1953-12-05-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI
49 — Voi. XVIII vuosikerta
'Korven kasvatti" esiintyi
Sudburyssa -
Viime sunnuntai-iltana esitettiin Sud-burjTi
Finnish-haalilla reipas jtukkilais-jäytelmä
"Korven kasvatti". Esitys
sujui verraten hyvin ja salintäyteinen
yleisöjoukko oli verraten tyyt3^äinen
siihen. ^
Näytelmä on kuvaus Suomeö poijo-lan
tukkilaiselämästä ja se kuVaa hyvän
ja pahan v ä l i s t ä taistelua. Näyttelijät
tuntuivat olleen kiintyneet osiinsa,
mikä muodosti ehjän kokonaisuuden
pieniä osia m3'ötejQ. Näytelmän oli
ohjannut Eino Seppilä ja laulut opettanut
Helen Grenon..
• Moni kuului sanovan, että jos "Korven
kas\-atti'' esitetään toistaminen,
niin "menen varmasti vielä katsomaan
toisen kerran". Tämä kuvastaa Jo sitä
yleisösuosiota, minkä näytelmä, sai. M i käli
tiedämme, esitetään se vielä toisen
ierran myöhemmin,
Vaalikonsertti Sudbiiryn
Finnish-haaililla
Ensi sunnuntai-iltana alkaen kello 8
on Finnish-haalille järjestetty erikoinen
vaalrkonsertti, jossa on monipuolista
ohjelmaa. Tilaisuudessa esiintyvät
molenmiat, suomalaisten ja ukrainalaisten
kuorot — esittäen hyviksi tunnettuja
laulujaan. , Tilaisuudessa puhuu
t}-öväeh vaaliehdokas Hai Proctor,,jo-bon
ehdokkaana Ryan-äänestyspiiris-ä
ensi maanantain kunnallisvaaleissa
Sudburyssa.
Tästä tilaisuudesta muodostuu mielenkiintoinen
tilaisuus, sillä ukrainalaisten
kuoron ja heidän esittämänsä muun
ohjelman kuuleminen ja näkeminen on
aina ollut suomalaisillekin tervetullutta.
Kaikkia, joilla suinkin on mahdollisuus
mennä, kehoitetaan pitämään tämä
mielenkiintoinen tilaisuus mielessään.
Lauantaina/ joulukuun 5 päivänä/ 1953
Farmari ei välitä suuria
saamastaan perinnöstä
78-vuotias irlantilainen farmari, Edmund
English peri $28,000, kun hänen
^•«Ijensä kuoli äskettäin New Yorkissa,
oluttahan ei ole ollenkaan hanakka ot-
^ ^ ^ ^ perintöä. • ^
: ^un muuan lontoolainen lakimies
saapui Englishin kotiin^ oli tämä juuri
P^^ssa korttia muutamien naapu-
^nsa kanssa. Hän ei kuitenkaan edes
««lussut korttipöydästä, vaan lakimies
^ jutefla asiat kaikkien kuullen. Laki-
^es kertoi, että Edmundin veli, Mauri-oU
kuollut New Yorkissa ja testa-Ätannut
Edmundille omaisuutensa.
Jjekset eivät ole nähneet toisiaan 45
vuoteen.
'•^linä en halua kuulla puhuttavan-
Qperinnöistä', sanoi Edmund. Minä
niu^T?^'"''' näinkin. En halua
Piiri • pelata pientä pokeria, naa-eni
kanssa toisinaan ja joskus käyn
pullollisen olutta. Tämä ra-
Pää ^^^^^ onnellisenmiaksi, enem-uskollista
koiraanikaan. Jos
»aalid^r""^ tulee, niin, lahjoitan sen
^^^^^ jsesti hyväntekeväisyystarkoi-
Tiedemiehet ovat päässeet selville, että kuuluisa PUtdoTvn-ihminen
jota on' pideUy yhtenä puuttuvana renkaana ihmiskunnan
keittymisen ratkaisemisessa, onkin suoranainen pet^
kutus. Tutkimuksissa on selvinnyt, että mainitun ihmisen pääkallon
yhteydessä löydetty leukaluu onkin apinan leukaluu.
