Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 1, 1947

              LAUAXTAINA HELMIKUUN' 1 PÄIVÄNÄ Sivni 11
• <mi
yvätuulisuus säilyttää
hainp^ita
'e\v Yorkin yliopiston tohtori Sa-el
C. :^?iiIer on sitä mieltä, €ttä
ihminen voi hyvin hilh'tä äkkipi-suutensa,
niin se vaikuttaa ham-den
säilymiseen. Hän sanoi, että
teellinen junnin'5 on yksi pahim-syitä
kaikenlaisiin suutauteihin
että hermostuneisuus yleensä ke-tää
kaikenlaisia piahoja tapojia
Ile. kut-en esimerkiksi lyijykynän,
sien, huulien, posken taikka kie-pureminen,
jotka ovat hermostu-suuden
synnyttämiä tapoja,-. Tri
lierin mielestä ei hampaiden puh-tiis
joka tuntikaan säästä ihmistä
imas^audeilta ja vioilta, jos hän
aina*sesti jännityksen ja hermos-eisunden
vallassa. Levottomuus
entää hämmasainetta kehittävää
siumipi toista sylkeä, jo%vastoin
ntainen rauhallisuus kehittää sitä
v!n.
noin 45 milj. buslielia.
Tämän määräyksen mukaan vähin­tään
JO miljoonaa bushelia perunoita
kuljetetaan kaatopaikalle ja loppu,
25 milj. bushelia, yritetään käyttää
erilaisiin tarkoituksiin, kuten koulu­laisten
ravintoloissa, avustuslähetyk­siin,
eläinten rehuksivja tärkkelyksen
valmistukseen, ~ Vuoden 1946 peru­nasadosta
jäi kokonaisuudessaan 100
milj. bushelin ylijäämä.
aljon perunoita kaato-pialkalle
Yhdysvaltain maatälousdepa r t -
-ntti on antanut farmareille valtuu-t
hävittää kaikki huonompilaatui-t
jä pilaantuneet perunat, jotka on
rastoitu hallituksen tqkihintaohjel-an
mukaan ja joista'haUitus- maksaa'^
pros, korvauksen. -Tarkoituksena-avustaa
farmareila vapäiitumaan
lelläolevasta yKjäämästä, joka on
i tullut ja väestö kunnioitti erästä
Indsorissa asuvaa kuninkaallista
ishenkilöä kerääntymällä Yukonin
nnalle katselemaan, miten Sitka
harley käsitteli välähtelevää melaa
kuljetti kanobttinsa ensimmäisenä
aalilinjan poikki. Sinä kilpasoutö-
'^ivänä Mrs Epping\veli — jolle ai-aa
myöten oli selvitetty mon-ta seik-aa
— näki jälleen Fredan, ensijn-äistä
kertaa, tapauksista rikkaan
aamiais-illan jälkeen. '"'Ja ihan jul-isesti,
huomatkaa se", kuten Mrs
JcFee sittemmin kertoi kohtaukses-a."'
vähääkään välittämättä soveliai-uudesta
ja yhteiskunnan siveydes-ä"
hän meni tanssijattaren luo jti o-ensi
tälle, kätensä. 3£nsin— sen^
uistavat kaikki tapauksen näkijät
tyttö perääntyi, mutta sitten mo-emmat
naiset vaihtoivat muutamia
anoja, ja sen jälkeen Freda, urhea
'reda purskahti itkuun, nojaten Mrs
• ppingvvellin olkaa vasten. Dawso-in
ei suotu mrlloinkaa tietää, minkä
ähden kapteeni Eppin,2:\velHn vaimo
yysi anteeksi kreikkalaiselta tanssi-attarelta,
multa hän teki sen julki-
:->ti. ja se oli hyvin sopimatonta.
Loppu.
Haikalanahka käytäntöön
Kalannahan käyttö erilaisiin nah-kaavastaaviiii
tarkoituksiin ei ole
suinkaait uusi, mutta nyt eräs tans­kalainen
nahkatehdas aikoo ryhtyä
valmistamaan haikalan, piikkihain
nahkaa suuressa mitassa. Näitä ka­loja
pyydetään Tanskan länsiranni­kolla
tuhansittain ja nyt niiden nah­ka
aiotaan käyttää. Sanotaan, että
tiet\Ti käsittelyn jälkeen'— joka vie­lä
on tehtaan salaisuus — haikalan
nahoista tulee yhtä vahvoja ja hie­noja
kuin parhaat vasikännahat, mut­ta
hinta tulee paljon halvemmaksi.
