1952-01-19-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 3 — Voi. XVII vuo^erta Lauantaina, taxmnikuun 19 päivänä. 1951
Torontolaiset tulevat
Sudburyyn
Liekin viime numeron toimituspalstal-la
jo mainittiin, että Toronton nuorta
kaartia tule& Sudburyyn vierailulle ensi
lauantaina ja sunnuntaina. Lauantaina
kello 2.30 pelaavat mainitun kaartin
nuoret miehet jääkiekko-ottelun Sud-buryn
Alertsin nuorten miesten kanssa
iNTotre Dame-kadulla sijaitsevan ranskalaisen
Sacred Heart-koulun luistinradalla
ja tästä ottelusta tulee varmastikin
jännä, sillä silloin ottaa kaksi kovaa
lyhteen.
Sumiuntaina, ailkaen kellq 6.3Ö illal«
la, on Finnish-h^älifla ka^si näytelmää,
toinen suomeksi ja töinen englanniksi.
Suomalaisen näytelmän nimi on "Epäonnistunut
teatterinäytös': ja englanninkielisen
liimi on paljon suosiota saanut
''Waitiiig for iiefty".
Tämä törontolaisten vierailu on siis
monipuolinen jä kehoitamme kaikkia
sudburylaisia ja ympäristöläisiä pitä-niään
sen mielessään. Täyttäkäämmt.
avara Finnish-haali ja antakaamme to-rontolaisille
nuorille ansaitsemansa kau'
natus.
iKaksi huomattavaa taiteen
[edustajaa kuollut
Tunnettu amerikkalainen kuvanveistäjä
Jo Davidson, joka on asunut Ranskassa
viime aikoina, kuoli Toursissä
viime keskiviikkona 68 vuoden ikäisenä.
Davidson tuli erittäin tunnetuksi
rintakuvien veistäjänä. Hän oli syntynyt
INew Yorkin itäosassa maaliskuun
30 päivänä v, 1883 köyhien vanhempien
lapsena ja saavutti harvinaisella yritte-
1 iäisjrydellään tunnetun kuvanveistäjän
nimen.
Paul Kaul, Ranskan tunnetuin viulujen
ja sellojen valmistaja kuoli uuden
\-uoden aattona Pariisin esikaupungissa
le Vesinetissä 76-vuotiaana.
Kaul on valmistanut viuluja sellaisille
kuuluisille taitureille kuin Pablo Ca-salsille,
Yehudi Menuhinille, Lucien
Capetflle ja nmiUe.^ •
TM.-17 p:nä alkavat Oshaivassa Canadan kaunoluistehih mestaruuskilpailut.
Down Steckley, kultamitalin omistaja, harjoittelee osallistuakseen
mainittuihin mestaruuskilpailuihin. Voitto merkitsee mahdollisesti
osallistumista Canadan olympialaisjoukkueescctt, kilpailemaan
Norjassa
ESPANJALAINEN AARRELAIVASTO
Saattaa sitä tuurata
joskus putkassakin
Erästä miestä tuurasi hyvästi Oulun
putkassa. Päästyään pahnoilta,
sai hän erehdyksessä omaisuutenaan
25,300 markkaa «rahaa, hyvän
lakin ja hansikkaat. Putkaan tullessaan
hänellä oli vain joku kymppi
rahaa, karvalakkireuha, eikä minkäänlaisia
hanskoja.
Ulos päästyään mies ajoi heti taksilla
väkijuomien hakuun ja meni
vielä maksamaan rästissä olevat
sakkonsakin. Mutta rahojen, karvalakin
ja hanskojen omistaja tuli raivoihinsa,
kun hänelle tarjottiin
huonoa lakkireuhkaa ja paria
kymppiä rahaa. Erehdyksen tehnyt , , ^ . .
päivystävä konstaapeU sai pulittaa y^^^y^ ^i^Mel Velasco y Tejada.
Kulta on kaikkina aikoina tehnyt
ihmisen omituisen levottomaksi. Puhutaan
kidlan himosta tai kidlan lumouksesta.
Yhtä suurella syyllä voidaan
myöskin puhua kirouksesta.
Kullan kiroissa ovat lukemattomat
ihmiset vuodattaneet vertansa ja mc
nettäneet henkensäkin.
VARlMAAXKIN hyvin paljon kirouksen
voimaa on käytetty senkin
espanjalaisen aarrelaivaston kokoamiseen,
joka miltei 250 vuotta on maannut
25 metrin 5yv5rydessä Vigon edus-taUaLuoteis-
Espanjan rannikolla. Suunnattoman
suuret kulta- ja hopea-aarteet
ovat turhaan odottaneet vuosisatoja
nostajaansa.
