuoruuden vuosina. Yksi
seikka viittoi kuitenkin vertauskuvallisesti
poikkeukselliseen elämään: Adolf
Liiidiors syntyi merellä, suomalaisessa
purjealuksessa, missä äiti oli matkalla
Uudestakaupungista Porvooseen. Taiteen
alalle häntä myös veti taipumukset,
kun hänen oli keskeytettävä koulunsa
k:r|anpainajaisän vararikon vuoksi
ja ryhdyttävä ansiotyöhön. Puoli
vuotta jrritettyään valokuvaajan opissa
hän ilmoittautui v. 1872 perustettuun
ruotsinkieliseen, teatterikouluun Helsingissä,
j a näytti aluksi siltä, kuin lahjakas
nuori mies valmistuisi ruotsalaisen
teatterin näyttelijäksi. Suomenkieltä
hän d osannutkaan.
Vuoden koulutuksen jälkefen Adolf'
Lindfors- pääsi Helsingin*, ruotsalaisen
näyttämön henkilökuntaan harjoittelijana,
ja kokonaista seitsiemän vuotta
tapauksessa, selittämällä, kertomalla
satuja, vastaamalla kysymyksiin
täi o l e m a l l a vastaamatta.
Meidäii o n muistettava, että v a n -
; ' h e m p i e n v a s t a i i k s e t eivät ole. a i -
• nöa lasten tietoläOide. L a p s e t näkevät
aikuisia saimassa, rakastavaisia
puistossa, he kyselevät t o i s i l taan.
Heidän mielikuvituksensa
keksii toisen toistaan e r i s k u m m a l -
'' liserfipiä -teorioita. Mutta on p a l -
• jön paremipi, e t t a tällaisia ihmeellisiä
m i e l i k u v i a e i s y m i y i Jos l a p sille
kerrotaan yksinkertainen tff-"
•tau&,:äsia on sillä selvä, eivätkä
- ajatukset kierrä enää sairaalloises-ti
sukupuoliarvoituksen ympärillä.'
K a i k k i ' lapsipsykologit j a k a s v a t -
- tajat ovat samaa mieltä siitä, että
vanhempien on vastattava k a i k -
kiift: lasten esittämiin k y s y m y k s i in
ja -v^sUattava totuudenmukaisesti,
^lkoot|)ä ne k u i n k a k i u s a l l i s i a tahansa.
Jos vanhemmat valehtelevat
lapset l a k k a a v a t luottamasta
heihin. Jos he sanovat: "Olet v i e lä
liian• p i e n i ynimärtääksesi'*, n i in
lapsissa saattaa herätä epänormaali
m i e l e n k i i n t o tuota kiellettyä asiaa
kohtaan. On-' selvää, että Vastaus
täytyy muotoiUa ottaen huomioon
lapsen iän, sillä l U a l l i n e n ja ennenaikainen
seikkaperäisyys on
vaarallista. E i ole^-vastattava k y symyksiin,
j o i t a lapsi ei d i e asettanut,
vaan on selvitettävä j u u r i se
seikka, j o n k a lapsi haluaa tietää.
Berge sanoo:
" V i i s a i n kasvattaja on se, joka
vastaa kysymykseen kerrallaan,
menemättä pitemmälle k u i n m i h in
lapsi on ajatuksissaan päässyt. T o i saalta
ei saa vädttää k i u s a l l i s i a k y symyksiä,
; mutta voihan pyytää
miettimisaikaa sanomalla: — Nyt
et ole alkaa, mutta illalla kerron sinulle.
Siten.voi muotoilla vastauksensa
valmiiksi^ niin:että sanamuoto
on paras mahdollinen. Kim van-henunät-
keskustelevat keskenään
lasteii fläsnäollessa, mikään ei ole
pahempaa kuin salaperäinen kuiskuttelu
rouva X : n raskaudesta tai
rouva Y:n pihtisynnytyksestä jne.,
hämärät viittaukset ja salamyhkäisyys.
