1937-11-13-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lordi Rutherford, kmduism britti-tiedemies,
joka oli aikoinaan^
myöskin McGillin yliopistossa fysiikan
professorina, haudattiin West-tninster
Abbeyhin Lontoossa. Viimeksihän
toimi fysiikan professorina
Cambridgen yliopistossa. .
bhtal oa ja kaikkea siihen liittyvää.
on nyt kolmattakymmentä
J^^tta, kun ensimäinen laiva saapui
[ 7'fborgiin täynnä venäläisiä nih-
Wuja sotilaita, tarjoten'niotsalai-
J tilaisuuden nähdä niitä lopiitto-
J kärsimyksiä, joita mä^Umansota
" aheuttanut. «Että Sota-oli kau-koh
sanoo Trälleborgm kirk-
J f r a Ljungdahl, ."ja kärsih^kset
'^"^^ o?»'jokaisella-käsitys,
«a.silloin VAstR ymf^rremn se
l t^V*"^'"^" lähetys >toisefisa/jäl-
"^^ikainen p?ikä(lfeleK$|;^u^
' invaliidilafttifi^j^äf^i^t^
NIILLÄ paikoilla, joilla maailmansodan
aikana oli taisteluja
-s€kä länsi- että itärintaniälla —,
on lukemattomia sotilashautausmaita,
joissa eri armeijojen kaatuneet
sotilaat lepäävät, ja niiden läheis5fy-.
dessä oh useita komeita muistonierk-
•kejä kertomassa, lepääkö paHcalla
englantilaisia, saksalaisia; venäläisiä
tai muita, vai onko täällä f-auhalliäesti
töinen toisensa vieressä nukkumassa
Mkia- näitä entisiä verivihollisia.
Mutta paitsi sotaan osallistuneissa
maissa, elävät sen muistot myöskin
puolueettomain valtioiden! aliidlla,
niinkuin esimerkiksi Ruotsissa—
Trälleborgissa ja Haaparannassa,
näissä kaupungeissahan oii haudattuna
useita satoja maailmansodan uh-ttja
— kansallisuudeltaan Saksalaisia,
itävaltalaisia, unkarilaisia, venä-läbiä
ja turkkilaisia. Nämä ovat
puoUtiehen menehtyneitä invaliideja,
sotavankeja, joita Rtiotsi välitti vuohien
1915 elokuusta vuoden 1918
helmikuuhun saakka — toisaalta
^näjältä käsin Saksaan ja toisaalta
festa VenäjäUe — kotimaahansa,
sinne kuolemaan tai parhaassa: ta-Ä
s s a kitumaan raajarikkona lopuksi
ikäänsä, sota kun €ii heitä enää
J|oinut hyväkseen ^Ikäyttää. v^TräHe-
*»fgissa on näiden uhrien muistolle
pystytetty juhlallineh muistomerkki,
jota matkailijat vuosittain tuhatmää-
"n nousevana joukkona käyvät kat-somassa,
ja jonka vierellä pysähty-
:>^t monet heistä ajattelemaan muis-
» k i n läheisyydessä olevien ko-f
«omien puuristien.allä niikkiivien
maa vaikutusta seuraavasti:
"Elokuun 12 p:nä kuuden aikoihin
illalla, juuri kun jälkikesän
sumu levittäytyi yli meren ja sataman,
lipui hö)n:ylaiva "Aeolus"
Punaisen Ristin lipun liehuessa
päämastossa Trälleborgin sata-nnaan
-2^^aksan vapauttamaa
^raihnaista venäläistä invaliidia.
Etumastossa hulmusi Venäjän lippu;
Tämä oli laajan sotavankien
vaihdon alku läpi puolueettoman
Ruotsin maan.
Ei kukaan,, joka oli mukana
sillä kertaa, koskaan unohda saa-
*miaan värisyttäviä vaikutteita.
Kun "Aeolus" oli sataman suussa,
ratkesi ilmoille valtava riemu kannelle
kokoontuneiden venäläisten
joukossa^ jä riemu oli ylinnä laivan
kolahtaessa laituriin. Tätä katsellessaan
sillalla olevat ruotsalaiset
hiljentyivät ja heidän päänsä
painuivat alas.
Muutamia minuutteja myöhemmin
alkoi invaliidien kuljetus aluksesta
junaan. Ne näyt, jotka nyt
seurasivat, olivat synkkyydessään
yhtä kuvaamattomia kuin karvaudessaan
mielistä häip}rmättömiä.
