1952-11-01-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lap in - e okuYan nero
nAIv^STETTAVASTI hymyillen ja
Klurnivalkoisinhiuksin^^"^^^
hetf^ suuri ystävärelokuvahistorian to^
- tävä Ja sorron vihomnen€harlw€h^
Iin saapui Englantiin j a Eurooppaan,
ioka otti hänet vastaan suurin, ja sydä-
: A l l i s i n juhlallisuuksin. Kahden suku-poh^
n lapsUle j a vanhemmUle Charlie
Chaplin on ilman moraalisaarnoja opet-
" tanut tavallisen kansan voittamatonta
rohkeutta, säädyllisyyttä ja toverilli-suutta,
jokainen sivistynyt maa olisi
ylpeä, jos se voisi lukea hänet kansalaisiin
».
Läpsuusvuotensa hän vietti Lontoossa
Kensington Roädin varrella Ja kävi-fcoöÄökoulunsa
Lontoon kirpeissa
nmsicialleissa. V. I9I4 hän o l i jo huomattava
elokuvakoomikko ja ^llä hetkellä,
40 vuotta myöhenmiin,hÄnen elokuvansa
ovat yhä elokuvakauden merkkitapauksia.
Jotka ovat nähÄ^t^lä- .
nenÄeisen elokuvansa "Parras^ •
Tsa"yvsan<^ W* :
. ' ' V . . . -N '
;.:, Jokaöien varmaankm^ajat|eleef: ;
vmttaja^jj^
na Ä ^ ^ S ^ t a ^ lisänä^,
öittaisiÄtä toddlisena hengen suur-
^^iöjehenäv^^^ tekeekin Amerikan ta-ip^
iiöen k i u ^ Mutta anäerikJ^aiset
' lölitiikot, amerikkalainen lehdistö ja
amerikkalaiset noitavainon harjoittaja
MtviiosikaU^ia häväisseet, tahranneet
jä vainonneet taitelijaa, Joka enenmiän
kuin kukaan muu on nostanut mainee- ,
Ä:;Hollywöodia^
Hänen 20 vuotta sitten «valmistaman*
sa elokuva "käupung^nv^ joka
äskettäm uudelleen esitetynä saavutti [
Äyan menestyksen kaikkialla niaail-viime
vuonna Y h dysvalloissa.
Kieltonsa perusteluna
«nerikkalainen elokuvasensuuri esitti
'. että Chaplin on "Icmtoolainen katupoi*
Kuiisa^a sensuuri
seM s e : C h a p l i n on kristUli-
:^°>#^fÄlaisen elämäntavan kaval-
.^taja, pyhän ^äviolii- '
jmu^Ssaan Kaksi vuotta'- aikai-
.^QÄ. senjaattori vaati, että
^lin.karkoitettaisiin; koska hän mu-
: H?!? iPl»tunut ^vaarallisen iähelle vai-
, aiuuap toinen senaattori uiidislti. vaati-r
^ J h jotta karkoitustoimenpiteisiui
voitaisiin ryhtyä. Eräät ^ r i k k ^ a i - .
«t sanomalehdet nostivat jälleen tänä
«»omia metelin vaatien Yhdysvaltain
°!öss^ muuttuu tahmean ^
pajuksi nesteeksi. . ~ ' " ^ "
^ i ehkä kiinnostaa,-miten monta
ruusunkukkaa tarvitaan, jotta syntyisi
v?T"^^öljyä. Kjikkien lukumäärää
tietokirjatkaan mainitse, mutta
punaisten ruusujen terälehtiä on «pa-lyötävä
2,600 kiloa ja nralkoisten
•ttralehtien määrä on kerrassaan viisi-
^tuhatu kiloa!
.Ahkeria saavat näinollen poimijat oi-
«1, sainoinkuin kuljetusväki jartislaajat,
^ mitä ei ehditä ennen seu-
^ a a aamua tislata, on pHaila.
^garian ruusunvajelysten keskus
Ka \\ ^"^"^ i« nOOJuvulla -~
^ ^ y t i n seutu, uljaiden vuorten pU-ruusulaakso.