Pääkallo on alkuperäinen, mutta se ei olekaan SOO,QÖO vuotta
vanha, vaan "ainoastaan" 50,000 vuoden vanha. Leukaluu on
jollain syövyttävältä nesteellä saatu ajanhampaan kiduttaman
näköiseksi. Kuvassa kaksi brittiläistä tiedemiestä, tohtorit L.
E. Parsons vas. ja Kermeth Oakley tutkivat maailmaa pettänyttä
leukaluuta.
JONI R.AUTIO: Poku ja Musti
KUKAAN ei voinut arvata, miksi
Sahalan hovin ruskean pystykorvan
nimi oli Musti, vaikka koko koiras-sa^
ei ollut muuta mustaa kuin kuonon
kärki. Mutta "hovissa" oli muutakin
nurinkurista. Oikeastaan se ei ollut
mikään hovi sen paremmin kuin Musti
oli musta. Olihan vain tavallinen talopahanen,
entinen torppa, jota ehkä juu-
. ri sen pienuuden ja muun köyhyyden
takia nimitettiin juuri *'hovin" ylpeällä
nimellä. Sahalan Matti kun oli sellainen
leikkiverinen mies, joka mielellään
teki pilaa kaikesta, köyhyydestäänkin.
Vaikka — mikäs köyhä mies hän oli,
mies, jolla oli eukko, puoli tusinaa lapsia,
lehmä ja hevonen. <>li niitä köy-hempiäkin
. . . Hevosella sopi talvisin
käydä ansiotöissä ja lehmä antoi maitoa
niille puoskille, jotka eivät sitä enää
äidiltään saaneet.
Matti olikin potenut hevosen nuusaa
pitkän aikaa, kunnes onnekas sattuma
oli sitten tuonut hänen pihalleen musta-laiskuorman,
jolla oli tiuhtina kärryjen
perässä myytävä hevonen, hyväkuntoisen
näköinen ja nuorikin vielä, vaikka
olikin laiha ja takkuinen. Eikä hintakaan
ollut sen korkeampi kuin että
Matti siitä pienen lainan avulla selvisi.
Eikä hän sittemmin kauppaansa katunut.
Poku oli vetävä hevonen, vaikkakin
hiukan konstikas. Mutta kyllähän
niille konsteille aina vastakonstit keksii.
Eihän miehen toki sopinut olla hevostaan
tyhmempi.
Hyvä'asia oli, että hevonen näytti
pitävän lapsista. Penskat pyörivät Pokun
jaloissa ja ympärillä aina milloin se
pistettiin pihamaalle liekaan, eikä ruuna
muuta kuin hörähteli, joskus leikillään
hamuten jonkun rasavillin liina-tukasta
suortuvan huultensa väliin, tai
joskus pudisti hiukan päätään, kun kolmekin
suuremmista lapsista yritti yhtä
aikaa sen selkään kiivetä.
Pokusta ja Mustista tuli heti alkuun
ystävät. Joskus koira nukkuikin ruunan
pilttuussa, eikä se tiennyt mitään
hauskempaa kuin päästä isännän
ja Pokun kanssa ajoon, rekeä tai kärryjä
vahtimaan, aidanseipäitä haukkumaan
ja tiensivuilla turhia koiranmut-kia
juoksemaan. Sadesäällä se osasi
juosta tai kävellä tarkalleen samaa tahtia
Pokun vatsan alla sateensuojassa.
Poku vuorostaan varoi sitä jalkoihinsa
sotkemasta.
