Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 24, 1951

              ; 1 i
i
< I
•J . ^ .. . J
f:
I A '
(KA UXOKIRJA LUX EN VIIKKOLEHTI)
L I E K K I , the only F i n n i s h l i t e r a r y weekly i n Canada.
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 E h n Street West, Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Dttawa, as second
class mater.
L i e k k i ilmestyy jokaisen v i i k o n lauantaina 8 sivuisena, s i s ä l t ä en
parasta kaunokirjallisten j a t i e t e e l l i s t ä luettavaa.
T I L A U S H I N N A T :
1 vuosikerta $3.00
6 kuukautta — 1.75
3 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.00
Y H D Y S V A L T O I H I N :
1 vuosikerta . . . . . . . $3.75
6 kuukautta 2.25
S U O M E E N J A M U U A L L E U L K O M A I L LE
l vuosikerta . . . . . . . $4.50 6 kuukautta .. ...$2.50
I L M O I T U S H I N N A T :
75 s e n t t i ä palstatuumalta. Halvin kiitosUmoitus $3.00. Kuole-manllmoitus
$3.00 j a sen yhteydessä julkaistava muistovärsy
$1.00 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikois-hiimat
p y s y v i s t ä Ilmoituksista. T i l a p ä i s i l m o i t t a j i e n o n l ä h e t e t ­t
ä v ä «maksu e t u k ä t e e n.
AsiamiehiUe m y ö n n e t ä ä n 15 prosentin palkkio.
K a i k k i L i e k i l l e tarkoitetut maksuosoitukset on .ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Conipany Liinite<L . i-
K u s t a n t a j a j a painaja: Vapaus P u b l i s h i n g Company Limited.
100-102 E l m Street West, Sudbury, O n t a r i o.
iTölmUt^^ : ; _ .
M e k k i i n a;iotut kärjöitukseJt:osoite^ " • ^ • .
L i £ KK:
F. o. B O X 69 SUDBUIRY, O N t . .
O
Liekin uuden asun suhteen olemme ollut puheissa joittenkin
lukijain kanssa täällä Liekin kotiperukalla ja olemme tulleet sii­hen
tulokseen; ^ tä on havaittavissa "kaiiäeihlaistä ilmaa';^ toiset
nimittäin pi tävät uudesta asusta paremnäin k Ä vanhasta ja toi­set
moittivat. Tähän saakka on arybsteluoto puoli
ja puoli, mutta haluaisimme kuulla mielipiteitä vähän laajem­maltikin.
> ^ ' • :
; Ne, jotka ovat juttusilla ollessa'^moltaneet uutta asiia^
että teikstiä on parempi lukea nyt, kim Tivit :avatj lyhempiä ja
painöhiuste leviää ikäänkuin tasaisimmin ja tdiee teltstia mustem­maksi.
"Vastustajat'r taas sanovat, ?&ttä:iiutta t^itiä lukiessa ei­vät
enää riitä silmälasit, vaan täytyy ottaa suurenjntfelasi avuksi.
Mahdollisesti molemmissa väitteissä on perää. Toisen ihmisen
silmät ovat erilaiset kuin toisen ja näinollen toiselle sopii pienem­män
tekstin lukeminen paremmin kuin isomiman." Mutta yksi
asia on kuitenkin selvä. Vanhaa' Liekin kokoista-paperia, mikä
on kooltaan 53^ tuumaa, käytetään yleensä «vähemimänxnissään
.painoliikkeissä, kun taas sitävastoin uuden Liekin kokoista paperia,
3<i>'8 tuumaa, käytetään hj-vin yleisesti. Mutta tosiasia on, .että
silloin k u n kerran paperia saa, voi yhtä hyvin saada epänormaali­sen
kokoisia rullia kuin J i o r m a a l i k o k o i s i a k i n . :
Kuitenkin paperinsaanti on nykyään erikoisen vaikeaa ja pa­perin
kanssa voidaan ennenpitkää joutua hyvinkin sruuriin vai­keuksiin.
