1957-05-25-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
100 VUOTTA ON KULUNUT
M. I. GLINKAN KUOLEMASTA
Ivaiiovitsli Glinka pn Venäjän-
klassillisen säveltaiteen pe-rustanlaskija
ja mies, joka vei venäl^-
sen musiikin maailman* areenalle.' Glin-
: iän merkitystä ja sijaa Venäjin säveltaiteessa
veirataaii oikeutetusti siihen ^
historialUseen osuuteeni joka on Pushkinilla
Venäjän runoudessa ja kirjalKsuu-dessa.
. , • " - ' ^ "o
Glinkassa yhtyivät bhnellisesti nerokas
lahjakkuus, suurenmoinen taituruus
jä vakaa taiteellineii suuntaus. Rohkeat
ajatukset, ehtymätön .'raieliku\itus, ihmeteltävä
selkeys, tuvarikassävelkieli,
; ajatuksen ja tunteen herkkä sopusointu
- ovat Glinkan musiikin luonteenomaisia
piirteitä. Samalla siinä ilmenevät rikkaina
kansalliset venäläiset piirteet.
Täydellisenä oman kansansa lapsena
Glinka pystyi tavoittamaan aidon venäläisen
luonteen ja löytämään täysipainoiset
taiteelliset keinot sen ilmentämistä
varten. Ivan Susaninin fa Ruslanin
kuolemattomissa hahmoissa hän ylisti
Venäjän kansan — sankarikansan >—
tyypillisrä kansallisia oniinäisuuksia.
Oopperoissaan ^'Ivan Susanin" ja "Rus-lan
ja Ljudmila" tulkitsi hän samoin
kuin monissa muissakin teoksissaan
tavattoman voimald^Ua sävelkielellä
"Venäfän kansan syvää optimismia.
Kärisailinen rajoittuneisuus oli silti
GHnkalle täysin vierasta, hän osasi antaa
aiypn , J ^ s a n kansalUsen
musiikin omalaatuisuudelle jal Jäljittele-r •
mättömälle kauneudelle. , Hän imi itseensä
ja sulatti taiteessaan uusiin muotoihin
lukuisia eri suunnilta tulleita
. kansallisia vaikutteita, mutta pysyi silti
venäläisenä silloinkin kun hän sävelsi
maineikkaat espanjalaiset uvertyyrin-
, sä, romanssi "Venetsian yö" tai itämaiset
tanssit oopperaan''Ruslan ja Ljud- .
- mila". Toisaalta Qlinkan musiikki, niin
kansallista ja venäläistä kuin se onkin,
vaikuttaa minkä kansallisuuden edustajaan
tahansa; sitä jnnmärtää jokainen,
koska siinä on rikas yleisinhimillinen
sisältö ja se edustaa edistyksellistä humaanista
aatteellisuutta;
Miisiikkiteoreetikko ja säveltäjä A-leksahdrSerov,
joka tunsi hyvih~Glin-kan,
jätti jälkimaailmalle seuraavan
juhlavanhmollisen luonnekuvan rakastamastaan
säveltäjästä:
. . pienikokoinen . . : . tummaven-n6n,
kalpeat tununaihoiset hyvin vakavat,
mietteliäät kasvot^ joita • reunusti
de^sa. Kaikki tällä tavoin tutkir
tut naiset saivat kuikin (kaulanauhansa
"yarmoine" j9. vastaavasti
"vaarallisine" päivineen, joita
edustivat eriväriset pallot. Tällä
tavoin onnistui todellakin suurim-nian
osan naisista v ä l t t ä ä raskautta
niiden kymmenen 'kuuikauden ajan, .
Jotka kokeilu feesti. Tulos näytti
suOTastaan lupaavalta, mutta (kävi.
i^mi, että - suurimpien ryhmien
kohdalla oli lopputulos toinen. Havaittiin,
että Intian.naisista saattoi
korkeintaan viidesosa kyetä tähän,
valvonnan muotoon, siihde. joka
^«iennäköisesti patee myös muihin
vähemmän kehittyneisiin maihin
nähden. Ja kun t ä h ä n lisätään ns.
luonnolliset tapaturmat" myös
tässä ryhmässä, niin ei l u o vähäinen
prpsenttrRilnrnäyttele mitään .
suurempaa' osaa. ehkäisevänä toimenpiteenä.
