1942-05-30-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAIXA, TOUKOKUUN 30 PÄIVXNX
T rruuRi
uprTien kiriä isuuden historia
Kansanrunous. Kalevala. (Elias
Lönnrot, ensimm. painos 183S ja
1S36, toinen 1849). Huomattavim-nvat
kertovat runot: Kilpalaulanta,
'*^mporaTis5;"T:flMiikäisran6t, Kul-lervorunot,
Ainoruno, Kanteleen synty.
Kanteletar (Elias Lönnrot,
1840). Kertovia runoja:^ Ritvaan
Helkavirret, Anteron ^ x u n 0 , i ^ ^
virsi, Viron orja ja isäntä, J^iispä Henrikin
surma, Elinan surma, Morsiamen
kuolo, Lunastettava neito, Kreivin
sylissä istunut, Velisurmaaja.
Kauneimpia tunnelmarunoja: **Soitto
on suruista teht/', "Mikä sorti äänen
suuren",'^Monihuolihen", "Pimiä isoten
pirtti'^ "Ohoh kullaista kotia",
"'Armahan kulku", "Jäänmiä mansikat
mäelle", "Käy unonen - kätkye-hen",
"Tuuti lasta tuonelahan". Suo-,
men kansan muinaisia loitsurunoja^
(Elias Lönnrot, 1«80), Suoneen kan-
Suomen pibpain aikakirja, Eerik So-rolainen
(n. 1546—1625), Postilla,
Ljungo Tuomaanpoika, Kristoffer-kuninkaan
Maanlain ja Kaupunginlain
suomennos, Sigfrid .-ironus Forsius
(n. 1550—1624), Suomen ensimmäiset
almanakat, virsiä y.m. runoja,
Juhana Me^nius (15Z9 tai 1580
—1636), Suomen riimikronikka,
Ruotsin historia.
Turun akatemian perustamisen ja
puhdasoppisuuden aika (1640—
1721). EskU Petraeus (1593—
1657), Martti Stodius (1590—1675),
Henrik Hoiffman (1599—1666) ja
Gregorius Favorinus (k. 1660) koko
Raamatun suomennos (1642). Henrik
Florinus (1633—1705), parannettu
raamatunsuomennos, ensimmäinen
suomalainen - sananlaskukokoelma.
Juhema Gezelius vanhempi
(161S—1690), aapinen ja katkismus,
san satuja ja tarinoita (vanhin koko- Juhana Cajanus (1655—1681), virsi
elma Eero Salmelaisen, 1852—^6), "Etkös ole, ihmisparka," aivan arka".
Sananlaskuja ja arvoituksia (sanan- Matias Salamnius (k. 1691), "Ilolaulu
Jeesuksesta". Anterus AscheKnus
(k. 1703), virsi suuresta nälästä 1697
ja "Uscollinen Uron-Uhri Cuningas
Carlelle H " . Gabriel Calamnius
(1695—1754), "Sururunot suomalaiset",
edellämain. Eskil Petraeus, ensimmäinen
suomalainen kielioj^i
(1649).
Fennofiilien ja valistuksen aika
(1721—1809). Daniel Juslenius
(1676—1752), "Vanha ja uusi Turku",
"Vindiciae Fenöorum" (Suomalaisten
puolustus), "Suomalaisen Sa-kappaleita
na-Lugun Coetus". Henrik Gabriel
Vanhasta Testamentista (kääntänyt Porthan (1739—1804), Suomen his-
Jöns Budde). Suoihen. kielellä: Isä- toriatutkimuksen isä, "Selityksiä Paa-meidän
rukous, Ave Maria, apostoli- vali Juustenin piispainkronikkaan",
nen uskontunnustus ja rippisanat. "De poesi Fennica" (Suomalaisesta
Uskonpuhdistuksen ja Suomen kir- runoudesta). Frans Älikael Franzen
(1772—1842), runoilija, "Selma- ja
Fanny-runot". Abraham Achrenius
(1706—1769), "Sionin juhlavirret".