Täällä nähtiin sodan kauhut sellaisina
kuin ne olisi itse koettu.
Ensimäisen lähetyksen 250 inva-liidista
voi vain 160 auttavasti liikuttaa
itseään. Muut, joista^^uu-rin
osa oli jalattomia, tä3rt3ri Punaisen
Ristin hoitajien ja sotilaiden
avulla kantaa junaan. Kymmenen
heistä oli sokeata. Mutta
jo3 aikoisi yleensä kuvata kaikkia
* 3 PÄIVÄN kehrä verkollensa
painuu kallioiden taa.
Laulaa äiti lapsellensa
monta pientä laulelmaa.
Laulut laulaa taisteluista
takaa vuosisatojen.
Heistä, joit' ei moni muista,
kuolonteistä sankarien.
Laulun lauloi Spartakeille,
kapinalle orjien,
kuinka Rooma kosti heille,
kauhuin^ A ppian tien.
Kuinka Stenka Rasinin orjat
nosti laajan Venään maan^
kuinka tsaarin kostosarjat
sorti kauhuin kuolemaan.
Kuinka hirmuvaltaa vastaan
nous' kansa Taaloin Tyrolin.
Ja nuijamiehet — ainoastaan
sortuakseen verikin.
Jylhän lauloi sankarsadun
kommunaardien, kankurein,
myöskin taistelujen ladun
Päpineaun, MacKenzien.
Kirj. Maiju Salminen
Alkutaisteluistd lauloi .
Viron, Puolan, Venäjän.
Tappioiden hinnan maksoi /
ain* orjajoukko verellään.
Äiti lauloi lapsellensa
oman tiensä tarinan,
verikevään kauhuinensa,
idiirt voiton^ ihanan.
Viime säteet purppuroiden
kultaan verhoo taivaan, maan.
Äidin laulu kertoo Soiden:-
"Ja oppi orjat voittamaan!"
Nuku pieni, vartut 'vielä,
taistelua jatkamaan.
Nyt jo vapauden tiellä
opittu on voittamaan.
Nuku pieni, armas, nuku!
Kallihimman opiti tään l
on lukematon orjain luku
kirjoittanut verellään.
Nuku armas, vielä nuku, .
. kasva kalpaa kantamaani ^
Suuri ylväs orjansuku
valmistuupi valtaan maan. >•
Hämy verhoo taivaan rantaa,,
loppuu Mup yo jo saa.
Äidin muistot sinne kantaa,
miss* on vainajien Vtaa, •
kauhujen^ täyttämä maalaus.
. A'hdentoista aikaan illalla Is^U
ensimäinen mviliidijuna Trälle-borgista
pitkälle matkalle ylös
Suomen rajaa kohtia Ja kuukausi-
ja vuosimääriä jatkui samanlainen
virtaus^läpi maan , .
. Niitten yli 63,000 sotainvaliidin
joukossa, joita Ruotsin läpi kuljetettiin,
oli monenlaista kansanainesta
— oli upseereja, sairaanhoitajia,
lääkäreitä, pappeja y.m. —, joko haavoittuneita,
keu^hkotautisia tai muuten
sairaita, yleensä siis sodankäynnissä
käyttökelvottomiksi tullefta
ihmisraunioita. Monille oli matkan
teko vaikeata, mutta he koettivat
kestää pääsiväthän he pian kotimaahansa.
Mutta moni menehtjri
matkallekin . . . Ja näille valmistettiin
lepopaikka vieraalla maalla, TrälFe-borgissa,
milloin oli kysymys,etelään
matkaavista, ja Haaparantaan, milloin
oli kysymys pohjoiseen p3rrki-vistä.
Niinpä viettääkin Haaparannassa
viimeistä lepoansa yhteensä
215 invaliidia, Trälleborgissa taas
118.
Ensimäinen Etelä-Ruotsin multaan
kätketyistä oli itävaltalainen. Hänet
haudattiin vuonna, 1915, Mutta ei
kestänjrt kauan, ennenkuin avattiin.
ensimäisen haudan viereen uusia ja
uusia, niin^että invaliidien vaihdon
loppuessa näytti jrmpäristö kirkko-tarhalta.
.