Tämä paperipula ei tu#u ainoastaan meidän liikkees-sämm'e,
vaan kaikissa painoliikkeissäy^^^^
Eräs Liekin ystävä kirjoitti, että liän ei ole tyytyväinen liekin
uuteen asuun ja ehdotti, että jos kerran oa paperipulav niin sil­loin
täytyy jättää kuvat pois. Se ei oikeastaan paranna tHannet-ta,
sillä silloin kuvien paikan ottaa l^tstiVJokiiihl^
-viime Liekissä oli niih isoja kuwar Selitämme sen sellaisena
kuin asia on. Panimme isoja kuvia; siksi/ että l^dottuaäteks^^^
olisi jäänyt yähäa seiurjaavaa numeroa \*artett, sillä lätomössam-
,me.vallinneen työnpaljoiiden takia ei kaikkea Liekin vicme niune-roon
aiottua tekstiä voitu Jatoa ja näinollen täytyi^ ajatella seu-jraavaakin
numetba ja sitä työnpaljoutta, mikä saattaa latomossa
•olla, joten Liekin tekstin latominen saattaa jäädä -v^äh^seksi —
Jmikä muuten osoittautui todeksi. Latomossamme oikeastaan la-
• dotaan Liekki ikäänkuin muiden töiden lisänä, sillä siellä tehdään
paljon «n.s. jobitöitä, jotka on saatava aina määrälleen valmiiksi.
Kunhan saamme Liekin tekstiä ladotuksi \'ähäh enemmän varas-
.toon, niin silloin voidaan v-äheiitäa ku\n[a jä julkaista mahdolli­simman
paljon tekstiä. Latomusta täytx^ykin olla ainav varalta.
sillä koskaan ei tiedä etukäteen sanoa, nunkäliäinen tilanne lato­misen
suhteen iktmakia viikkona \railitseer.r: '
Kmien suhteen öh taas monella, sellainen mielipide, että niitä
täytyy olla. Senkin asian suhteen siis inielipiteet jakautuvat kah­tia.
Koetamme kuitenkin tehdä mähdöHisimmäii paljon kaikkien
lukijain mielilcsi, sillä tarkoituksemme pit povella asiakkaitamme.
- Tietysti Liekin asukysymyksellä oh hy\'!ä'jä hUonoja puolia
Mutta suurin s>y, miksi vaihdos tehtiin, wn arveluttava paperin-saanti.
Jos se vielä kiristy>% mitä voi hyvällä syyllä odottaa, min
-käsityksemme mukaan voi sittenkin pajen
• kokoista paperia kuin muuta. Näinollen :ei tätä muutosta ole
- p y r i t t jv saattamaaiit toisille mukavaksi: ]ä .IxMi^e ejömukayaksi
vaan sen välttämättömyyden om «anelleet vallitsevaan pa^pariti-
-laaiteepeteentiipmat pulmat, sekä paperisäastohäiheutt^m
^aiemäiätkustaiu^ : - - / \ , ' • "^••'•'•v- -VA.^
-/.k«teSaaK- nyt'^: Icatisoa • ainakin, rvähän; Äikäkj. mika, olfei^parem^i.
li i
KIRJ. IxEMÄ
lUtTLI ulvoo nurkissa n i i n p a ­haa
ennustavasti. Toisinaan
t u n t u u k u i n kuulisi k ä r s i v ä n i h ­misen
huokauksen j a toisinaan
se kuuluu k u i n kaukaiselta tyk­k
i e n J3rrinältä.
T ä m ä toi mieleeni muistoja
vuosien takaa ajasta, josta o n jo
v i e r ä h t ä n y t j-li kolme vucsikjTu-m
e n t ä .
P i e n e n u u d i s m ö k i n . n u o r i vaimo
makaa sairasvuoteella. Kolme
pienokaista (kisailee iloisina, m i ­t
ä ä n tietäimättöminä. E i vain
ä i d i n sairaus luonut s y n k k i ä p i l ­v
i ä taivaalle, vaan se o l i j o t a in
toista, m i k ä askarteli molempien
m i e l e s s ä . Hellä aviopuoliso ei
piditmut j u u r i m i t ä ä n . Katseen­s
a oli luotuna sairasvuoteelle ja
t o i s i n a a n ^ i l ö i s i n a l e i k k i v i i n lap­s
i i n . Ajatukset askartelivat tule­v
i s s a asioissa. H ä n o l i y k s i m i t ä,
j o k a tahtoi ihcrjumatta s e i s t ä to­vereittensa
r i n m d l a.
S a a p u i k u t s u : " O l k a a «valmiit!"
T ä m ä kutsu kuului m y ö s k i n pie­n
e n m ö k i n nuorelle isälle. Syn­k
ä l t ä t u n t u i e l ä m ä , mutta e i itike-n
y t nuori sairas vaimo, s i l l ä n i in
t o i v o i h ä n e n puolisonsa.