— O. N .
hallitusta, ettei se päästäisi Chaplinia
takaisin maahan, jos hän matkustaisi
Englantiin. Useat amerikkalaisen elä-naäntavan
edustajat ovat nimitelleet
häntä"Cockheyn roistoksi" ja kommunistiksi.
Nyttemmin Yhdysvaltain oikeuskansleri
James McGranery onkin
ilmoittanut, että Chaplinin paluu Y h dysvaltoihin
kielletään siksi, kunnes
siirtolaisviranomaiset ovat tutkineet
hänen "tapauksensa".
Oikeuskanslerin menttely on tyypillisen
alhainen ja halpa poliittinen juoni.
Ennenkuin Chaplin matkusti Yhdysvalloista
Englantiin (ollakseen läsnä uusimman
filminsä ensiesityksessä),
'myönnettiin hänelle paluulupa ja hänelle
ilmoitettim, ettei hänellä ole mitään
valkeuksia palata kotiinsa ja studioonsa.
Mutta niin pian kuin hän oli
paistunut Yhdysvalloista, määräsi oikeuskansleri
McGranery siirtolaisviranomaiset
pidättämään Chaplinin Ellis-saareila,
jos hän palaa-takaisin Yhdys-valtoihin.
TäUä hetkellä näyttää siltä,
että YMysrältam' hallstuks^n^ antama,
paluiiliii^ ei oiläiuU^; Chaplinia ' J ^ a a -
maan^^Yhdyf^a^ osoittaa^
että Y l i d y s v M t a i n ^ sitöumiikr..
set ja a^leHrjoituks^t^^^^^
tornia asiapapereita.
Miksi Yhdysvaltain taantumuksellir
set vihaavat miestä, jota koko muu
maailman kunnioittaa ja rakastaa?
Yhtenä syynä on se, ett^ Chaplm on
aina ollut Ja on inhimillisyyden puolella
sortajia ja mielipidevainoojia vastaan.
Sekä elokuvissaan^ että puheissaan hän
on ilmaissut vakaan mielipiteensä vallan
juopumusta ja rahahulluutta vastaan.
Taantumukselliset eivät pidä siitä,
että hän filmissään "Uudet ajat"
ivaili työtätekevä kansan elämän me-kanisoimista.
He pitivät vieläkin vähemmän
siitä, että hän "Diktaattorissaan"
hyökkäsi Hitlerin diktatuuria
vastaan. Huudot häntä vastaan muuttuivat
räi^ V. 1942
muiden tunnettujen miesten kanssa vaati
toisen Hntaman avaamista. Ja huudot
saavuttivat huippunsa V . 1949, jolloin
hän ialusui kannattaiyansa Pariisin
suurta rauhankon^ehssia; ja lähetti
maaihnankuululle taiteilijalle Picassolle
sähk;eep saksalaisen natsilaisuuden
vastusta^. Hans Eislcrin puolesta, mielien,'
jpnli^^^^^^^^^ oli
juuri,&koittanut m
lupisB^ti seuraavaan tapaan erkale
%?^isät^Ujätte:
"He oyat mielipuolia, mielipuolia ve-renhinapsta.
En välitä, jos he puhuvat
kommunisteista, mutta toivoisin, että he
olisivat rehellisiä. He eivät vihaa kommunisteja.
He yksinkertaisesti vihaavat
ihmisiä, jotka saattaisivat ottaa
heätä heidän rahansa."
On toinenkin syy, miksi amerikkalaiset
poliitikot ja keltainen lehdistö v i haavat
Chaplinia. Sillä vaikka hän on
40 vuoden ajan ansainnut elatuksensa
Hollywoodissa, ei hän ole hakeutunut
Amerikan kansalaiseksi, vaan on jäänyt
taipumuksiltaan englantilaiseksi, eurooppalaiseksi.
Hän on ääneltään ja maultaan yhtä
englantilainen kuin hän oli v. 1910, jolloin
hän matkusti Yhdysvaltoihin lupaavana
nuorena music-koomikkona
Fred Karnon yhtyeessä. Hän ei ole
koskas^n anonut Yhdysvaltain kansalaisuutta.
