1946-02-23-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MUiSTELMIA
Jatkoa. • - : ; ; ' / •
SupeVior-jär^^en yläpäässä, jossa
on hVä laiva- ja rautatieyhteys Yli-dysva^
toain, on iPbrt Artbilrm: tau-nunJci.
Cänadassara&enrietUin silloin
juuri maan IbaM
latietä ia huomatut metsät^psrnaat
ympäristöllä haiMjva^;
mainostusta läajaHa' alueella;, .Kau^
fcansaa ja raha Jiikkui.:
väkiluku ei silloin vielä ollut suuri,
muistaafcseni 10,000 ^vaSheilla. ^^^^^
sinaisen väestön lukuinääirä pii verraten
pieni, mutta - liÄuvän väestön
luikumäärä . sitä isonnpi, joten
niäärät>'illä liikeläifoksiHäioli silloin
'kultainen aika".; .Kaupungissa oli
6 pankkia, 12 hotellia ja prostitutosioni
rehoitti ehta amerJkalaiseen
lämme, että tekemästämme työstä
olisi hyötyä niin meille kuin myöskin
ko&o maaHe ja sen kansalle. Huo-matuimpia
noista vainoista oli R, B.
Bennettin rautakoifko, mikä lähen-^
teli tsaari X-^kolai toisen vainoja,
jonka johdosta moni kehittynyt suomalainen
joutui maanpakoon, sekä
viimeksi nykyisen hallituksen taholta
kohdistettu vaino, mikä on vielä
tuoreessa muistissa.
Mu tta mikään noista vainoista ei
tappamaan meistä edis-a
Suomalaisista totminta-
Kaikikein huomatuinta osaa paik- innostusta, sillä katsomme säi vä!^^^
malliin. Muut, liikelaitokset olivat
verraten harvalukuiset nykyisiin verrattuina.
Saavuttuani Port Arthuriin, oli
-siellä suomalaisilla kirkko, raittius-
-seura ja työväenyhdistys ja kaikki
toimivat omassa talossaan. Suomalaisten
silloinen toiminta oli enemmän
yhteistoimintaa kuin yksilö\Tit-nimeista
muodostui 2kääiiikuin M y - • telyä ja se kai johtui en.emmän kieli- ole kvennvt
tävä, jonka läpi tuli ja mem^pa^H"^*at&euk.sista,^^^--^: -_.:.„_tysmidi5istä
kaikuniialla on kuiterikin esittänyt
työväenyhdistys. Rait^tiusseuran ikä
oli hyvin lj''hyt. Kirkollinen toimin-
•ta on jonkun verran laajentunut.
Työ\'äen toiminta on levinnyt jokaiselle
perukalle, mihin vain suomalaisia
on asettunut asumaan. Tällä
alueella on 16 suomalaisten rakentamaa
työväentaloa joissa kaik.issa
on toimittu kansalaistemme henkisen
tason kohottamiseksi. Huomatun
hya-ällä tuloksella on kehitetty
esim. näytelmien esittämistä, lauluseuroja,
soittokuntia, orkestereita ja
melkein jokaisella osastolla ovat o-mat
kirjastonsa, joissa on melkein
kaikki suomenkielellä julkaistut teokset.
Oien itse ollut hoitajana kirjastossa,
jossa oli 600 suomalaista
kirjaa — mikä elämys henkilölle,
jonka kodin kirjastossa on 6 kirjaa!
Näiden järjestöosastojen toimin-
-ta, kirjastot ja sanomalehdet ovat olleet
se \'oima, joka on avustanut kansalaisiamme
vieraan erämaan korvissa
villiä luontoa vastaan taistellessa.
Sen ymmärtävät täydellisesti
vain ne, jotka ovat siinä itse olleet
mukana.
Millään muulla kansallisuudella ei
ehkä ole esitettävänään henkisen kas-
_vatustyön alalla niin suuria saavutuksia
kuin tämän mantereen suomalaisilla,
ei edes maan varsinaisella
väestöllä. - Esimerkiksi Port Arthurin
kaupungilla ei ole vielä tänä päi-r
väniLt-iään omaa kunnallista kokoushuonetta.
Sen lainakirjastokin toimii
vuokrahuoneistossa, missä luku"-
salikin on liian pieni.
Mutta saavutuksemme ovat vaatineet
työtä, raskasta työtä, jopa uhrauksiakin.
