Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 3, 1947

              1947 LAUAXTAIXA TOUKOKUUN 3 PAIVÄXÄ Sivu U
mmnmmiminnnuan tttooidMBaamiatitnuatt M ' ^ v k y t a l l e t t a a katoa\!ia ääniä
lon vksi nykyajan niielenkiintoi-sia
"keksintöjä. Tutustukaamme
{siis h i u k a n äänilevyn valmistuk-
Iseen.' ' . ^. ,
Puhuessamme suu lähettää ää-
[niaaltoja ts. äänivärähtelyjä. Jos
värähtelyt seufaavat tiheästi toi­siaan,
on kyseessä korkea ääni.
Jcs taas ne seuraavat toisiaan
harvaiukuisesti, puhumme ma­talasta
äänestä. Jos mainitut-ää-
Iniaallot tapaavat kalvon, n i i n se
joutuu värähtelemään täysin s i i ­hen
tulevia ääniaaltoja vastaa-
[vasti, voimakkaammin tai h i l -
[jemmin sen mukaan, onko ääni
[voimakas t a i heikko, hitaammin
I tai nopeammin sen mukana, on-
^ko tuleva ääni matala tai korkea,
ijos kalvoon liitetään taivutettu
neula, j o u t u u sen kärki saman- I laisiin värähdyksiiö kuinv^kalvö^
ikin: Jos n e u l a n " alla: örf-paikail-
Haan pysyvä' alusta, ja ^neulan
j kärki on lyijykynän tapainen,
piirtää se alustalle suoran viivan.
Jos alustaa sen sijaan liikute­taan,
piirtää neula alustalle ääni­aaltoja
vastaavan käyrän, jossa
aalt omaisuus on toisin paikoin
; voimakkaampi, toisissa kohdissa
heikompi, j a aaltojien pituus vaih­telee
k a l v o on sattuvan äänenkor-keuden
m u k a i s e s t i . Jos ajatel­laan,
että k a l v o n neula on safiri-nen,
ja alusta on pehmeä vahale-vy,
joka pyörii akselinsa ympäri,
piirtää neula vahaan ääniaaltoja
vastaavan käyrän. Näin esitetty
toiminta onkin juuri äänilevy-leikkauksen
periaate.. • r.. •
Jos rakennamme lisälaitteen,
joka kuljettaa kalvoa ja siihen
liitettyä neulaa hitaasti levyn
ja sitten ci jäänyt cnaä näyttämölle
kiiiji kaksi palkintotitomafia.
Ekotioomi Eppu ajoi heidätkin
pian tiehensä, koska aika loppui. Lo­puksi
oli jäljellä vain allekirjoittanut,
joka laittoi kätensä kyynärpäitä myö­ten
ristiin, eikä ole vieläkään saanut
fiitä irti toisistaan.
Yhtäkaikki jäi juhlista kaunis
misto ja paljon oppia ainakin •alle­kirjoittaneelle.
•
ISO-PEKKA.
ulkoreunasta sisäänpäin, niin
neula leikkaa kierukkamaisen u -
-ran vähalevyyn ulkoa sisälle, ää-niuran,
jonka kierukoihin ääni­aallot
ovat kiinnittyneet ja jonka
nykyaikaisesta äänilelystä hyvin
tunnemme.
Nykyään tapahtuu äänilevyva-han
äänitys kuitenkin aina säh­köisesti.
Esiintyjät,.oli sitten ky­symyksessä
orkesteri, laulaja tai
viulunsoittaja, esiintyvät erikoi­sesti
tarkoitukseen suunnittellus-sa
ja rakennetussa studiossa. Y k ­si
tai useampi mikrofooni muut­taa
ääniaallot sähkövärähtelyik-.
si. Ennen kuin mikrofonin saa­mat
heikot sähkövärähtelyt joh-
, detaan leikkauskoneistoon, täy­tyy
niiden kulkea erikoisen se-koituspöydän
kautta. Täällä eri
mikrofonien välittämät ääniku­vat
•j5'häi5tetääh; toisiinsa '"rriääi^ä-tyissä'
suhteissa jä'^mittareiden
näyttämällä voimakkuudella, ja
johdetaan ~ teknikon vahvis­timen
kautta leikkausrasiaan.
^Kovaäänisestä teknikko kuunte­lee
studiossa tapahtuvaa esitystä.
Jokainen esitys valmistetaan
huolellisesti, jääkappale soitetaan
kerta toisensa jälkeen, ei niin­kään
taiteellisen taidon saavut­tamiseksi,
vaan äänittävän tekni­kon
tutustuttamiseksi kappaleen
hienoimpiinkin vivahduksiin.