Hän pitää itsrään "maailm
a kansalaisena". Ja hanr^la ihmi-
Kun farmarit ensin veivät radion navettäqnyoU se vain he^^ itsensä
huvittamiseksi, mutta nykyään on monetta radio?oh^elmatta^
nelijalkaista kuulijakuntaakin. Asiantuntijat väittävät, että radio
vaikuttaa hyvin suuresti maitotUötantöon, thutta^^^^ m he
sanovaty että lehmät eivät pidä sinfoniamusiikista, vaan nykyaikaisesta
— siis kaiketi jazzista,: Kuvassamme Nom Garriock,
Canadan Yleisradion farmiasiain erikoistuntija,-näkyy neuvotte"
levän erään Holstein-lehmän kanssa, mistä musiikista neUjalkai-set
kuulijat pitävät.
sellä on /parempaa .oi^utta>,täl»n n i -
inoenvT Mutta-;.hän;^i ole Yhdysvaltain
kansalainenr. - T ä ^ eivät jimtarKainojea
L harjoittajat, ;anmmttnnais amerikkä^
laisen elämäntavan harrastajat voi sietää.
He pitävät sietämättömänä loukkauksena
sitä, että yleismaailmallisesti
juhlittu elokuyataiteen. luova nero on
kieltäytynyt tuimustamasta yhdysvaltalaista
elämäntapaa hakeutumaa Yh-dysvaltailn
kansalaiseksi.
Kaikesta vainosta'ja häväistyksestä
huolimatta Chaplin on jatkantit tyynesti
elokuvien valmistamista maailman
iloksi — elokuvien, jotka ovat saaneet
ihmiset nauramaan ja maailman
vähäväkiset tuntemaan, että hekin ovat
jotain ja että heidän aikansa on tuleva.
Juuri siksi maailnian mahtavat ja
noitavainojen harjoittajat vihaavat häntä.
Mutta Euroopan kansoille hän on
eräs tervetuUeimmista vieraista,^ rhikä
pitkään aikaan on astunut Amerikan-laivasta
Euroopan maan kamaralle.
leatterin
•Lokakuun 13 päivänä tuli kuluneeksi
80 vuotta isii^, kun Suonialainen Teatteri
Kaarlo Bergbohiin johtamana an^
toi' ensinunllisen Julkisen näytäntpij^'
Porissa, Vaikka Suomalaisen T^tte-rin,
nykyisen Suonien KansaSlisteatterin
syntymäpäivää juhlitaänkin inaaliskuun
2 päivänä, jolloin vastaperustettu teatteri
V. 1873 antoi ensiesityksensä pääkaupungissa
kuuluisassa Arkadiassa, on
Porin avajaisesityksellä ja koko syyskauden
jatkuneella vierailulla historijd-linen
merkityksensä nuoren suomalaisen
teatterin valmentautumisella tärkeään
tehtäväänsä.
Suomenkieliset teatteriharrastukset,
jotka elivät virkeinä varsinkin ylioppilaiden
ja sivistyneistön piirissä kansallisen
nousun vuosikynmieninä, saivat
toteutuksensa siinä piirissä. Jonka keskipisteenä
pääkaupungissa oli Kaarlo
Bergbom ja hänen sisarensa Emilie
Bergbom. Bergbomin toimesta saatiin
aikaan Aleksis Kiven "Lean? ensiesitys
toukokuun 10 p:nä 1869, josta suomenkielisen
nä3rttämötoiminnan katsotaan
saaneen alkunsa. Teatterin toteuttamista
edisti ratkaisevasti myöskin 'Bergbo-
^ nim taistelukirjoitua .''Muutamia .sano*
ja; nyk3^si^^teatteri(äQistannme" v; 18«
. 72^ Knn teatteriin perystävarkol^^
: kokuun/i2p:nä samana vu^
:. tiin, valittiin Bergt>om uuden: teatteria
johtoon.