-Per'heessä pitäisi olla luottavainen
ilmapiiri. Sellaisen vallitessa
lapset-tulevat-fcaifekine kyselyineen
vanhempen luokse ja nämä
v^övät seurata .ja - valvoa lastensa
kehitystä."
Ylioppilaiden keskuudessa suoritetut
tutlÄnukset ovat osoittaneet,
että tässä iässä oflevien nuorten
sukupuoliopetus on varsin vähäistä.'
Vain viideosa oli saanut
vanhemiriiltaan jonkinlaista valistusta.
Tytöistä oli vain 17 pros. -
pojista 23 pros., valistettu kotipiirissään:
Loput olivat harikkineet
tietonsa tovereilta tai ikirjoista. U-sein
tämä oli tapahtunut epänormaaleissa,
epäterveissä oloissa.
Moniin olivat tiedot vaikuttaneet
kuin paha isku, josta he vasta vähitellen
toipuivat tai joka tuli määräämään
heidän seksuaalisen asennoitumisensa
eliniäksi.
Yhteenvetona todettakoon, että
terveen sukupuolivalistuksen jyr-kimpinä
vastustajina ovat jatkuvasti
vanhenraiat. Tästä johtuu
kasvattaja- ja lapsipsykologipii-reissä
yleinen sanonta: "Sukupuoli-opetuksen
täytjry alkaa vanhem-mista!"
— Midiol^RouÄe.
kului pääasiallisesti "harjoittelussa" t u levaa
taiteili jauraa varten. Lindforsia ei
"keksitty". V, 1881 hän jätti teatterm,
ja suunnitteli vaihtavansa koko naytte-hjäuran
merikapieenin turvattuön^lei^
pään. Ensimmäinen merimatka tuli
tehdyksi. Englantiin saakka lian pääsi/
• mutta se matka riitti osoittamaan,.ettei
Ad^f Lindforsista oUiit merikarhuksi.
Jälleen Suomeen, ja sattuman oikusta
Helsingissä vierailevan italialaisen oopperaseurueen
jäseneksi. ^
Sieltä Kaarlo Bergbom nuoren Suomalaisen
teatterin johtaja ja sielu, keksi
hänen kykynsä ja innostutti nuoren
miehen opiskelemaan suomenkieltä.
Lindforsista tulisi oiva näyttelijä Suomalaiseen
teatteriin. Ja niin kävikin-.
Jo vuoden kuluttua Lindforsin suonten-kieli
oU niin kelvollista, että hän saattoi
siirtyä Suomalaisen teatterin, henkir
neii Harpagotiinsa Molti&ten "Saituris-
- sa'-, molwnmatTooleja,'|ötka'^sitten vuo»
sien Alittaan kypsyivät ja täydentyivät
Lindforsin loistavimmiksi komediahah»
moiksi.' N i i h i n liittyi pian myös Molie*.
ren "LuuIosairäs'^ ja muita pienempiä
Moliere-rooleja, Holbergin Antonius^
Putronius ja myös ranskalaisten salon-kikome()
iain taitayasitt muotoiltuja hahmoja.
Mutta Lindforsin ohjelmistoon
tuli myös ShakespeaVe-osia: ^'Kuningas
Learin'* Narri o n säilynyt a i ^
joissa yhtenä hänen syvimmistä tulkinnoistaan.
"Kesäyön unelman" Kankuri
Pulma oli mestarillinen ja niihin liittyi
myöhemmin Falstaffin rehevä hah?
mo. ''Figaron häiden-' nimirooli oli
m}'ös' Lindfoi*sille voitollinen, ja aurin-koisimpana
hänen komiilkkansa lienee
ilmennyt setä Bräsigin verrattomassa
hahmossa, josta yksin roolikuvakin on
säilynyt hyvän tuntuman. , i
• Kaksivuotinen kausi ruotsinkielisen
teatterikoulun johtajana katkaisi Lind*
forsin jatkuvasti nousevan näyttelijän-uran,
ja Suomalainen teatteri.tunsi hä-lökuntaan,
syysXuussa„ 1.882. ^ Siitä-hä- nen poissaolonsa \'aikeana puutteena,
nen varsinainen näyttelijarikaarensa a i - V. 1894 Lindfors palasi takaisin, ja
koi. . silloin hän oli jo kiistattomasti teatterin
Moliere-roolit olivat teatterissa olleet keskeinen voima, koomikko jolle ilman
Oskari Vilhon erikoisalana, niutta sai- _ muuta kuuluivat suuret huvinäytelmien
raus lopetti hänen uransa, jä Lindfors " jä komedioitten pääosat. Joka vuosi
astui tilalle. Hänen koomillisista ky- , Ranskaan suuntautuneet opintomatkat
täydensivät taitoa, joka tunnustettiin
maan ensimmäiseksi.