Ilmassa o l i s ä h k ö ä . T y k i t j y r i ­s
i v ä t , kuiUat sinkoilivat r i i s t ä en
monelta . ^ k k a i m p a h s a . Siime
r i e n s i myöskin pienen mökin
n u o r i isä. E i k3?ynel kostuttanut
nuoren.valmoh silmäät» s i l l ä p j ^ n -
töV j p k a - o l i kmn^fiuokaiiSr k u u i m:
" Ä l ä itke k u n l ä a i d e n - j a . ellen
kesikään palaa, n i i i i t i e d ä t h ä n,
i n i n k ä e d e s t ä taistelin j a t i e d ät
myöskin, e t t ä toverimme taistele­vat
n ä l ä s s ä j a Vilussa j a siis s i e l ­l
ä o n m i n u n k i n iJaikkani."
(Niin h ä n l ä h t i pystyssä päin
k o h t i tulevaa kohtaloaan.
Seuraavana päivänä vietiin
n u o r i k ä r s i v ä ä i t i sairashuoneel­l
e . I s o ä i d i n aämmin käsi suojeli
pienokaisia. Edessä oleva elämä
o U h a r m a a n usvan peitossa.
K o t i u t u i taas n u o r i vaimo: Puo­lisonsa
"kohtalosta e i tiennyi; m i ­t
ä ä n . ' S y d ä n i t k i . v a i k k a ihuulet
i h s m y i l i v ä t , s i l l ä h ä n e i h a l u n n ut
n ä 3 r t t ä ä vastustajille, e t t ä h än
k ä r s i . O l i jo k e s ä kauneimmil­l
a a n , ikun t u l i tieto: " K u o l l u t r i n ­t
a m a l l a . " VihoUisen räjälhtäivä
. k u u l a lopetti uskollisen s y d ä m en
s y k i n n ä n .
( S y n k ä l t ä t u n t u i e l ä m ä . Sairaus,
n ä l k ä , pienokaiset, jotka, odottivat
l e i v ä n murua, vaikka kuinka
p i e n t ä .
S i l l ä lohdutti nuori vaimo i t ­s
e ä ä n , e t t ä " e n h ä n ole ainoa, n i i ­t
ä o n tuhansia saman kohtalon
kouTissa". >
'Meni vuosi. Nuorin-lapsi seu­rasi
isää. H ä n o l i l i i a n hauras
kovan {kohtalon kourissa .ia isän
k a i p u u n i i n suuri, ettei h ä n v o i ­nut
kestää.
A i k a r i e n t ä ä Ja ihmiset sen.
mukana. K u l u i vuosikymmen. E i
o l l u t h ä n e n ä ä nuori, oli k o v an
k o h t a l o n kourissa k ä r s i n y t . MTuttä
r i n n a l l e astui toveri, j o k a y m m ä r ­s
i j a tahtoi lohduttaa.
T ä n n e l ä n n e n k u l t a l a a n johti
h e i d ä n tiensä, mutta mikä o li
e d e s s ä ? T y ö t t ö m y y s , nälkäv V a in
y h t e i s y m m ä r r y s antoi voimaa
k e s t ä ä k a i k k i.
Hasmaantuneet ovat vaimon
hiukset, lastenlapset t e m m e l t ä v ät
i l o i s i n a J i i J h k u i n ennen omat p i e ­nokaiset,
mutta monasti tiiska
raatelee M n e n s y d ä n t ä ä n pelko,
m i t e n h e i d ä n k ä y .
M i k s i soditaaii?- M i k s i rj-öste-t
ä ä n \ p u o l i so j a isä? Kohotta­kaamme
ä ä n e m m e r a i ö i a n puo-lestav
iöti; s i n ä , j c k a olet hellien
tuudittanut pienokaistasi r i i m o i l -
l a s i . ä l ä a i m a h ä n t ä sodan M o l o ­k
i l l e . Vaimo, taistele puolisosi
rinnalla paremman tiflevaisuuden
puolesta.
T ä m ä n kirjoittaja ei ole e n ää
"uudismökin*' nuori «^aimo, v a an
(harmaantuva isoäiti, j o k a toivoa
kasvavalle svtoipolvelle parempaa
tulevaisuutta; . Tunnussanamme
olkoon:
" R a i ä i a kciko maailmalle!"
Jos vanhan talonpojan p e r i l l i ­set
D i j o n h i seuduUa I t ä - R a n s k a s ­sa
olisivat t i e t ä n e e t , e t t ä ukko o l i
sullonut patjaansa mm. 170 t u ­h
a n n e n frangin seteliä, he eivät
varmaankaan olisi luovuttanut
s i t ä myytäväksi huutokaupassa.