Toistakymmentä vuotta takaperin
näiden tapausten johdosta P3rst3rtet-tiin
taiteilija Axel Ebben tekemä
muistomerkki Trälleborgissa. Paljastustilaisuudessa
olivat edustettuina
monet valtiot, kuten Saksa, Neuvostoliitto,
Itävalta, Unkari y.m. Tilaisuuden
kctrrotaan olleen juhlallinen^'
ohjelmassa oli maaherra Rameliti
kansain sovinnollisuutta ja fauhan-henkeä
painostava puhe, Trälleborgin
työväen laulukuoro lauloi tilaisuutta
varten kirjoitetun laulun sävelellä
"Integer vitae", ja samalla hetkellä
kun peite laskettiin alas muistomerkiltä
sen esittä3rtyessä läsnäolijoille
kaikessa monumentaalisessa
kauneudessaan, vedettiin eri maiden
liput salkoihin ja eri maiden
edustajien, Trälleborgin kaupun^n
y.m. puolesta laskettiin seppeleitä.
Perusajatus muistomerkissä on ikä
vä, kaipaus jäijeille jääneen suru siitä,
että hän on menettän3rt tukensa.
Muistomerkin huipulla seisoo kotka,
sen pää on kohotsttu ylös ja sen nokka
on avoin, se aivan kuin päästäisi
tuskanhuutonsa taivasta kohti^ se
odottaa turhaan poismennyttä puolisoaan..
.Muistomerkin jalustalla
on toinen kotka kuolleena —^ se ön
hän, jota odotetaan, jonka elämä on-tuhottu
väkivallalla... Patsaan etusivuun
on kirjoitettu sanat: "Längtan
blev deras arVedeP*, kaipaus tuli heidän
perinnöksensä.
Sodafi riehuessa parhaillaan Espanjassa
ja Kauko-Idässä pysähtyy
moni hiljaisena ja järkyttyneenä sodan
muistojen edessä. Nämä muistot
hiipivät mieleen milloin missa-
' kin —^ teatterissa, "Verdunin ihmeen"
johtaessa ajatukset sodan kaikuihin,
. yksinäisessä asunnossa Remarquen
tunnetun^ lurjan ääressä ja matkalla
pysähdyttäessä muutamaksi hetkeksi
sodiän muistomerkin vierelle. Tuollaisina
. h e t ^ ä lujittuu vaka
- sodan huUuudesta ja-iaulmn ja hyvän
iftahdon kohottavasta siunauksesta.
. . SSisssLliUiPesanem .
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 13, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-11-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki371113 |
Description
| Title | 1937-11-13-03 |
| OCR text | Lordi Rutherford, kmduism britti-tiedemies, joka oli aikoinaan^ myöskin McGillin yliopistossa fysiikan professorina, haudattiin West-tninster Abbeyhin Lontoossa. Viimeksihän toimi fysiikan professorina Cambridgen yliopistossa. . bhtal oa ja kaikkea siihen liittyvää. on nyt kolmattakymmentä J^^tta, kun ensimäinen laiva saapui [ 7'fborgiin täynnä venäläisiä nih- Wuja sotilaita, tarjoten'niotsalai- J tilaisuuden nähdä niitä lopiitto- J kärsimyksiä, joita mä^Umansota " aheuttanut. «Että Sota-oli kau-koh sanoo Trälleborgm kirk- J f r a Ljungdahl, ."ja kärsih^kset '^"^^ o?»'jokaisella-käsitys, «a.silloin VAstR ymf^rremn se l t^V*"^'"^" lähetys >toisefisa/jäl- "^^ikainen p?ikä(lfeleK$|;^u^ ' invaliidilafttifi^j^äf^i^t^ NIILLÄ paikoilla, joilla maailmansodan aikana oli taisteluja -s€kä länsi- että itärintaniälla —, on lukemattomia sotilashautausmaita, joissa eri armeijojen kaatuneet sotilaat lepäävät, ja niiden läheis5fy-. dessä oh useita komeita muistonierk- •kejä kertomassa, lepääkö paHcalla englantilaisia, saksalaisia; venäläisiä tai muita, vai onko täällä f-auhalliäesti töinen toisensa vieressä nukkumassa Mkia- näitä entisiä verivihollisia. Mutta paitsi sotaan osallistuneissa maissa, elävät sen muistot myöskin puolueettomain