Lukuisat tämän suuren
työn suorittajista nukkuvat jo ikuista
untaan. Meitä vastassa on ollut
järjestettyjä vainojakin — jopa hallituksenkin
taholta, joha taholta olisimme
toivoneet tukea, sillä käsi-koneensa,
ettei kaki mm nopeaili
kehittyisi, että olisi vielä ollut kiirettä
sen tappamiseen.
Silloin tulin aivan varmasti tietämään,
että niinun ihailemani käki on
petolintu.
TUMMU.
Tiskarin pakinoita
Virkani on vähän alentunut, kun
minusta, entisestä pöytäänpassäajas-ta
t€ihtiin astiainpesijä. Mutta eipähän
nyt tarvitse' huolehtia eikä
muistella, pestä vain astioita, välillä
kuurailla lattiaa, kuoria perunoita ja
keltajuuria, paloitella voita jne. Suotavana
pidettäisiin, että ehtisin kaikr
tia autta|na|trt^. mutta, efiiän tisskari-parka
ehdi joka" paikkaan (huono
tiskari).
"Please, laitahan minulle lattian
pesu\-e5i valmiitsi", kuuluu ranslka-laisen
"veitaTi"-tytön ääni. Täytyy
tiskarin yrittää viejä hymyilläkin
suosiossa pysyäkseen ja tyhjätä sitten
vesiämpärin, . vaiiklia. se. painaa
niin ,että suun vetää irvistykseen.
Pidän työtovereistani. Vuorollani
oleva kokki on niin herttainen ja
avulias ja isäntä parhain. Maalta
tullut tarjoilijatar heti sievällä
käytöksellään huomioni puoleensa,
A5attelin heti, että hänestä tulen varmaankin
pitämään. Ajatelkaa, kuinka
tiskariparan sydän onnesta porap-poili,
kun tuo maalta tullut veitari
avuliaasti siirtelee tuoleja pois tieltä
kuuratessani, vielä tuli ja ' tyhjäsi
raskaan vesiämpärinkin ja sanoi säälien:
'Tuo piika on niin pienikin."
Jos te, kunnolliset pojat poikkeatte
tässä sapassa, niin vilkaiskaa hy\-ällä
silmällä tätä tyttöä, sillä hänessä on
kultaa . . .
Tykkään kovasti uudesta työpaikastani.
Aika menee nin nopeasti,
ettei tahdo perässä pysyä. Aivan
buomaajnatta"on menossa yhdeksäs
tunti (anteeksi, kahdeiksan tunnin
päiviiähän me //c/yj/« teemme, keittäjälle
jo^us tulee 10 tuntia, mutta
kaipa hän saa ylityöstä malksunkin).
Ti>kaririepu saa myöskin kohtalainen
palkan, joten miljoneeri tässä
pian tulee.
Aatuksissani jo kiertelen Euroop-
P-i^- Käviiisen Hawaiilla, hetkuttcr
byllyväii vartaloani hulan tahdis-ia
kuvittelen olevani amerikalai-n^
n kaunotar . . .
-^'i ai, pudota moksahdin pilvilinnoistani
tähän tiskipunJcan ääreen.
Voi alhaista tilaa . . .
TISKARI.
tämättömäksi vehrollisuudelksi maata
kohtaan, jonka kansalaisiksi olemme
tulleet sekä myöskin lapsiamme kohtaan.
Me olemme oppineet ymmärtämään,
että emme ole onnellisia ennenkuin
meillä kaikilla on hyvinvointi.
Se on ollut yhteistoimintamme
tarkoitus ja on edelleenkm. Kuinika
siinä työssä olemme onnistuneet, siihen
on vaikea vastata samoinkuin
siihenkin, tuleeko se jatikumaan, vai
loppuuko se silloin kuin meistä'aika
jättää. Paljonkin siitä voi hävitä
ja se saavuttaa uusia muotoja, mutta
kokonaan se ei voi hävitä koskaan,
se kulkee perintönä sukupolvelta toiselle,
kansakunnalta kansakunnalle.
Historia on meille opettanut, että
mitään ei saavuteta ilman taistelua,
ilman uhrauksia ja tulevat sukupolvet
jatkavat sitä työtä ja taistelua
mitä me ia meidän esi-isämme ovat
tehneet.
Tämä on ollut minun näkemykseni
ja kokemukseni pienessä Amerikassani.
