Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 24, 1942

              1942 \
il
M
m
'iii
/
TUausliImiat:
92,00
.......................... wo
^50
Yhdysvaltoihin; ..
•«• •.». (2*50
»• • • • • • • ••• _-'i»4iO"
Suomeen ja muualle ulkomaiUe:
6 kk i.65
fqnoklr^ällista luettavaa kaikiltakin
4siamiehllle xnygiuieta^q r29 prosen-
Unpalköo.
. l^fSntftkää ^siamtesvältn^itä jo tft-
ILMOITUSHINNAT: Kirjeenvpihto-llmoitukset
$1,00 kerta. Av«?la-t,oon
^enQelt|e onnentoivotukset 40c palsta-tuurna
Ni|neiimuuttoilraoitukset 50c
keitv $1;60 kolme kei^a. ^^lätymä-ilmoiti^
kset ^l.ÖO kerta, $2.00 kolme ker­taa,
^uolemänilmpltukset $2.00 kerta,
POc li^ii^iksu Mtt^&liauseeita tai miiistD-vär
§yltä. Halutaan tietää- ja ospiteilr
mbitukseft "*0c palstatuuma. — Tflapäis-
Umbittajie'* on vaaötttaessa lähetettävä
Jliiapitusm8'tsu etukäteen.
Yleiset ilmoitushinnat 40c palstatuu-tna.
Ihno£tns, joka (Mutikaistaan neljä-kertaa
samanlaisena 30c palstatuuma.
Alin' ilmoitushinta 90c paistatuuma,
4ifsrt& ilmoittaessa.
firikoisista ilmoitushinnoista voi tier
äuStelra tämän lehden kbrittorlstn.
iCustaintaja:: VapaiuB ä^blisiitng Co.
lUtd. ' ,
toimittaja A. PäiVfÖ.
Toimitusneuvosto. J. Jäms, Rauha
m&ki, iHilja Aiio, C. Suksi, ^tet
^Kaustinen, Aili Malm, Margit Laaksc|
"Yrjö Balvo ja Jalmar 'Saari.
' IJekkitn taljntui «irjattuksei osoir
teetava:
Yhdysvaltain presidentin vaimo,
Mrs. Eleanor Roosevelt, varmaan on
ansainnut itselleen erikoisen paikan
niiden monien keskuudessa, jotka o-vat
olleet hänen asemassaan, Valkoi­sen
talon rouvana. Hän ei ole seu-
"Miksikä poikasi eivät vöi elää kur
ten toiset amerikäläiset
Olen kuullut"että te Ja i^Ir. Roose­velt
todellisuudessa olette erossa,
mutta asutte yhdessä vain siitä syys­tä
että vältätte skandaalia. Olkaa
rannut toisia presidentin vaimoja sii- -hyvä ja vastatkaa,
nä että:öKsi vetäytynyt kokonaan si- 'jQnko Mr, Roosevelt juutalaista
vuunjuikisesta elämästä. Päinvas- sukujuurta? Täi miksi hän suosii
toin, hän on Mtä mieltä että hänellä mainittua rotua?"
ottaa aktiivisesti - osaa niin kausi?"
moniiii eri toimiin että o^ !nahd<)t<«it^ Sanomaiehitiraportte^
e«jd^ersi mm »u; ois4toa«ai npiuittäa ^ Kkaai^K^KVi'a^.- —laTiäilalä . paksunahkais•'i^n'n:a:- -/'r—i"h""mici.i..s.-i^nf.^ät^.
hetkeUä hänen kaikista tärkdn toi- ^^^i^ hea?€3dii kysymyk^^
mensa on johtaa siyi'ö ^olust"u stoi- joita jätetään Mrs, Roosey^tffle vas-mistoa
Washingtomssa New ¥oikin
pormestarin, I^Ctiardiaai/kaJissa.