valtioiden! aliidlla, niinkuin esimerkiksi Ruotsissa— Trälleborgissa ja Haaparannassa, näissä kaupungeissahan oii haudattuna useita satoja maailmansodan uh-ttja — kansallisuudeltaan Saksalaisia, itävaltalaisia, unkarilaisia, venä-läbiä ja turkkilaisia. Nämä ovat puoUtiehen menehtyneitä invaliideja, sotavankeja, joita Rtiotsi välitti vuohien 1915 elokuusta vuoden 1918 helmikuuhun saakka — toisaalta ^näjältä käsin Saksaan ja toisaalta festa VenäjäUe — kotimaahansa, sinne kuolemaan tai parhaassa: ta-Ä s s a kitumaan raajarikkona lopuksi ikäänsä, sota kun €ii heitä enää J|oinut hyväkseen ^Ikäyttää. v^TräHe- *»fgissa on näiden uhrien muistolle pystytetty juhlallineh muistomerkki, jota matkailijat vuosittain tuhatmää- "n nousevana joukkona käyvät kat-somassa, ja jonka vierellä pysähty- :>^t monet heistä ajattelemaan muis- » k i n läheisyydessä olevien ko-f «omien puuristien.allä niikkiivien maa vaikutusta seuraavasti: "Elokuun 12 p:nä kuuden aikoihin illalla, juuri kun jälkikesän sumu levittäytyi yli meren ja sataman, lipui hö)n:ylaiva "Aeolus" Punaisen Ristin lipun liehuessa päämastossa Trälleborgin sata-nnaan -2^^aksan vapauttamaa ^raihnaista venäläistä invaliidia. Etumastossa hulmusi Venäjän lippu; Tämä oli laajan sotavankien vaihdon alku läpi puolueettoman Ruotsin maan. Ei kukaan,, joka oli mukana sillä kertaa, koskaan unohda saa- *miaan värisyttäviä vaikutteita. Kun "Aeolus" oli sataman suussa, ratkesi ilmoille valtava riemu kannelle kokoontuneiden venäläisten joukossa^ jä riemu oli ylinnä laivan kolahtaessa laituriin. Tätä katsellessaan sillalla olevat ruotsalaiset hiljentyivät ja heidän päänsä painuivat alas. Muutamia minuutteja myöhemmin alkoi invaliidien kuljetus aluksesta junaan. Ne näyt, jotka nyt seurasivat, olivat synkkyydessään yhtä kuvaamattomia kuin karvaudessaan mielistä häip}rmättömiä. Täällä nähtiin sodan kauhut sellaisina kuin ne olisi itse koettu. Ensimäisen lähetyksen 250 inva-liidista voi vain 160 auttavasti liikuttaa itseään. Muut, joista^^uu-rin osa oli jalattomia, tä3rt3ri Punaisen Ristin hoitajien ja sotilaiden avulla kantaa junaan. Kymmenen heistä oli sokeata. Mutta jo3 aikoisi yleensä kuvata kaikkia * 3 PÄIVÄN kehrä verkollensa painuu kallioiden taa. Laulaa äiti lapsellensa monta pientä laulelmaa. Laulut laulaa taisteluista takaa vuosisatojen. Heistä, joit' ei moni muista, kuolonteistä sankarien. Laulun lauloi Spartakeille, kapinalle orjien, kuinka Rooma kosti heille, kauhuin^ A ppian tien. Kuinka Stenka Rasinin orjat nosti laajan Venään maan^ kuinka tsaarin kostosarjat sorti kauhuin kuolemaan. Kuinka hirmuvaltaa vastaan nous' kansa Taaloin Tyrolin. Ja nuijamiehet — ainoastaan sortuakseen verikin. Jylhän lauloi sankarsadun kommunaardien, kankurein, myöskin taistelujen ladun Päpineaun, MacKenzien. Kirj. Maiju Salminen Alkutaisteluistd lauloi . Viron, Puolan, Venäjän. Tappioiden hinnan maksoi / ain* orjajoukko verellään. Äiti lauloi lapsellensa oman tiensä tarinan, verikevään kauhuinensa, idiirt voiton^ ihanan. Viime säteet purppuroiden kultaan verhoo taivaan, maan. Äidin laulu kertoo Soiden:- "Ja oppi orjat voittamaan!" Nuku pieni, vartut 'vielä, taistelua jatkamaan. Nyt jo vapauden tiellä opittu on voittamaan. Nuku pieni, armas, nuku! Kallihimman opiti tään l on lukematon orjain luku