Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 4, 1943

              LAUANTAINA, JOULUKUUN 4 PÄIVÄNÄ Sivu 11
•'Tuota vuoan, kahtelen ja oatte-len,
jotta mistä teältäsais yökorttee-
^jn — ia sen pittää olla h3rvä", sanoi
ukko. sillä kyläläiset olivat koonneet
]^nei\e rutkasti «matkarahoja ja hän
päätti elää herroiksi.
Niin vosikka vei hänet suurimpaan
ja 'hienoimpaan hotelliin mitä kau­pungissa
oli. ^
Monien vaikeiikien ja väärinkäsi­tysten
jälestä hän suoriutui saamaan
huoneen kaikkein ylimmästä kerrok­sesta,
sillä kuultuaan huoneiden
hinnan oli hän kauhuissaan, mutta
kun kerran taloon tiili, niin otti hal­vimman.
Sitten kysyi hän juoksupojalta, jo­ka
oli kantanut hänen laukkunsa hiio-neeseen
ja värttoili o^en suussa juo­marahoja
(joitaei tullut), että:
"Missähän teällä kaapunnissa sais
syyvä?"
'Eihän herran tarvitse mihinkään
mennä, täällä on alakerrassa ruoka­sali",,
sanoi poika.
Ukko paineli heti alas, sillä eväät
oli jo aikoja syöty ja nälkä oli hir­veä.
Ruokasaliin saavuttua hänen
silmänsä repesivä,t, sillä pöydällä oli
kaikenlaisia leikkelyksiä, joita vain
hienosti maistellaan, varsinaista ate­riaa
odotellessa. Ukko asettui pöydän
vierelle ja popsi kaikkea mitä siinä
näkyi, melkeinpä pöydän tyhjäksi.
Tarjoilijat olivat hiukan hämillään,
\'aan kun huomasivat ukon yksinker­taisuuden,
niin päättivät häntä vä­hän
kiusoitella. Jiiuri kun ukko vii­meisiä
pureskeli eikä näyttänyt ha­luavan
enää toimitusta jatkaaj tuli
tarjoilija hänen' luokseen ja hyvin
kohteliaasti kysyi: " '.
''Mitäs herra haluaisi^ syödä?'' -
• "Eihän minä mittää ennee, miri-inoon
jo syönnä.*'
' "Mutta herralle kuuluu koko täy­si
ateria, jota ei ole vielä alettu­kaan."
"Mutta en minä jaksa."
"Ottakaa edes kuppi soppaa, mi­nä
haen", sanoi tarjoilija ja lähti lii-pauätaan
täyttäniään.
"Enkä syö -— en vaikka suuhun
koataisitta", • huusi ukko perään, jo­ta
kuitenkaan ei tarjoilija näyttänyt
kuulevan.
Silloin ukko lähti pakoon »ja kiireh­ti
huoneeseensa.. Ja kun syönnin
päälle rupesi niin raukaisemaan, pöt-kähti
hän sänkyyn ja oli pian unes­sa.
Viereisessä huoneessa oli eräs herra
tullut sairaaksi jä hänelle soitettiin
lääkäri. Lääkäri määräsi herralle
peräruiskeen annettavaksi, tauti ei
muuta tarvinnut, sillä kysymyksessä
oli vain pieni vatsahäiriö. Sairaan­hoitajatar
5ai määräyksen mennä
tehtävänsä suorittamaan ja hän oli
heti valmis, mutta menikin erehdyk­sessä
savolaispapan «huoneeseen. Vä­hän
aikaa ravisteltuaan hän sai ukon
hereille ija sanoi virallisesti:
"No, housut pois."
"Mi-mitä?" kysyi ukko 'unenpöp-perössä
ja vähän häpeissäänkin.
'Housut pois ;ja heti!" sanoi sai­raanhoitajatar
Itiipakasti, sillä häntä
harmitti viivyttely.
^'kko piteli housunkauluksestaan
kiinni ja tuijotti hölmistyneenä toke-
•vaan naisihmiseen, ja kun asia oli lo-
PMha hänelle selviävinään, tokaisi
hänjäreästi:
"En kyllä ota!"
Silloin sairaanhoitajattaren, joka
oli roteva ja rohkea ihminen, kärsiväl-
^'s.vys loppui ja hän tempaisi ukolta
housut alas ja rimpuilusta huolimat­oa
antoi peräruiskeen.