• Bergbom ryhtyi heti toimintaan ja
kokosi näyttelij^unnan^ johon tulivat
; mm.. Oskari Vilho; August j a Aurora
Aspegren, Lydia Lagus ja Benjamiii
I^ihö. Ohjelnustoa ryhdyttiin harjoit*
tamaan, Ja vaikka vaikeuksia oli paljon,
oli syyskuun lopulla valmiina ohjelmis*
to, joka sisälsi 27 näytelmää. Selityk*
seksi on mainittava, että suomenkieliset
näy ttämöteokset olivat silloih toisen*
laatuisia kuin nykyiset kokoillan näy«
telmät. Ensi-illan ohjelmaan kuuluivat
Topeliuksen pikkunäytelmät. "Saaristossa'
'Ja "Sotavanhuksen joulu". E n simmäisten
viikkojen ohjelma käsitti
yleensä, kolme pikkunäytelmää iUässa,
. kuten Hannikaisen "Sihnänkääntäjät",
Kiven "Margareta" ja "Kihlaus",
Goethen "Sisarukset" Ja Hauptnerini
"Laululintunen".
Ensiesiintymispaikaksi valittiin Pori
ikäänkuin "harjoituskenttänä" väativaai
pääkaupunkilaisyleisöä ajatellen. Porin
teatteriharrastukset olivat vilkkaat,
~ suomenkieli siellä yleisempää; kuin pää*
kaupungissa Ja lisäksi hyvä totien valmiina.
Ensi-illasta 80 vuotta; s i t t ^ tul
i niyös niin valtava menestys^ «ttä se l i *
sHsi iimostust^jaii^öasubmaiaise^
atterin tulevaisuuteen byyättä nMtallai,
Kun menestys lisäksi Jatkui kokp syyskauden
Porissa, vierailtiin sitten Tampereella
Ja Viipurissa. Teatterityö vakiintui
Ja kokemus lisääntyi, jolloin
Bergbom seurueineen siirtjri pääkaupunkiin
ja aloitti maaliskuussa v. 1873'
toimindan vanhassa Arkadiassa. Suoma*
lajuien Teatteri oli syntynyt.
Eino Leinon patsasta
varten 2,5 milj.
Useat kansanedustajat ovat tehneet
Suomen eduskunnassa raha-asia-aloitteen,
jossa he esittävät 2,5 miljoonaa
markan suuruisen määrärahan myönnet*
tavaksi Eino Leinon Helsinkiin pystytettävän
patsaan lopullista valmistusta
varten.
Muistopatsaan valmistaminen on annettu
kuvanveistäjä L^ Lei^päsen tehtä^
vaksi. Patsas on tarkoitettu paljastettavaksi
Eino Leinon 7S-vuotisi>äwänä
.'-tfp
" ^n- » ^
- I L " ' tx"'
Hr* ti
''Ui' 1
1
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 1, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-11-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki521101 |
Description
| Title | 1952-11-01-03 |
| OCR text | lap in - e okuYan nero nAIv^STETTAVASTI hymyillen ja Klurnivalkoisinhiuksin^^"^^^ hetf^ suuri ystävärelokuvahistorian to^ - tävä Ja sorron vihomnen€harlw€h^ Iin saapui Englantiin j a Eurooppaan, ioka otti hänet vastaan suurin, ja sydä- : A l l i s i n juhlallisuuksin. Kahden suku-poh^ n lapsUle j a vanhemmUle Charlie Chaplin on ilman moraalisaarnoja opet- " tanut tavallisen kansan voittamatonta rohkeutta, säädyllisyyttä ja toverilli-suutta, jokainen sivistynyt maa olisi ylpeä, jos se voisi lukea hänet kansalaisiin ». Läpsuusvuotensa hän vietti Lontoossa Kensington Roädin varrella Ja kävi-fcoöÄökoulunsa Lontoon kirpeissa nmsicialleissa. V. I9I4 hän o l i jo huomattava elokuvakoomikko ja ^llä hetkellä, 40 vuotta myöhenmiin,hÄnen elokuvansa ovat yhä elokuvakauden merkkitapauksia. Jotka ovat nähÄ^t^lä- . nenÄeisen elokuvansa "Parras^ • Tsa"yvsan<^ W* : . ' ' V . . . -N ' ;.:, Jokaöien varmaankm^ajat|eleef: ; vmttaja^jj^ na Ä ^ ^ S ^ t a ^ lisänä^, öittaisiÄtä toddlisena hengen suur- ^^iöjehenäv^^^ tekeekin Amerikan ta-ip^ iiöen k i u ^ Mutta anäerikJ^aiset ' lölitiikot, amerikkalainen lehdistö ja amerikkalaiset noitavainon harjoittaja MtviiosikaU^ia häväisseet, tahranneet jä vainonneet taitelijaa, Joka enenmiän kuin kukaan muu on nostanut mainee- , Ä:;Hollywöodia^ Hänen 20 vuotta sitten «valmistaman* sa elokuva "käupung^nv^ joka äskettäm uudelleen esitetynä saavutti [ Äyan menestyksen kaikkialla niaail-viime vuonna Y h dysvalloissa. Kieltonsa perusteluna «nerikkalainen elokuvasensuuri esitti '. että Chaplin on "Icmtoolainen katupoi* Kuiisa^a sensuuri seM s e : C h a p l i n on kristUli- :^°>#^fÄlaisen elämäntavan kaval- .^taja, pyhän ^äviolii- ' jmu^Ssaan Kaksi vuotta'- aikai- .^QÄ. senjaattori vaati, että ^lin.karkoitettaisiin; koska hän mu- : H?!? iPl»tunut ^vaarallisen iähelle vai- , aiuuap toinen senaattori uiidislti. vaati-r ^ J h jotta karkoitustoimenpiteisiui voitaisiin ryhtyä. Eräät ^ r i k k ^ a i - . «t sanomalehdet nostivat jälleen tänä «»omia metelin vaatien Yhdysvaltain °!öss^ muuttuu tahmean ^ pajuksi nesteeksi. . ~ ' " ^ " ^ i ehkä kiinnostaa,-miten monta ruusunkukkaa tarvitaan, jotta syntyisi v?T"^^öljyä. Kjikkien lukumäärää tietokirjatkaan mainitse, mutta punaisten ruusujen terälehtiä on «pa-lyötävä 2,600 kiloa ja nralkoisten •ttralehtien määrä on kerrassaan viisi- ^tuhatu kiloa! .Ahkeria saavat näinollen poimijat oi- «1, sainoinkuin kuljetusväki jartislaajat, ^ mitä ei ehditä ennen seu- ^ a a aamua tislata, on pHaila. ^garian ruusunvajelysten keskus Ka \\ ^"^"^ i« nOOJuvulla -~ ^ ^ y t i n seutu, uljaiden vuorten pU-ruusulaakso. — O. N . hallitusta, ettei se päästäisi Chaplinia takaisin maahan, jos hän matkustaisi Englantiin. Useat amerikkalaisen elä-naäntavan edustajat ovat nimitelleet häntä"Cockheyn roistoksi" ja kommunistiksi. Nyttemmin Yhdysvaltain oikeuskansleri James McGranery onkin ilmoittanut, että Chaplinin paluu Y h dysvaltoihin kielletään siksi, kunnes siirtolaisviranomaiset ovat tutkineet hänen "tapauksensa". Oikeuskanslerin menttely on tyypillisen alhainen ja halpa poliittinen juoni. Ennenkuin Chaplin matkusti Yhdysvalloista Englantiin (ollakseen läsnä uusimman filminsä ensiesityksessä), 'myönnettiin hänelle paluulupa ja hänelle ilmoitettim, ettei hänellä ole mitään valkeuksia palata kotiinsa ja studioonsa. Mutta niin pian kuin hän oli paistunut Yhdysvalloista, määräsi oikeuskansleri McGranery siirtolaisviranomaiset pidättämään Chaplinin Ellis-saareila, jos hän palaa-takaisin Yhdys-valtoihin. TäUä hetkellä näyttää siltä, että YMysrältam' hallstuks^n^ antama, paluiiliii^ ei oiläiuU^; Chaplinia ' J ^ a a - maan^^Yhdyf^a^ osoittaa^ että Y l i d y s v M t a i n ^ sitöumiikr.. set ja a^leHrjoituks^t^^^^^ tornia asiapapereita. Miksi Yhdysvaltain taantumuksellir set vihaavat miestä, jota koko muu maailman kunnioittaa ja rakastaa? Yhtenä syynä on se, ett^ Chaplm on aina ollut Ja on inhimillisyyden puolella sortajia ja mielipidevainoojia vastaan. Sekä elokuvissaan^ että puheissaan hän on ilmaissut vakaan mielipiteensä vallan juopumusta ja rahahulluutta vastaan. Taantumukselliset eivät pidä siitä, että hän filmissään "Uudet ajat" ivaili työtätekevä kansan elämän me-kanisoimista. He pitivät vieläkin vähemmän siitä, että hän "Diktaattorissaan" hyökkäsi Hitlerin diktatuuria vastaan. Huudot häntä vastaan muuttuivat räi^ V. 1942 muiden tunnettujen miesten kanssa vaati toisen Hntaman avaamista. Ja huudot saavuttivat huippunsa V . 