kirjoittanut verellään. Nuku armas, vielä nuku, . . kasva kalpaa kantamaani ^ Suuri ylväs orjansuku valmistuupi valtaan maan. >• Hämy verhoo taivaan rantaa,, loppuu Mup yo jo saa. Äidin muistot sinne kantaa, miss* on vainajien Vtaa, • kauhujen^ täyttämä maalaus. . A'hdentoista aikaan illalla Is^U ensimäinen mviliidijuna Trälle-borgista pitkälle matkalle ylös Suomen rajaa kohtia Ja kuukausi- ja vuosimääriä jatkui samanlainen virtaus^läpi maan , . . Niitten yli 63,000 sotainvaliidin joukossa, joita Ruotsin läpi kuljetettiin, oli monenlaista kansanainesta — oli upseereja, sairaanhoitajia, lääkäreitä, pappeja y.m. —, joko haavoittuneita, keu^hkotautisia tai muuten sairaita, yleensä siis sodankäynnissä käyttökelvottomiksi tullefta ihmisraunioita. Monille oli matkan teko vaikeata, mutta he koettivat kestää pääsiväthän he pian kotimaahansa. Mutta moni menehtjri matkallekin . . . Ja näille valmistettiin lepopaikka vieraalla maalla, TrälFe-borgissa, milloin oli kysymys,etelään matkaavista, ja Haaparantaan, milloin oli kysymys pohjoiseen p3rrki-vistä. Niinpä viettääkin Haaparannassa viimeistä lepoansa yhteensä 215 invaliidia, Trälleborgissa taas 118. Ensimäinen Etelä-Ruotsin multaan kätketyistä oli itävaltalainen. Hänet haudattiin vuonna, 1915, Mutta ei kestänjrt kauan, ennenkuin avattiin. ensimäisen haudan viereen uusia ja uusia, niin^että invaliidien vaihdon loppuessa näytti jrmpäristö kirkko-tarhalta. . Toistakymmentä vuotta takaperin näiden tapausten johdosta P3rst3rtet-tiin taiteilija Axel Ebben tekemä muistomerkki Trälleborgissa. Paljastustilaisuudessa olivat edustettuina monet valtiot, kuten Saksa, Neuvostoliitto, Itävalta, Unkari y.m. Tilaisuuden kctrrotaan olleen juhlallinen^' ohjelmassa oli maaherra Rameliti kansain sovinnollisuutta ja fauhan-henkeä painostava puhe, Trälleborgin työväen laulukuoro lauloi tilaisuutta varten kirjoitetun laulun sävelellä "Integer vitae", ja samalla hetkellä kun peite laskettiin alas muistomerkiltä sen esittä3rtyessä läsnäolijoille kaikessa monumentaalisessa kauneudessaan, vedettiin eri maiden liput salkoihin ja eri maiden edustajien, Trälleborgin kaupun^n y.m. puolesta laskettiin seppeleitä. Perusajatus muistomerkissä on ikä vä, kaipaus jäijeille jääneen suru siitä, että hän on menettän3rt tukensa. Muistomerkin huipulla seisoo kotka, sen pää on kohotsttu ylös ja sen nokka on avoin, se aivan kuin päästäisi tuskanhuutonsa taivasta kohti^ se odottaa turhaan poismennyttä puolisoaan.. .Muistomerkin jalustalla on toinen kotka kuolleena —^ se ön hän, jota odotetaan, jonka elämä on-tuhottu väkivallalla... Patsaan etusivuun on kirjoitettu sanat: "Längtan blev deras arVedeP*, kaipaus tuli heidän perinnöksensä. Sodafi riehuessa parhaillaan Espanjassa ja Kauko-Idässä pysähtyy moni hiljaisena ja järkyttyneenä sodan muistojen edessä. Nämä muistot hiipivät mieleen milloin missa- ' kin —^ teatterissa, "Verdunin ihmeen" johtaessa ajatukset sodan kaikuihin, . yksinäisessä asunnossa Remarquen tunnetun^ lurjan ääressä ja matkalla pysähdyttäessä muutamaksi hetkeksi sodiän muistomerkin vierelle. Tuollaisina . h e t ^ ä lujittuu vaka - sodan huUuudesta ja-iaulmn ja hyvän iftahdon kohottavasta siunauksesta. . . SSisssLliUiPesanem . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-11-13-03
