1948-09-18-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ELLA TORILLV'
^vät alussa epäselvät, sitten aina
kien ja varsin kauniiden rantojen
mä salmet ovat ainoa vesitie. jV
/älimereen.
ivostoliittoon 1941 turkhilabej
lansa sopimukset näiden salmiea
aiset ja italialaiset alukset sai.
.vitse Mustalle merelle . . . Tah-eleen
lähestyessään Bosboria.
Itäisen Sarven lahteen ja Istan-linnoitusraunioiden
keskellä ko.
5ä peittyvä Villa^Dolma-Bahisa
unto. ^ -
pahtumista rikas. Se on ^.onta
en vuosisata on painanut siiben
imaan helmi moskeijoineen. m^
i k o ''persialaisine") toreineen,
neen, joilla kuljeskelee nälkäbiä
köyhyydellään. Laiturilla on
pyytävät rahaa ja leipää. Rin-styylisen
(Beioglu)-kadunkaiis.
•
lec täydellinen kieltensekoiius.
, saksaa, arabiaa, ranskaa, es-ilbäniaa.
Täällä on eri kansalli-mutta
pääasiallisesti työläiset
uon aikana he syövät vaatimat-aan.
Tämä päivällinen käsittää
lulia.
ilaisen tyiiläi>cn a^emaa^
vyn historidd
On vaikea sanoa, milloin ihminen ke- amfiteattereissa esitettiin loisteliaita
^t)i sivistyessään niin pitkälle, että näytelmfä, jotka sivistyksellisessä suh-emistä
lk-aottcsrotttttiiiinn mmuuuukkssiikkiinn kkuuiinn tt*e>eAsascä5 eivät vetäneet. verto•ja kreikka-todistavat
nuden olleen todella valtavia
mittasuhteiltaan. K u v a C a -
racallan termistä antaa selvän käsityksen
laitoksen suuruudesta, ja kuitenkaan
Caracallan termi ei ollut suurin
' Rooman yli §00 termistä!
Roomalaisessa kylpylässä oli lämmin-ja
kylmävesialtaideri lisäksi kuumail-
- . . ^ .-it^oi-c^of; «i: * • t... ~ " m a s a u n a — ei siis meikäläinen lövly-
,i,l5lpyammeUa,jmta.Ume.^Uo^^^^ ! \ " J o u k k o e u r a s t u k s e k s i sauna, vaan kuivan ilman sauna. Vesi
. i.---.C*»öneAt v.iin sen aian Donatat. inhtm cntö iAc^\.-.^r.*'A . • . ... . ._
uissa
ja kiersi sitten höyrynä kylpyhuoneiden
seinissä ja lattiassa olevissa kanaleissa.
käfttäneet vain sen ajan pohatat, johtui siitä yleisestä rappeutumisesta, lämmitettiin suurissa höyrjpannuiss
neisemmäksi kylp-feminen muodostui nuka lopuksi vei tämän maailmanval- ja kiersi sitten hövrvnä kvlovhuoneidei
vanhojen kreikkalaisten keskuu-. lan havioön. ista
Heidän kuuluisissa gymnasiois- Taito rakentaa holveja — rooma- ^'äitä huoneita oli peräkkäin sarjassa
ukoisti suorastaan kylpytaide, laiset oppivat sen etruskeilta — teki että kylpyvieras ensin tuli sellai-pääasiassa
oli eräänlaista vesivoi- mahdolliseksi ne valtavat vesijohtolait-*
eluuaa,, jonka piti monipuolisesti ke- teet, jotka toivat miljoonakaupunkiin
ätiä ruumista. Kylpeminen sinänsä
naodostui si\'uasiaksi.
Roomalaiset, jotka taitavasti jäljität
niitä teknillisiä edistysaskeleita,
Hta vallatuissa provinsseissa oli tehty,
i saman tien paransivatkin niitä, kiin-erikoista
huomiota Kreikan
ilttuuriin. Keisariajan Rooma loikin
lykset ainutlaatuiselle aineelliselle
ykselle. Jatkuvat, menestykselli-valloitussodat
toivat valtiolle suu-rSckauksia
ja halpaa työvoimaa sokeina,
joista tehtiin orjatyöläisiä,
rit, jotka halusivat sdkaista. kan-larjosivat
leipää ja sirkushirveja.
seen huoneeseen, jossa oli suhteellisen
alhainen lämpötila, ja saattoi sitten siir-niin
paljon vettä, että roomalaiset aina kuumempaan huoneeseen. Roo-saattoivat
tuhlata sitä miltei rajatto- "^an kylpylaitokset olivat ilmaiseksi
masti. Kylpylät ja yhtämittaisesti kaikkien vapaitten roomalaisten käy-suihkuavat
kaivot, joista liikavesi sai tettävissa ja olivat samalla muutakin
juosta käyttämättömänä hukkaan, nie- kuin vain kylpylöitä: siellä miehet so-livät
suunnattomia vesimääriä. On laskettu,
että kun Pariisissa 1800-lu\^lla
yritämme rakentaa itsellemme saunan,
jos sellaiseen suinkin on mahdollisuuksia.