laskuja: Henrik - Flprintiksen v:lta
1702, Elias Lönnrotin v:lta 1842 ym.,
arvoituksia Kristfrid Gananderin
v:lta 1783, Elias Lönnrotin v:Ita
1844 ym.) ' ~ ' ' " '
Katolisen ajan kirjallisuus. Latinankielisiä
virsiä, koululauluja, (kokoelmassa
Piae santiones, julk. Dik-rik
Pietarinpoika Ruuth 1582) ja historiallisia
runoja, mm. kristinopin
tuomisesta Suomeen, Tiddiolman verilöylystä
jä piispa-Arvid Kurjen kuolemasta.
"Suomen piispain 'kronikka.''
Ruotsin kielellä:
jakielen perustamisen aika (1542—
1640). Mikael Agricola (1508—57),
suomalaisen knjallisuuden isä, "Abc-kiria",
«Se Wsi Testamenti", "Alcu
Opista wskoon", ; "Rukouskirja",
"Käsikirja", "Messu", "Psalttari",
osia Vanhasta Testamentista, Jaakko
Suomalainen eli Finno, Virsikirja,
Hemming Henrikinpoika-eli Maskun
Antti Chydenius (1729—1803), kansantaloudellinen
kirjailija (valitut
kirjoitukset julkaistu suomeksi 1929).
Pietari Kalm, luonnontutkija (1716
—1779), "Flora Fennica".
Ensimmäisen kansallisen herätyk-
Hemminki (n. 1550—1619), Virsi- sen aika (1809—1835). Jaakko Ju-kirja,
"Vanhain Suomen maan Pijs- teini (1784—1855), ensimmäinen
pain ja Kircon Esimiesten Latinan varsinainen suomenkielinen kirjailija,
kieliset laulud"; Paavali Juustinen eli laulu "Arvon mekin ansaitsemme" ja
Juusten (n. 1516—^^1576), uudistettu "Suomen kielioppi". Aadolf livar
katkismus ja messuklrja,> postilla ja Arwidsson (1791—1858), historioit-
"^TT sija ja valtioUinen kirjailija, Kaarle
vUiäcn. Aikansa kyliizttyään lentävät Akseli (Jottlund (1796—1875), "Pie-
^ puun oksalle tzunnkoöh kuivaile- niä runoja Suomen pojille ratoxi",
maan höyheniään .-, [Eikö se ole "Otava" ja "Sampo". Samuel Kus-kaunista,
vai vieläkö kauniimmasta taa Bergh 1. Kallio (1803—53), ru-pifäisi
kertoa. Ne kauniintmat asiat nolija, "Oma maa", "Milloin muisteja
» piilevät jossain pokjalla eivätkä let minua?" "Soijin". Abraham Pop-ittle
kynän kärkeen^ > plus (1793—1866, mm. runot "Per-Äurinko^
kaunis se oni4!oska se hos^n synty", "Varpunen" ja satiiri
^ikenvkaunistaäy:Mutta se on niin "Valistuksen vaikutus"; Sakari To-pröosaUinen
sittetikinj^rJos olisiJ:uu-V^ (17JB1-^1831), jul-min
ehkä sUtä vuotaisi täkän^ 5 vihkoa "Suomen kansan van-
^'-^^^män"rofHantiikkaa"i • ' 1- - hoja-nmoja-ynnä myös nykyisempiä
AV/», aarmkif on^akta^min totiiut- lauluja?. .
^^/^iistavä Ja ^fft^^ v Kalevalan ja isännnaallisenniötsin-
«io; JosiHzykkjoitankin^sStif^^ ' kiclisen\kirjanisuudcn aika (1835—
'^^^an kuutamossa.ISöO-luvulle). Elias Lönnrot (1802
^^^ita nyt meni aurinkokin fUKj- —IS^^Xi Suomen kirjakielen vakiin-
^!^P*^^'^n taakse, ja rupesi tuulemaan nuttaja, Julkaisuja edellämain. lisäk-h'lfnäsli.
