Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 1, 1947

              Sivu 6
MDiuniinuiiiioiniilJUiuinnmiiii nun»
1947
HUUtllllUlUK
seen. Onko sitten hänen arvolleen
sopivaa käydä metsästysretkiUä kir­jurin
kanssa ? Mistä Jiäii voi keskus-leila
kirjurin kanssa? Kirjurilla ei
ole lupa ryhtyä Jceskustclemaan, ei
edes tikahtamaankaan hänen läsnä­ollessaan,
e t t ä s sen tiedätte, h y v ä her-r
a l " " .-v^
'•Minulla on heikko luonteenlaatu",
Dosiihei Andreitsh vikisi*
••Kyllä minä sinulle näytän luon­teenlaadut!"
sähähti hänen vaimonsa
iskien vihoissaan kantasOrmiiksellaan
tuolin selkään. "Minä en^aio sallia,
että sinä häpäiset meidän -mainettam­me!
Ymmärrätkö sinä! Minä olen
vienyt sinut piireihin!. Heidän,
Hlyikinien, suku, hyvä herra, on rap­peutuvaa
sukua, mutta joskin minä,
joka olen Dokunelta tulin menneeksi
naimisiin tämän kanssa, niin on hänen
tätä tekoa pidettävä arvossa j a tifn-r.
eltava se nahoissaan! H3r\^ä herra,
se seikka ei suinkaan ole minulle sa­mantekevä,
ettäs tiedätte! . Kuinka
paljon sainkaan panna rahaa Lkoon
hankkiessani hänelle virkanimityk­sen!
Tiedustelkaapa häneltä itsel­tään!
Jos haluatte tietään, niin sain
Yhdestä ainoasta tutkinnosta pistää
kolmesataa ruplaa saavuttaakseni en­simmäisen
luokan virka-aseman.
Mutta mitii kaikesta iästä on lähte;
nyt? Luuletko sinä, variksen poika,
että minä sinun itsesi tähden tässä
yrittelen? iNIeidiin sukumme nimi on
minulle kallis. Jos tässä ei olisi.nimi
kysynjyksesfä, niin keittiössä sinä mi­nun
puolesta olisit mädäntynyt, ettäs
sen tiedät/'
Dosithei .Andsctish raukka kuun­teli,
oli hiljaa ja koetti vain vetää
päätään harlioittensa sisään, vaikea­ta
sanoa kumman vuoksi enemmän,
pelonko vai häpeänkö. Eikä ankara
vaimo suonut hänelle rauhaa päiväl­listenkään
jälkeen. Hän ei päästänyt
miestään silmiensä ulottuvilta ja seu­rasi
kailcka hänen liikkeitään.
"Lisäii Miolaa keittoosiI Ei lusik­kaa
siilä tuvalla pidetä! Työnnä sa-laattiast'a
syrjään, muuten satuta*:
siihen hihallasi! .Ä.Iä räpyttele sil­miäsi!''
iMarmoripalatsit, joita Amerikan
suurrikkaat rakeniluttivat New Yor­kin
kaupunkiin, palatsit joista monet
kilpailevat Europan ruhtinaitten ja
kuninkaiden palatsien kanssa suuruu-dessa
. j a loistossa, ovat tuomittuja
hä\iöön.
Marmoripalatsit ovat muistoja siltä
kulmassa. Korkean rauTa-aitauksen-sa
sisällä sekin oli aikoinaan niitä
paikkoja, joita jokainen New Yorkiin
tulija kävi katsomassa ulkoapäin, sil­lä
harvoilla oli kutsu "saapua sisäUe,
Tätä palatsia, jonka Mrs. Carnegie
'lahjoitti Carnegie Foundationille, sei­soo
tyhjänä. Carnegie Foundation
sakehuiJarit y.m. yksityiset pääsivät
suurten Omaisuuksien omistajiksi —
miljoneereiksi ja biljoneereiksi ja k i l ­pailivat
siitä, kuka heistä voi suurim­man
ja komeimman palatsin New
Yorkin kaupunkiin rakennuttaa*."
Monet noista loisteliaan aikakau­den
palatseista ovat jo joutuneet pois
alkuperäisten omistajien käsistä ja
nykyään käytetään muihin tarkoituk­siin
tai revitään alas, sillä nykj'aika
ei ole enään marmoripalatsien aikaa.