Mrs. Roosevelt on laajalö ttrafiettu
puhuja ja puhuu efekä useammin kuin
taftavaksi, kutoi yiläplevat, -ovat sää-dyilisyydeo
ala^uöleäla. Saaömaleh^
timi^et haittsavat h^n^tä selostusta,
inifcakä hän vastaa tuöHaisiin kysy-
J?/>. Box «9
Selvää on, ^ttä jokapäivöhPenjteh-täviensä
ja 4moUensa ohella jakatse»
huomio on fkirntynyt sotaan. Selvää
on myöikhi, ^tä murin osa canadan-suomtUaisista
iomoo demofataattisten
inUolaisten voittoa, f<awlimatta siitä
missä usentoesia entitten kotimaam-
"me, hakoteiltä kulkevan hiälitiiksensa
kaiuta, tähän sot^ian näkyen on. (Su-miehensä,
presiaentii » o o s e i ^ . .|>5ai- ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ ^ ovat suorastaan tör-den
monien totouensa J a ipiaihu^
kojen ohella 3^1rs. Roosevelt ker%^
kirjoittamiaan päivisin saaomailöhfci-palstan,
lökuisiä fcigaituksia aaka-kauskirjoihin
!ja ;pää|iB ipHfcteefcsi on
ehtinyt kirjoittamaan «Tätmiäkertaösa.
Ja on 3Buistetta»'a ebtä hänen «»dlvöÖi-suutiensa
'V:a^Ifcoisen lal,Qn srcjuvitna «(J-vat
raskaat.
Monet jiaiset ja imiebetkm, -varsin­kin
Nev^v JöeaEin «ihiEilKseit^ jpitäväl;
suurta melua Mrs. RooseMfiltista. Mo­net
illat ^hienoston fceskmidessa t ä y t e ­tään
hiinenarvosftelutrnsa. Miorfeta ar­vosteluista
ibueiliraatta Mrs. Roosevelt
jatkaa aktiivista elämäänsä , suurella
innolla:
Ne, jotka ovat •tavanneet Äirs. vRoo-seveltin
kertovat lettä hän on kerras­saan
miellyttävä ihminen vailla min­käänlaista
teeskenteleväisyyttä ja
turhaa ylpeyttä. Hän on niin luon­nollinen
ihniinen kuiri Ihminen voi ol­la,
joten hänen seurassaan tavallinen
ihminen ei ole laisinkaan ymmällä.
Ladies Home Journalissa, naisten
aikakausjulkaisussa, Mrs. Roosevelt
Hän selosti «ttä ihmiset lekevät
ky«yjEQj^k«iiä «ik^ km. todeJla iialua vat
tietää ja siksi kiun iiaiuayat tietää
iBJac&aäaisen vastaidvse^ Ihenkilö
antaa.
Härielle saoEiatJtHu goi kysy-ijnystetn
^olevan sellajiaia »fifetä^^aljasta-vät
prm.&tE0ti^S^^ ^poliittis­ien
Yöllisten olevan takana
3?|ril:^iiBn «aada pr^^^oitin ihu^
v^oon, Tlhän Mrs. S:Q©aev«lt vas-itasi;
"Jfös iky^royfcseen svÄStatgan re-iMfffisesti^
ei äle (BEufcä m ^kysyjän
tarkoitus."
ridlinen totuus, jolle on tttrka etsiä
kiertoteitä.) Mutta suurissa asioissa joka ikuiikausi vastaa JiHy&yHiyksiin,
on yb^ntettävä pienetkin voimat ja JQ^ta iiäBelle «aifeeiään, ja monet iy-anneitava
ioiveille pontta käytän- fiymyksistä ovat törkeitä, j£)pa Jiävytr
iällisellä tpiminnalla. Tätä silmällä tämiäfcin. Mutta siitä huolimatta
pitä^i on äskettäin Jcrustettn Suo- ^än vastaa niihin.
nfolgis-Canadqlaistcn Dempkraattien Viimeisen kolmen kuukauden ai-
JJiHo, lyhennettynä SCDL, joka fcana, esimerkiksi, häneltä on kysytty ^^P^ maitoa. Koteias kir-
- näyttää, saavan hyvän kamujtuksen. nijn. seuraaoa asioita: samalta naiselta muutama päivä
Viime lauantain Vapaudessa julkgis-kirjeenvaihtonsa
on laaja.
Lukuisat ihmiset kirjoittavat hänelle
probleemeistaan ja pyytävät häneltä
apua. Hän kerran tällaisen kirjeen­vaihdon
avulla yhdisti isän, joka oli
jättänyt, perheensä, jälleen perheensä
kanssa. Hän on lainannut t:^haa ma­doille
ihmisille jotka voivat raaksaa
velkansa, nurtta voivat jatJtää njäksa-raattafcin.