P a t j a n huutaja * ^ t t u i kuitenkin
olemaan r e h e l l i n e n m i e s , e i v ä t k ä,
perilliset fcäxsinieet vahinkoa.
'Huutaja luovutti takaisin k a i k ki
setelit.
I h m i s e a s i s i m m ä n luonteen v o i
t u n t e a siit4 tavasta. Jolla l i än
vastaa kokemiinsa l o i i k k a i i k s i ih
ja häväistyiksUn. — G: mity.
(Rinnan muistikirjasta v. 19oY-)~^-*|
TOSIRAKKAUS dn kaunista, suurta, . ;
rakkatis jalo on taivaista jirnrta.
Se on ihanatä epähsekkyyttä, "
ei Vihaan syty, el soimaan syyU^
Kun katselen Luojan suuria töitä,
kimmiiistelen äitini valvomia öitä,
äitini kärsivän, äitini heikon,
eestä itseni, siskoin, veikoin
niin huudan: Rakkaus on jaloaj suurta,
se on taivaista alkujuurta!
Kun muistelen kotini muinaista kohtaa,
jossa viljavat vaimot nyt kesäisin hohtaa.
Korpi oi' synkkä aarnio salon;
isät raivasi metsän, rakensi talon ;
kaatoi kasket, sytti kaskien sauhut,
kärsi hallojen, petojen kauhut.
Mikä sai isät raadantaan
povessa hallojen, petojen maan?
Mikä kaunisti isien puutetien,
jäähdytti kuuman raadaritahien?
Se oi' rakkaus suuri varmaan, .
se velvoitti työhön edestä armaan.
Ny ky'lempi oiT tahrattua. Kalleimpaa
nyt rahasta myydään ja ostetaan.
Rahan hankkima lempi on itsekkyys^ -
se on kylmä, tunteeton kuin syys.
Ei voi se elämän riitoja'estaä,
elon huolissa eheänä kestää.^ . . T
.1
i
Uskon rakkauteen, josta loistaa äitien lempi,
rakkauteen, josta uhkuu isien henki,
lempeen, josta uhkuu uhrautuvaisuus
sen lemmen turvissa varmaan on tulevaisuus.
Nykyrlempeen en usko, kun tää
saa väärät voimat syyttymään.
Smmmmmhdu- smimm''ihwmmä?
KIRJ. ULLA .
SURU, nöyryyskö sortais minut sieluuni saakka?
Maahan astiko painais elon arkinen taakka,? v
Sitä uskoa voi en, ei suru mua murra,
voin syvästi kärsiä, en uupua, surra'.
Vain tiudelleen nousen suuren murheeni alta,
sydämessäni säilyy pyhä kaipuuni valta. ^
Läpi esteiden, murheiden, kyyneltenkin,
ylös pyrkU kaipaavan, hukkuvan henki.
Runo tullos esiin, se lohduttaa pi,
synkälle pokilleni valot sytyttääpi.'^
Sun koskeksi kasvavan runoni toivoisin,
se- sortuneen toivpn taikoo takaisin.
ntmm 1
iiii
Sanotaan, e t t ä k u k i n maanosa
j a maa luovat luontonsa mukaiset
l e i k i t , pelit j a kisailut. Asiassa
on p e r ä ä . E i h ä n esimerkiksi: e r ä ­maan
asukas voi iharrastaa s ö u -
tu-urheilUa, e i k ä E t e l ä m e r e n k ö -
f a l l i r i u t t ä s a a r i s t o n asukkaat a l p -
pikjipeUyä. mahdollisimman t a ­j
u t t a v i n esinierkein asiaa valais-r
taksetnme. -
Arabialaiset iharrastavat ahkfei-r
a s t i t a m m i p e l i ä . Tammipeli p i i r ­r
e t ä ä n . hiekkaan j a nappuloina
k ä y t e t ä ä n kiviä j a puunpalasia.
Samoin shakkipeli on Arabiassa
e r i t t ä i n suosittua.
iEräät mustat heimot taas pe­laavat
varripeliä, johon kuuluu
12-kuopFainen lauta. Pelissä» on
mukana 2 h e n k e ä j a h e y r i t t ä v ät
^valloittaa kuoppia e l i kaupimkeja
e r i t t ä i n monimutkaisin siirto- ja
p o i s t y ö n t ö t a v o i n .