(jLindfors ei silti yksipuolisesti esittänyt
vain konvediarooleja kypsyytensä-kään
vuosina, eikä hänen taiteensa pe-vyistään
ei tosin aluksi oltu perillä,
tuskin hän itsekään tunsi iaelä HasaU^
lista komediaa omaksi alakseen. Suoiiia-lainen
teatteri kiersi näinä alkuaikoina
ahkerasti maaseudulla ja nuori naytte^
lijä sai esittää hyvin emäisiia^^ro^ rustunut vain teknilliseen mestaruu-kevyistä
huvinajjtelmfetä hän oJikin hio-hetehtäviin
saakka. , nut keinonsa Jä ilmaisunsa. Lindforsin
Miitta jo kahden ensimmäisen yupden .työkyky, uutteruus ja perusteellisuus
kuluessa Adolf Lindforsin erikM ilmiö, hän .valmisteli
saavutti ensimmäiset voittqnsaV tehtäväänsä ja hankki ylipäänsä am-ren
ja Ludvig Holbergin komedipiss?.. mattitaitoa harvinaisella sitkeydellä ja
Viimemainitun " g i ole ail!^''.-kpme^^^ . ,.
Vielgeschrei oli Lindforsin ehsimmai^ ..; Lindforsin suurta työkykyä-ja vitaa-nen
todella mestarillinen komedialuo- lisuutta osoittaa sekin, että hän saattoi
mus, ja vuotta myöhemmin syntyi hä- seitsemän vuoden ajan, vv. 1907—14
^^^^^^^
Yllä "GarsonCoinmunUy Dance Schoolin" oppilaat 14-vuotias Eilen
RochvoadjaJO-vuotias Phyllis Cronin antamassa tanssiesitystä äsket- -
täin Garson Minefla. pidetyssä mainitun tanssikoulun toisessa'vuosijuhlassa.
Nämä ftaupift tytöt ja lisäksi mttita mainitun tanssikoulun
. oppilaita esiintyvät Minfi::MiU'haaliUa Sudburyssa kesäkuun 7 pnä
fidettävässäiliänvieiössä. '
•f'.
¥11
id IM
1
h' '
Lauantaina* kesäkuun 8 päivänä* 1957 Sivn 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 8, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-06-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570608 |
Description
| Title | 1957-06-08-03 |
| OCR text | • A * KULUNUT 100 V. - Ida Aalbergin jälkeen'Adolf JJnd- •jmin nimi on maineikkain nitoreti suomalaisen teatterin näyttelijäntai-teessa. Hänelle oihistettUn elinaikanaan 'Suonten 'suiirftnvm kon" arvonimi, jä^^f^ jäntyöfisä Suomalaisessa- teatterissa merkitsee klassillisen komedian, ni" mcnomaan Moliere-ohjelmiston sttur- ,ta kukoistusta, jota ei -ole ylitetty vtyöhcmTninkään. Eino Leino, jolla oli kriitikkona erittäin terävä kynä ruotimaan myös virheitä; vertasi Adolf Lindforsia:,;Ää»e« kypsyyden-vuosinaan kiiuluisimpday ranskalaiseen koof?rikkoonrM^pquelin'iinjä huomautti, että Lit^iforsin taide oli alno-at- a ''vientitavaraa'* mitä nuori näyttämötaiteemme omisti. Lindfors loi Moliere^perinnettä päänäyttämöllämme. ' ' . • N U O R E M M A L L A teatteriyleisöllä • ja arvostelijapolvella ei liene montakaan omakohtaista elämystä Adolf Lindforsin näyttelijäntaiteesta, joka jo V. 1919 oli päässyt 4S-vuotisjuhlaan. Tämäii kirjoittaja muistaa vain kerran. 1920'luvulla nähneensä jo valkotukkain . sen komedian mestarin Kansallis|:eatte-rissa Moliere-roplissa, jä ihmetelleensä sjllom 'näyttelijäsuorituksen taitu- , ruuttä.: V. 1929 kunnioitettu taiteilija • siirtyj. manan majoille,.