1939-12-02-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 3
n-AIDE J A KULTTUURI
Bio GraDdeD toisella poolen
K I R J . A. L I N D E W A L L
Kustannnsliikkeemme i^V^y^jali^nn^i.
Torontm:0sastpn ^esäleiri^aikka "Tarmola-', jossa edekiset lantti- ja
soitu juhlat pidettiin. ;
Jo kahtena edellisenä kesänä on
itä-Camdan sttomalaisilla ollut lauluja
soittojuhlat, Torontossa, missä tämä
ajatus sai alkunsa. Viime kevän-nä
Suomalaisen Järjestön edustaja-kokcus
teki päätöksen, että nämä jelmasuunnitelma tulpan Jaketta^
juhlGt omaksutaan yhteisiksi vuotui- mään kaikille heti sett^ jälkeen, kun
siksi kulttuuri juhliksi, jotka vuorot- on saatu tietoon osallhtuf^i^en laa<
tain järjestetään eri keskuksissa. Sit- juus edes. suunnilleen- O^kin siis
temmin juhlien yhteydessä indetyssä hyvin tärkeätä, .että p^tillisf^umispää-osallistuminen
ei kuit^^iJziidn ole mi-tynkään
oiallistumisetf^ 0ona, vaan
voi juhlien ohjelman e^tyli^een osah
listua vaikkapa ei yh(eisohfelniaan
PuSet puhd^ukia
tiaanit elävät melkein samalla tavalla
JO I C A I N E N Meksikossa viettämä-ni
hetki oli nautintorikas ja kauan
aikaa muistissa säilyvä. Näiden päivien
aikana pääsin paljon parempaan
käsitykseen Meksikosta ja sen asukkaista
kuin olin päässyt niistä monista
Meksikoa käsittelevistä kirjoista,
joita olin lukenut. Lukemallakin
tietenkin pääsee jonkun verran
asioista selville, mutta kyllä on aivan
toisenlaista, kun on itse paikan päällä
omin silmin katselemassa.
Tullakseen juttuun tuolla Rio
Granclen toisella puolen ei ole välttämätöntä
espanjankielen taito. Kaikissa
Suuremmissa kaupungeissav asemilla,
hotelleissa y.m. yleisissä paikoissa
on aina englanninkieltä taitavia
henkilöitä. Kuitenkaan ei biisi
haitaksi, jos osaisi yhden espanjankielisen
sanan: cuento — kuinka paljon?
Pienemmissä kaupoissa ja varsinkin
torilla on se tiarpeen.
IS^eksikon asukasluku on noin 16,-
Ooo,OOo ja tästä summasta runsaasti
iiaicQttelukokouksessa päätettiin antaa
seuraavat juhlat S.J. Sudburyn
osaston järjestettäväksi. Juhlako-vmca
ryhtyi heti toimeensa ja antoi
jo mme, syyskuussa ensimmäisen
kehoituksen ensikesän juhlien val-jKistukseen
ryhtymisestä ja muuta'
inia viikkoja sitten julkaisi seuraa-van
kirjeen:
"KUTSUKIRJE
kaikille kulttuuri toimintaa harrastaville
suomalaisille ryhmille itä-
Cancdassa.
Arvoisat ystävät!
' tökset tehdään mahd(f^lisiffinMn pikaisesti
ja että niistä ticdoitetaan
heti. ,
iEnnemmin vaUinneeK yi*im'drryk-sen
mukaan tulee kaikkien kulu- Ja
soittojuhliin osallistujia voimistan-tua
vastaamaan omista ^ikakiiltus-taan,
koska juhlien kai^itt poolin Hyvin
järjestäminen vaalii p(U]on varoja,
joten juhlien tod^hnä^ciset tulot
eivät riittäisi korVt^af^^^^on muiden
kulujen lisäksi viel^ mo^tkckulu-ja.