Multa auta armias kun ukko suut-
^"i- Otti heti paikalla reppunsa ja
Miten Gholera Mör-busta
piti vastustaa
Kun toista sataa vuotta sitten, ke­ikalla
1831. Suomeen tunkeutui aasia-laineft
koleera, jota silloin kutsuttiin
selkäpiitä kar\'inialla nimellä Cholera
Morbus, raivoten jonkun aikaa.Hel­singissä,
• Viipurissa, Porvoossa, Tu­russa
ja Mäntsälässä jä kadoten yhtä
äkkiä knin oli tullutkin, jakoivat hal­lituksen
viranomaiset kansalle- seu­raavia
neuvoja:
"Iteen perillä, maissa Auringon
nousun alla-on syntynyt ja sieltä
uloswaeltanut yxi lijkuva Rutto-Taii-ti,
jonka nimi on Cholera Morbus'',
— jonka johdosta — ''pidää elämän
kohdullisesti (ja rauhallisesti, sillä
Cholera Morbus tarttuu enammin
niihin, jotka 'juowat, oVat riitaiset,
rauhattomat ja siiwottomat, jotka
owat tottuneet kelwottomuuteen ja
terveyttänsä tuhlaavvat. K^aikki tain
kaltaiset owat kuolleet Cholera Mor-bukseen
Astrakanissa Saratovissa,
Donin maalla ja muissa paikoissa,
joissa Cholera Morbus on ollut, mut­ta
ne, jotka eläneet owat kohdullises­ti,
lewollisesti, pirtiästi, puhdasti ja
siiwollisesti, niin kuin hyville Ghnsti-tylle
sopii, pwat Jiimalän armon kaut­ta
tästä rumasta'taudista päässeet."
i ' " " " " ' " " " " ' ' " " ' ' " " " ' " » " ' " " ' » " " ' " " ' ' ' ' " " m i n i u i i i H m n i i i m i m i i i i i n M n n nm emännille
Kirj. LEMPI PETERSON
Ihon kuivnus
jqihtuu vähäisestä raevaerityksestä,
mutta -myö.fckhi irionet ulkonaiset s,yyi,
kuten kylmyys ja (kosteus, lualliset ti-
'heät pesut sekä huolimaton kuivaami­nen
pesun jälkeen" saattavat aiheuttaa
ihon kuivimiisen. Kuiva iho on karhea
ja hauras. löoön syntyy helposti hal-keaimai
aotka^ ovat rumia sekä kipeitä.
Hälkeaj^en :mielipatkikoja ovat suupie­let
jä etenkin s<»miennivelseu<iut. Hoi­to
täJitäälääiinnä ulkonaisten . syiden
poistamiseen. Pesemistä, ei toimiteta
tarpeettomaii tiheään ja iho kuivataan
peson jälkeen huolellisesti., Saippuois­ta
sopivat parhaiten täysin .neutraali-seti
n.s.^ ylirasvoitetut saippuat, ikuten
linoliini, palmuöljy ja munasaippuat.
Ellei iho siedä saippuapesua ensinkään,
pestään haalealla vedellä, johon lisä­tään"
vähän ^puhdasta boraksia tai gly-serilniä-.-
Usein on hyödyksi silloin täl­löin
pesun ja,:kuivaamisen jälkeen hie­man
rasvata kuivaa ihoa, sellaisillk kuin
keltainen vaseliini, rismiiäljy, hyvä
sianrasva, suolaton.voi ja kerma;
leriä jne.
Yllämainittua ruokalistaa on nykj--
aikana monessa perheessä mahdoton
käyttää siitÄ yksinkertaisesta syj^stä,
että varsinkin iköyhieia on vaikea vali­koida
ruokalajeja, jotka olisivat ter­veellisiä
vaan täytyy ottaa mitÄ enim­män
rahallaan saa. Kuitenkin", jolla
on mahdollisuus noudattaa tätä nioika-listaa
4^än voi sen tehdä..
Perinnäistäifcotit
tboUi&uutta
Nykyaikainen- tekniikka syrjäyt­tää
luonnollisesti vänhian ajan koti­teollisuuden
ja tämä kehitys ilmenee
joka maassa. Kotiteollisuuden hävi­äminen
ei' kuitenkaan kaikkialla käy
niinkään nopeasti. Vielä on paikko-jäj
niissä uhmataan kehitystä' jatku-
, vasti, jopa jäykkäniskaisesti, ja jat­ketaan
teollisuutta vanhoin menet­telytavoin.