1949, jolloin hän ialusui kannattaiyansa Pariisin suurta rauhankon^ehssia; ja lähetti maaihnankuululle taiteilijalle Picassolle sähk;eep saksalaisen natsilaisuuden vastusta^. Hans Eislcrin puolesta, mielien,' jpnli^^^^^^^^^ oli juuri,&koittanut m lupisB^ti seuraavaan tapaan erkale %?^isät^Ujätte: "He oyat mielipuolia, mielipuolia ve-renhinapsta. En välitä, jos he puhuvat kommunisteista, mutta toivoisin, että he olisivat rehellisiä. He eivät vihaa kommunisteja. He yksinkertaisesti vihaavat ihmisiä, jotka saattaisivat ottaa heätä heidän rahansa." On toinenkin syy, miksi amerikkalaiset poliitikot ja keltainen lehdistö v i haavat Chaplinia. Sillä vaikka hän on 40 vuoden ajan ansainnut elatuksensa Hollywoodissa, ei hän ole hakeutunut Amerikan kansalaiseksi, vaan on jäänyt taipumuksiltaan englantilaiseksi, eurooppalaiseksi. Hän on ääneltään ja maultaan yhtä englantilainen kuin hän oli v. 1910, jolloin hän matkusti Yhdysvaltoihin lupaavana nuorena music-koomikkona Fred Karnon yhtyeessä. Hän ei ole koskas^n anonut Yhdysvaltain kansalaisuutta. Hän pitää itsrään "maailm a kansalaisena". Ja hanr^la ihmi- Kun farmarit ensin veivät radion navettäqnyoU se vain he^^ itsensä huvittamiseksi, mutta nykyään on monetta radio?oh^elmatta^ nelijalkaista kuulijakuntaakin. Asiantuntijat väittävät, että radio vaikuttaa hyvin suuresti maitotUötantöon, thutta^^^^ m he sanovaty että lehmät eivät pidä sinfoniamusiikista, vaan nykyaikaisesta — siis kaiketi jazzista,: Kuvassamme Nom Garriock, Canadan Yleisradion farmiasiain erikoistuntija,-näkyy neuvotte" levän erään Holstein-lehmän kanssa, mistä musiikista neUjalkai-set kuulijat pitävät. sellä on /parempaa .oi^utta>,täl»n n i - inoenvT Mutta-;.hän;^i ole Yhdysvaltain kansalainenr. - T ä ^ eivät jimtarKainojea L harjoittajat, ;anmmttnnais amerikkä^ laisen elämäntavan harrastajat voi sietää. He pitävät sietämättömänä loukkauksena sitä, että yleismaailmallisesti juhlittu elokuyataiteen. luova nero on kieltäytynyt tuimustamasta yhdysvaltalaista elämäntapaa hakeutumaa Yh-dysvaltailn kansalaiseksi. Kaikesta vainosta'ja häväistyksestä huolimatta Chaplin on jatkantit tyynesti elokuvien valmistamista maailman iloksi — elokuvien, jotka ovat saaneet ihmiset nauramaan ja maailman vähäväkiset tuntemaan, että hekin ovat jotain ja että heidän aikansa on tuleva. Juuri siksi maailnian mahtavat ja noitavainojen harjoittajat vihaavat häntä. Mutta Euroopan kansoille hän on eräs tervetuUeimmista vieraista,^ rhikä pitkään aikaan on astunut Amerikan-laivasta Euroopan maan kamaralle. leatterin •Lokakuun 13 päivänä tuli kuluneeksi 80 vuotta isii^, kun Suonialainen Teatteri Kaarlo Bergbohiin johtamana an^ toi' ensinunllisen