Rikas koira
Mrs. Martha Madolyne Benson,
Libertyssa, Mo., on testamentannut
13-vuotiaalle saksalaiselle paimenkoi-ralleen:^
aiken omaisuutensa, joka hä­nen
omistamansa maatilan kjaftssa te­kee
yhteensä $25,000. Koira on
määrätty huollettavaksi eläinsairaa­laan
ja huoltokustannukset peittyy
suuresta omaisuudesta niin kauan
kuin koira on elossa, eikä omaisuu­den
suhteen saa tehdä koiran elossa
ollessa minkäänlaisia muita järjeste­lyjä.
Va^ta koiran kuoltua voidaan
maatila ja muu omaisuus jakaa tasan
Children's Mercy-sairaalalle ja soke­ain
kodille, jotka kummatkin sijait­sevat
Kaosas Cityssä.
'Jumalatar" vangittu
Japanilainen poliisi on Kanazawas-sa
pidättänyt tutkintoa varten Joko-san
nirjiisen "jumalattaren", jolla on
tuhansia seuraajia. Jokosan on m.m.
.selittänyt, että kenraali Douglas Mac-
Arthur on yksi niistä pienemmistä
jumalista, jotka noudattivat hänen
käskyään. . .
Poliisi ei ole tarkemmin selittänyt
minkä vuoksi '"jumalatar"", joka kut­suu
itseään "pyhäksi valoksi", on pi-dätcttv.
Harold John Niemen
Muistolle
joka kaoU Uipatan»aisesti helmi­kuun
4 p:i>^ 1943 oliessaAD palvele­massa
Caiiadfio il]Aayi>iitussa.
) /lä kauniitta väikkyy mickssäitt
muistot,
mitkä Sinusta jlii.
-Vr vaalien säilytän sydämcssäiu
elon taival jos pitkäkin He,
Eron tuskaa vuodet voi lieventää,
sydän äidin ei unhoittaa voi
lastaan, •
min' elonkevää^sä luonen /lyytUvä
Italia vei.
Ä I T I .
Muistot säilyvät ikuisesti,
vuodet ei niitil unhoon saa.
Xurtnen ne tuovat kummullesi,
muistoja sinusta ne meiltä ei saa.
ISÄ JA VKl-I.
Nyrkkeilijä vapautettu
syytteestä
Brittiläinen oikeuslaitos Englan-n
i n Berliinin-miehifysvyöhykkeellä
on' vapauttanut nyrkkeilijä ^lax
Schmelingin natsilaisuussyytteestä ja
antanut hänelle "puhtaat kirjat".
Schmeling täten" saa oikeuden nyrk-
•keillä sekä Englannissa että Ameri­kassa.
. Sthnueling oli laskuvarjosolilas ja
haavoittui Kreetan saaren valloituk­sessa.
Hän oli myöskin komendantti
Osvvieczin keskitysleirillä, missä mil­joonia
ihmisiä murhattiin natsien toi­mesta.
Kehitys
Eteenpäin Turina'.uokiossa juttelee
Santeri:
Tämä maailma «n ?iitä ihmeelli­nen,
että se kehittyy päiväpäiväitä ja_^
mc sen mukana.
Tästä kehityksestä ei ole epäilys-läkiiän.
sen voi helposti todeta ver­taamalla
aikoja entisiä ja nykyisiä.
Ennen mentiin naapurikyliin ja
ryiistettiin tytt() vaimoksi.
Ny t mennään kapakkaan ja ryös­tetään
toisen vaimo tytöksi. >
Ennentapettiin sodissa miehiä rin­tamalla.
Nyt tapetaan sodassa asukkaat
rintaman takana, .
- Enn^n oliA^at kuninkaat ensimmäi­sinä
vihollista vaitassa.
Nyt he ovat -ensimmäisinä pommi­suojissa.