Eikä se näytä siitä het' si: -i^Suomalaisrruotsalainen. sanakir-selkeneväni
ähä tyymyviuf. Ko- ja", kansanomainen lehti "Mchiläi-f^'^
o**H^enijaf^^ o- ncn^Vvirsikirja. Talonpoikaisrunoili-
^ttamoan: ... . Jat Korhonen (1775—1840),
^ SiRPA^ERKKU Olli - JS:>-mäläinen (1790^185S) ja
.\ntti Puhakka (1816—1893), Juhana
LudN-ig Runeberg (1804—1877),
"Hirvenhiihtäjät", "Runoja", "Ku-ningasLFlajac-
V -^nrlkki Stoolin tarinat",
"Salamiin kuninkaat", "Vanhan
puutarhurin kirjeitä". Lauri
Stenbäck (1811—1870), lyyrilUnen
ja uskonnollinen runoilija. Sakari
Topelius (1818—1898), suuri joukko
lyyrillisiä'runoja, satuja, novelleja
ja romaaneja, kuten "Kanervakuk-kia",
"Lukemisia lapsille", "Talvi-il-tain
tarinoita", "Välskärin kertomukset",
"Tähtien turvatit", koulukirjo-jai:
"Luonnonkirja", "Maanunekir-ja",
mietelmäteos "Lehtisiä mietekirjastani".
Josef Julius Wccksell
(1838—1907), näytelnm "Daniel
Hjort". Juhana Vilhelm Snellman
(1806—81), valtiomies, tiedemies ja
suomalaisuuden henkiinherättäjä,
"Die Hee der Persönlichkeit", "Valtio-
oppi", aikakauslehtien "Saima",
"Litteraturbladet" ja ''Maamiehen
Ystävä" toimittaja: Fredrik Cygnaeus
(1807—81), esteetikko ja runoilija,
"Det tragisga elementet i Kalevala".
Suomenkielisen kansalliskirjallisuuden
penista\'a aika (1860—luvulta
1880-luvulle). .\ugust Engelbrekt
.^qvist 1. Oksanen (1826—89), "Sä-keniä",
"Suomalainen runousoppi",
yksityisistä runoista mainittakoon
"Savolaisen laulu", "Sotamarssi",
"Suomen valta", "Koskenlaskijan
morsiamet", Julius Krohn 1. Suonio
(1835—88), "Kuun tarinoita", "Runoelmia".
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
(1830—1903), historioitsija, valtiomies,
"Nuijasota, sen syyt ja seuraukset",
"Suomen kansan historia",
"Johtavat aatteet ihmiskunnan historiassa",
historiallinen novelli "Pohjan
piltti", runo "Suomeni salossa". A-leksis
Kivi (1834—72), "Kullervo",
"Nummisuutarit", "Kihlaus", "Kar-kurit",
"Lea", "Yö ja päiN^", "Leo ja
Liina", "Margareta", "Kanervala",
"Seitsemän veljestä", .\ntti Tuokko
1. Törneroos (1835—1896), "Saul".
Kaarlo Jaakko Gummerus (1840—
98), "lihaiset ja alhaiset", "Alkuperäisiä
suomalaisia Uuteloita", aikakauslehdet
"Kyläkirjasto" ja "Kyläkirjaston
Kuvalehti". Theodolinda
Hahnsson (1838—1919), "Kotikuusen
kuiskehia", "Huutolaiset". Kar-lo
Kustaa Samuli Suomalainen (1850
—1907), "Novelleja", "Kevään ajoilta".
Pietari Päivärinta (1827—
1913) kansankirjailija, "Elämäni",
"Elämän havannoita", "Minä ja
muut", "Sakeus Pyöriän kertomuksia",
"Pentti ja Inka", "Tintta-Jaak-ko".
Paavo Cajander (1846r-1913),
runoilija ja suomentaja, balladit "Vapautettu
kuningatar.'', "Runolaulaja",
Suomennoksia: Shakesp«eare*n draamat,
"Vänrikki Stoolin Tariiiat",
"Daniel Hjort" "Hanna^* "Jouluilta".