Julkisen näytäntpij^' Porissa, Vaikka Suomalaisen T^tte-rin, nykyisen Suonien KansaSlisteatterin syntymäpäivää juhlitaänkin inaaliskuun 2 päivänä, jolloin vastaperustettu teatteri V. 1873 antoi ensiesityksensä pääkaupungissa kuuluisassa Arkadiassa, on Porin avajaisesityksellä ja koko syyskauden jatkuneella vierailulla historijd-linen merkityksensä nuoren suomalaisen teatterin valmentautumisella tärkeään tehtäväänsä. Suomenkieliset teatteriharrastukset, jotka elivät virkeinä varsinkin ylioppilaiden ja sivistyneistön piirissä kansallisen nousun vuosikynmieninä, saivat toteutuksensa siinä piirissä. Jonka keskipisteenä pääkaupungissa oli Kaarlo Bergbom ja hänen sisarensa Emilie Bergbom. Bergbomin toimesta saatiin aikaan Aleksis Kiven "Lean? ensiesitys toukokuun 10 p:nä 1869, josta suomenkielisen nä3rttämötoiminnan katsotaan saaneen alkunsa. Teatterin toteuttamista edisti ratkaisevasti myöskin 'Bergbo- ^ nim taistelukirjoitua .''Muutamia .sano* ja; nyk3^si^^teatteri(äQistannme" v; 18« . 72^ Knn teatteriin perystävarkol^^ : kokuun/i2p:nä samana vu^ :. tiin, valittiin Bergt>om uuden: teatteria johtoon. • Bergbom ryhtyi heti toimintaan ja kokosi näyttelij^unnan^ johon tulivat ; mm.. Oskari Vilho; August j a Aurora Aspegren, Lydia Lagus ja Benjamiii I^ihö. Ohjelnustoa ryhdyttiin harjoit* tamaan, Ja vaikka vaikeuksia oli paljon, oli syyskuun lopulla valmiina ohjelmis* to, joka sisälsi 27 näytelmää. Selityk* seksi on mainittava, että suomenkieliset näy ttämöteokset olivat silloih toisen* laatuisia kuin nykyiset kokoillan näy« telmät. Ensi-illan ohjelmaan kuuluivat Topeliuksen pikkunäytelmät. "Saaristossa' 'Ja "Sotavanhuksen joulu". E n simmäisten viikkojen ohjelma käsitti yleensä, kolme pikkunäytelmää iUässa, . kuten Hannikaisen "Sihnänkääntäjät", Kiven "Margareta" ja "Kihlaus", Goethen "Sisarukset" Ja Hauptnerini "Laululintunen". Ensiesiintymispaikaksi valittiin Pori ikäänkuin "harjoituskenttänä" väativaai pääkaupunkilaisyleisöä ajatellen. Porin teatteriharrastukset olivat vilkkaat, ~ suomenkieli siellä yleisempää; kuin pää* kaupungissa Ja lisäksi hyvä totien valmiina. Ensi-illasta 80 vuotta; s i t t ^ tul i niyös niin valtava menestys^ «ttä se l i * sHsi iimostust^jaii^öasubmaiaise^ atterin tulevaisuuteen byyättä nMtallai, Kun menestys lisäksi Jatkui kokp syyskauden Porissa, vierailtiin sitten Tampereella Ja Viipurissa. Teatterityö vakiintui Ja kokemus lisääntyi, jolloin Bergbom seurueineen siirtjri pääkaupunkiin ja aloitti maaliskuussa v. 1873' toimindan vanhassa Arkadiassa. Suoma* lajuien Teatteri oli syntynyt. Eino Leinon patsasta varten 2,5 milj. Useat kansanedustajat ovat tehneet Suomen eduskunnassa raha-asia-aloitteen, jossa he esittävät 2,5 miljoonaa markan suuruisen määrärahan myönnet* tavaksi Eino Leinon Helsinkiin pystytettävän patsaan lopullista valmistusta varten. Muistopatsaan valmistaminen on annettu kuvanveistäjä L^ Lei^päsen tehtä^ vaksi. Patsas on tarkoitettu paljastettavaksi Eino Leinon 7S-vuotisi>äwänä .'-tfp " ^n- » ^ - I L " ' tx"' Hr* ti ''Ui' 1 1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-01-03