Roomalaisia kylpylöitä oli siis
kaikkialla pro\nnsseissa ja kun Rooman
valukunta hävisi, säilyivät nämä kylpylät.
Itämailla rupesivat ensiksi kylpemään
arabivilaiset j a myöhemmin turkkilaiset,
jotka muuttivat roomalaisen kylpy-tavan
paremmin itämaalaistä makua
vastaavaksi. Turkkilainen kylpy eroaa
roomalaisesta siinä, että kun roomalaiset
kylpiN^ät kuumassa kuivassa ^'löylyssä'",
niin turkkilaiset käyttävät kosteata
kuumaa ilmaa, siis ta\'allaan meidän
löylyämme. Lisäksi turkkilaiset
muuttivat kylpemisen täysin passiiviseksi:
kylpijä on aivan liikkumattomana
ja antaa kuuman ilman vaikuttaa.
Roomalaisten suuria altaita pidettiin
tarpeettomina ja niiden asemesta rakennettiin
pieniä kaivoja, joissa k y l -
vedenkulutus on n. S litraa henkeä kohti
vuorokaudessa, vastaavan luvun ollessa
nykyaikaisessa suurkaupungissa noin
pivat tapaamisesta, oli sitten kysymyk- pijät sattoivat istua oriiissa ajaluksis-sessä
liikeasiat tai vain pelkkä tarinoin- saan. Vasta myöhemmin kylpemiseen
ti. siellä keskusteltiin uutisista ja per- yhdistettiin hienostunut hieronta.
heasioista. Kylpylä oli paikka, jonne
kaikki menivät työn päätyttyä ennen
parisataa litraa, nousi se keisariajan päivällistä. •
Roomassa 1,000 litraan. Roomalaisia kylpylöitä perustettiin
Meidän päiviimme on säilynyt eräi- myös provinsseihin. Kaikkialle, missä
tä roomalaisten valtavista rakennuksista,
toiset, kuten Colosseum, suhteellisen
'yäempien aikojen diktaattoreilla on ehjinä. Ne herättävät nykyajan ihmi-samantapaiset
ongelmat, mutta sessä määrätynlaista kunnioitusta. Mutta
vielä suuremman kunnioituksen saavat
osakseen kuuluisat kylpylaitokset,
termit, joiden ylle on muodostunut satumainen
hohde, osaksi ehkä sen vuoksi,
että niitä on kuvattu niin ahkerasti
oli roomalaisia varuskuntia tai virka-
Kun ristiretkeilijät palasivat retkil-tään,
toivat he mukanaan kotiseuduilleen
turkkilaisen kylpemistavan, mikä
sitten säilyi yksinkertaisessa muodossa
toisten kotoisten kylpytapojen rinnalla.
Keskiajalla kylpeminen oli koko kristi-miehiä,
rakennettiin termejä, niin että kunnassa hyvin yleistä, mutta myöhem-roomalainen
saattoi tuntea olevansa ko- min kylpeminen alkoi vähitellen jäädä
tona, suoritti hän sitten palvelus- pois. osaksi noihin aikoihin Euroopassa
he eivät ole olleet-halukkaita an-anmn
kansalle kylliksi elintarpeita,
tykkejä voin asemesta, ovat he
eltaneet korvata asian sirkushuvin
valtavilla sotilasparaateilla
jättiläismäisillä mielenosoituksilla.)
ofarvikkeita jaettiin • ilmaiseksi ja
taan kaukaisessa Albionissa (Englannissa)
tai alhaalla etelässä Saharan
Rajaseuduilla. Tämä sama piirre on
havaittavissa myös meissä suoifialai-raivonneiden
kauhistuttavien kulkutautien
vuoksi. Sen ajan puutteellisesta
hygieniasta johtuen kylpylät olivat pahoja
tartunnansaantipaikkoja. 15dO-luvun
loppuolella näyttää kylpeminen
ssa, jossa valmistetaan mattoj'a. Pienissä ahtaissa ja
eissä huoneissa työskentelee vanhoja naisia ja alaikäisiä
Heidän työpäivänsä on 10—12 tuntia.