Syyskuun alkuiiiäivinä v, 1702 espanjalainen
laivasto-osasto, johon kuului
useita erityyppisiä purjealuksia, nosti
ankkurinsa ja lähti Etelä-Amerikasta
päämääränään valtameren takana sijaitseva
emämaa. Espanja. Laivasto-osastoa,
jonka lastina oli ääretön määrä alkuasukkailta
kerättyjä kulta-^a hopea-aarteita,
komensi ylpeä espanjalainen
omasta pussistaan korvausta 28,500
markkaa.
Rahojen periminen edelliseltä
mieheltä osoittautui vaikeaksi, sillä
^ oli joehtinyt ne tuhlata.
Laivasto-osasto alkoi hyvien tuulisuhteiden
vallitessa tehdä nopeasti taivalta
ja pian olikin Etdä-Amerikan rantaviiva
häipynyt taivaanrannan taakse näkymättömiin.
Tejada, joka ylpeänä asteli
lippulaivansa komentosillalla, saattoi olla
täysin tyytyväinen matkansa tähänastisiin
tuloksiin, olihan kaikki käynyt
kuin leikiten ja laivojen lastiruumat
kiilsivät ja hohtivat jalojen metallien
paljoudesta. Espanjalaiset hallitusher-rat
tulisivat varmasti runsain mitoin
^ palkitsemaan Tejadan vaivat, siitä saattoi
tämä ylpeä espanjalainen merikarhu
olla varma tähyillessään eteenpäin
kohti rannattomana aaltoilevaa valtamerta.
Helpolla ei Tejadan laivasto-osasto
ollut aarrelastiaan saanut. Tiedämme,
että lasti käsitti Espanjan etelä-amerikkalaisten
siirtomaiden vuotuisverojna
lähettämiä kulta- ja hopeaharkkoja sekä
lisäksi 45 miljoonaa kultapesetaa senaikaista
rahaa. Siihen aikaan eivät ihmiset
mielellään maksaneet verojaan,
jos sitä nyt voidaan nykyajankaan ihmisistä
sanoa, mutta silloin oli verotus
ryöstöverotusta, joka hyvin usein ylitti
verotettavan maksukyvynkin. Mutta
tällaisiin pikku seikkoihin Tejada e!
kiinnittänyt vähäisintäkään huomiota.
Hän ei ollut mikään tunneihminen.
Muutamia satoja ihmishenkiä sinne tai
tänne, muutamia verivirtoja alkuasukas-kylien
kujilla — hui hai!
Hyväntuulisena saattoi laivaston
päällikkö sukia kpmeita aatelisviiksiään.
'Kärsimättömänä"hän joka päivä tähyili'
o
Q
i m « JTANUARY IMt
T W T F S
• • • • i 2 3 4 5
7 8 10 11 12
t3 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30
• • • • • •
O
o
Nimipäiviä
o 20~Saimuntai . . . . . . . .
21- ~>]M[aaiiantai
22- ~Tiistai . . ..
2 3 - KeskivUkko
lo 24—.Torstai
25— ^Perjant:|i
26—Lauantai . ..
Henna
. Ajiae
.... Visa I
. . . . . . . Eini
. . . . . . . Senja ö
iPaavo, Pauli %
. . . . . . . Raino
SAl*:n lahjapaketit menevät
nopeasti Suomeen
Kaksi Helsinkiin osoitettua SAL:ii
lahjapakettia, jotka lähetettiin Chicagosta
joulukuun 10 päivä, olivat saapuneet
perille joulukuun 15 ja 17 päivä.
Ruotsin Amerikan Linjan lahjapaketti-jaosto
tiedoittaa niiden menneen perille
viidessä ja seitsemässä päivässä siitä
päivästä lukien kuu ne tilattiin Chiga«
gosta.
Nopea S.AL lahjapakettien perille meno
on mahdollinen ainoastaan sen kautta
kun Suomen pääkaupungissa on aina
tuore varasto näitä paketteja ja linjan
taholta kiirehditään lentopostin kautta
valmiit osoitelaput Amerikasta pakettien
pikaista lähetystä varten.
On luonnollista, että voi ottaa päivän
tai pari enempi aikaa paketeille, jotka
lähetetään Helsingistä etäämmällä oleviin
paikkoihin, mutta linja on saanut
lukuisia muita tiedoituksia näiden yhä
- laajempaa suosiota herättäneiden pakettien
nopeasta perille menosta omaisille
ja ystäville Suomeen. —- SAL.