- jättäen• perin-. teenä' elämään - loistavan röolisar jan^ melkein legendaarisen näyttfelijätaitu- • ruuden ja joukon anekdootteja, jollaisia aina syntyy voimakkaan persoonallisuu-deÄ ympärillä. - Monen vuosikynunenen ajan Adolf I-indfprs oli ollut suomalaisen teatterin keskemen-hahmo, seitsemän vuoden ajan myös Kansallisteatteritta ja .opisk.eliiltaan ja feokö suuntautumisel- :.taan;je|>äilemättä "euroop-plaläisimpiä" taiteilijoita. Varsinkin ranskalaisesta teatterista .Lindfors kävi vuositta-n ottamassa oppia ja lisäämässä taitoaan. Adolf Lindforsin kiitettyä ja ihailtua teknillistä taitoa ja harvinaista muodollista valmeutta ajatellen , on kiinnostavaa havaita, että hänenk'n oppi vuotensa olivat varsin pitkät ja vaivalloiset, ennenkuin tie mestaruuteen avautui. Näyttelijän ura ei ollut hänelle itsestään selvä asia nuoruuden vuosina. Yksi seikka viittoi kuitenkin vertauskuvallisesti poikkeukselliseen elämään: Adolf Liiidiors syntyi merellä, suomalaisessa purjealuksessa, missä äiti oli matkalla Uudestakaupungista Porvooseen. Taiteen alalle häntä myös veti taipumukset, kun hänen oli keskeytettävä koulunsa k:r|anpainajaisän vararikon vuoksi ja ryhdyttävä ansiotyöhön. Puoli vuotta jrritettyään valokuvaajan opissa hän ilmoittautui v. 1872 perustettuun ruotsinkieliseen, teatterikouluun Helsingissä, j a näytti aluksi siltä, kuin lahjakas nuori mies valmistuisi ruotsalaisen teatterin näyttelijäksi. Suomenkieltä hän d osannutkaan. Vuoden koulutuksen jälkefen Adolf' Lindfors- pääsi Helsingin*, ruotsalaisen näyttämön henkilökuntaan harjoittelijana, ja kokonaista seitsiemän vuotta tapauksessa, selittämällä, kertomalla satuja, vastaamalla kysymyksiin täi o l e m a l l a vastaamatta. Meidäii o n muistettava, että v a n - ; ' h e m p i e n v a s t a i i k s e t eivät ole. a i - • nöa lasten tietoläOide. L a p s e t näkevät aikuisia saimassa, rakastavaisia puistossa, he kyselevät t o i s i l taan. Heidän mielikuvituksensa keksii toisen toistaan e r i s k u m m a l - '' liserfipiä -teorioita. Mutta on p a l - • jön paremipi, e t t a tällaisia ihmeellisiä m i e l i k u v i a e i s y m i y i Jos l a p sille kerrotaan yksinkertainen tff-" •tau&,:äsia on sillä selvä, eivätkä - ajatukset kierrä enää sairaalloises-ti sukupuoliarvoituksen ympärillä.' K a i k k i ' lapsipsykologit j a k a s v a t - - tajat ovat samaa mieltä siitä, että vanhempien on vastattava k a i k - kiift: lasten esittämiin k y s y m y k s i in ja -v^sUattava totuudenmukaisesti, ^lkoot|)ä ne k u i n k a k i u s a l l i s i a tahansa. Jos vanhemmat valehtelevat lapset l a k k a a v a t luottamasta heihin. Jos he sanovat: "Olet v i e lä liian• p i e n i ynimärtääksesi'*, n i in lapsissa saattaa herätä epänormaali m i e l e n k i i n t o tuota kiellettyä asiaa kohtaan. On-' selvää, että Vastaus täytyy muotoiUa ottaen huomioon lapsen iän, sillä l U a