Arvi Jännes 1. GeheU-(184^—1915),
runoilija, "Muistoji ja toiveita", jd:-
sityisistä mainittakoon- "Herää Suomi",
"Väinölän, lapset'', "Karjala".
Kaarlo Kramsu (1855—95), runoja
"Jaakko Ilkka", "^Santavuoren tappelu",
'.'Jaakkima Berends" y.m. B.
F. Godenhjelm (1840—1912), "Ru-tuani",
"Ajan varrelta", "Runoelmia
ja ajatelmia", "Pimeän tuHen", «Ilmojen
lauluja'*, ^^Tietajä», «*Aino'\
"KuUervo", "Pohjolan häät", "Kotoisia
tarinoita*'.
Realistisen ja romanttisen kirjaili-suuden
aika <1S8Ö-Iuvulta alkaen).
Minna Canth (1844-97), "Älurtovar-kaus",
"Roinilan talossa", «Työmiehen
vaimo", "Kovan onnen lapsia",
"Papin perhe", "Sylvi", "Anna-Liisa",
"Hanna", "Salakari", "Köyhää
kansaa", "Kauppa-Lopo". Gustaf A -
dolf von Numers (1848—1913),
'^Eerikki Puke", "EUnan surma",
'^Kuopion takana". Juhani Aho
(1861—1921), "Rautatie", "Papin
tytär", "Helsinkiin'^"\gisin", "Papin
rouva"^ "Lastuja," (mm. "Katajainen
kansani"), "Heränneitä",
"Maailman murjoma", "Panu", "Ke-vät
ja takatalvi", "Tuomio", "Juha",
"Omatunto", "Rauhan erakko",
"Hajamietteitä kapinaviikolta';
'^Muistatko —?". Arvid Järnefelt
(1861—1932), "Isänmaa", "Herää-miseni",
"Ihmiskohtaloita", "Veljek-set'S
"Helena",. "Maaemon lapsia",
"Veneh Ojalaiset", "Greta ja hänen
Herransa", "Elämän meri", "Huligaani",
"Hiljaisuudessa", "Vanhempieni
romaani I—III", "Lalli", näytelmät
"Titus", "Samuel Croell",
"Manon Roland", "Kuolema", sala-nimeUä
Hilja KahiU: "Onnelliset".
Santeri Ivalo (1866—1937), "Juho
Vesainen", "Erämaan taistelu", "Pie-tari
Särkilahti", "Viipurin pamaus",
"Kuningas Suomessa", "Erämaan
nuijamiehet", "Anna Fleming" y.m.
historiallisia romaaneja ja kertomuksia.
Kasimir Leino (1866—1919),
"Runokokeita", "Ristiaallokossa",
"Väljemmillä vesillä", "Runoja". Juho
Reijonen (1855—1924), "Vaihdokas",
"Kertoelmia ja kuvauksia".
Teuvo Pakkala (1862—1925), "Lapsuuteni
muistoja", "Vaaralla", " E l sa",
''Lapsia", "Oulua soutamassa",
"Tukkijoella". Santeri Alkio (1862
—1931), "Puukkojunkkarit", "Murtavia
voimia", "Mennyt", "Uusi aika",
"Patriarkka", "Keisaririkos" y.
ra. Kauppis-Heikki (1862—1920),
"Uran aukaisijat'^ "Tarinoita", "Savolainen
soittaja" ym. Heikki Meriläinen
(s. 1847), mm. "Korpelan
Tapani", "Kahleeton vanki", "Mitä
kylvää, sitä niittää". Eino Leino
(187&—1926), "Maaliskuun laulu-nousoppi",
runoja: "(kzelius", ^'Kau-.
pin linna". - Juhana Henrik Erkko
(lg49__1906), "Valikoimarunoel-mia",:
"Uusia runöfUnia", "Havait-^
Tykkimies Richard Davies, Port.Cot»
pornesta, käytyääfi läpi elokuvakokei'
lun,on erään brittiläisen elokuva jok"
tajan kanssa tehnyt seitsemän viikon
aayttelysopimuksen, mutta nythän ei
vielä tiedä, saUitaanko hänelle sUhen
vapaus.
