Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 24, 1949

              Jossa tuntui selvästi neljän pitkän
vuoden kaipuu . . .
« * *,. , '
Jouluaattona D i c k meni käymään
Patrician luona. Pat o l i isän nuo­rin
sisar j a erikoisesti Dickin suo­siossa
oleva täti. Hän ei edes soit­tanut
ovikelloa, vaan astui suoraan
sisään. Siellä o l i joulunvietto par­haassa
vauhdissa. Joku soitti pia­noa
j a j o k u lauloi "Valkoista Jou­lua".
Pat i t k i , nähdessään Dickin.
Hän vei Dickin sänkykamariinsa,
sillä se oli ainoa huone, jossa ei
ollut vieraita.
"Sinä olet muuttunut, Dick", sa-noi
täti. ^> • > •,
Dick katseli xtätiään ihmetellen.
" M i k s i ihmiset puhuvat minun
muuttumisestani? Sinä, Pat, tun­net
minut paremmin kuin useim­mat
mUut ihmiset. Minä olen sama
poika, jolle sinä pidit läksiäiset,
muistatko? Minä en ole muuttu­nut
tippaakaan!'*
Hän tunsi yhtäkkiä halua puhua.
Hän kertoi tädilleen paljon sellaisia
asioita, joita hän ei olisi uskonut
kenellekään kertovansa. Hän ker­toi
Dieppen taisteluista, pelostaan
pimeässä, laivamatkastaanj tutta­vistaan,
tovereistaan. Hän sekotti
puheeseensa ilot j a surut, antoi s i l ­minnäkijän
kuvauksen näkemäs­tään,
kuulemastaan ja kokemas­taan.
Pat o l i kiinnostunut kuulija. D i c ­kin
ilot olivat hänen,, hänen surunsa
myöskin hänen. K a i k k i Dickin i l ­meet,
kertoessaan, kuvastuivat P a ­tin
kasvoilta. Mutta yhtäkkiä Dick
lakkasi puhumasta. Hän tunsi i t ­sensä
hyvin noloksi. Hän halusi
vaihtaa puheenaihetta.
"Tarjoaa minulle ryyppy, Pat.
Minä en halua mennä kotiin. Esitä
minut ystävillesi."
*'Ei, Dick, sinun on parasta men­nä
kotiin."
"Olet ehkä oikeassa", sanoi Dick.
"Minä lähden heti."
"Hauskaa joulua, Dick", sanoi
Pat saattaen yeljenpoikansa ovelle.
Mutta Dick ei mennyt kotiin.
Hän meni klubille j a vietti Stellan
kanssa aikansa aamuun saakka.
Aamulla hän soitti Stellan luota
kotiinsa, toivottaen vanhemmilleen
hauskaa joulua.
Oli joulukuun 25 päivä 1945.
Ja nyt on joulukuun 20 päivä
1949. Istun lepotuolissa kuunnel­len
radiota. Vastapäätäni istuu
nainen — ei Stella — syventyneenä
naisten lehden lukemiseen . Ylä­kerrassa
nukkuu lapsi, joka ön vielä
liian nuori uneksimaan joulupukis­ta.
Puhelin soi, menen vastaamaan.
Isäukko on langan toisessa pääs­sä.
•
"Sinun l)itäisi nähdä, mitä olen
ostanut pojanpojalleni jouluksi",
sanoo hän.
"Nyrkkeilykintaat", sanon nau­raen.
"Sitten näet. Mihin aikaan tulet
perheinesi meille joulupäivänä?"
"Koska päivällinen on valmis?"
"Aikaisin."
"Olemme siellä hyvisä ajoissa.
Hauskaa joulua!"
"Säästä toivotuksesi siksi kunnes
tapaamme", sanoo isäin nauraen.
"Minulle on tämä päivä joulu-
Päivä. Sano äidillekin hauskaa
joulua minulta."
"Sanon kyllä", kuuluu vanhan
>sän ääni. "Hauskaa joulua myös-
J^in sinulle ja perheellesi."
Kuulen, kuinka isä panee kuulo-torven
paikoilleen. Lasken myös-kuulotorven
ja lähden olohuo-
J^eeseen. Vaimoni nostaa katseensa
lehdestään. -
"Eikö keitetä kahvia?" hän k y -
syy.
''Ensin on tutkittava ff
Kirj. "StoryteUer"
saanut nukutuksikaan yÖUä. Aina
hänen mielessään o l i Robert j a se
katala teko, minkä tämä o l i tehnyt.
Näinkö siis menisi hänen kaunein
unelmansa pirstaleiksi, imelma, jo­ta
hän o l i palvonut kuin kaunista
kuvaa sydämessään! Niin, onni ei
ole k a i k k i a ihmisiä varten, ajatteli
Linda tuskaritäyteisin rinnoin.