Kuitenkin sattuu useasti, että
kesken taiteellisesti moitteeton­ta
esitystä äänittävä teknikko an­taa
keskeyttämismerkin, esim.
koska kaksi ääniuraa vahalla on
leikkautunut liian lähelle toisi-aan'ja
myöhemmässä valmistus-vaihteessa
voisi urien välinen
v a l l i rikkoutua, aiheuttaen levyn
'takaisinlyöntejä'. Pieninkin, v i r ­he
on ajoissa vältettävä, sillä ää­nilevy
voisi muutaman soiton
jälkeen paljastaa vian. Sen estä­miseksi
on k a i k k i in varovaisuus-toimenpiteisiin
ryhdyttävä. Jo­kainen
esitys leikataan yhtäaikai­sesti
kahdella koneella kahdelle
vahalevylle. . Jos esitys ja ääni­tys
on \ onnistunut, kuunnellaan
varmuuden vuoksi kokeeksi tois­ta
näistä vahalevyistä.
Maallikkokin voinee edelläesi-'
tetyn perusteella y m m ä rtää,
kuinka vaikeata on esimerkiksi
suuren .orkesterin virheettömän
äänityksen suorittaminen äänile­vylle.
Lisaksi vaha ei vahingoit-tiimatta
kestä ainoatakaan tois­tettavaa
soittoa, koska, vaha on
hyvin pehmeätä. Tällöin onkin
suoritettu vasta äänilewjen val­mistuksen
ensimmäinen vaihe.
Jäljellä on vielä probleema,
kuinka näin valmistettu vahale-vy
voidaan muuttaa tuntemam­me
kovalevvp.. ns. tavallisen ää-nilevyn
muotooii. "
«Seuraavassa vaiheessa on va^
halevypinta saatava sähköä joh­tavaksi.
Se tapahtuu miltei aina
niin, että sille sirotellaan hie­nointa
grafiittia tai' jotakin" me­tallipölyä;
jonka jälkeen vahale-vy,
jonka pinta on näin tehty
sähköä johtavaksi, asetetaan ns.
galvaaniseen kylpyyn. Siinä va­han
pinnalle sähkön avulla muo-dostuu
.kupajiiien kerros^ j o ^ .^
paksuus kasvamistaan . kasvaa.
K u n se on tullut niin paksuksi,
että se ei enää vahingoitu varo­vaisesta
käsittelystä, nostetaan
se kylvystä ja alkuperäinen va­ha
poistetaan. Näin saatu kupa­rilevy
on tarkalleen alkuperäisen
vahalevyn näköinen ,mutta on
todellisuudessa sen negatiivi, ts.
ääniuKia vastaavat nyt vallit J a
urien välisiä valleja syvennykset.
Näin saatua levynegatjivia, joka
vastaa valokuvauksesta tunte­maamme
filminegatiivia, kutsu­taan
äänitystekniikassa "Vate-r
i k s i " , suomeksi "Isäksi". •
Tätä negatiivia voitaisiin käyt­tää
matriisina mustia kovalevy­jä
valmistettaessa samaan tapaan
kuin Ijirjapainon ladottuja lyijy-kirjakkeita
käytetään kirjan pai­namiseen.
Näin kuitenkin vain
harvoin tehdään, koska levyjen
valmistus on melko vaikea toimi­tus,
jonka aikana matriisi hel­posti
vahingoittuu. Sen vahin­goittuessa
olisi äänitys hävinnyt
olemattomiin ja täytyisi aloittaa
koko äänitystoiminta jälleen a-lusta.
Sen x^uoksi halutaan tämä
"Isä'-negatiivi ehdottomasti säi­lyttää
V a h i ngoittumattomana.
Nyt asetetaan se galvaaniseen
kylpyyn, jossa siitä saadaan uusi
kuparinen levy, joka edelliseen
l i i i M i i i i i i i i i M i M i i i i i i i i i i i i t i i i i i i i i i i i i i r i n i i i K i i i i n i n i i i i i i i t i i i i i i i i i i n i i i i i i t i i i i i m u t ^
PARHAAT ONNITTELUMME
AINO USKALÄLLE
hänen syntymäpäivänsä johdosta.
Ystäväsi yhtcismielin onnittelut antaa.
Jatkukohon tyyntä säätä elon illan rantaan.
T>yne ja Albert Särkilahti
Hulda ja Antti Olsen
Mrs. M. Lakiotis
Flora ja Matti Savola
Eci. ja Ida Pehkonen
Annikki Ilomäki
Lydia ja Matti
Martha ja Elmer Salo
Puoliso ja lapset
Ida ja Albert Hannuksela
H. Helenius
A. Pudas
Martha ja George Viren
Ellen ja Mauri TiJ|jpmaala
Vilho Nyberg ja perhe
Mrs. S. Tuhkala
Mr. ja Mrs. S. Kivistö
Mrs. Hintsa
K I I T O S
Lausun sydämelliset kiitokset Port Kells'in suomalaisille tov^i;eine.
jorka yllättivät minut 55-vuotissyntymäpäivani johdos.a kotonam­me
huhtikuun 19 p:nä. , ^ , „ ; - « c * n tnrio<-
Kauniit kiitokset ai-vokkaista lahjoista ja herkuni.csta tarjo.
lusta. Erikoiset kiitokset homman toimeenpanijoille. tarjoiiijOi.ie
ja kahvinkeittäjille.