Matkakassan hat^iikift^itien ei
kuitenkaan tule tuotta^aaf^ jnhlien
osallistujille suuria vai^eu^sia, kun
Conadansuomalaisten laidu- ja ; tarpeeksi ajoissa ryhdytän sitä ke-soitr
o juhliin osallistuneiden^yhmien räamään.
yhidsyntmärryksessä, tekemän päätöksen
mukaan järjestetään ensi kesät
;u laulu- jä soittojuhlat Sudbu-ryssQ,
Työn Puistossa fa Finnish-
Pyrkimyksenämme on saada ensi
kcsun juhlat muodostumaan mahdol-lisiiuman
fäyteläiseksi näytteeksi ca-ncdonsuomalaiUen
kiättuuritoimin-
'lasta ja -harrastuksista. Siinä mielessä
käännymmekin täten kaikkien
jossakin mttodossa kidttuuritoimin-tda
harrastavien suomalaisten ryh- "
^'n: puoleen itä^Cqnadassa, toivoen
^nckdollisifnnian simrilukuista osanottoa.
•' • • ^ • • •• • •
-lic toivomme,, että : ensikädessä
kc:kki musikaalista toii^^
kastavat ryhniät tekeiät viipyniättä
Pääioksen jufdiin osallistumisesta,
ryhtyvät tarpeellisiin valmis
k liedoittavat päätöksestään
f^iiorojen — seka-, mies- ja naiskuorojen
— sotttiikuntien, orkeste»
yMyJtttäu^'}^^^^
osG;:ottoilmo$iu^io^
^''r ym. momiiiiJ^ta^jM^
l^'^'ct ohjelmannum^^
i^^hs^uiläiiiiert^^^ *
iotka: övat^gfeda^titiiee
. Toivomiie runsasta o^f^notloa ca-nadansuomalaisten
lault*^ jot soittojuhliin
— canadansuonK^diiten kult-tuurijuhliin
— jotka jäfIestetään kesä-
ja heinäkuun vaiH^^^sSQ 1940,
Sudburyssa.
LAULU- JA soirro-
JUHLAKOniT^Ä,
kuin esi-isansä monta sataa vuotta
sitten. Maissin he, melkein poikkeuksia,
jauhavat käsikivillä, samoin
kuin esi-isänsä. jauhoiyat, ennen
^Uin Valkoinen niies tiesi että
Meksikoa on olemassakaan. Mattojen
ja ryijyjen kudonnassa on käytännössä
samat menettelytavat kuin
oli viisisataa vuotta sitten. Juuri
tämä intiaanien primitivisyys tekee
matkailijaan sellaiseen mystillisen> sa-duno"^^
isen vaikutuksen, jota ei tunne
Rio Granden tällä puolen.
Meksikossa on paljon kaunista.
Tapa, jolla peonit pitävät sombrejo-jaan,
leveäreunaisia hattu jaan, on
pohjoismaalaiselle uutta, mielenkiintoista.
Tapa, jolla monenvariset tiilet
on kattoihin muurattu, vetää inat-kaiiijan
huomion puoleensa; aidat ja
rakennukset ovat vailla symmetriaa
ei Jtiikään näytä olevan suorassa
eikä vinkkelissä^ mutta tuntuu kuin
näin pitäisi ollakin. Jos nurkat olisi
vinkkelissä ja aidat suorassa, veisi se
pois sen, mitä ihailemme:
Meksikon pääkaupunki, Mejcicp
Gity, sijaitsee lähes puolitoista mailia
korkealla, lakeudella ja on se
paikassa kuvastuu jonkun verran espanjalaista.
Sen huomaa arkkitehtuurissa,
ja myöskin tavoissa, huvituksissa
ja ruokailussa.
Vaikka Mexico Gityonkm troopillisessa
ilmastossa tai ainakin sen rajoilla,
ei troopillisen auringon kuumuudesta
tiedetä siellä tuon taivaallista.
'Kaupunki on siksi korkealla
(7,440 jalkaa merenpinnan yläpuolella)
että auringonsäteet menettävät
osan kuumuudestaan ja näin ollen
onkin ilmasto jokseenkin samanlainen
kuin etelä-Californiassa. Palttoota
tuskin koskaan tarvitsee, mutta
aniharvoin on niinkään kuuma, että
pitäisi ottaa takki käsivarrelle. Kesäkuukausina
sataa harva se päi\^
hetken aikaa, mutta talvikaudet ovat
aivan poutia.