Tultuaan seuraavana iltana työs-
..i^. .. V , tä, hämmästyi hän suuresti, kun
mihm^syytoksun, joita Lmda hau- tapasi Robertin odottamassa häntä,
toi ajatuksissaan. , E^^J^ Linda aikonut olla huo-
Kolme^ paivaa ennen joulua ka- maavinaan Robertia, vaan aikoi kä-veh
Lmda kotiinsa työajan päätyt- veliä pää pystyssä pojan ohi. Mutta
" J O U L U on muutaman päivän pe-
^ rästä j a se tuo iloa j a onnea
monille ihmisille, mutta mitä se tuo
minulle? Kaikki tuntuu niin tyh­jältä,
joulutunhelm^^^^ kokonaan tyä. Kääntyessään j u u r i kotikadul- p^ik^^t^^sSiShSS^^lS^^
poissa. Miten jaksan olla mm, et- leen, huomasi han Robertin j a tuon otti hänen kädestään kiinni i a s u -
teivät muut sitä huomaa . . .?" tuntemattoman . tytön kävelevän J
. Tällaiset ajatukset olivat jo usean
päivän aikana vaivanneet Lindan
päätä. Ne seurasivat häntä työssä,
erään ison kaupan myymälätiskin
takana, ne seurasivat häntä kotona,
viimeisenä illalla j a ensimmäisenä
toisella puolella katua. TyttÖ oli
pistänyt kätensä Robertin kaina­loon
aivan samalla tavalla kuin
Lindankin oli tapana. Lindan sy­däntä
ahdisti. Tuo toinen o l i v a l ­loittanut
häneltä Robertin, siitä ei
aamulla. Ja kaikki johtui yksin- pääse y l i eikä ympäri. Kuinka mie-kertaisesti
siitä, että hänen ja Ro^ het saattavatkaan olla sellaisia!
bertin välillä oli tullut riita — tai Hän ei olisi uskonut sellaista aina-eihän
se oikeastaan ollut mikään kaän Robertista, jöfeta hän piti niin
riita, kun sitä tarkemmin ajattelee, paljon j a luuli Robertinkin pitävän
Sellaista pientä mielipiteiden eroa hänestä. Heidänhän o l i pitänyt j u l -
sattuu useinkin nuorten rakasta- kaista kihlauksensa uuden vuoden
vaisten keskuudessa. Mutta k u i - aattona jä kuinka Linda olikaan
tenkin se oli johtanut sihen, että odottanut tuota hetkeä. Hän oli
Robert ei ollut eräänä iltana Lindaa kuvitellut tuoh hetken niin kau-vastassa
työtuntien päätyttyä kuten niiksi j a onnelliseksi, että oli mo-tavallista.
Ei'öHuI seuraavanakaan, 4iasti ajatellut, että varmaankin
eikä sitä seuraavina iltoina. Hän hänen sydämensä halkeaa silloin
ei ollut soittanut, eikä antanut rrii- onnesta ja riemusta,
tään tietoa itsestään. Mutta nyt! Miten pian ihmisten
Ja mikä sitten oli syynä, että mielmat menevätkään pirstaleiksi!
Lindan täytyi vaivata pientä pää- Hän koetti kävellä mahdollisimman
jautti sen kainaloonsa. Oiy miten
suloiselta se tuntuikaan, menneet,
onnentäyfeiset päivät muistuiva
niin elävinä mieleen. Mutta ei, h*
nen täytyi olla luja! Hän riuhtaisi
kätensä i r t i j a käveli sanattomana
Robertin vieressä. ,
"Linda, minä tiedän, että olet
suuttunut minuun, mutta haluan
vain sanoa sinulle, että minussa ei
ole mitään syytä", aloitti Robert
hetken kuluttua. "Siellä luistin­radalla
. . . jos ohsit tullut luok­seni
kun viitoin sinua, olisi kaikki
selvinnyt, mutta sitä et halunnut,
vaan poistuit mielenosoituksellises­t
i ja jätit minut j a Edithin kahden
«'iRl obert, olen päättänyt jättää s i ­nut
Edithisi karissa kahden koko
loppuiäkseni", keskeytti Linda,
koettaen saada äänensä mahdoUi-tään
ikävillä ajatuksilla? He olivat
olleet luistelemassa eräänä iltana
kaupungin luistinradalla ja Robert
oli nähnyt luistelijain joukossa
huomamattomasti, etteivät Robert
ja tämän seuralainen vain huomai­si
häntä. Onneksi he eivät huo­manneet,
niin kiinnostuneita he
erään tytön, jonka luo hän oli men-* näyttivät olevansa toistensa seu-nyt.
Hän jäi |)itkäksi ajaksi jut- rasta.
telemaan tuon vieraan tytön kans­sa,
tervehdittyään häntä ensin hy­v
in sydämellisesti. Hetkisen pu-heltuaan,
o l i Robert viitannut L i n ­daa
luokseen, rnutta L i n d a oli suut­tunut
j a lähtenyt luistelemaan yk­sikseen.
Vieras tyttö j a Robert o l i ­vat
luistelleet hänen perässään,
mutta hän ei halunnut tavata heitä
kumpaakaan. Hän sekaantui tois­ten
luistelijain joukkoon j a pujahti
pukuhuoneeseen, lähtien melkein
itkien kotiinsa. .