i
I
I \
tl"
r
k-
\
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 30, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-05-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420530 |
Description
| Title | 1942-05-30-03 |
| OCR text | LAUANTAIXA, TOUKOKUUN 30 PÄIVXNX T rruuRi uprTien kiriä isuuden historia Kansanrunous. Kalevala. (Elias Lönnrot, ensimm. painos 183S ja 1S36, toinen 1849). Huomattavim-nvat kertovat runot: Kilpalaulanta, '*^mporaTis5;"T:flMiikäisran6t, Kul-lervorunot, Ainoruno, Kanteleen synty. Kanteletar (Elias Lönnrot, 1840). Kertovia runoja:^ Ritvaan Helkavirret, Anteron ^ x u n 0 , i ^ ^ virsi, Viron orja ja isäntä, J^iispä Henrikin surma, Elinan surma, Morsiamen kuolo, Lunastettava neito, Kreivin sylissä istunut, Velisurmaaja. Kauneimpia tunnelmarunoja: **Soitto on suruista teht/', "Mikä sorti äänen suuren",'^Monihuolihen", "Pimiä isoten pirtti'^ "Ohoh kullaista kotia", "'Armahan kulku", "Jäänmiä mansikat mäelle", "Käy unonen - kätkye-hen", "Tuuti lasta tuonelahan". Suo-, men kansan muinaisia loitsurunoja^ (Elias Lönnrot, 1«80), Suoneen kan- Suomen pibpain aikakirja, Eerik So-rolainen (n. 1546—1625), Postilla, Ljungo Tuomaanpoika, Kristoffer-kuninkaan Maanlain ja Kaupunginlain suomennos, Sigfrid .-ironus Forsius (n. 1550—1624), Suomen ensimmäiset almanakat, virsiä y.m. runoja, Juhana Me^nius (15Z9 tai 1580 —1636), Suomen riimikronikka, Ruotsin historia. Turun akatemian perustamisen ja puhdasoppisuuden aika (1640— 1721). EskU Petraeus (1593— 1657), Martti Stodius (1590—1675), Henrik Hoiffman (1599—1666) ja Gregorius Favorinus (k. 1660) koko Raamatun suomennos (1642). Henrik Florinus (1633—1705), parannettu raamatunsuomennos, ensimmäinen suomalainen - sananlaskukokoelma. Juhema Gezelius vanhempi (161S—1690), aapinen ja katkismus, san satuja ja tarinoita (vanhin koko- Juhana Cajanus (1655—1681), virsi elma Eero Salmelaisen, 1852—^6), "Etkös ole, ihmisparka," aivan arka". Sananlaskuja ja arvoituksia (sanan- Matias Salamnius (k. 1691), "Ilolaulu Jeesuksesta". Anterus AscheKnus (k. 1703), virsi suuresta nälästä 1697 ja "Uscollinen Uron-Uhri Cuningas Carlelle H " . Gabriel Calamnius (1695—1754), "Sururunot suomalaiset", edellämain. Eskil Petraeus, ensimmäinen suomalainen kielioj^i (1649). Fennofiilien ja valistuksen aika (1721—1809). Daniel Juslenius (1676—1752), "Vanha ja uusi Turku", "Vindiciae Fenöorum" (Suomalaisten puolustus), "Suomalaisen Sa-kappaleita na-Lugun Coetus". Henrik Gabriel Vanhasta Testamentista (kääntänyt Porthan (1739—1804), Suomen his- Jöns Budde). Suoihen. kielellä: Isä- toriatutkimuksen isä, "Selityksiä Paa-meidän rukous, Ave Maria, apostoli- vali Juustenin piispainkronikkaan", nen uskontunnustus ja rippisanat. "De poesi Fennica" (Suomalaisesta