Kesäisinä sunnuntaiaamuina ja joskus
muulloinkin sai ruuna juosta vapaana
pihalla ja silloin sattui usein, että se
pisti päänsä avoimesta ikkunasta sisälle
ja hörähteli siinä, kunnes emäntä
huomasi tulla antamaan sille sokeripalan
tai muuta hyvää. Sokerista se piti
yli kaiken, mutta se ei ollut itsekäs eikä
ahne, sitä todisti sekin tapaus, jolloin
emäntä huomasi sen pudottavan
suustaan joka toinen saamansa palan.
— No, älähäii nyt pudottele! Ei si-
DECEMBER 1953
s M T W T F S
• • 1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 2425 26
2728 29 30 31 - -
• 4
NIMIPÄIVIÄ
o-o
o
o
o
e
6— Sumittiitai .
7— Maanantai .
8— Tiistai . ...
^Keskiviikko
lO-^Torstai , . ..
H—Pel-jantai
12—-Lauantai ..
... Niilo
Sampsa
..Anna
... Ismo
. Taneli
.. Tuovi
s
i
e
e
Suomen itsenäisyyspäivän
juhla Port Arthurissa
Port .'Arthurissa vietetään Suomen itsenäisyyden
muistojuhlaa CSJ:n osas<«
ton haalilla, 316 Bay St. sunnuntaina,
joulukuun 6 p:nä kello 8 illalla. Ohjelma
on monipuolista, käsittäen sekakuoro
Kaiun esityksiä, laulu-, soitto- ja
tanssiesityksiä, voimisteluesityksi^, joita
esittävät V.- ja u.-seurat Isku ja Elo,
puhe, lausuntaa ym.
Kaikkia suomalaisia kaupungissa ja
lähimaaseuduUa kutsutaan juhlaan.
Maailman suurimmat raha- i
kokoelmat Lontoossa i
Lontoossa ovat maailman suurimmat
rahakokoelmat — niin ainakin väitetään.
Niiden nimenä on "Avonmere
Collections" ja ne käsittävät noin 40,-
000 eri seteliä yli 100 onaasta. Muutamat
seteleistä ovat suuria harvinaisuuksia.
Niinpä kokoelmissa oh eräs saksalainen
seteli, joka aikoinaan on merkin-nyt
viittä miljoonaa triljoonaa saksanmarkkaa.
Samoihin kokoelmiin kuuluu maailman
vanhin seteli, joka on kiinalainea
ja laskettu liikkeelle yli 700 vuotta sitten.
Kätilö joutui kunnioituksen
kohteeksi ^
Äskettäin annettiin Italian hallituksen
kultamitali 87-vuotiaalle kätilölle,
Giuseppina Vigonialle tunnustukseksi
pitkästä elämäntyöstään ihmiskunnan
-hyväksi. Hän on avustanut 12,875 pienokaista
maailmaan kätilöuransa aikana.
Huudatti junalle torvea
ja ajoi päin
Muuan Kansas Cit>Ti mies, Paul Est-rado,
ajoi autonsa rahtijunan kylkeen
eräällä ylikäxtävällä ja sanoi paikalle
tulleelle poliisille, että hän huudatti j u nalle
autontorvea, mutta se vain meni»
Poliisi pisti Paulin_^kuitenkin pahnoille
selviämään, sillä mies tuntui olevan
vähän pätkässä.
tä tavaraa tässä hovissa liikaa ole, nuhteli
emäntä. — Vaiko eikö muka anais-tu?
Hevonen näytti ymmärtävän, mutta
pudotti taas palan.
— Sehän syöttää Mustille sokeria I]
keksi pihalla partasillaan juolcseva Poi-ka-
Matti. — Katsokaa vainI (
Ja aivan oikein. Emäntä kurkkasi
ikkunasta ja näki Mustm istuvan hevosen
etujalkojen välissä suu auki odottamassa
ja kun sen kookkaampi ystävä
pudotti palasen huultensa raosta, sieppasi
se sen lennosta suuhunsa.