Esittelemme täs>ä muutamia:
The Charles i \L Schwab Mansion,
Riverside Drivella, on kuuluisin ja
loistelain sellaisista. Se on ikäänkuin
huippusaavutus marmoripalats i e n
luokassa. Sen valmistuminen olikin
aikoinaan sellainen saavutus, jota yk­sikään
muu miljoneeri ei enää. kyen­nyt
ylittämään.
Teräskuningas Charles M . Schwa-bin
palatsi valmistui vuonna 1905.
Se tuli maksamaan $3,000,000„„ ra­kennus
yksinään, ja sen kalustus
kaikkine sisustuksineen $2,000,000
li^ää. Se. oli saavutus yksityisen per­heen
asunnoksi. Schwabin palatsi
seis'30 kokonaisen blokin alalla River-s'den
varrella. Rakennukseen kuu­luu
75 huonetta, sekä erikoinen ru­koushuone,
kaksi taidekalleriaa, kak­si
henkilöhissiä. Rukoushuoneessa
on S50,000 maksavat urut.
Loistokaudella tämä palatsi oli nii­tä
paikoja joissa miljoneerit viettivät
loistavia kemujaari. Kutsua Charles
yi. Schwabin kemuihin pidettiin saa*
vutuksena, jota ei voinut unhoittaa
Pikku mies söi hätäisesti ja köyris- Ne ajat ovat menneet, samoin kuin
Sch^abin kuuluisuus, aikaa joka ei
enää koskaan palaja.
Schwabin palatsi on ollut vuosia
tyjajänä, vain vartijat kävelevät sen
tyhjissä, kolkoissa huoneissa. Se on
kuin museo vanhoilta ajoilta. Sitä
tarjottiin myytäväksi $2,300,000 hin­nasta,
mutta ostajaa ei ole tullut. Si­tä
tarjottiin vuokrattavaksi $75,000
vuodelta, mutta \niokraajaa ei ole
kuulunut. Palatsia ympäröi korkea
rauta-aitaus, ja sen loistokaudella vax-lijat
seisoivat jokaisen"*portin vierellä
ja toiset kävelivät ympäri. Jos joku
seisahtui lähelle porttia, tai seisoskeli
vähänkin kauemmin sen liihellä, niin
heti oli vartija kyselemässä: "Mitä
haluat ja kuka olet?" Palatsin edus­talla
olevassa puutarhassa on paljon
kauniita ja kalliita muistopatsaita.
Kesäisin siellä kukkivat kauneimmat
kukkaset ja puut. Kaikki on parasta
miiä rahalla saa.
Andrcvv Carnegien palatsi. The
Carnej^ie Rcsidenoe, >ksi palatsimai-simpia
yksityisasuntoja sijaitsee V i i ­dennen
avenuen varrella 9lkadun
tyi vaimonsa katseen satuttamana
kuin kaniini boakäärmeen nähdes­sään.
Hän söi vaimonsa kanssa ras­vattomia
paastoruokia, mutta sala­vihkaa
vilkaisi himokkain silniin"mei-dän
kyljyksiimme.
"Luo ruokalukusi!" vaimo komensi
häntä .iterian jälkeen. "Kiitä veli-m
e s r ä : '
vSyö'yiiän vaimo lähti niakuuhuo-neescen
lepääuiään'. Hänen menty-äiin
Dolcukin tarttui tukkaansa ja al­koi
hari:>pia huoneessa.
••Kyllä sinä olet onneton olento.
h}•^•ä mies!" hän sanoi Dosit heille ia
veti syvään henkeään. "Kun tässä
tunnin jouduin viettämään hänen
kanssaan, niin tunsin olevani piina­penkissä,
mutta kyllä sinulla-on olta­vat,
kun ot piiäse yöllä et piiivällä hä­nestä
eroon! Voi toki kuitenkin,
onneton kärsijä sinä olet! Sinä o-let
kuin I^etlehemin lap.-unen. jolta
Herodes riistää hengen!"
l).>sitlK'i rä|\vitei; silnnii;in ja lau­sui:
' O n tolia. e*tii he ov.il ;u)kara per­soon;!,
mutta-minun on yi>iä päivää
1 ;iite!i pu'»:o<:a.»n rnk(iilt:iv;i Jmualaa
MU v;i.)k-". CM o] • hi^iiliifi piidlcl-
Kuui k< >lAaan <;uim!' nauttia muuta
k i r n h y v y y f i i ja rakkaiM
•'Oior mvnnyitii
lu;o;5h-i ia tnii:a',-t k-i-'"'!
sT,;i j)iilu';-t,» j \ i r a T } ( '!
tiinyt miehollii ni^kavoiman!
minun p i i i v i ä n i !"
vittäväksi alas ja -tilalle rakennetaan
joko apartm^ittitalo tai konttorira­kennus.'
