Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 19, 1952

              SAVO:
cotim^isfe elölcuv^?
RU0TSE^MAAI;ADCSE2^ ilokuvaleb-den
Filmjöurnalenm vime
nrssa 38 oli julkaistu "Jagvgär aldrig
pä svensk film . ; ."-niminoi pääkirjoi­tus,
jonka sisältöä sekä johtopäätöksiä
voidaan jokseenkin kokonaisuudessaan
pitää pätevinä myös meidän oloissam­me.
Todella, kuinka lisein kuulemme-
' taan sanottavan: " E n käy koskaan kat­somassa
suomalaisia elokuvia!" Ja a i ­van
kuin Ruotsissa tämäntapaisia mie-_
lipiteitä esittävät m e i l l ä ^ useimmiten
sivistyneet ihmiset, jotka varmaankin
loukkaantuisivat, jos hieitä syytettäisiin
kotimaisen kirjallisuuden tai musiikin
ig^|ri^tto^u|ic^ iihmiset •
ovat* joskus, ehkäpä kymmäieh ^ ö t ta
sitten^ käyneet katsomassa^ J b t ^ d ^
: limaista: elokuvaa, lukehefet muutaman
musertajvan arvost^uii j a t^evät tä­män
perusteella omaÄi*^orehlujaii'V
johtopäätöksensä: ;*KinäBil^
idä filmejä!" On
timaisten elbkbvi#
- n ^ m u t t a : h ^ [ i s ^ ' ^ ^
tä: j ) ^ t ^ sj|N sivS^#tt(^i<^^
v . { ^ ^ ^»ka^si^Mai^
;jsf^ elc^aiyaansa\(^A^^
KuHei&in,^!\^aiB^
vida^kotiniai^^^iäic^^
ti,^imme-jo täna^^l^ä^
-keastaan tämä cöli ^to^
^ kymmenen vuoden ajaä);^et^ koUmäi-nen
elokuva pystyyn myös
i»iDr;saavutuksiin ja:
-yleisölle <amäkin^^^
voidaan ^itää tas^i{^oiseli^
:ofcseha. A^iösittain Trataiis^
vmessa ehkä nom 20 kokÖilIa«^^^
.^:yaai'Jos näistä b n y k s i k^
teellinen ja täysip«iinoM<en^ hiin tämä on
mahdollisuudet huomioonottaen pikem-minkin
saavutus kuin h ä p ^ Holly^ood
vahnistaa keskimäärin 300 elokuvaa
luodessa, mutta näistä iei löydy viittä-toista
korkeatasoista taidefilmiä (hyvä
J««JäiyyJ tai 6.) Tite
-1^, BlSkälfe meneviä j ö h t ö ^ ^ sii-
-?ien amntaan, että kotimainen elokuva
-olisi yleensä ja kaikhi puolin korkeam-
«»flla-ta^olla kuin H d ^ ^
J^taxtt), y f e i n k e r t a u ^ t i ^ i ^
elokuvatuottajat eivät ole vielä
^:^paatuneita biai^SÄ kuin hei^
^ »^pakontakaiset koUeegansa j a us-
Ntamuvat useimmin, kuin he "uhka-
^'^^aan yritykseen" — taiteellisten
.dcÄ^vien tekoon.
Kotimaisen dokiivan taloudellisesta
v j ^ i n g o s t a ^ n v i ? ^ : ^
Canadassa on esitetty useita suo^
malaisia elokuvia, joista toiset ovat
oUeet Jioko hyviä; mutta enimmäk'
seen ne ovat olU^t:*'tusinafilmejä'\
Tämä kirjoitus haskettelee suoma­laisen
elokuvan probleemeja ja vaik­ka
se. on jo pari vuotta vanha, antaa
'Se kuitenkin lukijalle hieman valais­tusta
siitä, minkälaisen suomalaisen
elokuvan tulisi qUa, Sen jälkeen kuin
tämä kirjoitus julkaistiin Uudessa
Naisessa" v. 1956, on Suomessa tuo­tettu
paljon huonoja elokuvia, joita
mekin olemme saaneet täällä nähdä,
.Mir^^^^ pannaan syyt suoma­laisen
Jilmin kehmuteen sinne, mihin
ne kuuluvat. \ "
lEIdklrvataide, kute^ jokainen taide­laji,
kaipaa « o h e o l ^ ^ luäviä. voi­mia
—ihmisiäV jotka kattavat sitä
jä'A^evi$ s i # e l e e ^ ^
vat niin sehra^iirteisesti kalkenlaist^^
:myös ^ t e i s k i i n i ^^
^ u i n Friedrich von Sdiiller, ^Oc^tn ide*
alisniin ty^[>iUineii e d u s ^ j
^ Kirjailija syntyi Wurttembergip^|^^
baichissa 1759jä kupU Weim^issf ISOS,
Elämässään häh koki runsaasti Inkisiä
ristiriitoja, taloudellisia huolia JM^ sai­rauksia.
