Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 19, 1952

              J
I' »
I
I
I
1 i;
I '
1^ ^
I
(KAUNOKIRJALLINEN' VIIKKOLEHTI)
UEKKI. the only Finnish literary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbur>% Ontaxxo.
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as
second cla-ss matter. — ' . .
Liekki ilmestj'v jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta ka jnokirjallrsta ja tieteellistä luettavaa.
TILAISHLNNAT: YHDYS VALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.50 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.25
6 kuukautta 2.00 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.o0
3 kuukautta 1-25
\ SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT: „ ^
7& senttiä paLstatuuinalla. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lomanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 <a kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. JTilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehllle myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettav'a
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted.
100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
F. O. BOX 69 SUDBUKY.ONT.
Monet lukijat muistavat varmaankin nimimerkki "Marja­tan"
jatkokertomuksen "Siskon puolesta", mikä julkaistiin
Liekissä viime vuoden kevättalvella. Monen lukijan mieles­tä
mainittu jatkokertomus loppui ikäänkuin kesken ja jotkut
kirjoittivatkin siitä, että he haluaisivat sitä lisää. Jo silloin
Marjatta lupasikin joskus kirjoittaa lisää ja nyt hän on sen
tehnyt. Ensi numerossa julkaisemme jatkoa ja Marjatta kir­joitti
jutun lähettäessään, että hän antaa vielä siihenkin jat­koa,
vaikkakaan ei vakituisesti joka numeroon, niin kuiten­kin
ehkä kerran kuussa.
Hyvä niinkin. 'Xyt siis saamme kuulla lisää Panun vai-
' heistä. Julkaisemme ensi nimierossa myöskin lyhyen kat-isauksen
aikaisemmin julkaistiin kertomuksen vaiheista, sillä
. jotkut lukijat ovat jaattaneet jo unohtaa alun.
Fnsi numerossa'tai joissain lähinumeroissa meillä on tarjot­tavana
kurikkalaisille mainio kirjoitus. Sen on muovaillut
' \'ille setä'' Yhdysvalloista ja siinä väläytellään tuttuja mai­semia
kurikkalaisille. IMonet varmaankin muistavat elävästi
nuo maisemat lukiessaan tämän kirjoituksen Liekistä ja nä-,
kevärne '"sielunsa silmillä'' sellaisina kuin ne muistavat itse
paikan päällä olleina. Siinä käy ilmi mm. se, että Kurikassa
on maailman keskipaikkakin. Siellä se kuuluu olevan "Paa-
' voojan miiellä". Aarsin mielenkiintoinen juttu ei vain kurik­kalaisille,
mutta muillekin. Toivoisimme vain saavamme sa­manlaisia
juttuja muiltakin paikkakunnilta.
Monilla lukijojlla on talvisin enemmän aikaa panna muis-t'in
kokemuksiaan niin vanhassa kuin tässäkin maassa. Moni
ehkä epäilee kykyjään aivan suotta, eikä uskalla aloittaa.
Mielessä saattaa olla hyväkin aihe, mutta se ei hyöd^^tä ke­tään,
jos se on vain mielessä, eikä sitä panna paperille. Jo­kainen,
joka kerran on kirjoitustaitoinen, osaa kirjoittaa aja­tuksiaan
ja muistelmiaan paperille. Ellei en'si kerralla tulisi
nneleinen, koettaa toisen kerran ja niin kauan, että svmtyy
sellaista, jonka voi lähettää Liekille. Pilkkujen ja muiden
välimerkkien suhteen ei ole niin tarkkaa, sillä niitä on kyllä
täällä toimituksessa aika moinen varasto ja niitä kyllä liike­nee
kirjoituksiin. * --
Kertomusten ja kuvauksien kirjoittaminen tietysti vaatii
jonkin verran tottumusta, mutta tätä tottumusta'ei saä\'ute-t:
i, ellei yritetä kirjoittaa. Liekillä on monta hyvää kirjoit­tajaa,
jotka ovat ryhtyneet kirjoittelemaan vasta Liekin alet­tua
ilmestyä ja monet ovat kehittyneet mainioiksi kynänkäyt-täjiksi.
Keholtamme siis jokaista, jonka ajatuksissa pyörii
;n?heita. yrittämään kirjoittaa ajatuksensa paperille ja lähet-
, lämään kirjoituksensa Liekille.
Muistutamme vielä tilausten uusimisesta, ettei kenenkään
tilaus pääse katkeamaan. Tilauksen katkeaminen merkitsee
keskeytystä jatkokertomuksissa ja niitä ainakin jokainen ha­luaa
tarkoin seurata.