Uskonpuhdistuksen ja Suomen kir- runoudesta). Frans Älikael Franzen (1772—1842), runoilija, "Selma- ja Fanny-runot". Abraham Achrenius (1706—1769), "Sionin juhlavirret". laskuja: Henrik - Flprintiksen v:lta 1702, Elias Lönnrotin v:lta 1842 ym., arvoituksia Kristfrid Gananderin v:lta 1783, Elias Lönnrotin v:Ita 1844 ym.) ' ~ ' ' " ' Katolisen ajan kirjallisuus. Latinankielisiä virsiä, koululauluja, (kokoelmassa Piae santiones, julk. Dik-rik Pietarinpoika Ruuth 1582) ja historiallisia runoja, mm. kristinopin tuomisesta Suomeen, Tiddiolman verilöylystä jä piispa-Arvid Kurjen kuolemasta. "Suomen piispain 'kronikka.'' Ruotsin kielellä: jakielen perustamisen aika (1542— 1640). Mikael Agricola (1508—57), suomalaisen knjallisuuden isä, "Abc-kiria", «Se Wsi Testamenti", "Alcu Opista wskoon", ; "Rukouskirja", "Käsikirja", "Messu", "Psalttari", osia Vanhasta Testamentista, Jaakko Suomalainen eli Finno, Virsikirja, Hemming Henrikinpoika-eli Maskun Antti Chydenius (1729—1803), kansantaloudellinen kirjailija (valitut kirjoitukset julkaistu suomeksi 1929). Pietari Kalm, luonnontutkija (1716 —1779), "Flora Fennica". Ensimmäisen kansallisen herätyk- Hemminki (n. 1550—1619), Virsi- sen aika (1809—1835). Jaakko Ju-kirja, "Vanhain Suomen maan Pijs- teini (1784—1855), ensimmäinen pain ja Kircon Esimiesten Latinan varsinainen suomenkielinen kirjailija, kieliset laulud"; Paavali Juustinen eli laulu "Arvon mekin ansaitsemme" ja Juusten (n. 1516—^^1576), uudistettu "Suomen kielioppi". Aadolf livar katkismus ja messuklrja,> postilla ja Arwidsson (1791—1858), historioit- "^TT sija ja valtioUinen kirjailija, Kaarle vUiäcn. Aikansa kyliizttyään lentävät Akseli (Jottlund (1796—1875), "Pie- ^ puun oksalle tzunnkoöh kuivaile- niä runoja Suomen pojille ratoxi", maan höyheniään .-, [Eikö se ole "Otava" ja "Sampo". Samuel Kus-kaunista, vai vieläkö kauniimmasta taa Bergh 1. Kallio (1803—53), ru-pifäisi kertoa. Ne kauniintmat asiat nolija, "Oma maa", "Milloin muisteja » piilevät jossain pokjalla eivätkä let minua?" "Soijin". Abraham Pop-ittle kynän kärkeen^ > plus (1793—1866, mm. runot "Per-Äurinko^ kaunis se oni4!oska se hos^n synty", "Varpunen" ja satiiri ^ikenvkaunistaäy:Mutta se on niin "Valistuksen vaikutus"; Sakari To-pröosaUinen sittetikinj^rJos olisiJ:uu-V^ (17JB1-^1831), jul-min ehkä sUtä vuotaisi täkän^ 5 vihkoa "Suomen kansan van- ^'-^^^män"rofHantiikkaa"i • ' 1- - hoja-nmoja-ynnä myös nykyisempiä AV/», aarmkif on^akta^min totiiut- lauluja?. . ^^/^iistavä Ja ^fft^^ v Kalevalan ja isännnaallisenniötsin- «io; JosiHzykkjoitankin^sStif^^ ' kiclisen\kirjanisuudcn aika (1835— '^^^an kuutamossa.ISöO-luvulle). Elias Lönnrot (1802 ^^^ita nyt meni aurinkokin fUKj- —IS^^Xi Suomen kirjakielen vakiin- ^!