l l i n e n ja ennenaikainen seikkaperäisyys on vaarallista. E i ole^-vastattava k y symyksiin, j o i t a lapsi ei d i e asettanut, vaan on selvitettävä j u u r i se seikka, j o n k a lapsi haluaa tietää. Berge sanoo: " V i i s a i n kasvattaja on se, joka vastaa kysymykseen kerrallaan, menemättä pitemmälle k u i n m i h in lapsi on ajatuksissaan päässyt. T o i saalta ei saa vädttää k i u s a l l i s i a k y symyksiä, ; mutta voihan pyytää miettimisaikaa sanomalla: — Nyt et ole alkaa, mutta illalla kerron sinulle. Siten.voi muotoilla vastauksensa valmiiksi^ niin:että sanamuoto on paras mahdollinen. Kim van-henunät- keskustelevat keskenään lasteii fläsnäollessa, mikään ei ole pahempaa kuin salaperäinen kuiskuttelu rouva X : n raskaudesta tai rouva Y:n pihtisynnytyksestä jne., hämärät viittaukset ja salamyhkäisyys. -Per'heessä pitäisi olla luottavainen ilmapiiri. Sellaisen vallitessa lapset-tulevat-fcaifekine kyselyineen vanhempen luokse ja nämä v^övät seurata .ja - valvoa lastensa kehitystä." Ylioppilaiden keskuudessa suoritetut tutlÄnukset ovat osoittaneet, että tässä iässä oflevien nuorten sukupuoliopetus on varsin vähäistä.' Vain viideosa oli saanut vanhemiriiltaan jonkinlaista valistusta. Tytöistä oli vain 17 pros. - pojista 23 pros., valistettu kotipiirissään: Loput olivat harikkineet tietonsa tovereilta tai ikirjoista. U-sein tämä oli tapahtunut epänormaaleissa, epäterveissä oloissa. Moniin olivat tiedot vaikuttaneet kuin paha isku, josta he vasta vähitellen toipuivat tai joka tuli määräämään heidän seksuaalisen asennoitumisensa eliniäksi. Yhteenvetona todettakoon, että terveen sukupuolivalistuksen jyr-kimpinä vastustajina ovat jatkuvasti vanhenraiat. Tästä johtuu kasvattaja- ja lapsipsykologipii-reissä yleinen sanonta: "Sukupuoli-opetuksen täytjry alkaa vanhem-mista!" — Midiol^RouÄe. kului pääasiallisesti "harjoittelussa" t u levaa taiteili jauraa varten. Lindforsia ei "keksitty". V, 1881 hän jätti teatterm, ja suunnitteli vaihtavansa koko naytte-hjäuran merikapieenin turvattuön^lei^ pään. Ensimmäinen merimatka tuli tehdyksi. Englantiin saakka lian pääsi/ • mutta se matka riitti osoittamaan,.ettei Ad^f Lindforsista oUiit merikarhuksi. Jälleen Suomeen, ja sattuman oikusta Helsingissä vierailevan italialaisen oopperaseurueen jäseneksi. ^ Sieltä Kaarlo Bergbom nuoren Suomalaisen teatterin johtaja ja sielu, keksi hänen kykynsä ja innostutti nuoren miehen opiskelemaan suomenkieltä. Lindforsista tulisi oiva näyttelijä Suomalaiseen teatteriin. Ja niin kävikin-. Jo vuoden kuluttua Lindforsin suonten-kieli oU niin kelvollista, että hän saattoi siirtyä Suomalaisen teatterin, henkir neii Harpagotiinsa Molti&ten "Saituris- - sa'-, molwnmatTooleja,'|ötka'^sitten vuo» sien Alittaan kypsyivät ja täydentyivät Lindforsin loistavimmiksi komediahah» moiksi.' N i i h i n liittyi pian myös Molie*. ren "LuuIosairäs'^ ja muita pienempiä