Täällä Amerikan mantereen vanhimmassa
pääkaupungissa on paljon
mieltäkiinnittävää ja katsomisen arvoista.
Noin 600 vuotta sitten Aztec-intiaanit
katselivat paikkaa, mihin
asettuisivat asumaan. Samoillessaan
tulivat he tähän Mexico Cityn nykyiselle
paikalle ja kun ympäristö heitä
miellytti, kukistivat he seudulla asuvat
heikommat intiaaniheimot ja otti^
vat tienoon asuinpaikakseen. Kaksisataa
vuotta myöhemmin saapuivat
seudulle espanjalaiset kultaa etsimään
ja tänään — arkeoloogiset monumentit
kertovat meille intiaanien
korkeasta kulttuurista, kun taas keskiaikaiset
kirkot ja linnoitukset ovat
muistoina espanjalaisten kolonilaisel-ta
aikakaudelta. Kumpiakin on äärettömän
paljon sekä kaupungissa
että 3mipäristöllä.
Käväsin mahtavassa Zocalon ka-detraalissä,
joka on rakennettu aivan
samalle paikalle, missä ennen oli kuuluisuutta
saavuttanut Tenochtilian
temppeli, siihen aikaan kun nykyinen
Mexico City oli Montezuman pääkaupunki.
Istuin puiston penkillä,
samalla alueella, missä 4—SOO vuotta
sitten intiaanit olivat harjoittaneet
torikauppaa ja missä myöhemmin oU
tapahtunut monta veristä taistelua
espanjalaisten ja intiaanien välillä.
Kuten tiedämme, joutuivat intiaanit
viimein alakynteen, valloitetuksi,
mutta eivät koskaan alentuneet
Amerikan mantereella olevista pää- , orjuuteen, kuten neekerit Rio Gran-
Icaupungeista vanhin, mutta siltikin ten toisella t)uolella.
puolesta, O. fl'ö*ien, 18 hyvin moderni. Tavallaan muistut- Olin kävelemässä Paseode la Re-
Alder St. Si^fiffKj^y, Otit. taa se I*ariisia ja New Yorkia, joka forma-nimisellä bulevardilla. Kum-tamma;
vuniekesS^^^t^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 2, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-12-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki391202 |
Description
| Title | 1939-12-02-03 |
| OCR text | Sivu 3 n-AIDE J A KULTTUURI Bio GraDdeD toisella poolen K I R J . A. L I N D E W A L L Kustannnsliikkeemme i^V^y^jali^nn^i. Torontm:0sastpn ^esäleiri^aikka "Tarmola-', jossa edekiset lantti- ja soitu juhlat pidettiin. ; Jo kahtena edellisenä kesänä on itä-Camdan sttomalaisilla ollut lauluja soittojuhlat, Torontossa, missä tämä ajatus sai alkunsa. Viime kevän-nä Suomalaisen Järjestön edustaja-kokcus teki päätöksen, että nämä jelmasuunnitelma tulpan Jaketta^ juhlGt omaksutaan yhteisiksi vuotui- mään kaikille heti sett^ jälkeen, kun siksi kulttuuri juhliksi, jotka vuorot- on saatu tietoon osallhtuf^i^en laa< tain järjestetään eri keskuksissa. Sit- juus edes. suunnilleen- O^kin siis temmin juhlien yhteydessä indetyssä hyvin tärkeätä, .että p^tillisf^umispää-osallistuminen ei kuit^^iJziidn ole mi-tynkään oiallistumisetf^ 0ona, vaan voi juhlien ohjelman e^tyli^een osah listua vaikkapa ei yh(eisohfelniaan PuSet puhd^ukia tiaanit elävät melkein samalla tavalla JO I C A I N E N Meksikossa viettämä-ni hetki oli nautintorikas ja kauan aikaa muistissa säilyvä. Näiden päivien aikana pääsin paljon parempaan käsitykseen Meksikosta ja sen asukkaista kuin olin päässyt niistä monista Meksikoa käsittelevistä kirjoista, joita olin