Noituutta harjoitetaan
vielä Irlannissa
iMaanviljelijä Patrick Sexton länsi-irlantilaisen
Miltovvn Malbyn rannikko*
kaui>ungin lähistöllä väittää, että eräs
hänen vuohistaan on otettu hengiltä
noitumalla Hän sanoi tuomioistui-mes-
s.i nähneensä, että vanhaa voita oli
sivelty hänen maalleen pystytettyyn seipääseen
ja että \'oin »kuivuttua hänen
vanh.j hieno vuohensa riutui kuoliaaksi.
H in syytti maanviljelijä Michael
Hau^^hia "pishoquen" harjoittamisesta.
Sana on kelttiläinen ja merkitsee
noitumista ja loihtimista. Haugh kielsi
siveillensä voita seipääseen ja oikeus
siirsi jutun jatkokäsittelyn epämääräi-se^
ir ajankohtaan.
"^^-^'-f^mnin .syrjäseuduilla rehpittaa vielä
Is eskiaikainen taikausko erilaisista
valistustoimenpiteistä huolimatta. Onnet*'
muuksien uskotaan aiheutuvan
"paholaisen silmistä" tai pishoquesta.
aaltojon yli . . . Ja näin matka jatkui
hyvien toiveiden vallitessa . . .
Kolmen viikon purjehduksen jälkeen
oltiiij lähestymässä £spanjan rannikkoa.
Miehistö kohotti ilmoille eläköönhuuto-ja
ja tulisia riemulauluja. Mutta ilo
ei kfstiinyt kauan. Pian saatiin yllättävä
lieto, että vahvasti varustettu englanti!
a Is-höllantilainen laivastoon hyök»
käämässä Tejadaa vastaan. Mikä nyt
neuvoksi? fcy«yf*ManueI Velasco. Hän
tiesi, etteivät hänen laivansa voisi tehdä
paljonkaan vastarintaa, koska niillä jokaisella
oli raskas lasti. Ratkaisu oli
kuitenkin tehtävä nopeasti. Sen Tejada
tekikin. <Hän ei tahtonut, että laivojen
arvokkaat lastit joutuisivat vihollisen
saaliiksL Siksi hän antoi käskyn
(Jatkuu 2. sivulla)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 19, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-01-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520119 |
Description
| Title | 1952-01-19-01 |
| OCR text |
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 3 — Voi. XVII vuo^erta Lauantaina, taxmnikuun 19 päivänä. 1951
Torontolaiset tulevat
Sudburyyn
Liekin viime numeron toimituspalstal-la
jo mainittiin, että Toronton nuorta
kaartia tule& Sudburyyn vierailulle ensi
lauantaina ja sunnuntaina. Lauantaina
kello 2.30 pelaavat mainitun kaartin
nuoret miehet jääkiekko-ottelun Sud-buryn
Alertsin nuorten miesten kanssa
iNTotre Dame-kadulla sijaitsevan ranskalaisen
Sacred Heart-koulun luistinradalla
ja tästä ottelusta tulee varmastikin
jännä, sillä silloin ottaa kaksi kovaa
lyhteen.
Sumiuntaina, ailkaen kellq 6.3Ö illal«
la, on Finnish-h^älifla ka^si näytelmää,
toinen suomeksi ja töinen englanniksi.
Suomalaisen näytelmän nimi on "Epäonnistunut
teatterinäytös': ja englanninkielisen
liimi on paljon suosiota saanut
''Waitiiig for iiefty".
Tämä törontolaisten vierailu on siis
monipuolinen jä kehoitamme kaikkia
sudburylaisia ja ympäristöläisiä pitä-niään
sen mielessään. Täyttäkäämmt.
avara Finnish-haali ja antakaamme to-rontolaisille
nuorille ansaitsemansa kau'
natus.
iKaksi huomattavaa taiteen
[edustajaa kuollut
Tunnettu amerikkalainen kuvanveistäjä
Jo Davidson, joka on asunut Ranskassa
viime aikoina, kuoli Toursissä
viime keskiviikkona 68 vuoden ikäisenä.
Davidson tuli erittäin tunnetuksi
rintakuvien veistäjänä. Hän oli syntynyt
INew Yorkin itäosassa maaliskuun
30 päivänä v, 1883 köyhien vanhempien
lapsena ja saavutti harvinaisella yritte-
1 iäisjrydellään tunnetun kuvanveistäjän
nimen.