(lUS) , '
- k^peä sysimusta poskipartaa Musta,
ylös asti napitettu frakki, valkoiset hansikkaat,-
lyhti arvokas ja ylpeä . . . A i van
helpossakin säestystehtävässä hä-pess^
ilmeni ama todeUinen taiteilija
^ / . H^en.haivmaisen ä^rkkäät al^
mtähsä' säkenöivät kirkkaina: Glinkan
V temperamentti oli laadultaan pääasias-sa
hermostunut Pienikm äisytys, jokin
epämiellyttävä häiyekih saattoi
r Mnet yhtäkkiä kokonaan pois vireestä;
- seurassa, joka ei ollut hänelle mieleen,
hän.ei. saattanut millään musisoida,
vaikka yritti^ pakottaakin itseään: Vilpittömästi
musiikkia rakastavien, lämpimästi
myötäelävien ihmistpu' keskuudessa,
taasen, sivistyheitten ihmisten
seurassa, mutta niin kaukana, kuin mafa-
;;dollista seurapiirihieioston salonkien
' sovinnaisesta, kyhnästä etiketistä ja
tyhjänpäiväisistä seremonioista, Glinka
päinvastoin hengitti vapaasti, antautui
kokonaan taiteen valtaan ja hurmasi
kaikki, koska hurmaantui itsekin.''
Näin korkean ja osuvan arvion antoi
Glihkasta hänen aikalaisensa. Mutta
aikalaisia, jotka kykemvät oivaltamaan
Glinkan nerouden ja hänen venäläisessä
säveltaiteessa aikaansaamansa murroksen,
ciä vähän.
' G l i n k a korosti useaan kertaan olevan-sa"
sielultaan venäläineh^^ ja kansallisylpeyden
tunne-t^vitsi j a intioitti hänen
taidettaan, jonka hän tarkoitti laajoille
kansanjoukoille. ..Murhe, tietoisuudesta,
että hänen liiusiikkinsa ei saavuta kan^
saa, jolle se oli tarkoitettu, aiheutti säveltäjälle
monia pettymyksiä ja oH syynä
yhä kasvaneeseen tyytymättömyyden
tunteeseen.
Mihail Ivanovitsh Glinka syntyi toukokuun
20 pnä 1804 Virasta eronneen
kapteeni Ivan GUnkan perheessä Novo-passkin
kylässä, joka levittäytyy maalauksellisen
kauniina Dneprin sivujoen
Desnan rannalla lähellä Jelnjan kau-pimkia
entisessä Smolenskin läänissä.
Pojan kasvatus, joka tapahtui isoäidin
isän äidin — rakastavan mutta
ankaran siknälläpidon alaisena,- oli
ansarikasvatusta, mikä teki pojan organismista
heikon ja herkän. Siitä olivat
lähtöisin kaikenlaiset sairaudet, "tautien
katrilli", joita Glinka valitti ali^ui-sesti.
Varhaiset musiikkivaikutelniat, ni-mittäm
kansanlaulut, kirkonkellojen
soitto, lahjakkaista taitavista maaorjä-
'soittajista koottu sedän orkesteri, ^tten
lastenhoitajan kertomat sadut, lumoa
van kaunis luonto maatilan ympärillä
olivat"' omiaan kasyattamaaa- pojalle
vastaanottavaisen, taiteellisille vaikutuksille
alttiin jä kaikkea kaunista herkästi
vaistoavan liionteen.
Tulevassa säveltäjässä heräsi jo var-ham
taiteellisia taipuniuksia, hän piti
musiikista, piirusteli mielellään, lausui
jäsepitteli runoja ja myöhemmin näy-tehniä,
kerrassaan moninäytöksisiä tragedioita.
Pian musiikki valtasi kokonaan
pojan huönnbn Ja muut harrastukset
jäivät taka-alalle. "Musiikki on
niinim
sieluni'*, lausui poika kerran tunnustuksen.