— Katsos pakanoita! ihasteli isäntäkin.
— Heitäpäs vielä pari palaa!
Taas kävi samoin. Hevonen söi ensimmäisen
palan, koira sai toisen.
Jatkuu 3. eivnlla
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 5, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-12-05 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531205 |
Description
| Title | 1953-12-05-01 |
| OCR text | I KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI 49 — Voi. XVIII vuosikerta 'Korven kasvatti" esiintyi Sudburyssa - Viime sunnuntai-iltana esitettiin Sud-burjTi Finnish-haalilla reipas jtukkilais-jäytelmä "Korven kasvatti". Esitys sujui verraten hyvin ja salintäyteinen yleisöjoukko oli verraten tyyt3^äinen siihen. ^ Näytelmä on kuvaus Suomeö poijo-lan tukkilaiselämästä ja se kuVaa hyvän ja pahan v ä l i s t ä taistelua. Näyttelijät tuntuivat olleen kiintyneet osiinsa, mikä muodosti ehjän kokonaisuuden pieniä osia m3'ötejQ. Näytelmän oli ohjannut Eino Seppilä ja laulut opettanut Helen Grenon.. • Moni kuului sanovan, että jos "Korven kas\-atti'' esitetään toistaminen, niin "menen varmasti vielä katsomaan toisen kerran". Tämä kuvastaa Jo sitä yleisösuosiota, minkä näytelmä, sai. M i käli tiedämme, esitetään se vielä toisen ierran myöhemmin, Vaalikonsertti Sudbiiryn Finnish-haaililla Ensi sunnuntai-iltana alkaen kello 8 on Finnish-haalille järjestetty erikoinen vaalrkonsertti, jossa on monipuolista ohjelmaa. Tilaisuudessa esiintyvät molenmiat, suomalaisten ja ukrainalaisten kuorot — esittäen hyviksi tunnettuja laulujaan. , Tilaisuudessa puhuu t}-öväeh vaaliehdokas Hai Proctor,,jo-bon ehdokkaana Ryan-äänestyspiiris-ä ensi maanantain kunnallisvaaleissa Sudburyssa. Tästä tilaisuudesta muodostuu mielenkiintoinen tilaisuus, sillä ukrainalaisten kuoron ja heidän esittämänsä muun ohjelman kuuleminen ja näkeminen on aina ollut suomalaisillekin tervetullutta. Kaikkia, joilla suinkin on mahdollisuus mennä, kehoitetaan pitämään tämä mielenkiintoinen tilaisuus mielessään. Lauantaina/ joulukuun 5 päivänä/ 1953 Farmari ei välitä suuria saamastaan perinnöstä 78-vuotias irlantilainen farmari, Edmund English peri $28,000, kun hänen ^•«Ijensä kuoli äskettäin New Yorkissa, oluttahan ei ole ollenkaan hanakka ot- ^ ^ ^ ^ perintöä. • ^ : ^un muuan lontoolainen lakimies saapui Englishin kotiin^ oli tämä juuri P^^ssa korttia muutamien naapu- ^nsa kanssa. Hän ei kuitenkaan edes ««lussut korttipöydästä, vaan lakimies ^ jutefla asiat kaikkien kuullen. Laki- ^es kertoi, että Edmundin veli, Mauri-oU kuollut New Yorkissa ja testa-Ätannut Edmundille omaisuutensa. Jjekset eivät ole nähneet toisiaan 45 vuoteen. '•^linä en halua kuulla puhuttavan- Qperinnöistä', sanoi Edmund. Minä niu^T?