^P*^^'^n taakse, ja rupesi tuulemaan nuttaja, Julkaisuja edellämain. lisäk-h'lfnäsli. Eikä se näytä siitä het' si: -i^Suomalaisrruotsalainen. sanakir-selkeneväni ähä tyymyviuf. Ko- ja", kansanomainen lehti "Mchiläi-f^'^ o**H^enijaf^^ o- ncn^Vvirsikirja. Talonpoikaisrunoili- ^ttamoan: ... . Jat Korhonen (1775—1840), ^ SiRPA^ERKKU Olli - JS:>-mäläinen (1790^185S) ja .\ntti Puhakka (1816—1893), Juhana LudN-ig Runeberg (1804—1877), "Hirvenhiihtäjät", "Runoja", "Ku-ningasLFlajac- V -^nrlkki Stoolin tarinat", "Salamiin kuninkaat", "Vanhan puutarhurin kirjeitä". Lauri Stenbäck (1811—1870), lyyrilUnen ja uskonnollinen runoilija. Sakari Topelius (1818—1898), suuri joukko lyyrillisiä'runoja, satuja, novelleja ja romaaneja, kuten "Kanervakuk-kia", "Lukemisia lapsille", "Talvi-il-tain tarinoita", "Välskärin kertomukset", "Tähtien turvatit", koulukirjo-jai: "Luonnonkirja", "Maanunekir-ja", mietelmäteos "Lehtisiä mietekirjastani". Josef Julius Wccksell (1838—1907), näytelnm "Daniel Hjort". Juhana Vilhelm Snellman (1806—81), valtiomies, tiedemies ja suomalaisuuden henkiinherättäjä, "Die Hee der Persönlichkeit", "Valtio- oppi", aikakauslehtien "Saima", "Litteraturbladet" ja ''Maamiehen Ystävä" toimittaja: Fredrik Cygnaeus (1807—81), esteetikko ja runoilija, "Det tragisga elementet i Kalevala". Suomenkielisen kansalliskirjallisuuden penista\'a aika (1860—luvulta 1880-luvulle). .\ugust Engelbrekt .^qvist 1. Oksanen (1826—89), "Sä-keniä", "Suomalainen runousoppi", yksityisistä runoista mainittakoon "Savolaisen laulu", "Sotamarssi", "Suomen valta", "Koskenlaskijan morsiamet", Julius Krohn 1. Suonio (1835—88), "Kuun tarinoita", "Runoelmia". Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830—1903), historioitsija, valtiomies, "Nuijasota, sen syyt ja seuraukset", "Suomen kansan historia", "Johtavat aatteet ihmiskunnan historiassa", historiallinen novelli "Pohjan piltti", runo "Suomeni salossa". A-leksis Kivi (1834—72), "Kullervo", "Nummisuutarit", "Kihlaus", "Kar-kurit", "Lea", "Yö ja päiN^", "Leo ja Liina", "Margareta", "Kanervala", "Seitsemän veljestä", .\ntti Tuokko 1. Törneroos (1835—1896), "Saul". Kaarlo Jaakko Gummerus (1840— 98), "lihaiset ja alhaiset", "Alkuperäisiä suomalaisia Uuteloita", aikakauslehdet "Kyläkirjasto" ja "Kyläkirjaston Kuvalehti". Theodolinda Hahnsson (1838—1919), "Kotikuusen kuiskehia", "Huutolaiset". Kar-lo Kustaa Samuli Suomalainen (1850 —1907), "Novelleja", "Kevään ajoilta". Pietari Päivärinta (1827— 1913) kansankirjailija, "Elämäni", "Elämän havannoita", "Minä ja muut", "Sakeus Pyöriän kertomuksia", "Pentti ja Inka", "Tintta-Jaak-ko". Paavo Cajander (1846r-1913), runoilija ja suomentaja, balladit "Vapautettu kuningatar.'', "Runolaulaja", Suomennoksia: Shakesp«eare*n draamat, "Vänrikki Stoolin Tariiiat", "Daniel