lukenut. Lukemallakin tietenkin pääsee jonkun verran asioista selville, mutta kyllä on aivan toisenlaista, kun on itse paikan päällä omin silmin katselemassa. Tullakseen juttuun tuolla Rio Granclen toisella puolen ei ole välttämätöntä espanjankielen taito. Kaikissa Suuremmissa kaupungeissav asemilla, hotelleissa y.m. yleisissä paikoissa on aina englanninkieltä taitavia henkilöitä. Kuitenkaan ei biisi haitaksi, jos osaisi yhden espanjankielisen sanan: cuento — kuinka paljon? Pienemmissä kaupoissa ja varsinkin torilla on se tiarpeen. IS^eksikon asukasluku on noin 16,- Ooo,OOo ja tästä summasta runsaasti iiaicQttelukokouksessa päätettiin antaa seuraavat juhlat S.J. Sudburyn osaston järjestettäväksi. Juhlako-vmca ryhtyi heti toimeensa ja antoi jo mme, syyskuussa ensimmäisen kehoituksen ensikesän juhlien val-jKistukseen ryhtymisestä ja muuta' inia viikkoja sitten julkaisi seuraa-van kirjeen: "KUTSUKIRJE kaikille kulttuuri toimintaa harrastaville suomalaisille ryhmille itä- Cancdassa. Arvoisat ystävät! ' tökset tehdään mahd(f^lisiffinMn pikaisesti ja että niistä ticdoitetaan heti. , iEnnemmin vaUinneeK yi*im'drryk-sen mukaan tulee kaikkien kulu- Ja soittojuhliin osallistujia voimistan-tua vastaamaan omista ^ikakiiltus-taan, koska juhlien kai^itt poolin Hyvin järjestäminen vaalii p(U]on varoja, joten juhlien tod^hnä^ciset tulot eivät riittäisi korVt^af^^^^on muiden kulujen lisäksi viel^ mo^tkckulu-ja. Matkakassan hat^iikift^itien ei kuitenkaan tule tuotta^aaf^ jnhlien osallistujille suuria vai^eu^sia, kun Conadansuomalaisten laidu- ja ; tarpeeksi ajoissa ryhdytän sitä ke-soitr o juhliin osallistuneiden^yhmien räamään. yhidsyntmärryksessä, tekemän päätöksen mukaan järjestetään ensi kesät ;u laulu- jä soittojuhlat Sudbu-ryssQ, Työn Puistossa fa Finnish- Pyrkimyksenämme on saada ensi kcsun juhlat muodostumaan mahdol-lisiiuman fäyteläiseksi näytteeksi ca-ncdonsuomalaiUen kiättuuritoimin- 'lasta ja -harrastuksista. Siinä mielessä käännymmekin täten kaikkien jossakin mttodossa kidttuuritoimin-tda harrastavien suomalaisten ryh- " ^'n: puoleen itä^Cqnadassa, toivoen ^nckdollisifnnian simrilukuista osanottoa. •' • • ^ • • •• • • -lic toivomme,, että : ensikädessä kc:kki musikaalista toii^^ kastavat ryhniät tekeiät viipyniättä Pääioksen jufdiin osallistumisesta, ryhtyvät tarpeellisiin valmis k liedoittavat päätöksestään f^iiorojen — seka-, mies- ja naiskuorojen — sotttiikuntien, orkeste» yMyJtttäu^'}^^^^ osG;:ottoilmo$iu^io^ ^''r ym. momiiiiJ^ta^jM^ l^'^'ct ohjelmannum^^ i^^hs^uiläiiiiert^^^ * iotka: övat^gfeda^titiiee . Toivomiie runsasta o^f^notloa ca-nadansuomalaisten lault*^ jot soittojuhliin — canadansuonK^diiten kult-tuurijuhliin — jotka jäfIestetään kesä- ja heinäkuun vaiH^^^sSQ 1940, Sudburyssa. LAULU- JA soirro- JUHLAKOniT^Ä, kuin esi-isansä monta sataa vuotta sitten. Maissin he, melkein poikkeuksia, jauhavat käsikivillä, samoin kuin esi-isänsä. jauhoiyat, ennen ^Uin Valkoinen niies tiesi että Meksikoa on olemassakaan. Mattojen ja ryijyjen kudonnassa on käytännössä samat menettelytavat kuin oli viisisataa