Niin on esim. laita Böö­min
Rumburgissa, missä väestö on
vuosisatoja ansainnut elatuksensa
leikkaamalla puusta pitkiä, hy\nn ke­vyitä,
langanmuotoisia lastuja, joita
se sitten kutoo matoiksi tai käyttää
erinäisten tarve- ja koriste- esineiden
valmistamiseen i Näitten kuitujen
valmistaminen tapahtuu \^sta sen-jälkeen,
kun puu on lionnut pitkän
aikaa vedessä. Puu höylätään erikoi­sin
menetelmin lukemattomiksi ohuik­si
puulangoiksi. Nämä langat ripus­tetaan
kuivumaan ja punotaan sen-jälkeen
siivilöiksi tai valmistetaan
n'istä rullaverhoja, mattoja ja pöytä­liinoja.
Vatsavaivoja kärsiviUe.
Henkilön, joka kärsii kovasta vatsas­ta,
tulisi syödä
.Kalaa: kaikenlaista- tuoretta kalaa,
mutta ainoastaan keitettynä, ei pais­tettuna.-
•Lihaa: rasvatonta raavaan lihaa,
lampaanlihaa, (kanaa — kaikki val­mistettu
äkkiä keittämällä, ei hitaasti
haudottamalla;
iMUnia: keite t tynä. pehmeiksi.
Leipää: ku'vaa tai paahdettua leipää
tai korppua.
Leivoksia: mieluimmin vain katu-a-jauhoistÄ
tehtyjä kakkuja.
Hedelmiä: kaikenlaisia kypsiä hedel­miä.
Juomia: kupillinen kerralla kahvia tai
teetä, johon on pantu hyvin vähän ker­maa
tai vastalypsettyä maitoa; mine­raalivesiä
,tai sitruujuomia.
Vihanneksia • pinaattia, salaattia
(keitettynä), parsaa, kiikkakaälta, si­pulia,
valkoista kaalta, tomaattia, nau­rista.
Kovasta vatsasta kärsivän ^i saisi
syödä suolakalaa, eikä paistettua ka­laa,
ei minkäänlaista.rasvaista lihaa, ei
paistettua lihaa, ei paistettuja munia,
ei tuoretta leipää, ei makeita leivoksia,
ei juoda' mallasjuomia enempää kuin
alikoholijuomiaikaan, ei syödä perunoita
(ainakaan rasvassa paistettuna), ei
kurkkuja, ei keltaijuiu-ia, ei raakaa sel-
Palohaavat.
Varsin usein keittiössä työskentelevn
saa palohaavoja kiehuvista nesteistä,
uunin tai silitysraudan kuimiista osista
tai suorastaan tulesta. Palohaavat ovat
hengen{vaarallisia, jos palanut liinta on
suurempi kuin kolmasosa ruumiin pin­nasta
ja ne- ovat mitä suurimmassia
määrässä alttiit haavatulehdusbaktee-reille
.
Jos joku saa tulen vaatteisiinsa, on
koetettava tukahduttaa tuli mahdolli­simman
iiopeasti esim. peittämällä hen­kilö
suirreen peitteeseen, mattoon, pääl-lystakikitn
tai muuhmi sopivaan vaat­teeseen.
Kun tuli on sammunut, pol­tetaan
palanee: vaatteet. Jos nämä ovat
tarttuneet kiinni allaoleviin palaneisiin
kudoksiin, liotetaan ne irti ruokaöljyl­lä
tai pahimmassa tapauksessa leika­taan
palaneet vaatekappaleet irti
muusta puvusta ja jätetään paikoilleen
toistaiseksi. Jos vaatteet ilman'muuta
revitään pois, repeytyvät alla olevat
kudofcset. Myöskään ei pidä särkeä
palorakfcoja, jotteivät turhan sutu^t
pinnat paljastuisi ja joutuisi märkäbak-teereille
alttiiksi.