Erään kadun varrella astnimme pieneen työhuoneeseen,
kivilattialla istui 13—15 vuotiaita työläisiä, jotka sor-it,
porasivat ja pujoittelivat lankaan kaiken värisiä puu-ilmipalloja.
.alaikäiset työskentelevät 10—12 tuntia päi-mitättömän
pienestä palkasta.
Kävimme myöskin räätälien kaupunginosassa. Siellä
ne, miten aikuiset leikkaavat j a ompelevat lasten harsi-ibppaleet
yhteen. Täälläkin on sama ummehtunut, kos-
'ilma, samanlainen palkka ja samanlainen työpäivä.
On vielä työhuoneita, joiden näyteikkunat ovat loisteli-i
ja värikkäitä, mutta joissa työ on raskasta ja näännyttä-
On kysymys turkkilaisten kupariastioiden valmistajista.
E karaistaan tikareiden ja miekkojen terästä, taotaan
FPökoruja. Vyötäröön asti alastomina, savun ja käryn ym-
^ " ^ ^ alaikäiset hiovat kuparia, tinaavat, leikkaavat ku-
"«a hopeaan ja rautaan. Heidän silmänsä ovat painuneet
iho on kärventynyt kuimiuudesta.
V
MAAHAN PAINUNEITA SAVIMÖKKEJÄ
Karisastaan huonosti huolehtiva Turkin hallitus ei aina-
^ eräässä asiassa ole kovin säästeliäs — armeijan määrä-
Kahdeksankymmentä prosenttia Turkin kansasta
l^utaidottoniia, kolmessakymmenessälcolmessa tuhan-
^ Mässä ei ole kouluja, mutta samanaikaisesti maa yllä-
" öifljoona-armeijaa, jonka varustamiseen käytetään 60
^^tia valtion koko budjetista. Työläisten ja talonpoikien
^I»*ko tehdä varhaisesta nuoruudesta työtä sen sijaan, että
^^ivat opiskolla. Heidän on vaikeata päästä kansakou-
Puhumattakaan keski- tai korkeakouluista,
urkkilaisien talonpoikienkaan olot eivät ole juuri eri-mat.
Maan sisälle painuneita savimökkejä — sellai-
°n »urkkijainen kylä. Viljeltävänä on talonpojilla maata
• >^iitä huolimatta, että sitä kyllä Turkissa on. 23
^"^^ta hehtaarista viljellään vain 7'miljoonaa hehtaaria,
osa maasta on y l i 30,000 turkkilaisen tilanomistajan ja
J^"P<^ian käsissä. Monet heistä omistavat useita tu-
^^ehtaareja k.isittäviä tiloja. Maanviljelys on alkcclli-
Y ^ ..^''^''^"F^ojilta puuttuvat raaa'talouskoncet. Vielä
P^i^än.i kynnetään puuauralla, jota Turkissa kutsu-
^'•a^apan"'.
sissa: me emme liioin osaa olla ilman
Rooman kirjallisuudessa, osaksi ehkä omaa saunaamme, ja vaikutimmepa me hävinneen kokonaan niin julkisissa kyl-myös
sen vuoksi, että niiden jäännökset missä maailmankolkassa hyvänsä, aina pylöissä kuin kotioloissakin. Seuraavaa
kahta vuosisataa voidaankin pitää län-liirasta
talonpoika maksaa hänelle 3 takaisin ja antaa jo nyt
lupauksen, että tuleva sato on suuromistajan omaisuutta.
Onnettoman talonpojan oli suostuttava näihin ehtoihin, sillä
verot oli maksettava. ^
Turkissa on paljon hedelmällistä maata. Siellä kasvaa
rinnan viljakasvien kanssa puuvillaa ja tupakkaa, sillä on rikkaita
hedelmä- ja oliiviviljelyksiä, mutta siitä huolimatta
Turkki näyttää kurjalta, nälkäiseltä ja köyhältä.
"LÄNSIMAISTA DEMOKRATIAA''
Ainiaaksi on jäänyt mieleeni Turkin pääkaupungin liepeillä
tapaamani vanha talonpoika. Hänellä oli yllään leveät
roimahousut, jotka olivat paikatut kaikenvärisillä tilkuilla.