Paul Kaul, Ranskan tunnetuin viulujen
ja sellojen valmistaja kuoli uuden
\-uoden aattona Pariisin esikaupungissa
le Vesinetissä 76-vuotiaana.
Kaul on valmistanut viuluja sellaisille
kuuluisille taitureille kuin Pablo Ca-salsille,
Yehudi Menuhinille, Lucien
Capetflle ja nmiUe.^ •
TM.-17 p:nä alkavat Oshaivassa Canadan kaunoluistehih mestaruuskilpailut.
Down Steckley, kultamitalin omistaja, harjoittelee osallistuakseen
mainittuihin mestaruuskilpailuihin. Voitto merkitsee mahdollisesti
osallistumista Canadan olympialaisjoukkueescctt, kilpailemaan
Norjassa
ESPANJALAINEN AARRELAIVASTO
Saattaa sitä tuurata
joskus putkassakin
Erästä miestä tuurasi hyvästi Oulun
putkassa. Päästyään pahnoilta,
sai hän erehdyksessä omaisuutenaan
25,300 markkaa «rahaa, hyvän
lakin ja hansikkaat. Putkaan tullessaan
hänellä oli vain joku kymppi
rahaa, karvalakkireuha, eikä minkäänlaisia
hanskoja.
Ulos päästyään mies ajoi heti taksilla
väkijuomien hakuun ja meni
vielä maksamaan rästissä olevat
sakkonsakin. Mutta rahojen, karvalakin
ja hanskojen omistaja tuli raivoihinsa,
kun hänelle tarjottiin
huonoa lakkireuhkaa ja paria
kymppiä rahaa. Erehdyksen tehnyt , , ^ . .
päivystävä konstaapeU sai pulittaa y^^^y^ ^i^Mel Velasco y Tejada.
Kulta on kaikkina aikoina tehnyt
ihmisen omituisen levottomaksi. Puhutaan
kidlan himosta tai kidlan lumouksesta.
Yhtä suurella syyllä voidaan
myöskin puhua kirouksesta.
Kullan kiroissa ovat lukemattomat
ihmiset vuodattaneet vertansa ja mc
nettäneet henkensäkin.
VARlMAAXKIN hyvin paljon kirouksen
voimaa on käytetty senkin
espanjalaisen aarrelaivaston kokoamiseen,
joka miltei 250 vuotta on maannut
25 metrin 5yv5rydessä Vigon edus-taUaLuoteis-
Espanjan rannikolla. Suunnattoman
suuret kulta- ja hopea-aarteet
ovat turhaan odottaneet vuosisatoja
nostajaansa.
Syyskuun alkuiiiäivinä v, 1702 espanjalainen
laivasto-osasto, johon kuului
useita erityyppisiä purjealuksia, nosti
ankkurinsa ja lähti Etelä-Amerikasta
päämääränään valtameren takana sijaitseva
emämaa. Espanja. Laivasto-osastoa,
jonka lastina oli ääretön määrä alkuasukkailta
kerättyjä kulta-^a hopea-aarteita,
komensi ylpeä espanjalainen
omasta pussistaan korvausta 28,500
markkaa.
Rahojen periminen edelliseltä
mieheltä osoittautui vaikeaksi, sillä
^ oli joehtinyt ne tuhlata.
Laivasto-osasto alkoi hyvien tuulisuhteiden
vallitessa tehdä nopeasti taivalta
ja pian olikin Etdä-Amerikan rantaviiva
häipynyt taivaanrannan taakse näkymättömiin.
Tejada, joka ylpeänä asteli
lippulaivansa komentosillalla, saattoi olla
täysin tyytyväinen matkansa tähänastisiin
tuloksiin, olihan kaikki käynyt
kuin leikiten ja laivojen lastiruumat
kiilsivät ja hohtivat jalojen metallien
paljoudesta. Espanjalaiset hallitusher-rat
tulisivat varmasti runsain mitoin
^ palkitsemaan Tejadan vaivat, siitä saattoi
tämä ylpeä espanjalainen merikarhu
olla varma tähyillessään eteenpäin
kohti rannattomana aaltoilevaa valtamerta.
Helpolla ei Tejadan laivasto-osasto
ollut aarrelastiaan saanut. Tiedämme,
että lasti käsitti Espanjan etelä-amerikkalaisten
siirtomaiden vuotuisverojna
lähettämiä kulta- ja hopeaharkkoja sekä
lisäksi 45 miljoonaa kultapesetaa senaikaista
rahaa. Siihen aikaan eivät ihmiset
mielellään maksaneet verojaan,
jos sitä nyt voidaan nykyajankaan ihmisistä
sanoa, mutta silloin oli verotus
ryöstöverotusta, joka hyvin usein ylitti
verotettavan maksukyvynkin. Mutta
tällaisiin pikku seikkoihin Tejada e!
kiinnittänyt vähäisintäkään huomiota.