Ennen saarnasivat papit lähimmäi­sen
rakkautta. >
- ^ y t saarnaavat papit luliimmäis-ien
tappamista.
Ennen d i kansa pimeydessä. , .
Nyt elää pimeys kansassa.
Ennen pystytettiin patsaita juma­lille.
Nyt tehdään patsaista jumalia.
Ei voi epäilystä ettei kehitytä. Ja
jos tätä jatkuu niin missä ollaan sa­dan
vuoden päästä!
Vaitiotevaa on vaikea parjata.
KIITOS X
Kiitoksemme teille toverit, kun ojensitte auttavan käten­ne
minun kerätessäni Jouluavustusta toveri Helge Martti­lalle.
Kiitän sitä henkilöä joka on tilannut minulle Liekin
tänne Sanatoriumiin. -
Toverillisesti teitä kiittäen,
HELGE MARTTILA
665-15th AVE. EAST
MRS. SULO KOPP, kerääjä
VANCOUVER B.C.
Kl ITOS
Haluan lausua kiitokseni kaikille tovereille, Jotka saa­puivat
Suomiavun hyväksi järjestämilleni 60-vuotissynty-mäpäivilleni
Uuden Vuoden päivänä. Kiitän tilaisuuden hy­västä
rahallisesta tulosta. Myös kiitos Naisten Kerholle saa­mastani
käytännöllisestä lahjasta.
Teitä kaikkia kiittäen,
N E T T A TANNER
OTMMINS ONTARIO
KIITOS
Haluamme täten lausua sydämelliset kiitoksemme sukulaisille ja
tuttaville siitä muistorikkaasta illasta, jonka järjestitte meidän yhteis­elämämme
alkamisen muistoksi 21 päivä tammikuuta 1947, saapuen yl­lättäen
meidät ja tuoden syömiset ja juomiset tullessanne.
Kiitos kauniista ja arvokkaista lahjoista, jotka jätitte Icäyntinne
muistoksi. Kiitos kaikille, jotka otitte osarf", vaan ette olleet saapuvilla.
Kiitos homman alkuunpanijoille ja illan emännille.
CHASE
J O S I E J A A L B E R T S A A R I
BRITISH COLUMBIA
Kl ITOS
Lausumme sydämelliset kiitoksemme Miss Mildred Pakkalalle toi­meenpanemasta
yllättävästä "Shovverlsta", jonka hän oli laittanut kau­niine
kahvipöytineen meidän avioliittomme johdosta. Kiitämme myös
sydämestämme Sointulan emäntTä,- jotka saapuivat sinne kauniine lah-joineen
ja myös niitä, jotka olivat lähettäneet lahjoja eivätkä voineet
itse saapua. Iso-Äiti myös kiittää tyttären tyttärensä puolesta.
Ystävällisyytenne on kaunis muisto elämässämme.
MR. JA MRS. BERNARD GRAWELL
SOINTULA BRITISH COLUMBIA
KIITOS
Lausumme sydämelliset A:«7oA*5e/- paikkakunnan ukollle ja*
akoille, kun saavuitte niin monilukuisena kotiimme poismuuttomme joh­dosta
illatsua viettämään. Kiitos kahvipöydästä herkkulneen ja kau­niista
rahalahjasta. Kiitos toimeenpaneville emännille vaivoistanne ja
toveruuden osoituksista.
Teitä aina tosi toveruudella muistaen.
VIENO JA JASKA HANNU
CANMORE ALBERTA
nuiinuiisiwnuiHiiuiimuutiiniiiimiHriiiiiiiin(iiniiu4Uuu«iiwiiHiiiHnmintiuiiiMua4wiiiiuiiimiiiutimuti^
Täten kiitämme kaikkia ystäviä ja sukulaisia, jotka
saapuivat yllättämään meitä pierreen majaamme^ tuoden
Aah vi t. leivokset ja myös lahjat tullessaan.
Kiitos ystävyydestänne. Se jätti lämpimän tun­teen
jälkeensä.
Toverillisesti.
MAN DA JA TEODOR TANNER
Sointula British Columbia
^nniiitmiiniMtiiifmujntiiifimimiinmiftiirMuAiifMitimiitHitin^^