Keskustelin hänen kanssaan. Hänelläkin oli kerrottavanaan
vain surullinen tarina kärsimyksien täyttämästä elämästä, raskaasta
työstä, jota talonpojat joutuvat tekemään tilanomista-jain
hyväksi. Ei vain t ä n * talonpoika, mutta myös muut
turkkilaiset talonpojat ja työläiset ihmettelevät, miksi esimerkiksi
turkkilainen nafta ja muut maan rikkaudet, tehtaat
ja tuotantolaitokset ovat amerikkalaisen tarkkailun alaisena,
miksi turkkilaisia satamia, rautateitä ja postia johtavat
amerikkalaiset neuvojat.
Suuttumuksella puhuvat he siitä, että Turkin hallitus
lakkauttaa demokraattisia sanomalehtiä, puolueita, ammattiliittoja:
työläiset arvostelevat tällaista toimintaa latelemisena
amerikkalaisten valloittajien edessä, valloittajien, joiden
ainoana tarkoituksena on saada tuotteensa kaupaksi.
Turkkilaisissa kahviloissa, jotka palvelevat työläisten ja
talonfX)ikien "kerhoina" kuulee paljon kriitillisiä huomautuksia
Turkissa vallitsevasta järjestyksestä. "Me tarvitsemme
maata, maatalouskoneita, valtion apua" — sanovat talonpo-jt.
-Me haluamme, että lapsemme .saisivat opiskelumahdollisuudet,
tarvitsemme 8-tuntiscn työpäivän. lomia, oikeuden
perustaa ammattijärjestöjä, oikeudenmukaiset palkat, haluamme,
ettii maamme olisi vapaa", näin sanoo kansa.
Tästii ajatellaan ja puhutaan Turkin kaikissa kolkissa,
ryrkif.^sään alistamaan Turkin määräysvaltaansa amerikkalaiset
monopolistit lähettävät sinne paitsi tuotteitaan, up-
.';cereita. Istanbulissa ja l7.miris.<^a näkee paljon amerikkalaisia
laivoja, joista puretaan lentokoneita, .tykkejä ja aseita Turkin
armeijaa varten. Näin Turkista muodostuu amerikkalaisten
imi>crialisticn vasalli.
Kuinka richuukaan Turkin taantumus ja nojautuu ulkoa
V. u ^ ^ ' ^ ^ ^^^^^^ n^^mmc seuraavan koh- -- - huolimatta päivä-päivältä kasvavat
^'amaan rahat ehdolla, että jokaisesta ottamastaan
ja luji
luu vääiäiimätttimästi heille.
simaisen sivistyksen historiassa likai-simpina.
Esimerkkinä tulkoon maini-
.tuksi, että eräässä 1700-luvulla ilmestyneessä
tietosanakirjassa selitetään
suihku-sauna lääkeopilliseksi käsitteeksi!
Tosin on poikkeuksiakin. Niinpä
Pariisissa vihittiin v. 1761 tarkoitukseensa
kylpylälaiva, joka sijoitettiin Seinen
rantaan. Aluk.«;essa oli hyttejä, joi-
- h i n oli sijoitettu kylpyammeita ja suih-kulaitteita.
Tämä perustettiin kuitenkin
lähinnä "terveyskylpyläksi", sillä
peseytymistä varten toimivia kylpylöitä
pidettiin vielä täysin tarpeettomina.
Ludvig X V I ja Maria .\htoinette rakennuttivat
kylpyhuoneen moneen kuninkaalliseen
linnaan, mutta historia
ei kerro, missä määrin niitä käytettiin
kylpemiseen ny^yalkaisesa mielessä,
Antoipa eräs tunnettu pariisilainen tanssijatarkin
rakentaa itselleen kylpyhuoneen,
seikka, mikä herätti vallan tavatonta
huomiota ja antoi seurapiireissä
pitkiksi ajoiksi puheenaihetta.
Ranskan vallankumouksen aikoina v i hittiin
Pariisi-ssa kuitenkin oikea uima-kylpylä
ja suunnilleen samoihin aikoihin
alettiin kotioloissa uudelleen kylpeä.
Kun koteihin luonnolLsesti oli vaikea
ilman -muuta sijoittaa kylpyhuonetta,
suuniteltiin siirrettäviä kylpyammeita,
"baiRnoires", jotka voitiin "naamioida"
vaikkapa .«sohvaksi jne. ja jotka
.sen vuoksi voitiin siioittaa huoneistossa
minne tahansa. Yritteliäät ihmiset oc-rustivat
kylpyläyhtiöitä. jotka vuokrasivat
kvipyammeita ja myivät samalla
lämmintä vettä litrottain .
Budapest on Euroopan kaunungfista
ollut varhaisi-sta aioista .saakka s-mä
crikoisasema.s,sa, että sen ympäristö=i5ä
sijaitsevat kuumat lähteet ovat larJon-neet
mainiot mahdollisuudet kylp.^mi-secn.