!Miljoneeria minusta ei ole
tullut eikä koskaan tulekaan. Olen
koettanut elellä äitini perinnöllä ja
us^kon sen riittävän lopun ikääni. iSIi- lallispuku.
tä vastutksia vielä kohtaankin, aion •
kohdata ne taistelumielin. Tiedän,
että en ole saanut elämältä sitä, mikä
olisi ollut mahdollista, mutta saamani
ei eihkä^le kaikkein pahinkaan.
Olen oppinut ymmärtämään, että työ
on ainoa luova voima maailmassa-ja
se on antanut minulle varmuuden
työväes'iön tulevaisuudesta. Ja kun
kaikki työläiset tulevat sen. käsittämään,
niin kaikki vastukset on voitettu.
— Loppu.
IVARI.
Muuttuuko entinen Parisin muotimaailma
Berliniin/ Kuvassa kreikkalaismallinen
saksalainen naisten il-
Tavat kuin tavat
Gilbert-saarten naiset ovat vapaita
luonnolapsia, jotka eivät ole tottuneet
pukeutumaan niin säädyllisesti,
että vartalo olisi verhottu kaulasta
hamaan polveen saaJkka.
Sattuipa feerran, että eräs new-yorkilainen
sotilas halusi saada näi-'
den luonnonlapsien käyttämän lyhyen
olkihameen muistoksi. Puhuttelemansa
nainen riisui siinä paikassa
— h a m e e n s a ja ojensi sen kohteliaasti
LAMP.\rLLA'on tärkeä asema ko- sotilaalle. Punastunut sotilas tarjosi
tielänkunnassa, eikä vain villojensa ystävälliselle ilkisen alasti olevalle
ja lihansa taäd», \'aan siksi, että ne naiselle kaulassaan olevan liinansa,
voivat käyttää hyv^äkseen kaikenlai- Nainen otti ilomielin liinan ja r— lue-sia
laitumia. toi sen päänsä ympärille.
jir, Ylrrrinn rannikolla elävän Abcckuttthcimon päällikön poika opiskelee lääke-
Tom Lambo, oikeana, . > J i « . " u » , , . , , t j . . . .. ti(Ict'ä Englannissa. Poppamiehet siirtyvät alkuasukashetmojen keskuudessa mutnatsmuistojcn
joukkoon )a nykyaikainen tiede valloittaa alaa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 23, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-02-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460223 |
Description
| Title | 1946-02-23-07 |
| OCR text | MUiSTELMIA Jatkoa. • - : ; ; ' / • SupeVior-jär^^en yläpäässä, jossa on hVä laiva- ja rautatieyhteys Yli-dysva^ toain, on iPbrt Artbilrm: tau-nunJci. Cänadassara&enrietUin silloin juuri maan IbaM latietä ia huomatut metsät^psrnaat ympäristöllä haiMjva^; mainostusta läajaHa' alueella;, .Kau^ fcansaa ja raha Jiikkui.: väkiluku ei silloin vielä ollut suuri, muistaafcseni 10,000 ^vaSheilla. ^^^^^ sinaisen väestön lukuinääirä pii verraten pieni, mutta - liÄuvän väestön luikumäärä . sitä isonnpi, joten niäärät>'illä liikeläifoksiHäioli silloin 'kultainen aika".; .Kaupungissa oli 6 pankkia, 12 hotellia ja prostitutosioni rehoitti ehta amerJkalaiseen lämme, että tekemästämme työstä olisi hyötyä niin meille kuin myöskin ko&o maaHe ja sen kansalle. Huo-matuimpia noista vainoista oli R, B. Bennettin rautakoifko, mikä lähen-^ teli tsaari X-^kolai toisen vainoja, jonka johdosta moni kehittynyt suomalainen joutui maanpakoon, sekä viimeksi nykyisen hallituksen taholta kohdistettu vaino, mikä on vielä tuoreessa muistissa. Mu tta mikään noista vainoista ei tappamaan meistä edis-a Suomalaisista totminta- Kaikikein huomatuinta osaa paik- innostusta, sillä katsomme säi vä!