Moliere-rooleja, Holbergin Antonius^ Putronius ja myös ranskalaisten salon-kikome() iain taitayasitt muotoiltuja hahmoja. Mutta Lindforsin ohjelmistoon tuli myös ShakespeaVe-osia: ^'Kuningas Learin'* Narri o n säilynyt a i ^ joissa yhtenä hänen syvimmistä tulkinnoistaan. "Kesäyön unelman" Kankuri Pulma oli mestarillinen ja niihin liittyi myöhemmin Falstaffin rehevä hah? mo. ''Figaron häiden-' nimirooli oli m}'ös' Lindfoi*sille voitollinen, ja aurin-koisimpana hänen komiilkkansa lienee ilmennyt setä Bräsigin verrattomassa hahmossa, josta yksin roolikuvakin on säilynyt hyvän tuntuman. , i • Kaksivuotinen kausi ruotsinkielisen teatterikoulun johtajana katkaisi Lind* forsin jatkuvasti nousevan näyttelijän-uran, ja Suomalainen teatteri.tunsi hä-lökuntaan, syysXuussa„ 1.882. ^ Siitä-hä- nen poissaolonsa \'aikeana puutteena, nen varsinainen näyttelijarikaarensa a i - V. 1894 Lindfors palasi takaisin, ja koi. . silloin hän oli jo kiistattomasti teatterin Moliere-roolit olivat teatterissa olleet keskeinen voima, koomikko jolle ilman Oskari Vilhon erikoisalana, niutta sai- _ muuta kuuluivat suuret huvinäytelmien raus lopetti hänen uransa, jä Lindfors " jä komedioitten pääosat. Joka vuosi astui tilalle. Hänen koomillisista ky- , Ranskaan suuntautuneet opintomatkat täydensivät taitoa, joka tunnustettiin maan ensimmäiseksi. (jLindfors ei silti yksipuolisesti esittänyt vain konvediarooleja kypsyytensä-kään vuosina, eikä hänen taiteensa pe-vyistään ei tosin aluksi oltu perillä, tuskin hän itsekään tunsi iaelä HasaU^ lista komediaa omaksi alakseen. Suoiiia-lainen teatteri kiersi näinä alkuaikoina ahkerasti maaseudulla ja nuori naytte^ lijä sai esittää hyvin emäisiia^^ro^ rustunut vain teknilliseen mestaruu-kevyistä huvinajjtelmfetä hän oJikin hio-hetehtäviin saakka. , nut keinonsa Jä ilmaisunsa. Lindforsin Miitta jo kahden ensimmäisen yupden .työkyky, uutteruus ja perusteellisuus kuluessa Adolf Lindforsin erikM ilmiö, hän .valmisteli saavutti ensimmäiset voittqnsaV tehtäväänsä ja hankki ylipäänsä am-ren ja Ludvig Holbergin komedipiss?.. mattitaitoa harvinaisella sitkeydellä ja Viimemainitun " g i ole ail!^''.-kpme^^^ . ,. Vielgeschrei oli Lindforsin ehsimmai^ ..; Lindforsin suurta työkykyä-ja vitaa-nen todella mestarillinen komedialuo- lisuutta osoittaa sekin, että hän saattoi mus, ja vuotta myöhemmin syntyi hä- seitsemän vuoden ajan, vv. 1907—14 ^^^^^^^ Yllä "GarsonCoinmunUy Dance Schoolin" oppilaat 14-vuotias Eilen RochvoadjaJO-vuotias Phyllis Cronin antamassa tanssiesitystä äsket- - täin Garson Minefla. pidetyssä mainitun tanssikoulun toisessa'vuosijuhlassa. Nämä ftaupift tytöt ja lisäksi mttita mainitun tanssikoulun . oppilaita esiintyvät Minfi::MiU'haaliUa Sudburyssa kesäkuun 7 pnä fidettävässäiliänvieiössä. ' •f'. ¥11 id IM 1 h' ' Lauantaina* kesäkuun 8 päivänä* 1957 Sivn 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-06-08-03