Jo Rooman vallan aikana sinne
L.MANT.\LNA, SVVISKI-L^' 18 PXIVX.\X, 1948 srvu 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 18, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-09-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480918 |
Description
| Title | 1948-09-18-03 |
| OCR text | ^ELLA TORILLV' ^vät alussa epäselvät, sitten aina kien ja varsin kauniiden rantojen mä salmet ovat ainoa vesitie. jV /älimereen. ivostoliittoon 1941 turkhilabej lansa sopimukset näiden salmiea aiset ja italialaiset alukset sai. .vitse Mustalle merelle . . . Tah-eleen lähestyessään Bosboria. Itäisen Sarven lahteen ja Istan-linnoitusraunioiden keskellä ko. 5ä peittyvä Villa^Dolma-Bahisa unto. ^ - pahtumista rikas. Se on ^.onta en vuosisata on painanut siiben imaan helmi moskeijoineen. m^ i k o ''persialaisine") toreineen, neen, joilla kuljeskelee nälkäbiä köyhyydellään. Laiturilla on pyytävät rahaa ja leipää. Rin-styylisen (Beioglu)-kadunkaiis. • lec täydellinen kieltensekoiius. , saksaa, arabiaa, ranskaa, es-ilbäniaa. Täällä on eri kansalli-mutta pääasiallisesti työläiset uon aikana he syövät vaatimat-aan. Tämä päivällinen käsittää lulia. ilaisen tyiiläi>cn a^emaa^ vyn historidd On vaikea sanoa, milloin ihminen ke- amfiteattereissa esitettiin loisteliaita ^t)i sivistyessään niin pitkälle, että näytelmfä, jotka sivistyksellisessä suh-emistä lk-aottcsrotttttiiiinn mmuuuukkssiikkiinn kkuuiinn tt*e>eAsascä5 eivät vetäneet. verto•ja kreikka-todistavat nuden olleen todella valtavia mittasuhteiltaan. K u v a C a - racallan termistä antaa selvän käsityksen laitoksen suuruudesta, ja kuitenkaan Caracallan termi ei ollut suurin ' Rooman yli §00 termistä! Roomalaisessa kylpylässä oli lämmin-ja kylmävesialtaideri lisäksi kuumail- - . . ^ .-it^oi-c^of; «i: * • t... ~ " m a s a u n a — ei siis meikäläinen lövly- ,i,l5lpyammeUa,jmta.Ume.^Uo^^^^ ! \ " J o u k k o e u r a s t u k s e k s i sauna, vaan kuivan ilman sauna. Vesi . i.---.C*»öneAt v.iin sen aian Donatat. inhtm cntö iAc^\.-.^r.*'A . • . ... . ._ uissa ja kiersi sitten höyrynä kylpyhuoneiden seinissä ja lattiassa olevissa kanaleissa. käfttäneet vain sen ajan pohatat, johtui siitä yleisestä rappeutumisesta, lämmitettiin suurissa höyrjpannuiss neisemmäksi kylp-feminen muodostui nuka lopuksi vei tämän maailmanval- ja kiersi sitten hövrvnä kvlovhuoneidei vanhojen kreikkalaisten keskuu-. lan havioön. ista Heidän kuuluisissa gymnasiois- Taito rakentaa holveja — rooma- ^'äitä huoneita oli peräkkäin sarjassa ukoisti suorastaan kylpytaide, laiset oppivat sen etruskeilta — teki että kylpyvieras ensin tuli sellai-pääasiassa oli eräänlaista vesivoi- mahdolliseksi ne valtavat vesijohtolait-* eluuaa,, jonka piti monipuolisesti ke- teet, jotka toivat miljoonakaupunkiin ätiä ruumista. Kylpeminen sinänsä naodostui si\'uasiaksi. Roomalaiset, jotka taitavasti jäljität niitä teknillisiä edistysaskeleita, Hta vallatuissa provinsseissa oli tehty, i saman tien paransivatkin niitä, kiin-erikoista huomiota Kreikan ilttuuriin. Keisariajan Rooma loikin lykset ainutlaatuiselle aineelliselle ykselle. Jatkuvat, menestykselli-valloitussodat toivat valtiolle suu-rSckauksia ja halpaa työvoimaa sokeina, joista tehtiin orjatyöläisiä, rit, jotka halusivat sdkaista. kan-larjosivat leipää ja sirkushirveja. seen huoneeseen, jossa oli suhteellisen alhainen lämpötila, ja saattoi sitten siir-niin paljon