Hän ei ollut mikään tunneihminen.
Muutamia satoja ihmishenkiä sinne tai
tänne, muutamia verivirtoja alkuasukas-kylien
kujilla — hui hai!
Hyväntuulisena saattoi laivaston
päällikkö sukia kpmeita aatelisviiksiään.
'Kärsimättömänä"hän joka päivä tähyili'
o
Q
i m « JTANUARY IMt
T W T F S
• • • • i 2 3 4 5
7 8 10 11 12
t3 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30
• • • • • •
O
o
Nimipäiviä
o 20~Saimuntai . . . . . . . .
21- ~>]M[aaiiantai
22- ~Tiistai . . ..
2 3 - KeskivUkko
lo 24—.Torstai
25— ^Perjant:|i
26—Lauantai . ..
Henna
. Ajiae
.... Visa I
. . . . . . . Eini
. . . . . . . Senja ö
iPaavo, Pauli %
. . . . . . . Raino
SAl*:n lahjapaketit menevät
nopeasti Suomeen
Kaksi Helsinkiin osoitettua SAL:ii
lahjapakettia, jotka lähetettiin Chicagosta
joulukuun 10 päivä, olivat saapuneet
perille joulukuun 15 ja 17 päivä.
Ruotsin Amerikan Linjan lahjapaketti-jaosto
tiedoittaa niiden menneen perille
viidessä ja seitsemässä päivässä siitä
päivästä lukien kuu ne tilattiin Chiga«
gosta.
Nopea S.AL lahjapakettien perille meno
on mahdollinen ainoastaan sen kautta
kun Suomen pääkaupungissa on aina
tuore varasto näitä paketteja ja linjan
taholta kiirehditään lentopostin kautta
valmiit osoitelaput Amerikasta pakettien
pikaista lähetystä varten.
On luonnollista, että voi ottaa päivän
tai pari enempi aikaa paketeille, jotka
lähetetään Helsingistä etäämmällä oleviin
paikkoihin, mutta linja on saanut
lukuisia muita tiedoituksia näiden yhä
- laajempaa suosiota herättäneiden pakettien
nopeasta perille menosta omaisille
ja ystäville Suomeen. —- SAL.
Noituutta harjoitetaan
vielä Irlannissa
iMaanviljelijä Patrick Sexton länsi-irlantilaisen
Miltovvn Malbyn rannikko*
kaui>ungin lähistöllä väittää, että eräs
hänen vuohistaan on otettu hengiltä
noitumalla Hän sanoi tuomioistui-mes-
s.i nähneensä, että vanhaa voita oli
sivelty hänen maalleen pystytettyyn seipääseen
ja että \'oin »kuivuttua hänen
vanh.j hieno vuohensa riutui kuoliaaksi.
H in syytti maanviljelijä Michael
Hau^^hia "pishoquen" harjoittamisesta.
Sana on kelttiläinen ja merkitsee
noitumista ja loihtimista. Haugh kielsi
siveillensä voita seipääseen ja oikeus
siirsi jutun jatkokäsittelyn epämääräi-se^
ir ajankohtaan.
"^^-^'-f^mnin .syrjäseuduilla rehpittaa vielä
Is eskiaikainen taikausko erilaisista
valistustoimenpiteistä huolimatta. Onnet*'
muuksien uskotaan aiheutuvan
"paholaisen silmistä" tai pishoquesta.
aaltojon yli . . . Ja näin matka jatkui
hyvien toiveiden vallitessa . . .
Kolmen viikon purjehduksen jälkeen
oltiiij lähestymässä £spanjan rannikkoa.
Miehistö kohotti ilmoille eläköönhuuto-ja
ja tulisia riemulauluja. Mutta ilo
ei kfstiinyt kauan. Pian saatiin yllättävä
lieto, että vahvasti varustettu englanti!
a Is-höllantilainen laivastoon hyök»
käämässä Tejadaa vastaan. Mikä nyt
neuvoksi? fcy«yf*ManueI Velasco. Hän
tiesi, etteivät hänen laivansa voisi tehdä
paljonkaan vastarintaa, koska niillä jokaisella
oli raskas lasti. Ratkaisu oli
kuitenkin tehtävä nopeasti. Sen Tejada
tekikin. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-01-19-01