Mrs. Rooseveltilla -on monta haus­kaa
feasfcua kokemuksistaan. Kaik-'
fc«ia suosituin on kertoraus naisesta,
joka halusi ottolapsen. Muutamaa
päivää myöhemmin sama nainen kär-joitti
sapoen, >että jos hän saa tahto-manisa
lapsen, hän tarviisee lehmän,
mm sihteeri P. 3Ierta^ iirjoi- „„;^-„ „ ..^ ^
m. j^sta lamamme ,oUcim^kcht,a ^^^^^.^^^
myöhemmin, kertoi «ttä jos han saa
lehmän hän tarvitsee sähköjä^kaapin,
että voi maidon säilyttää.
selventämään yJidistyksen tarkoitusta
ja ttdkitsemäan sen^ piitä mekin ka­luaisimme
sen johdosta sanoa..
' "T-iimiän Li^a perustavan kokouk'
^e» vetoomus canadan-suomalaisille
määrittelee lyhyesti nykyh^ken tär­keimmät
tehtävät. Sääniäjm esipuhe
ta hyökkäyksen uhkasta, jotta ihmis-. Roosevelt selittää että vas-kunnan
ei tarvitse jatkuvasti elää SO- ^^^"^^'^ näihin kysymyksiin, joita
danyaaran alaisuudessa, vaan saa
käydä rauhalliseen rakennustyöhön
luomaan onnellisetnpaa olotilaa kai­kille
thmi^Ue*\
^'Kansalainenf niissä kotisi — ma-itf^
ga: ^*JIifler ja hänen edmtamäim l^äa majasi -^lien^ uutis-häneHe
tehdään, hän auttaa Amerir
kan iansan yhtenäisyyttä.
Olkoon henkilön poliittinen mieli-pidet
mikä tahans^, jos hän on rehel­linen,
hänen täytyy myöntää, että
V'alkoisessa talossa hykyään asustaa
kyvykäs nainen, joka on saavuttanut
kuolemattoman maineen ¥lufysval-tam
presidenttien rouvien joukossa
— S. S.
natsi-Jasismi" on koko ihmiskunnan rai-^äi^sejt viefen^^ kaivoksen lähei-
:Pä^'hallincn," Siis natsi-Saksan jq .Syyäessä, taikaijfpungissa — ehkä väin
sen liittolaisten ^*wiöiwm£?» on mei- '^eidän jokaisen parJiäim-iiä^
sHuri^ kamaUinen velvolHs^mf P'^n tpivdäeiK. mukaista pn tehdä
teimme nyi Z^äniän Suomaiitis-Cana' l^ai^liemmf ndtsicn ja niiden liitto- ;-j-^-i-^^^^^j^^^u
mmlen pepwkraattien l^tpn tor. it^e et voi Nihi tyhjä on maailma jos siellä
Jimtuksena op y^distäl{ meidän m- l^iste^^^^^^^ ajattelee olevan vain vuo^a virtoja
kien tarmomme, että se tuljsi f>aremr .«'^^ VOpnpte tehdä paljon niiden kaupunkeja, mutta se että tiedämme
min ja voimaperäisemmin käytetyksi auttamts^^jotka^ opat rintamalla." siellä täällä olevan jonkun, joka sopii
Tyyne, kirjoitushaasteen vastates­saan,
haastaa pjtolestaan Kirsti Pit­kästä
Jacquesista ja Ivdr Karvosen
Tarmpliistii.
^mmmc horkkia Itaastajia sekä
ja ettii jokainen tutisi-kgsittämiiän
J^Ul^in valtpniipyrkimykset jq että
Bitlerin voitto^ olisi ihmiskunnan suu­rin
omtettomtfu^ * . .
yhteen kanssamme, jonka kanssa c-lämme
qänettömjnäkin, tekee meille
tämän maapallon asutuksi puutafhak-
st. Goethe.
Tässä työssä tm ^tidella latojia SUMT
rija tär^ tehtQvä eanadtmsuoma- haasteen vastaajia ja toivomme yltä
iäisten keshmdessa . . . Tällä hetkeä hyvää jatkoa. — AP.
Suurempana kuin koskaan ennen
toistuu historian e^merk^: sodalla
on rauha voiiettatn.
Velvollisuus
Bn suinkaan liene ennen käyttänyt
tuota sanaa otsikossa? Mutta vaikka
öUsinkip, niin onpahan se kyllin sisal-iörikas
sotia, asia, josta riittää sano­mista
kahdestikin.
Jokainen tietää mitä kaikkea veU
vollisuus meiltä itsekultakin vaatii—
nimittäin ne onnelliset, jotka eivät ole
tappaneet fel:pö^^^
häikäilemättömällä itsekkyydellä. Sa­noin
"onnellisef-, sillä surkuttelet ih-^
>s.^ist(L\JQka v^pä^k}pkesii pti pjsif.