Siinä se o l i koko juttu. Nyt, k un
Linda ajatteli sitä, tuntui siinä ole­van
hyvin paljon hänen lapselli­suuttaan.
Mutta ensin hän p i i l u u l ­lut,
että Robert oli tavannut jonkun
vanhan tyttöystävänsä, sillä niin
sydämellinen oli heidän tapaami­sensa
ollut. Ehkä Robertilla on o l ­lutkin
toinen tyttö koko ajan, min­kä
hän on seurustellut kanssani^
ajatteli Linda. Ehkä hän on pettä­nyt
minua koko sen kahden vuoden
ajan, minkä olemme seurustelleet
Joka tapauksessa Linda oli päät­tänyt
pysyä kylmänä ja siihen antoi
aihetta yhä enemmän se, että Ro­bert
ei tullut antaniaan mitään sel­vitystä
menettelyynsä. Kai, Robert
seurustelee nyt sen'toisen kanssa,
menee hänen kanssaan joulutans-seihinkin
^. . .
Kiusalliset ajatukset eivät jättä­neet
Lindaa. K u n Robert ei tullut
hänen luokseen, teki hänen mielen­sä
soittaa Robertille, mutta sisu ei
antanuf periksi. Monasti hän tart­tui
puhelimen kuulotorveen j a a l ­koi
s*oittaa, mutta ei kuitenkaan
soittanut. Soittakoon Robert!
Mutta Robert ei soittanut. Hän
pysyi vaiti, mikä tuntui todistavan
sitä; että hän o l i syyllinen kaikkiin
"Mainiota", vastaan minä.
Kaikki tuntuu niin hyvältä. Tä-m^
ä joulu tulee todella olemaan
hauska.
Nyt vasta Linda karsi. Hän ei
ILIUQUSfKSi meidän iso
1950 siemen- ja taimildrjamme
Isompi loiin aikaisemmin —
148 sivna — 20 täybin väritet­tyä
sivua.
Matkustaessanne Suomeen käyttäkää
Ruotsin Amerikan Linjaa
voitte olla vakuuttuneita hyvästä palve­luksesta
ja tunnettista mukavuudesta.
Tilatkaa H3rttipai]d£anhe Nyt
talven ja varhaiskevään laiva vuoroihin, joihin suosi­tuissa
moottorilaivoissa GRIPSHOLMISSA ja STOCK-HOLMISSA
bn.tilaa. Nauttikaa mukavista hyteistä,
erinomaisesta ruuasta ja kohteliaasta palveluksesta.
Parhaita paikkoja nyt saatavissa
NEW YORKISTA
"Stockholm" Tammik. IT "Gripsholm
'«Stockholm" Jlelmik. 11
"Stockholm" Maalisk. 8
"Stockholm"
"Gr^ysfaolm"
Maalisk. 17
Huhtik. 4
Hulilik. 14
Vain 9-11 päivää Suomeen
siiosittua Göteborgin-Tukholman reittiä
Halvin matkalippu New York—Göteborg on $180
Amerikan rahassa.
HUOM! Huomattavasti parantunut palvelu
Suomeen menijöillel
1. l i n j a tulee avustamaan matkustajia m a t k a n järjes­telyssä
Göteborgista Suomeen,
2. M a t k a - a r k u t j a raskaampi matkatavara voidaan nyt
luovuttaa New Y o r k i n satamalaiturista säilöön
S U O R A A N S U O M E E N lähetettäväksi. ( M a t k a - a r k ­k
u j a ei tarkasteta eikä lähetetä uudelleen Ruotsissa)
3. Suomeen menijät toimitetaan viivytyksettä Göte­borgista
junassa suoraan Tukholmaan. (Vain 5-7
t u n n i n matka)..
4. L i n j a n sucmeapuhuvat matkaoppaat seuraavat mat­kustajia
Göteborgista Suomeen.
5. Talvikuukausina L i n j a n suosittua " K A S T E L H O L -
MIA" käytetään h o t e l l i n a Tukholmassa n i i l l e mat­kustajille,
jotka odottavat höyrylaivayhteyksiä Suo-j
meen.
Saadaksenne hyvän paikan laivassa tehkää p a i k k a -
tilauksenne heti. Halutessanhe tietoja mistä tahansa
matkaa koskevista asioista kääntykää paikallisäsia-miehemme
puoleen. ' , -
Muistakaa sukulaisianne j a ystäviänne Suomessa
S A L i n lahjapaketilla, joka sisältää säännöstelyn-alaisia
t a i muuten n i u k a s t i saatavia tavaroita. B r i -
^koisesti pakattuja. Kohtuulliset hinnajt^ Toimite­taan
perille asti. '
Suomen tulli.sisältyy hintaan, ainoa a m r i k k a l a i -
nen pakettipalvelu, j o k a suo tämän erikoisedun.
Todellinen lahjapaketti. Tiedustelkaa hintoja ja
sisältöä asiamieheltänne t a i ottakaa yhteys meihin.
SWEDiSH AMERICAN LINE
1255 Phillips Square Montreal 2, Quebec