vuotta sitten. Juuri tämä intiaanien primitivisyys tekee matkailijaan sellaiseen mystillisen> sa-duno"^^ isen vaikutuksen, jota ei tunne Rio Granden tällä puolen. Meksikossa on paljon kaunista. Tapa, jolla peonit pitävät sombrejo-jaan, leveäreunaisia hattu jaan, on pohjoismaalaiselle uutta, mielenkiintoista. Tapa, jolla monenvariset tiilet on kattoihin muurattu, vetää inat-kaiiijan huomion puoleensa; aidat ja rakennukset ovat vailla symmetriaa ei Jtiikään näytä olevan suorassa eikä vinkkelissä^ mutta tuntuu kuin näin pitäisi ollakin. Jos nurkat olisi vinkkelissä ja aidat suorassa, veisi se pois sen, mitä ihailemme: Meksikon pääkaupunki, Mejcicp Gity, sijaitsee lähes puolitoista mailia korkealla, lakeudella ja on se paikassa kuvastuu jonkun verran espanjalaista. Sen huomaa arkkitehtuurissa, ja myöskin tavoissa, huvituksissa ja ruokailussa. Vaikka Mexico Gityonkm troopillisessa ilmastossa tai ainakin sen rajoilla, ei troopillisen auringon kuumuudesta tiedetä siellä tuon taivaallista. 'Kaupunki on siksi korkealla (7,440 jalkaa merenpinnan yläpuolella) että auringonsäteet menettävät osan kuumuudestaan ja näin ollen onkin ilmasto jokseenkin samanlainen kuin etelä-Californiassa. Palttoota tuskin koskaan tarvitsee, mutta aniharvoin on niinkään kuuma, että pitäisi ottaa takki käsivarrelle. Kesäkuukausina sataa harva se päi\^ hetken aikaa, mutta talvikaudet ovat aivan poutia. Täällä Amerikan mantereen vanhimmassa pääkaupungissa on paljon mieltäkiinnittävää ja katsomisen arvoista. Noin 600 vuotta sitten Aztec-intiaanit katselivat paikkaa, mihin asettuisivat asumaan. Samoillessaan tulivat he tähän Mexico Cityn nykyiselle paikalle ja kun ympäristö heitä miellytti, kukistivat he seudulla asuvat heikommat intiaaniheimot ja otti^ vat tienoon asuinpaikakseen. Kaksisataa vuotta myöhemmin saapuivat seudulle espanjalaiset kultaa etsimään ja tänään — arkeoloogiset monumentit kertovat meille intiaanien korkeasta kulttuurista, kun taas keskiaikaiset kirkot ja linnoitukset ovat muistoina espanjalaisten kolonilaisel-ta aikakaudelta. Kumpiakin on äärettömän paljon sekä kaupungissa että 3mipäristöllä. Käväsin mahtavassa Zocalon ka-detraalissä, joka on rakennettu aivan samalle paikalle, missä ennen oli kuuluisuutta saavuttanut Tenochtilian temppeli, siihen aikaan kun nykyinen Mexico City oli Montezuman pääkaupunki. Istuin puiston penkillä, samalla alueella, missä 4—SOO vuotta sitten intiaanit olivat harjoittaneet torikauppaa ja missä myöhemmin oU tapahtunut monta veristä taistelua espanjalaisten ja intiaanien välillä. Kuten tiedämme, joutuivat intiaanit viimein alakynteen, valloitetuksi, mutta eivät koskaan alentuneet Amerikan mantereella olevista pää- , orjuuteen, kuten neekerit Rio Gran- Icaupungeista vanhin, mutta siltikin ten toisella t)uolella. puolesta, O. fl'ö*ien, 18 hyvin moderni. Tavallaan muistut- Olin kävelemässä Paseode la Re- Alder St. Si^fiffKj^y, Otit. taa se I*ariisia ja New Yorkia, joka forma-nimisellä bulevardilla. Kum-tamma; vuniekesS^^^t^^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-12-02-03