Neljäntoista ikäisenä! hänet
pakotettiin sotilasakatemiaan, > missä
tenkin "taloudellista tietä'- . Jo ^ e i i ^ ö * ' ^ ' ' ^ ' * ikä>^stymisensä j a -vastuktusha-lunsa
yltyivät. Siltemmin hän valitsi
lääkärinuran jä toimi niuu^unia vuosia
Stuttgartissa sotilaslääkärinä.
Schillerin ensimmäinen huomattava
draama "-Rosvot" herätti hehkuvaillava-pauspaatoksellaan
lählmintä vastakai­kua.
'Näytelmässään ^^Kavallus ja rak*
kaus" hän taas hyökkäsi Saksan ho*
veissa, vallitsevaa sukuylpeytUi j a kurit­tomuutta
vastaan. Puhtaimpana k i r -
renipiin saavutuksiin/ jos saia antaa
palttua liikemiestaipumuksitteen ja,an<^'
tautua kokonaan taiteellisiUe kyvyU-leen.
Toisaalta meillä on ^esimerkkejä
päinvastaisestakin kehityksiä. T^uvp
t u l i o teki elokuvat "taistelu Heikkilän*
talosta" Linnankosken novellin mukaan
sekä SUlahpään romaaniin pohjautuvan
"Nuorena nukkunut". Nämä dokuvat
antoivat aihetta odottaa nuorelta oh­jaajalta
hyvin paljoiu M mwi k u i -
mainituissa elokuvissa voitiin huomata
eräänlaisia epäterveitä naturalismin
piirteitä, ja juuri näitä piirteitä hän ke­hitti
miltei pornograafiselle asteelle.
"Tulion ^ y y l i " tuli tunnetuksi aivan
nmrätyssä mielessä, joka on kaukana
taiteellisista käsitteistä.
Sen sijaan 1930-luvun loppupuolella
Tulion kanssa uransa aloittanut Valen­tin
Vaala ei pöikenhut "taloudelliselle"
tielle, vaan jatkoi etehemlstään. vaike­atapa^
polkua pitkin. Tulol^ei^ on o l -
lut^jötitk^^dbl^ivia^ V^T
^n^^Qota^fsiiUt^ s^l^t^ell^ia aiVpjsu^
ml£ilik&>^^;|^ vat^jä^i: lWviqp^^ n a y i ^ ^
-Itijeii r i n n s d l ä i ^ ^ jautu\4t "Niskavuoren naiset" jat^Vih-i
tä'^eIo^uirauniesten;^ k Elokuvia. - reä kxiHa" sc^-viime
i t i K i t t d v a t i ^ ^ ^ - rpmaanin muka2m;iilnuit^
^taviat kaaderinsa, > m i i ä E ä : j o h d ^ ^ viyössä". ' ^
tutus: supistuu p^^tään^^^ytännöW
seen puoleen ja ^eisen sivistyksellisen
täspn kohottaminen jääLaiittaniattoma^
:ix\ syrjään. Täpc^m^. i ^ ^ ^ huh., >
:^täj^ttä»koti|hs4^ e l ^ ^
sen tasoh^ nousu ^ i r y l e e n i ^ nopeampi' -
'kuinvtaiteellisen. -JaviiBlä eräs. seikka,
. j < ^ «i voi OUÄ jättäihättä jälkeä elo-kimeinme
taiteelliseen tasoon: kotimai-
Seh elokuvan ihanteellinen hahmo on
mies, joka omaa kaksi, ominaisuutta:
liikemiehen j a t^iiteilijan. Tällainen on
öUut suomalaisen taide-elokuvan uran-,
uurtaja Erkki K a n i , tällaiset ovat myös
tämän hetken tuotannon tunnetuimmat
hahmot — Risti Orko j a Toivo S|lrkkä.
Kumpikin sekä liikemies että taiteilija.
.Mitä Toivo Särkkään tulee, njm hänen
vumeisen elokuvansa "Katupeilin taka-
, na-! jälkeen moniei\ on täsrtynj^ tarkis-. ,
taa entiset q>äilyksensä.Mnen^^^taiteel-listen
kykyjensä sulpen. Jos hän. pys­tyi
tekemään mitäfcM^^
näin viehättävän elofcusan, herää itses­tään
ajatus, ^tä hän pystyisi vidä suu-
V ^
jälleen Tervairään ^heeseen. Sitä kan­nattaa
kosketeUa,;tässä y ^^
vaikka se o n ' p i ^ n u^
voitto V^al^e^sekäCTi^^
mittain verrattui»^äS^
tuotantoonsa). ' A ^ ^ | a * * J p ^ ^
lo"-elokuvan taps^tujmt keiuttyyätliin
pääasiassa aidossa suomalaisessa ympä­ristössä,
järvellä ja' jäitwhraritay^
kartanoissa, lepää tän^n dokirvah yllä
jonkinlainen "kosmopoliittinen leima.
"Niskavuoren naiset" j a "Ihmiset suvi­yössä"
elokuvien aihepiiri o l i syvästi
kansallinen. Uudessa eloku^^tösa kerro­taan
degeneroituneesta kartanosuvusta^,
herra-taidemaalarin ja hänen talohpoir
kaisvaimonsa avioliittödraamasta. T a ­paukset
ovat kaikesta päättäen olleet
melko vieraita sekä fihnintclkijöille et­tä
näyttelijöille, joista yksikään ei on­nistu
luomaan eheätäeE-^^ tyyppiä.