Yleensä palohaavat tuottavat kovia
kipuja, joita lievitetään pitämällä pa­lanutta
rumniinosaa levossa ja peittä­mällä
haavasiteet lääkkeillä, kuten
boorivaseliinilla, ruokaöljyllä, suolatto­malla
voilla, hienoksi survotuilla raa-oilla
perunoilla tai lääkärin määrää­mällä
palovoiteella. Jos nämä keinot
eivät lie»vitä,-- voidaan antaa sisällisiä
lääkkeitä lääJkärin. määräyksestä.
Palohaavat paranevat markimällä ja
kuluttavat namölleh hyvin rurisaasli
sideainetta. Haavoja llkinnä on kui­tenkin
pidettävä aina ehdottomasti
puhtaita sideaineita ja jos mahdollista
näiden ulkopuolella puhdasta puuvanu-kettä,
pimipulia tai muuta sopivaa ai­netta,
joka hyvin imee itseensä haava-nesteitä.
Alussa täytyy haavasiteet uu­sia
jopa pari kertaa päivässä ja sitten
harvemmin, riippuen siitä, miten run­saasti
haavanesteitä erittyy.
OTTAWAN kaupungin kontrolli-lautakunta
on . päättänyt ehdottaa
valtuustolle, että Ottawa ottaisi Rie­vin
kaupungin suojatikseen tunnus­tuksena
Punaisen armeijan voitok­kaasta
taistelusta.
R.AXSK.ASSA on valmistettu 20,-
000,000 joustavaa kengänpohjaa
puusta.
.•\RGENTIINAN pinta-ala on
1,078,278 neliömailia ja sen asukas­luku
1938 oli 12,762,000.
MANGANIISIN suurimmat tuot­tajat
maailmassa ovat Brasilia ja
Kuuba.
P.^ÄMINISTERI on ihnoittanut
Turkin kanssa tehdystä spimuksesta,
jonka mukaan Ottawaan tulee Turkin
lähetystö ja Sevki Alhan,.Turkin ny­kyinen
ministeri Washingtonissa, tu­lee
ensimmäiseksi ministeriksi tänne.
TELEVISIONIN keksi V. K. Zwo.
rykin v. 1934.
NEAPELIN (Napolin) asukaslu­ku
on noin 925,000.
lähti siinä paikassa ulos — ja löysi­pä
hän lopultakin tiensä kotipuoleen
aivan ehein nalioin. Kyläläiset, niin­pä
tietenkin, kiiultuaan lähettinsä pa­lanneen,
riensivät joukolla hänen pu­heilleen.
Ja ukko kertoi:
"Kyllä seon nopsajalakamen se rau­tahevonen,
'hyvän kyyjin sillä soa, soa
voan lekotella kun kamarissa hyväl­lä
penkillä ja katella kun möalima
vilistää ohi. Ja korkeita on talot siel­lä
Helesingissä, 'jotta ihan peätä hui­maa.
Siinäi talossa jossa minä kort-tierasin
oil niin monta kerrosta etten
muistakkaa. Ja ruoka sitte — kyllä
se oil hyv\'ee ja sitä sai appaa maha-meärältä;
ei tultu kieltämään, lissee
voan tarjoiltiin, niin kohteliaita siel­lä
ihmmeiselle ollaan. Mutta sen
minä voan sanon teille, jotta jos mil-lonkaa
siihen kaapuntiin mänette,
niin jos ne tyrkyttävät teille velliä,
niin syökee — syökee se, silliä antaa
ne sen teille kumminnii."
TURKLIALXEN.
R l O THE VIRE Hazel S t .
Hazel Street
SUDBURY
TORST. - PER JANT. - L ACJANTAINA
Wings över the
Pacific
Pääosalla EDWARD MORRIS ja
INEZ COOPER
toinen kuva
American Empire
Pääosalla PRESTON FOSTER ja
L £ 0 CARRILLO
MAANANT. -- TIIST. - KESKIV,
toinen l<nva. KINGS ROW IGEi-AND
Pääosalla: ANN SHERRIDAN ja Pääosalla: SONJA HENIE ja
RONALD REGAN JOHN PAYNE
VUmeiseil ÄCliitii J \ T : ; » I V A V . Rjr».M^M. M^-^JL^M^M^^^^^M^
pääos: Barbara Stanwick, myös ORCHESTRA WIVES
pääos. Glenn Miller ja häften orkesterinsa ja Ann
Rutherford sekä Geo. Montgomery