^'"''' näinkin. En halua Piiri • pelata pientä pokeria, naa-eni kanssa toisinaan ja joskus käyn pullollisen olutta. Tämä ra- Pää ^^^^^ onnellisenmiaksi, enem-uskollista koiraanikaan. Jos »aalid^r""^ tulee, niin, lahjoitan sen ^^^^^ jsesti hyväntekeväisyystarkoi- Tiedemiehet ovat päässeet selville, että kuuluisa PUtdoTvn-ihminen jota on' pideUy yhtenä puuttuvana renkaana ihmiskunnan keittymisen ratkaisemisessa, onkin suoranainen pet^ kutus. Tutkimuksissa on selvinnyt, että mainitun ihmisen pääkallon yhteydessä löydetty leukaluu onkin apinan leukaluu. Pääkallo on alkuperäinen, mutta se ei olekaan SOO,QÖO vuotta vanha, vaan "ainoastaan" 50,000 vuoden vanha. Leukaluu on jollain syövyttävältä nesteellä saatu ajanhampaan kiduttaman näköiseksi. Kuvassa kaksi brittiläistä tiedemiestä, tohtorit L. E. Parsons vas. ja Kermeth Oakley tutkivat maailmaa pettänyttä leukaluuta. JONI R.AUTIO: Poku ja Musti KUKAAN ei voinut arvata, miksi Sahalan hovin ruskean pystykorvan nimi oli Musti, vaikka koko koiras-sa^ ei ollut muuta mustaa kuin kuonon kärki. Mutta "hovissa" oli muutakin nurinkurista. Oikeastaan se ei ollut mikään hovi sen paremmin kuin Musti oli musta. Olihan vain tavallinen talopahanen, entinen torppa, jota ehkä juu- . ri sen pienuuden ja muun köyhyyden takia nimitettiin juuri *'hovin" ylpeällä nimellä. Sahalan Matti kun oli sellainen leikkiverinen mies, joka mielellään teki pilaa kaikesta, köyhyydestäänkin. Vaikka — mikäs köyhä mies hän oli, mies, jolla oli eukko, puoli tusinaa lapsia, lehmä ja hevonen. <>li niitä köy-hempiäkin . . . Hevosella sopi talvisin käydä ansiotöissä ja lehmä antoi maitoa niille puoskille, jotka eivät sitä enää äidiltään saaneet. Matti olikin potenut hevosen nuusaa pitkän aikaa, kunnes onnekas sattuma oli sitten tuonut hänen pihalleen musta-laiskuorman, jolla oli tiuhtina kärryjen perässä myytävä hevonen, hyväkuntoisen näköinen ja nuorikin vielä, vaikka olikin laiha ja takkuinen. Eikä hintakaan ollut sen korkeampi kuin että Matti siitä pienen lainan avulla selvisi. Eikä hän sittemmin kauppaansa katunut. Poku oli vetävä hevonen, vaikkakin hiukan konstikas. Mutta kyllähän niille konsteille aina vastakonstit keksii. Eihän miehen toki sopinut olla hevostaan tyhmempi. Hyvä'asia oli, että hevonen näytti pitävän lapsista. Penskat pyörivät Pokun jaloissa ja ympärillä aina milloin se pistettiin pihamaalle liekaan, eikä ruuna muuta kuin hörähteli, joskus leikillään hamuten jonkun rasavillin liina-tukasta suortuvan huultensa väliin, tai joskus pudisti hiukan päätään, kun kolmekin suuremmista lapsista yritti yhtä aikaa sen selkään kiivetä. Pokusta ja Mustista tuli heti alkuun ystävät. Joskus koira nukkuikin ruunan pilttuussa, eikä se tiennyt mitään hauskempaa kuin päästä isännän ja Pokun kanssa ajoon, rekeä tai kärryjä vahtimaan, aidanseipäitä haukkumaan ja tiensivuilla turhia koiranmut-kia juoksemaan. Sadesäällä se osasi juosta tai kävellä tarkalleen samaa tahtia Pokun vatsan alla sateensuojassa. Poku vuorostaan varoi sitä jalkoihinsa sotkemasta. Kesäisinä sunnuntaiaamuina ja joskus muulloinkin sai ruuna juosta vapaana pihalla ja silloin