vettä, että roomalaiset aina kuumempaan huoneeseen. Roo-saattoivat tuhlata sitä miltei rajatto- "^an kylpylaitokset olivat ilmaiseksi masti. Kylpylät ja yhtämittaisesti kaikkien vapaitten roomalaisten käy-suihkuavat kaivot, joista liikavesi sai tettävissa ja olivat samalla muutakin juosta käyttämättömänä hukkaan, nie- kuin vain kylpylöitä: siellä miehet so-livät suunnattomia vesimääriä. On laskettu, että kun Pariisissa 1800-lu\^lla yritämme rakentaa itsellemme saunan, jos sellaiseen suinkin on mahdollisuuksia. Roomalaisia kylpylöitä oli siis kaikkialla pro\nnsseissa ja kun Rooman valukunta hävisi, säilyivät nämä kylpylät. Itämailla rupesivat ensiksi kylpemään arabivilaiset j a myöhemmin turkkilaiset, jotka muuttivat roomalaisen kylpy-tavan paremmin itämaalaistä makua vastaavaksi. Turkkilainen kylpy eroaa roomalaisesta siinä, että kun roomalaiset kylpiN^ät kuumassa kuivassa ^'löylyssä'", niin turkkilaiset käyttävät kosteata kuumaa ilmaa, siis ta\'allaan meidän löylyämme. Lisäksi turkkilaiset muuttivat kylpemisen täysin passiiviseksi: kylpijä on aivan liikkumattomana ja antaa kuuman ilman vaikuttaa. Roomalaisten suuria altaita pidettiin tarpeettomina ja niiden asemesta rakennettiin pieniä kaivoja, joissa k y l - vedenkulutus on n. S litraa henkeä kohti vuorokaudessa, vastaavan luvun ollessa nykyaikaisessa suurkaupungissa noin pivat tapaamisesta, oli sitten kysymyk- pijät sattoivat istua oriiissa ajaluksis-sessä liikeasiat tai vain pelkkä tarinoin- saan. Vasta myöhemmin kylpemiseen ti. siellä keskusteltiin uutisista ja per- yhdistettiin hienostunut hieronta. heasioista. Kylpylä oli paikka, jonne kaikki menivät työn päätyttyä ennen parisataa litraa, nousi se keisariajan päivällistä. • Roomassa 1,000 litraan. Roomalaisia kylpylöitä perustettiin Meidän päiviimme on säilynyt eräi- myös provinsseihin. Kaikkialle, missä tä roomalaisten valtavista rakennuksista, toiset, kuten Colosseum, suhteellisen 'yäempien aikojen diktaattoreilla on ehjinä. Ne herättävät nykyajan ihmi-samantapaiset ongelmat, mutta sessä määrätynlaista kunnioitusta. Mutta vielä suuremman kunnioituksen saavat osakseen kuuluisat kylpylaitokset, termit, joiden ylle on muodostunut satumainen hohde, osaksi ehkä sen vuoksi, että niitä on kuvattu niin ahkerasti oli roomalaisia varuskuntia tai virka- Kun ristiretkeilijät palasivat retkil-tään, toivat he mukanaan kotiseuduilleen turkkilaisen kylpemistavan, mikä sitten säilyi yksinkertaisessa muodossa toisten kotoisten kylpytapojen rinnalla. Keskiajalla kylpeminen oli koko kristi-miehiä, rakennettiin termejä, niin että kunnassa hyvin yleistä, mutta myöhem-roomalainen saattoi tuntea olevansa ko- min kylpeminen alkoi vähitellen jäädä tona, suoritti hän sitten palvelus- pois. osaksi noihin aikoihin Euroopassa he eivät ole olleet-halukkaita an-anmn kansalle kylliksi elintarpeita, tykkejä voin asemesta, ovat he eltaneet korvata asian sirkushuvin valtavilla sotilasparaateilla jättiläismäisillä mielenosoituksilla.) ofarvikkeita jaettiin • ilmaiseksi ja taan kaukaisessa Albionissa (Englannissa) tai alhaalla etelässä Saharan Rajaseuduilla. Tämä sama piirre on havaittavissa myös meissä suoifialai-raivonneiden kauhistuttavien kulkutautien vuoksi. Sen ajan puutteellisesta hygieniasta johtuen kylpylät olivat pahoja tartunnansaantipaikkoja. 