The Whitelaw Readin talo, yksi
kuuluisia palatseja, Madison avenun
ja 50-kadun kulmassa on tlorentia-laista
palatsityyliä. Nyt t5^hjänä.
Sodan aikana sitä käytettiin armeijan
pah-^luksessa olevien naisien pää­majana
ja nykyään se on Yhdyskan-san
Turvaneuvoston väliaikaisena ko­tina.
The Schinasi Home, Riverside
Drive ja 89 katu, on Heckschfr Foun­dationin
lastenkotina, joten siellä
Teikkivät lapset ja kahdesti viikossa
siellä on soittotunnit, sillä lapsille o-petetaan
soittoa ja laulua, samoin
muita aineita köyhille lapsille.
Felix W3rburgin koti, 92''katu ja
Viides avenue, on nykyään juutalais­ten
jumaluusopiHiseDa seminaarina
ja vanha Kayserin talo. 18 East 71-
kadulla on muutettu yksityissairaa­laksi,
joten sekin on tällä kertaa ylei­sön
käytettävänä h\^'ään tarkoituk­seen.
Henry Clay Frick, jonka kolmiosai­nen
palatsi sijaitsee 1 East 71-kadul­la,.
vaikka pääkäytävä on Viidennen
avenuen puolella, on yksi New Yor­kin
nähtävyyksiä... Frick teki sellai­sen
jälkisäädöksen, että hänen ja vai­monsa
kuoltua palatsi ja sen taide­galleriat
tulevat jäämään iyfideksiin-henkisen
johtok:uniian^ialtuuQ,-4c^
jonkun jäsenen joko -kuoltua tai erot­tua
saa täydetää itsensä, oii nykyään
museona, joka on avoinna yleisölie.
Frickin kuolema jälkeen johtokuTi-ta
muutti rakennuksen, sisäosan- sei-laise'ksi,
e t t ä se sopii museotarkoitiii-siin.
F r l ^ i n taidekokoelmat, erit­täinkin
taidemaalaukset, ovat an-ck-kaat.
Frick kuoli v. 193E1 jä palatsi
avattiin yleisölle 1935.
Monet New Yorkin rikkaiden r..^-
latseista ovat jo' hävinneet ja niiden
tilalle on noussut uudenaikaisia -ra­kennuksia.
Wendel Hoine, Viicrs
avenue ja 39-katu, on revitty alas ia
.sen tilalla on "kymppisentin" kaup­pa.
John Pierpont iMorganin talon l i ­lalla,
36-katu ja Madison ave^on a-partmenttltalo.
Morgan aikoinaan
hallitsi koko Murray Hill-osaa, jo^sx
hänellä dli tulonsa, sekä valkoir.-rn
marmorinen kirjastorakennus ja ^en
vierellä kolmas talo, parhaita ystävi­ään
varten.
The Guggenheim iMansion, Vii'.:es
ave. ja 73 katu, talo jo^^a oli ensi:ri-mäinen
hissi mitä yksityistaloihin -j-li
asetettu ja siitäkin kuuluisa, on i y-kyään
apartmenttitalona.
Vanderbilt Manäion, Viides ave. ja
51-katu, hävitetään ja tilalle tulee 19-
kerrokslnen konttorirakennus.
Marmoripalatseilla oli aikar.^a.
mutta se aika on, mennyt täällä, sa­moin
kuin' monelta Europan ruhti­naalta
on pudonnut kruunu päästä.
Amerikan rikkaiden loistavat pala*iit
alkavat hävitä, sillä uusi aika vaatii
ajanmukaisia muutoksia asunto-oivi-hin,
samoin kuin ihmisen.elämään. —
W. H .
f f Olkaa armeliaita rikkaille-viikko"
p- ^ki :;n
k;i(h"iaan. • l i !
\ ' ' i .
•l)>>sii>heil" kuului naisen bassa-ii.
ir.i. -Missä sinä oleilet? .\Iapa
j"Utua tiinne hätistelemään kärpäsiä
y:np;iriltiuii!"
l>.>-ithci Andre-t-l) vavaliti ja sip-
^utu-ll varpaisillaan makuuhuonee-
HTn.