sattui usein, että se pisti päänsä avoimesta ikkunasta sisälle ja hörähteli siinä, kunnes emäntä huomasi tulla antamaan sille sokeripalan tai muuta hyvää. Sokerista se piti yli kaiken, mutta se ei ollut itsekäs eikä ahne, sitä todisti sekin tapaus, jolloin emäntä huomasi sen pudottavan suustaan joka toinen saamansa palan. — No, älähäii nyt pudottele! Ei si- DECEMBER 1953 s M T W T F S • • 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 2425 26 2728 29 30 31 - - • 4 NIMIPÄIVIÄ o-o o o o e 6— Sumittiitai . 7— Maanantai . 8— Tiistai . ... ^Keskiviikko lO-^Torstai , . .. H—Pel-jantai 12—-Lauantai .. ... Niilo Sampsa ..Anna ... Ismo . Taneli .. Tuovi s i e e Suomen itsenäisyyspäivän juhla Port Arthurissa Port .'Arthurissa vietetään Suomen itsenäisyyden muistojuhlaa CSJ:n osas<« ton haalilla, 316 Bay St. sunnuntaina, joulukuun 6 p:nä kello 8 illalla. Ohjelma on monipuolista, käsittäen sekakuoro Kaiun esityksiä, laulu-, soitto- ja tanssiesityksiä, voimisteluesityksi^, joita esittävät V.- ja u.-seurat Isku ja Elo, puhe, lausuntaa ym. Kaikkia suomalaisia kaupungissa ja lähimaaseuduUa kutsutaan juhlaan. Maailman suurimmat raha- i kokoelmat Lontoossa i Lontoossa ovat maailman suurimmat rahakokoelmat — niin ainakin väitetään. Niiden nimenä on "Avonmere Collections" ja ne käsittävät noin 40,- 000 eri seteliä yli 100 onaasta. Muutamat seteleistä ovat suuria harvinaisuuksia. Niinpä kokoelmissa oh eräs saksalainen seteli, joka aikoinaan on merkin-nyt viittä miljoonaa triljoonaa saksanmarkkaa. Samoihin kokoelmiin kuuluu maailman vanhin seteli, joka on kiinalainea ja laskettu liikkeelle yli 700 vuotta sitten. Kätilö joutui kunnioituksen kohteeksi ^ Äskettäin annettiin Italian hallituksen kultamitali 87-vuotiaalle kätilölle, Giuseppina Vigonialle tunnustukseksi pitkästä elämäntyöstään ihmiskunnan -hyväksi. Hän on avustanut 12,875 pienokaista maailmaan kätilöuransa aikana. Huudatti junalle torvea ja ajoi päin Muuan Kansas Cit>Ti mies, Paul Est-rado, ajoi autonsa rahtijunan kylkeen eräällä ylikäxtävällä ja sanoi paikalle tulleelle poliisille, että hän huudatti j u nalle autontorvea, mutta se vain meni» Poliisi pisti Paulin_^kuitenkin pahnoille selviämään, sillä mies tuntui olevan vähän pätkässä. tä tavaraa tässä hovissa liikaa ole, nuhteli emäntä. — Vaiko eikö muka anais-tu? Hevonen näytti ymmärtävän, mutta pudotti taas palan. — Sehän syöttää Mustille sokeria I] keksi pihalla partasillaan juolcseva Poi-ka- Matti. — Katsokaa vainI ( Ja aivan oikein. Emäntä kurkkasi ikkunasta ja näki Mustm istuvan hevosen etujalkojen välissä suu auki odottamassa ja kun sen kookkaampi ystävä pudotti palasen huultensa raosta, sieppasi se sen lennosta suuhunsa. — Katsos pakanoita! ihasteli isäntäkin. — Heitäpäs vielä pari palaa! Taas kävi samoin. Hevonen söi ensimmäisen palan, koira sai toisen. Jatkuu 3. eivnlla |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-12-05-01