Kiitollisuudella teitä aina muistelen.
PORT KELLS
Toveruudella.
AINO LIIKALA BRITISH COLUMBIA
negatiiviin nähden on jälleen
päinvastainen ts, vastaa «alkupe­räistä
vahalevyä j a on nimeltään
"Mutter", siis "Äiti^ Sen urat
vastaavat tarkalleen vahalevyn
uria samoin kuin sen vallit tä­män
valleja. ^
Kolmannessa g a 1 v a anisessa
kylvyssä aikaansaadaan "Äiti"-
positiivista jällem yksi tai use­ampia
negatiiveja, tällä kertaa
niiden nimi on "Sohn'C "Poika",
j o t l ^ ovat tarkalleen 'Tsä"-nega-t
i i v in tapaisia* Näitä "Poika"
negatiiveja voidaan "Äiti"-posi-tiivista
valmistaa vaikka kuinka
paljon, joten yhden vahingoit­tuminen
ei aiheuta keskeytystä
tehdasmaisessa toiminnassa.
Nyt olemme tulleet varsinai­sien
kovalevyjen tehdasvalmis-tukseen.
Raaka-aineena käyte­tään
hartsia, liima-aineita, van­hoista
levyistä saatua ainetta,
väriainetta jne. Nämä aineet
joutuvat jauhettuina sekotusas-tiaan
ja vuotavat,sitten,^k^Uid^i^
kuuman sylinterimäisen rullan
levymäiseksi puristamina lait­teeseen,
joka leikkaa savimaises-ta
,ohuesta massasta sopivansuii-ruisia,
nelikulmaisia kappaleita,
jotka ovat levyjen teelmiä. Sen
jälkeen joutuu teelmä toisensa
jälkeen pehmeäksi kuumennet­tuna
hydrauliseen puristimeen,
jossa levymassa puristuu veden
paineen alaisena kahden matrii­sin,
"Poika"-negatiivin välissä,
ja puristuksen jälkeen jälleen
jäähdytetään. Musta kovalevy on
syntynyt. — P. A.
Etelänapa siirtynyt
- TiedemiL^het ovat huomioineet, et­tä
ete]"äriapa on siirtynyt noin 70
mailia länteenpäin kuuden viimeisen
vuoden aikana ja että .se .sijaitsee ny­kyisin
Victoria maassa, noin 1.000
mailia luoteeseen Little Amerikasta,
mutta varmaa paikkaa ei tiedetä. Mo-lemmat,
sekä pohjoinen että eteläi­nen
magneettinen napa, ovat aina
liikkeessä. Mistä nämä liikkeet joh­tuvat
ja miksi, ei ole vielä onnistuttu
saada selville, paremmin kuin sitä­kään,
mistä johtuu maan magnetis­mi
ja mitä magnetismi on.
Magneettinen napa ei oikeastaan
ole mikään yksi piste, vaan on ole­massa
useita pisteitä eli napoja laa­jahkolla
alueella ja nämä pisteet
muuttavat lakkaamatta asentoaan ja
•koko alue, missä nämä pisteet eli
navat sijaitsevat, on myöskin ali­tuisessa
liikkeessä.
1 VAPPU-tervehdyksemme!
I Donna. Doris, Aili ja
1 Verner Arola
j ^ Helena. Elsi ja W. Ranta
I Tuomps Kuronen
I Aili Malm
I Nikolai Vatunki
I Hennan XflL^vl
1 Aukusti Pahkala
I * Wm. Tuorela
I Manu Jo>dnen
1 Fanny Lind ja Arnold
1 Vancouver, Brilish Columbia
ER.Ä.ÄT A M E R I K . A L A I S E T lii­kemiehet
ovat pyytäneet nykyiseltä
Triestin hallitukselta lupaa saada
perustaa .sinne Monte Carlo-mallisen
pelikasinon.
< A i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i t t i i i i i i i i i i i t i i i i M i i i i i i i m i t i t i i i i i i i i i t i m i i i i i i i i i i -£
I VAPPUTERVEHDYS! |
I Arne, Aune ja Urho Koivu |
1 Sudbury Ontario |
? l l l l t i r l l t l l l l l M I I I I I M I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I ) l l l l l l l < t l l l l l l l l l H I M I I I I I I I I I I l l l l l l l l l l l>llMlini."
I f i i i i i n i i a i i i n i i i i i i r M i i f i i i i i i i i t i i i i t i i i i i M i i i i m i i t i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i t i i i i i i i i i r . i ..
HAUSKAA VAPPUA
Liekin lukijoille
toivoo
I Lyyli ja John Pärssinen j
I Toronto Ontario |
luuNimnvummmnnmintt
- S r
''UI''
''' l i