Japanissa l e i k k i v k t lapset ' k e t ­t
u a j a hanhea". "^Hanhet" ovat
jonossa toisistaan vyötäröiltä
k i i n n i pidellen j a e d e s t ä hyök­k
ä ä v ä ^^*kettu" yorittää r i i s t ä ä j o ­non
v i i m e i s t ä "hanliea". Samaa
l e i k k i ä n i m i t e t ä ä n T i b e t i s s ä ' s u s i -
j a lammas"-leikiksi.
B u r m a l a i s i l l a on omalaatuinen
p a l l o p e l i n s ä . Kedolle levitetääin
matto. Palmikoitu pallo (heite­t
ä ä n i l m a a n j a sen j ä l k e e n 5 t ai
10 pelaajaa 3 ^ t t ä ä s i t ä pidäteUä
ilmassa mahdollisimman katian.
t S s s ä yrityksessä saa k ä y t t ää
k a n t a p ä i t a ä n . polviaan, olkapäi­t
ä ä n , s e l k ä ä n s ä , p ä ä t ä ä n , j a m i tä
muuta - r u u m i m k c h t a a tahansa,
mutta ei k ä s i ä ä n . Peli vaatii
suurta taituruutta, ja sopisi |
m e i d ä n oloihimmekm. \
H y v i n monet itämaiset ka:,
sat k ä y t t ä v ä t h y r r ä ä jännittar;
n ä k i l p a i l u v ä l i n e e n ä ä n . He
t v ä t nun. k u k a saa h y r r ä n s ä p?,
r i m ä ä n kauemmin. Jos kat
h y r r ä ä t ö r m ä ä toisiinsa, hävii,
e n s i n n u r i n mennyt hyi-rä. i
Nigerialaiset lapset, leikföi^
e r ä ä n l a i s t a tunrielileikkiä. tap.?.
asettuvat i h a j a s ä ä r i n jonoon f
vuoron p e r ä ä n pyxCdvät neli:
k o n t i n r>-ömien jaloista muodit;
tuneen tunnelin, l ä v i t s e niin »,
peasti k u i n . mahdollista. Jos fr
kana tuleva s a a kcsketettuaed^
l ä ryömivääi takamukseen ennJ;
" t u n n e l i n " p ä ä t t y m i s t ä , M n s
h ä v i ö p i s t e e n . ;
K i i n a s s a harrastetaan erää:
l a i s t a s h a k k i p e l i ä , jonka kesto­o
n 9-rimtmnen ala. josta "kej
. r a a l i " j a "neuvonantaja" ei s,
poistua. K i i n a s s a *on hyvin
saasti kaikenlaisia korttipele>
K u u l u i s i n o n "malh-jong". ]
CBomeolaiset harrastavat aitV
r a s t i v y ö t ä r ö p a i n i a : Etelä-Afc,
kassa, Austraaliassa seikä Lät»
I n t i a n j a E t e l ä m e r e n saarilla P-l
a t a a n e r i t t ä i n paljon krikrft
p e l i ä . Samoalla osallistuu jcsc
j o p a 206 h e h k e ä peUin, jaettu-kahteen
puolueföfeen, Tällai?^
c t t e l u t k e s t ä v ä t , joskus
pädviä p e r ä k k ä i n .'
E u r c o p p a l a i s ä t ja amerikkala-,
s e t j e i k i t j a kisailut ovat me^.
s u m i n p i i r t e i n timnettuja. Ni^^j
Taaimpana voitanee pitää "03-^
b a l l " - p e a i ä . j o k a vaatii pel^aK
leen kerrassaan rautaiiakm 1)3^
h ä n .
ja siinä si\'ussa odotella paperitilanteen- parantumista. Kunhan
uuteen, totutaanj,nH^ saattaa tulla kaikkia tyydyttäväksi. Ai-nah2B:^
iit©ento!iumin£!n ottaa aikansa, oli sitten kysymys mistä
asiastartahansa.'• ." "^^
P h i l a d e l p h i a s s a , Pennsylvanf:
s a Yhdysvalloissa, putosi 6 1 - ^
t i a s n a i n e n ä s k e t t ä i n - 3eitseiB<.
n e n (kerroksen ikkunasta ^,
s e l v i y t y i (Hän sal^tcsin - r a ^ ,
s e l k ä ä n s ä j ä kasvoihinsa,
e i , Tiflijoutunut'^aiengenvaaia-sesti.
• • :