15dO-luvun loppuolella näyttää kylpeminen ssa, jossa valmistetaan mattoj'a. Pienissä ahtaissa ja eissä huoneissa työskentelee vanhoja naisia ja alaikäisiä Heidän työpäivänsä on 10—12 tuntia. Erään kadun varrella astnimme pieneen työhuoneeseen, kivilattialla istui 13—15 vuotiaita työläisiä, jotka sor-it, porasivat ja pujoittelivat lankaan kaiken värisiä puu-ilmipalloja. .alaikäiset työskentelevät 10—12 tuntia päi-mitättömän pienestä palkasta. Kävimme myöskin räätälien kaupunginosassa. Siellä ne, miten aikuiset leikkaavat j a ompelevat lasten harsi-ibppaleet yhteen. Täälläkin on sama ummehtunut, kos- 'ilma, samanlainen palkka ja samanlainen työpäivä. On vielä työhuoneita, joiden näyteikkunat ovat loisteli-i ja värikkäitä, mutta joissa työ on raskasta ja näännyttä- On kysymys turkkilaisten kupariastioiden valmistajista. E karaistaan tikareiden ja miekkojen terästä, taotaan FPökoruja. Vyötäröön asti alastomina, savun ja käryn ym- ^ " ^ ^ alaikäiset hiovat kuparia, tinaavat, leikkaavat ku- "«a hopeaan ja rautaan. Heidän silmänsä ovat painuneet iho on kärventynyt kuimiuudesta. V MAAHAN PAINUNEITA SAVIMÖKKEJÄ Karisastaan huonosti huolehtiva Turkin hallitus ei aina- ^ eräässä asiassa ole kovin säästeliäs — armeijan määrä- Kahdeksankymmentä prosenttia Turkin kansasta l^utaidottoniia, kolmessakymmenessälcolmessa tuhan- ^ Mässä ei ole kouluja, mutta samanaikaisesti maa yllä- " öifljoona-armeijaa, jonka varustamiseen käytetään 60 ^^tia valtion koko budjetista. Työläisten ja talonpoikien ^I»*ko tehdä varhaisesta nuoruudesta työtä sen sijaan, että ^^ivat opiskolla. Heidän on vaikeata päästä kansakou- Puhumattakaan keski- tai korkeakouluista, urkkilaisien talonpoikienkaan olot eivät ole juuri eri-mat. Maan sisälle painuneita savimökkejä — sellai- °n »urkkijainen kylä. Viljeltävänä on talonpojilla maata • >^iitä huolimatta, että sitä kyllä Turkissa on. 23 ^"^^ta hehtaarista viljellään vain 7'miljoonaa hehtaaria, osa maasta on y l i 30,000 turkkilaisen tilanomistajan ja J^"P<^ian käsissä. Monet heistä omistavat useita tu- ^^ehtaareja k.isittäviä tiloja. Maanviljelys on alkcclli- Y ^ ..^''^''^"F^ojilta puuttuvat raaa'talouskoncet. Vielä P^i^än.i kynnetään puuauralla, jota Turkissa kutsu- ^'•a^apan"'. sissa: me emme liioin osaa olla ilman Rooman kirjallisuudessa, osaksi ehkä omaa saunaamme, ja vaikutimmepa me hävinneen kokonaan niin julkisissa kyl-myös sen vuoksi, että niiden jäännökset missä maailmankolkassa hyvänsä, aina pylöissä kuin kotioloissakin. Seuraavaa kahta vuosisataa voidaankin pitää län-liirasta talonpoika maksaa hänelle 3 takaisin ja antaa jo nyt lupauksen, että tuleva sato on suuromistajan omaisuutta. Onnettoman talonpojan oli suostuttava näihin ehtoihin, sillä verot oli maksettava. ^ Turkissa on paljon hedelmällistä maata. Siellä kasvaa rinnan viljakasvien kanssa puuvillaa ja tupakkaa, sillä on rikkaita hedelmä- ja oliiviviljelyksiä, mutta siitä huolimatta Turkki näyttää kurjalta, nälkäiseltä ja köyhältä. "LÄNSIMAISTA DEMOKRATIAA'' Ainiaaksi on jäänyt mieleeni Turkin pääkaupungin liepeillä tapaamani vanha talonpoika. Hänellä oli yllään leveät roimahousut, jotka olivat paikatut kaikenvärisillä tilkuilla. Keskustelin hänen kanssaan. Hänelläkin oli kerrottavanaan vain surullinen tarina kärsimyksien täyttämästä elämästä, raskaasta työstä, jota talonpojat joutuvat tekemään tilanomista-jain hyväksi. Ei vain t ä n * talonpoika, mutta myös muut turkkilaiset talonpojat ja työläiset ihmettelevät, miksi