\säUän;' betUäiiyt/fi^^ vSij^
lisuutensa yhteisktmtaa kohtaan, http-maanlailta,
että siinä mukana mni
hänen Mhimmäisenrakkautensakitt.
Niitä on todella paljon,- ajattelemat-^
tornia ihmisiä, jotka jonkun kuvitel­lun
päremmuuskompleksin ansiosta
Imdevat olevansa oikeutettuja vaati­maan
palveluksia palkollisiltaan ja
valittamaan, kuinka heillä on hirveäs­ti
työtä,, jos joutuvat oman paitansa
pesemään- En puhu vällasnaisista, sil­iä
he ovat loistoon syntyneet eikä
heiltä voi parempaa vaatia. Mutta
•m
kitn tavallisista koyhälistökodeida
kohoaa sellaista loistoa ja arvokkuutr
ta tavoittelevia, ihmisia, jotka tyhr
mässä vmiä^eskeisyydessään unhoUr
tavat vdlveilUmutensa rakkaita iäbim-maisen
kohtaan, niin ixitä smhit-telen...
MeMe on 4tmai mukavuutensa
ja hnvilielitt liian tärkeitä joutaako
seen ojentamsau jmtiavan kätensä
nmt kipeästi apua tarvitseville W
himmäisilleen — ja kititenkin he-va­littavat,
tiviten rdlämä on tyhjää ja ih­miset
juorufihäkdsiaf
&änkä on juifri sitä, miksi sen
luomme — joko QJattelematonta per-ftQStanssia,
joka vie elämänUtäan no­peammin
ktiip huontaampiekaan ja
vasta sitten avaa silmämme näke­mäin,
miten tylijä ja /ör/»e€/ö« an e-lämäntme
ollut, tahi .viisasta, harkit­tua'
astuntaa elämän mutkaisilla po^
luilla, joissa tienviittoina loistava^
velvolUsuus, yhteisymntärrys ja lä­himmäisenrakkaus...
Olisimme onnelr
lisiä jos sitä polkua seuraisimme,
vqikkapana V^lvoUisutts asettaisikin
joskus kuinka raskaita tehtäviä, —
sitä suurempi olisi ilomme tehtäväm­me
supritettuarnme.
SIRPA-SERKKV.
:een sain
Ma haasteen saan, kiitos vaan —
vaikka ensin, ma siitä suutun,
kun riviä ei synny paperiin
vaikka kuinka ma kynään piiutm.
Paromeetteri seisoo nollassa,
sitä ei nosta halu, ei tarmo —
mutta haasteen ma tahdon vatata,
siinä ei auta itku, ej armo.
Vaikka käteni vanhat ja väsyneet
vierovat jo kynän-vartta
ja silmien kirkkaiden edessä
on aina kuin jotakin kartta.
Ja rivit ne hyppivät niin ja näin,
tokko tolkkua vieras soiskaan.
Siksipä pyytelen tytärtain,
että auttaisi äiti-raiskaa.
Hän auttaa, kauniisti kirjoittaa
ja lAekkimua nuoreksi luulee,
ja ehkäpä hiukan odottelee,
koska taasen tyynestä tuulee.
1942
3om
, tiaalle
kirjoite
miehelli
nurhee
herat täi
le— ii
hottava
*" Ja sii
suree .
pirstalet
M aa rl m
•misei. hissansc
pyyntöä
mishahu
d ole m
Uutti
iiyrkkin,
jalkaine,
"Eroica
mistan sitten 5(
joka sä-tnisen ta
reellä, k
mitta, i
runi ihm
liiani ja ehkäpä 1
onneni, kesta syc
via koke.
lon hynv
Ecethc
kirjoituk
set uurk
kaa hän
hcita käs
Ihanas
"KoHalc
niitä klai
MuttfL
niä. Hät
rumarssi}
"Plaudite
:
Ankan
lunta, tui
ieiilä hjii
lebtivatr
tavat pili
Routai
sistyneet,
juoksee sen karva
Hiljaisi
punecna,
ja, joka
kyyristyn
jai takaii
kyydittäv
silmin. P
kaamealtc
toman su\
ja, ja ma,
ta, kohta
Mutta B
paufnnast
on vieläki
kalla XVii
kaa veljet
Cincixendi
taittunut
s is saan Vuodet
kaasta m
sairas ja kirjavina
.'.'ry 4#. i * I- " i l "