Ei tule myöskään unohtaa uusien tilausten hankintaa. Liek­ki
käy nyt 17. ikävuottaan ja sen kunniaksi voitaisiin hank­kia
kaikkialla joitain uusia tilauksia. Liekki on kuin nuoru­kainen,
joka tai\'altaa jo määrätietoisesti tässä maailmassa,
kantaen kortensa suomalaisten yhteisiin pyrintöihin, mikäli
ne palvelex^at kansalaistemme edistj-smielisiä pjTkimyksiä.
Liekki on tullut lukijainsa suosimaksi ja jokainen voi tehdä
jotain suosimansa lehden h\*väksi. Parhaimman pal^luk-sen
sille voi tehdä sen le\ittämisen ja siihen kirjoittamisen
muodossa. Tehkäämme siis parhaamme.
Yiisu pitkästä aikaa
Howard Manning, nuori torontolai-ncn
laulaja, kihmitettim vuoden
alussa CBC.n radio-ohjelmaan,
"Bod's Scrapbook" ja hänet kiml-laan
tässä ohjelmassa maanantaista
perjantaihin klo 10.45 ap. Hän
on ottanut laulutunteja 10-vuoti-aqsta
saakka ja on tunnustetusti
Ji^vä laulaja.
Espanjalainen aarre...
Jatkoa 1. sivulta
upottaa koko laivasto-osasto lasteineen-kaikkineen.
Tällöin oltiin tulossa Vigon
satariiakaupungin edustalle. Oli 23.
syyskuuta v. 1702.
'Kokonaista 250 vuotta on nyt kulu­nut
tapauksesta, mutta suunnaton kul­ta-
ja hopeaJaivasto makaa edelleen V i -
«on lahdessa. Eikä Tejadan upottaman
laivaston yläpuolella ole vettä kahta-kymmentäviittä
metriä enempää.
Vigon kaupunki, tuo pieni linnoitettu
satamapaikka Atlantin rannikolla, jossa
nykyään on 80,000 asukasta, suunnitte­li
vihdoin v. 1934 aarrelaivaston riosta-misyrityksen
aloittamista. Olihan eng­lantilainen
insinööri Cox samoihin ai­koihin
nostanut Scapa-lahden pohjasta
monta raskasta sotalaivaa veden pinnal­le
vieläpä suuremmista syvyyksistä kuiri
Vigon luona olisi kysymys. Jännittynee­nä
seurattiinkin puuhan valmisteluja ei
yksin Vigossa, vaan laajemmissakin
piireissä ympäri maailmaa. iVIutta sit­ten
puhkesi onneton Espanjan sisällis­sota,
jonka raskaissa vaiheissa suunni- "
telman sielu Maouel Moxo y Duran me­netti
henkensä. \\ 1941 hänen leskensä
sai Espanjan valtiolta nostamiskonses-sion,
ja sen mukaan valtio saa 20
jos saadaan pelastetuksi hopeaharkkoja
korkeintaan miljoonan kultapesetan ar­vosta,
30 'i, jos pelästustulokset kohoa­vat
enintään 10 miljoonaan ja 50
kaikesta, mikä nousee yli 10 miljoonan
kultapesetan. Kuten näkyy, on sopi­muksessa
taarkoin määritelty sekä val­tion
että hankkeen toteuttajan osuus.
Toisen maailmansodan aikana Espan­jan
lehdet pohtivat tuon tuostakin aar­relaivaston
nostamista. Espanjan valtio
tarvitsisi kipeästi sen kulta- ja hopea-määrän,
mikä nyt hyötyä tuottamatto­mana
makaa pohjaliejuun vajonneena.
Sittemmin Duranin leski ja hänen kaksi
liikekumppaniaan ilmoittivat siirtä­neensä
nostamisyrityksen johonkin
myöhempään ajankohtaan. Ehkäpä asia
loppujen lopuksi on niin, että espanja­laiset
mieluummin katselevat härkätais-teluja
kuin ryhtyisivät johonkin aar-teennostamisyritykseen,
joka kaiken l i ­säksi
saattaa olla epävarmakin. Ja niin
Tejadan aarre makaa edelleenkin Vigon
lahden polkassa . . . — M. S.
Aasi kosti yliajon ja
varsin hyvästi
5pring Hopessa Pohjois-Carolinassa
sattui maantiellä sellainen onnettomuus,
että eräs autoilija ajoi tiellä lönköttele-vän
aasin päälle. Hyväntahtomen aasi
tietenkin tuumasi, että liika on sentään
liikaa ja tähtäsi kipakan potkut autoa
kohti. Auto lensi ojaan, sillä potku oli
niin voimakas.
Sivu 2 Lauanlaina« tammikuun 19 päivänä, 1952
OY korkein aika minunkin jo herätä
ja pakina paperille kerätä.
Olemme muuttaneet uuteen paikkaan,
jotensakin kekrin aikaan.