•Hyi. helkkarissa!"' sylkiiisi hänen
j ä l k " . ' n , N ä Dokukin.
Sääliksi tässä käy väkisinkin niitä
onnel-tomia, joille kaikkivaltias (dol­lari)
on antanut paljon omaisuutta
huolettavaksi. _
Nyt ei ole k3'symys jonkun tuhat­lappusen
omistamisesta, vaan niistä,
joilla on tehtaatr luonnorikkaudet,
maat ja rautatiet huollettavanaan.
Heidän vaivansa ja huolensa ovat
kerrassaan rajattomat. Mikäli hei­dän
puheistaan, kirjoituksistaan ja
radio-ohjelmistaan voi päiitellä, niin
sitä kurjempaa on elämä, mitä enem­män
on rikkauksia.
Näin myös rajan eteläpuolella.
CIO;n tunnettu mainostustyön joh­taja
Len de Caux esittää tämän asian
seuraavalla elävällä ja todella '•sym­paattisella''
tavalla:
Kun \Vall-kadun Journal rupeaa
kirjoittamaan ilku juttu ja "paasista"
joka "hädintuskin selviytyy $45,000
vuosituloilla", niin se koskee minuun.
Kun N A M syyttää CIO:ta •sääli­mättömästä
propagandasta" ja kaup­pakamari
valittaa, että "voitto-osin­ko-
dollari on menettänyt yhtä paljon
ostovoimastaan kuin palkka-dollari­kin",
niin silloin minusta tuntuu kuin
pitäisi aloittaa: "Olkaa armeliaita
rikkaille-viikko''.
Käsitättekö ic työläistoverit. etlä
korkealla eläminen on vielä kalliim­paa
kuin korkeat elinkustannukset?
Jos le i)k't!e sitä mi-Uä, että nv-kyi.<
ton hinj«jjen valli'.es>a $39 viik-k.
apalkalla on vaikea syJiitää ja vaa­tettaa
perheenne, niin ajatelkaa .sitä
ku'nka paljon .^e nyt maksaa .'^ociefy-imännälle
Palm IkachLxsa?
. . . Kuulkaahan surullinen ju tu
mr. X : n kohtalosta kuten WalH. i -
dun Journal sen.kertoo. Hänen p^ii-veluksessaan
on noin 250 työläistä, ja
, noin puolet $45,000 vuositulostain
hän saa voitto-osingoista.
.Antaakseen vaimolleen ja koin -ri-ie
lapselleen 14 huoneen asunnon hä­nen
täytyy anta.a mrs. X : l l e Sl, i i '0
kuukaudessa asunnon ylläpitoa A^^'--
ten (ennen sotaa se oli $700). Hä­nen
4 palvelijaansa maksaa-S460 k : J -
kaudessa p.alkoissa.
Maksettuaan nämä pelkät elinkus­tannuksensa
ja veronsa mr. :i^:lle i i ii
v a n $10,000 tuloistaan. Mutta tis-tä
hänen täytyy maksaa jäservenxi
$1,300 viiteen klubiinsa; $160 kuu­kaudessa
maaseutuklubin sosiaalis-??-
ta elämästä, $60 kuukaudessa gos­pelista,
$1,500 perheen kesälomar.e-noja
joka kesä ja $,4,00a vuode sa
SIOO.OOO henkivakuutuksesta.
Tämä jättää tälle onnettom.ii^e
miehelle vaivaisen $2,000. Hiin t . i -
tee puristuksen kauhealla tavalla
Hän on tottunut ostamaan 4 Ui. ^
noin $125 arvoista pukua kerra n.
hänellä on ollut 2 autoa ja talvc^^^
l.än on tottunut viettämään
Spring^issa. iMuita nyt hänen t >-
tyy maksaa .S200 puvusta, hiinen t ->•
lyy tyytyä yhtc^Mi Cadlllac-autoon 11
viime talvena Jiän ci voinutka.in :r. i -
r ä Palm Springsiin.
Jos on vaikeata tälle 545.000 \
<ifi:l()jen miehelle, niin $90,000 v
>itulojen miehelle on nyt kaksi kor i-i
vaikeampaa asua kahdcs.^^a 1» h
neen talossa, pitää 8 palvelijaa, nv:i<-