^^^ malliin. Muut, liikelaitokset olivat verraten harvalukuiset nykyisiin verrattuina. Saavuttuani Port Arthuriin, oli -siellä suomalaisilla kirkko, raittius- -seura ja työväenyhdistys ja kaikki toimivat omassa talossaan. Suomalaisten silloinen toiminta oli enemmän yhteistoimintaa kuin yksilö\Tit-nimeista muodostui 2kääiiikuin M y - • telyä ja se kai johtui en.emmän kieli- ole kvennvt tävä, jonka läpi tuli ja mem^pa^H"^*at&euk.sista,^^^--^: -_.:.„_tysmidi5istä kaikuniialla on kuiterikin esittänyt työväenyhdistys. Rait^tiusseuran ikä oli hyvin lj''hyt. Kirkollinen toimin- •ta on jonkun verran laajentunut. Työ\'äen toiminta on levinnyt jokaiselle perukalle, mihin vain suomalaisia on asettunut asumaan. Tällä alueella on 16 suomalaisten rakentamaa työväentaloa joissa kaik.issa on toimittu kansalaistemme henkisen tason kohottamiseksi. Huomatun hya-ällä tuloksella on kehitetty esim. näytelmien esittämistä, lauluseuroja, soittokuntia, orkestereita ja melkein jokaisella osastolla ovat o-mat kirjastonsa, joissa on melkein kaikki suomenkielellä julkaistut teokset. Oien itse ollut hoitajana kirjastossa, jossa oli 600 suomalaista kirjaa — mikä elämys henkilölle, jonka kodin kirjastossa on 6 kirjaa! Näiden järjestöosastojen toimin- -ta, kirjastot ja sanomalehdet ovat olleet se \'oima, joka on avustanut kansalaisiamme vieraan erämaan korvissa villiä luontoa vastaan taistellessa. Sen ymmärtävät täydellisesti vain ne, jotka ovat siinä itse olleet mukana. Millään muulla kansallisuudella ei ehkä ole esitettävänään henkisen kas- _vatustyön alalla niin suuria saavutuksia kuin tämän mantereen suomalaisilla, ei edes maan varsinaisella väestöllä. - Esimerkiksi Port Arthurin kaupungilla ei ole vielä tänä päi-r väniLt-iään omaa kunnallista kokoushuonetta. Sen lainakirjastokin toimii vuokrahuoneistossa, missä luku"- salikin on liian pieni. Mutta saavutuksemme ovat vaatineet työtä, raskasta työtä, jopa uhrauksiakin. Lukuisat tämän suuren työn suorittajista nukkuvat jo ikuista untaan. Meitä vastassa on ollut järjestettyjä vainojakin — jopa hallituksenkin taholta, joha taholta olisimme toivoneet tukea, sillä käsi-koneensa, ettei kaki mm nopeaili kehittyisi, että olisi vielä ollut kiirettä sen tappamiseen. Silloin tulin aivan varmasti tietämään, että niinun ihailemani käki on petolintu. TUMMU. Tiskarin pakinoita Virkani on vähän alentunut, kun minusta, entisestä pöytäänpassäajas-ta t€ihtiin astiainpesijä. Mutta eipähän nyt tarvitse' huolehtia eikä muistella, pestä vain astioita, välillä kuurailla lattiaa, kuoria perunoita ja keltajuuria, paloitella voita jne. Suotavana pidettäisiin, että ehtisin kaikr tia autta|na|trt^. mutta, efiiän tisskari-parka ehdi joka" paikkaan (huono tiskari). "Please, laitahan minulle lattian pesu\-e5i valmiitsi", kuuluu ranslka-laisen "veitaTi"-tytön ääni. Täytyy tiskarin yrittää viejä hymyilläkin suosiossa pysyäkseen ja tyhjätä sitten vesiämpärin, . vaiiklia. se. painaa niin ,että suun vetää irvistykseen. Pidän työtovereistani. Vuorollani oleva kokki on niin herttainen ja avulias ja isäntä parhain. Maalta tullut tarjoilijatar heti sievällä käytöksellään huomioni puoleensa, A5attelin heti, että hänestä tulen varmaankin pitämään. Ajatelkaa, kuinka tiskariparan sydän onnesta porap-poili, kun tuo maalta tullut veitari avuliaasti siirtelee tuoleja pois tieltä kuuratessani, vielä tuli ja ' tyhjäsi raskaan vesiämpärinkin ja sanoi säälien: 'Tuo piika on niin pienikin." Jos te, kunnolliset pojat poikkeatte tässä sapassa, niin vilkaiskaa