Oli muutosta paljon työtä ja touhua, •
että saatais koti kuntoon ennen joulua.
Nyt asumme täällä Kamloopsissa,
?no}ielle tutussa kaupungissa.
Täältä puoli fnatkaa on Vanouveriin
sekä Goldeniin — elokuviin.
Parempi on tää kuin monet "seksuunatalot",
kun saatiin uudet sähkövalot.
Öljylampuilla on ennen toimeen tultu,
tuntuu kuin puolipimeässä oi s oltu.
Sähköstä on suuri apu- \
e^kä sen voima heti lopu.
Eipä muuta kuin langan seinään pistää,
nätti on pestä ja silittää.
Kafkiii me terveiltä oliaanj. _
pi päkk'anenkaan ole mennyt nollaan.
Maa vasta on vähän jäässä,,
hienosti lunta jossain mättäässä.
Maanantaisin saapuu Liekki tänne,^
minulle, Liekin ystävälle.
Sanan jonkun vielä tähän
jä yhteisesti teitä kiitän,
jotka Liekkiin enemmän kirjoittaa
ja joka tiikko meitäkin virvoittaa.
Se on halu myöskin miilla,
että itsekin pitäisi ahkerammaksi tulla.
Vietä toivon hyvää vointia Liekin'toimittajalle,
sitten pistän nimeni tämän kyhäyksen alle.
' SALOMA.
KURIKAN POIKA:
Toronton katumumlakko
TORONTON elämä on saanut uudet vaiheet —
nyt lumivaippa peittelee
nuo katuvaunuraitcet.
Ei nyt kulje trolley-bussit
eikä katuvaunut,
'lakannut on kuulumasta kolina ja pauhut.
Ruumiilliseen liikuntaafl^tneille ttdi pakko,
nyt jalkaisin täytyy kidkea,
on TTCaiä lakko. -
Palkanlisää vaatimaan tuo työläisjoukko lähti,
silV nälkä meillä kaikilla
on suurin johtotähti.
Toivon ett' he voittavat ja palkanlisän saavat,
itt' pian taas saatais
(iikkeclle nuo tutut kcppikaarat.
Herrat aikoo vielä kerran nostaa lipun taksaa,
•'oka nyt jo työläiselle
liian paljon maksaa.
oonaa
Virallisten tilastotietojen mukaan joka 18.7 sekunnin
aioin Amerikassa tapahtuu rikos: 'Mitä sitten tekee
maan valtava poliisikoneisto, miksi ei käydä tehokasta ^
telua rikollisuutta vastaan?
Vastaus on hyvin yksinkertainen: Poliisin kaikki voimat^
heitetty taisteluun rauhanpuolustajia ja muita edistyks^D^J
kansalaisia vastaan. ciMutta voimakkaat gangsteriyhdl^'^^
eix^ät ainoastaan nauti täydellistä rankaisemattomuutta,
suoranaista suojelustakin poliisien taholta, jotka usein
nä'den gangsterien^palveluksessakin.
'^1
rfir
jä e
Kamt
ennus
tapi
Jbuussi
jantse<
muute
vapaa,
uudc
tausta, o^
ino ja vai
: tuus. ;K<
tuttaneet
ylq)äänsä
XJudem
jen yalan
leikiksi,
r veteen ka
sellaiseriaia
jo o v a t 'ö
Joskuväss
vilj^yiiotU
mä n
Talossa, joka jää tyhjäksi rakastavien lähtiessä pois.
vielä musiikki kesken tyhjyyttä. Mutta talo, joka on aui'^^
moksi, että sydämet ovat eronneet, on hiljaisuudessa kas^'
Tuskanhuutokin on siellä sopimaton. —Tagore.
lyhteiskiihi
'uen niohki
sissa ^ira
I seppele to
van. silhuej
I vonert jajia
senpää riii
toista ystä'
jne. Pahi
koska siilo
man tien p
Sitä vett
dettiin hyv
i toivat siihe
Jnansa, jotk
; silloin tulev
Toiset veivi
saivat sielli
.nteitä.
Erikoisen
mänkumppa
nenpeilistä.
^ 'tettiin pöy(
Äkuolleen pei
[virsikirja, v:
[ta peiliä va<
•reunojen ko
:ten muodost
johtava kyi
ja, jota myö
tansa tulevaj
remmin tulei
uuninpeltejä
Yös\'däme
.lasillaan tai
•neenä pime
kynttilät ja
kujannetta,
kauhukertom
\tna. jos ei siic
p uskoi taiki
;mitä. Tois<
pienkilön kuv
lääväkeä, laj
^anhat voiva
l|tan ruumisar
|tarklstaa, onl
aipuVainen,
.•ierelle viina­kaan
sulhask
'Hko hänestä
esi.
Mutta mj-ö:
pahtumien
ttosaunasta