Hjort" "Hanna^* "Jouluilta". Arvi Jännes 1. GeheU-(184^—1915), runoilija, "Muistoji ja toiveita", jd:- sityisistä mainittakoon- "Herää Suomi", "Väinölän, lapset'', "Karjala". Kaarlo Kramsu (1855—95), runoja "Jaakko Ilkka", "^Santavuoren tappelu", '.'Jaakkima Berends" y.m. B. F. Godenhjelm (1840—1912), "Ru-tuani", "Ajan varrelta", "Runoelmia ja ajatelmia", "Pimeän tuHen", «Ilmojen lauluja'*, ^^Tietajä», «*Aino'\ "KuUervo", "Pohjolan häät", "Kotoisia tarinoita*'. Realistisen ja romanttisen kirjaili-suuden aika <1S8Ö-Iuvulta alkaen). Minna Canth (1844-97), "Älurtovar-kaus", "Roinilan talossa", «Työmiehen vaimo", "Kovan onnen lapsia", "Papin perhe", "Sylvi", "Anna-Liisa", "Hanna", "Salakari", "Köyhää kansaa", "Kauppa-Lopo". Gustaf A - dolf von Numers (1848—1913), '^Eerikki Puke", "EUnan surma", '^Kuopion takana". Juhani Aho (1861—1921), "Rautatie", "Papin tytär", "Helsinkiin'^"\gisin", "Papin rouva"^ "Lastuja," (mm. "Katajainen kansani"), "Heränneitä", "Maailman murjoma", "Panu", "Ke-vät ja takatalvi", "Tuomio", "Juha", "Omatunto", "Rauhan erakko", "Hajamietteitä kapinaviikolta'; '^Muistatko —?". Arvid Järnefelt (1861—1932), "Isänmaa", "Herää-miseni", "Ihmiskohtaloita", "Veljek-set'S "Helena",. "Maaemon lapsia", "Veneh Ojalaiset", "Greta ja hänen Herransa", "Elämän meri", "Huligaani", "Hiljaisuudessa", "Vanhempieni romaani I—III", "Lalli", näytelmät "Titus", "Samuel Croell", "Manon Roland", "Kuolema", sala-nimeUä Hilja KahiU: "Onnelliset". Santeri Ivalo (1866—1937), "Juho Vesainen", "Erämaan taistelu", "Pie-tari Särkilahti", "Viipurin pamaus", "Kuningas Suomessa", "Erämaan nuijamiehet", "Anna Fleming" y.m. historiallisia romaaneja ja kertomuksia. Kasimir Leino (1866—1919), "Runokokeita", "Ristiaallokossa", "Väljemmillä vesillä", "Runoja". Juho Reijonen (1855—1924), "Vaihdokas", "Kertoelmia ja kuvauksia". Teuvo Pakkala (1862—1925), "Lapsuuteni muistoja", "Vaaralla", " E l sa", ''Lapsia", "Oulua soutamassa", "Tukkijoella". Santeri Alkio (1862 —1931), "Puukkojunkkarit", "Murtavia voimia", "Mennyt", "Uusi aika", "Patriarkka", "Keisaririkos" y. ra. Kauppis-Heikki (1862—1920), "Uran aukaisijat'^ "Tarinoita", "Savolainen soittaja" ym. Heikki Meriläinen (s. 1847), mm. "Korpelan Tapani", "Kahleeton vanki", "Mitä kylvää, sitä niittää". Eino Leino (187&—1926), "Maaliskuun laulu-nousoppi", runoja: "(kzelius", ^'Kau-. pin linna". - Juhana Henrik Erkko (lg49__1906), "Valikoimarunoel-mia",: "Uusia runöfUnia", "Havait-^ Tykkimies Richard Davies, Port.Cot» pornesta, käytyääfi läpi elokuvakokei' lun,on erään brittiläisen elokuva jok" tajan kanssa tehnyt seitsemän viikon aayttelysopimuksen, mutta nythän ei vielä tiedä, saUitaanko hänelle sUhen vapaus. i I I \ tl" r k- \ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-05-30-03