hy\-ällä silmällä tätä tyttöä, sillä hänessä on kultaa . . . Tykkään kovasti uudesta työpaikastani. Aika menee nin nopeasti, ettei tahdo perässä pysyä. Aivan buomaajnatta"on menossa yhdeksäs tunti (anteeksi, kahdeiksan tunnin päiviiähän me //c/yj/« teemme, keittäjälle jo^us tulee 10 tuntia, mutta kaipa hän saa ylityöstä malksunkin). Ti>kaririepu saa myöskin kohtalainen palkan, joten miljoneeri tässä pian tulee. Aatuksissani jo kiertelen Euroop- P-i^- Käviiisen Hawaiilla, hetkuttcr byllyväii vartaloani hulan tahdis-ia kuvittelen olevani amerikalai-n^ n kaunotar . . . -^'i ai, pudota moksahdin pilvilinnoistani tähän tiskipunJcan ääreen. Voi alhaista tilaa . . . TISKARI. tämättömäksi vehrollisuudelksi maata kohtaan, jonka kansalaisiksi olemme tulleet sekä myöskin lapsiamme kohtaan. Me olemme oppineet ymmärtämään, että emme ole onnellisia ennenkuin meillä kaikilla on hyvinvointi. Se on ollut yhteistoimintamme tarkoitus ja on edelleenkm. Kuinika siinä työssä olemme onnistuneet, siihen on vaikea vastata samoinkuin siihenkin, tuleeko se jatikumaan, vai loppuuko se silloin kuin meistä'aika jättää. Paljonkin siitä voi hävitä ja se saavuttaa uusia muotoja, mutta kokonaan se ei voi hävitä koskaan, se kulkee perintönä sukupolvelta toiselle, kansakunnalta kansakunnalle. Historia on meille opettanut, että mitään ei saavuteta ilman taistelua, ilman uhrauksia ja tulevat sukupolvet jatkavat sitä työtä ja taistelua mitä me ia meidän esi-isämme ovat tehneet. Tämä on ollut minun näkemykseni ja kokemukseni pienessä Amerikassani. !Miljoneeria minusta ei ole tullut eikä koskaan tulekaan. Olen koettanut elellä äitini perinnöllä ja us^kon sen riittävän lopun ikääni. iSIi- lallispuku. tä vastutksia vielä kohtaankin, aion • kohdata ne taistelumielin. Tiedän, että en ole saanut elämältä sitä, mikä olisi ollut mahdollista, mutta saamani ei eihkä^le kaikkein pahinkaan. Olen oppinut ymmärtämään, että työ on ainoa luova voima maailmassa-ja se on antanut minulle varmuuden työväes'iön tulevaisuudesta. Ja kun kaikki työläiset tulevat sen. käsittämään, niin kaikki vastukset on voitettu. — Loppu. IVARI. Muuttuuko entinen Parisin muotimaailma Berliniin/ Kuvassa kreikkalaismallinen saksalainen naisten il- Tavat kuin tavat Gilbert-saarten naiset ovat vapaita luonnolapsia, jotka eivät ole tottuneet pukeutumaan niin säädyllisesti, että vartalo olisi verhottu kaulasta hamaan polveen saaJkka. Sattuipa feerran, että eräs new-yorkilainen sotilas halusi saada näi-' den luonnonlapsien käyttämän lyhyen olkihameen muistoksi. Puhuttelemansa nainen riisui siinä paikassa — h a m e e n s a ja ojensi sen kohteliaasti LAMP.\rLLA'on tärkeä asema ko- sotilaalle. Punastunut sotilas tarjosi tielänkunnassa, eikä vain villojensa ystävälliselle ilkisen alasti olevalle ja lihansa taäd», \'aan siksi, että ne naiselle kaulassaan olevan liinansa, voivat käyttää hyv^äkseen kaikenlai- Nainen otti ilomielin liinan ja r— lue-sia laitumia. toi sen päänsä ympärille. jir, Ylrrrinn rannikolla elävän Abcckuttthcimon päällikön poika opiskelee lääke- Tom Lambo, oikeana, . > J i « . " u » , , . , , t j . . . .. ti(Ict'ä Englannissa. Poppamiehet siirtyvät alkuasukashetmojen keskuudessa mutnatsmuistojcn joukkoon )a nykyaikainen tiede valloittaa alaa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-02-23-07