esimerkiksi turkkilainen nafta ja muut maan rikkaudet, tehtaat ja tuotantolaitokset ovat amerikkalaisen tarkkailun alaisena, miksi turkkilaisia satamia, rautateitä ja postia johtavat amerikkalaiset neuvojat. Suuttumuksella puhuvat he siitä, että Turkin hallitus lakkauttaa demokraattisia sanomalehtiä, puolueita, ammattiliittoja: työläiset arvostelevat tällaista toimintaa latelemisena amerikkalaisten valloittajien edessä, valloittajien, joiden ainoana tarkoituksena on saada tuotteensa kaupaksi. Turkkilaisissa kahviloissa, jotka palvelevat työläisten ja talonfX)ikien "kerhoina" kuulee paljon kriitillisiä huomautuksia Turkissa vallitsevasta järjestyksestä. "Me tarvitsemme maata, maatalouskoneita, valtion apua" — sanovat talonpo-jt. -Me haluamme, että lapsemme .saisivat opiskelumahdollisuudet, tarvitsemme 8-tuntiscn työpäivän. lomia, oikeuden perustaa ammattijärjestöjä, oikeudenmukaiset palkat, haluamme, ettii maamme olisi vapaa", näin sanoo kansa. Tästii ajatellaan ja puhutaan Turkin kaikissa kolkissa, ryrkif.^sään alistamaan Turkin määräysvaltaansa amerikkalaiset monopolistit lähettävät sinne paitsi tuotteitaan, up- .';cereita. Istanbulissa ja l7.miris.<^a näkee paljon amerikkalaisia laivoja, joista puretaan lentokoneita, .tykkejä ja aseita Turkin armeijaa varten. Näin Turkista muodostuu amerikkalaisten imi>crialisticn vasalli. Kuinka richuukaan Turkin taantumus ja nojautuu ulkoa V. u ^ ^ ' ^ ^ ^^^^^^ n^^mmc seuraavan koh- -- - huolimatta päivä-päivältä kasvavat ^'amaan rahat ehdolla, että jokaisesta ottamastaan ja luji luu vääiäiimätttimästi heille. simaisen sivistyksen historiassa likai-simpina. Esimerkkinä tulkoon maini- .tuksi, että eräässä 1700-luvulla ilmestyneessä tietosanakirjassa selitetään suihku-sauna lääkeopilliseksi käsitteeksi! Tosin on poikkeuksiakin. Niinpä Pariisissa vihittiin v. 1761 tarkoitukseensa kylpylälaiva, joka sijoitettiin Seinen rantaan. Aluk.«;essa oli hyttejä, joi- - h i n oli sijoitettu kylpyammeita ja suih-kulaitteita. Tämä perustettiin kuitenkin lähinnä "terveyskylpyläksi", sillä peseytymistä varten toimivia kylpylöitä pidettiin vielä täysin tarpeettomina. Ludvig X V I ja Maria .\htoinette rakennuttivat kylpyhuoneen moneen kuninkaalliseen linnaan, mutta historia ei kerro, missä määrin niitä käytettiin kylpemiseen ny^yalkaisesa mielessä, Antoipa eräs tunnettu pariisilainen tanssijatarkin rakentaa itselleen kylpyhuoneen, seikka, mikä herätti vallan tavatonta huomiota ja antoi seurapiireissä pitkiksi ajoiksi puheenaihetta. Ranskan vallankumouksen aikoina v i hittiin Pariisi-ssa kuitenkin oikea uima-kylpylä ja suunnilleen samoihin aikoihin alettiin kotioloissa uudelleen kylpeä. Kun koteihin luonnolLsesti oli vaikea ilman -muuta sijoittaa kylpyhuonetta, suuniteltiin siirrettäviä kylpyammeita, "baiRnoires", jotka voitiin "naamioida" vaikkapa .«sohvaksi jne. ja jotka .sen vuoksi voitiin siioittaa huoneistossa minne tahansa. Yritteliäät ihmiset oc-rustivat kylpyläyhtiöitä. jotka vuokrasivat kvipyammeita ja myivät samalla lämmintä vettä litrottain . Budapest on Euroopan kaunungfista ollut varhaisi-sta aioista .saakka s-mä crikoisasema.s,sa, että sen ympäristö=i5ä sijaitsevat kuumat lähteet ovat larJon-neet mainiot mahdollisuudet kylp.^mi-secn. Jo Rooman vallan aikana sinne L.MANT.\LNA, SVVISKI-L^' 18 PXIVX.\X, 1948 srvu 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-09-18-03