Jos tämä filmi pystyy va&uttamaan
yleisöön ( j a sen se luultavasti kaikesta
huolimatta tekee) niinvse oh ehheh
jailijan intohimoinen vapaudehjulistus
soi kumminkin ''•Don OUrlosista", runo*
mittsusestJBt n l i ) ^ suo^
: sitiel^ihnfisarvon tuhn^^
^ tak^i, jolle valtio r a k e ^
ITÄMuvulla Friedrich von
> aloitti antoban yhteistyön ; iioethen
kanssa j a siirtyi tämän naapuriksi I V e i -
mariin. Tuloksena olivat historialliset
: murhen^iytelmät ^^Maria Stuart!^, *!WaU
lenstein", "Orleansin neitsyt" y j n . Hä­nen
viimeinen draamansa "IVilhelm
T e l i " ospittaia jälteen hänen isänmaan*
Kaikki Schillerin huomattayimmal
näytelmät ovat kuuluneet ja: kuuluvat
edelleen myös. Suomen teattereiden oh­jelmistoon.
Hänen valitut tebksensa
ovat edelleen alkaneet ilmestyä kielel­lämme.
V j
laHä tertäa^täi^i.^^ ^
symyksessä; >OVfiittä j h ä ö^
tuottajamme ovat hiui u ^ valistaneet
y^tyksensäkannatttoattomuutta^ ettei
«tä kukaan enää ottahiit vakavasti,
tottay-että taloudeliinm' i d i n k ö on
«sein^ Pakoittanut dokuvatuottajiamme
valrajstamaan ala-arvöisiä hs. ^^yleisö-
^mejä"v jotka ovat olleet omiaan levitr
^ ä ä n käsitystä kotimaisen elokifvan
KJ^iienemättörayydestä. Mutta vöim^
olla varmoja, että <)Iköbripa:kot^
maisen elokuvan taloiidellihen asema
kuinka loistava tahansa- se sittenkin
tetaisi paljon (ehkäpä ViÖä enem­män)
ala-arvoista päästäkseen "vielä
^istavanipaan" taloudelliseen asemaan,
iallamen on kerta kaikkiaan vapaan
yritteliäisyyden tapa — yhteiskuntam-
^noittamatoniläki, joka sallii myy-
^ yleisölle mfltei feiinkä>hei^oä «äva*
^tahansa. . , »
GinoSUvyn sekstetti kuuttaan Canadan Yleisradiossa sunnuufat-
Utaisinklo 930—10. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle C^reKeri-nedy
Babs Babineau, Mie Van Evera, Ronnie Martm,Freda m*ght
ja Gino Sflvy. Kuvasta ovat poissa solistit DoreenHulmeja Marga^
reiStihoeU. Puolet tästä ryhmästä on tunnettuja kons?rtl^ ja ooppe­ralaulajia.
^
kaikkea kuvaaja Eino Heinon ansiota^
joka merkittävällä taidokkuudella osa­si
vangita suomalaisen luonnon hiuksen-sienoja
vivahteita. Mutta Heinon kan­sallinen
tyyli ei pystyn3rt peittämääa
perusaiheen vieraita piirteitä. '
Suomalainen elokuva on aina epäon­nistunut
silloin, kun se on lähtepyt k u ­vaamaan
jotakin vierasta, efuikansallis-ta,
keksittyä. Salonkinaytelmät ^rvät
voi onnistua maassa, jossa käytännölli­sesti
katsoen ei ole salonkielämää*
"Ranskalaistyyliset" katunaisten elä­män
kuvaukset "Sellaisena kiiin sinä
minut halusit"-tyyliin eivät voi' nousta
täitedliseUe t a i ^ byiat v a i l -
^' ' Ia toddlis^^
' i f i l m i n tapahtumat voisivat^^^^^^^
*m niuussa maassa tah^
sa ne eivät ole mikään tyypilliheh ilmiö.
Suurehiniat voittonsa suomalainen elo­kuva
ört saavuttanut aina silloin, kun se
on liikkunut kansallisella pohjalla ja;
kuvastanut kansallisia, aiheita. Koti­mainen
elokuva on kansallinen ilmiö
myös sikäli, että vain laajojen kansan­kerrosten
kannatuksen ansiosta se on
pystynyt e l ä ^ ^ II-
' rrian valtiollista apua kotimainen eloku­va
on pysynyt pystyssä ainoastaan sik­si,
että laaja yleisöjoukko—-kansa —
on kannattanut sitä sekä myötä- että
vastoinkäjnmisissä. ICansa on halunnut,
että sillä olisi oma elokuvataide. Se on
ollut kansällisempaa kuin eräät sivisty-
^ ' neistöpiirit, jotka "eivät koskaan k ay
katsomassa kotimaista elokuvaa . '.
j p l l Tällä hetkellä on tärkeintä, että k o -