Venäläiset laulut miellyttivät
häntä erityisesti- Mom'en vuosien
iuJuttua Glinka kirjoitti "Muistehnis-saan",
että mahdollisesti lapsuudessa
kimllut laulut olivat ensimmäisenä syyni;
siihen, että hän ryhtyi myöhemmin
muokkaamaan etupäässä venäläistä
Satoja kilpailijoita os<^tui tänä vuonna ^(hven Soundin musiikki"
''festivaaliin. Ensimmäisen palkinnon^ kt^in omalla instrumentiUoan,
saivat Jack Fearnall (vas.J, Rosemary Kennedy ja lan MacAlHster. [
kansanmusiikkia.^ - ^
'Pianon ja viulunsoiton^ppiskelu alkoi
jo lapsuusvuosina. Sedän orkesteri oli
voimakkaimpien elämystä lähde^ muisteli
Glinka lapsuuttaan. Orkesterin ohjelmisto
ei ollut laaja, mutta kyllin monipuolinen.
Orkesterin; esittämien ve-n^
äisten kansanlaulujen ohella GUnka
kuunteli tuohon aikaan mielellään Boi-eldieun,
Mehuin ja Kreutserin uverl^-
Kolmetoistavuotiaeuia Mihail GUnka.
vietiin Pedagogisen' Päämstituutin yhteydessä
toimineeseen Jalosukuisten Si-säoppilaitokseeUj
missä poika» vietti viisi
vuotta saaden tuon ajan parhaan
mahdollisen perussivistyksen, i Siellä
tunnetim runoilijan ^ilhelm 'Kiichel-beckerin,
Pushkinin koulutoverin ja ystävän
opastuksella Glinkä'perehtyi Venäjän
kirjallisuuteen, jonka moniin teoksiin
hän mieltyi pysyvästi. Vieraiden
kielten opiskeluun hän paneutui
suurella uutteruudella, niin että mie-huusiässään
hallitsi -täysin vapaasti
ranskan, englannin, espanjan, italian jä
saksan sekä osasi myös latinaa ja persiaa.'
Kouluvuosina Glinkan musikaaliset
taipumukset jalostuivat suurelta osalta
oopperan ja konserttiharrastuksen vai- '
kutuksesta. Ensimmäiset voimakkaat
teatterivaikutelmat liittyivät ranskalaiseen
ja italialaiseen oopperaan, etenkin
Boeildieun, Mehuin, Cherubinin ja Kos-sinin
oopperoihin. ,
Sisäoppilaitoksessa ollessaan Glinka
otti yksitjasesti pianotunteja nun. irlantilaissyntyiseltä
taiteilijalta, ^ kaikkialla
Euroopassa tunnetulta pianistilta ja
musiikkipedagogilta John Fieldiltä, joka
eli suurimman osan elämäänsä Venäjällä,
mutta pitempään Glinka opiskeli mu-siikkiteorian
tuntemustaan ^/ventäen '
Fieldin oppilaan, Charles Meyerin johdolla.
- . ' _ .
Sisäoppilaitoksesta päästyään Glinka
saattoi antaa musiikkiopinnoilleen uuden,
systemaattisen ja syvän luonteen.
Hän luki sävellyksen teoriaa.
Vuonna 1829 tehty terveydenhoito-matka
Kaukaasiaan ja siellä tutustuminen
Kaukaasian kansalliseen musikkiiin
rikastutti säveltäjän maailmaa. Hän
nautti kuullessaan Kaukaasian tenhoavia
säveliä, joideir sointu- ja lytmira-kenne
poikkeavat sekä venäläisistä ^sä-veUstä
että länsi-eurooppalaisesta musiikista,
johon Glinka oli perehtynyt .
- Paluumatkalla ^ Kaitkaasiasta Glinka
jäi joksikin aikaa, NoPTOt^e^^
tuen uudella innolla tutk i m a ^ ' musiik*
^ kia.. Sedän orkesteri oli hänelle suurek*
si avuksi. Jokaisen-soittajan kanssa
hän kävi äärimmäisen huolellisesti ja
yksityiskohtaisesti lävitse eri äänet ja
eritteli täten Mozartin, Haydnin, Beethovenin,
Cheruvinin ja Mehuin parhai*
den orkesteriteosten tekotavan ja tyy«
Iin,
Pietarissa GUnka jatkoi jälleen työs«
kentelyä pianonsoiton, teorian j a laulua
parissa. Pietarin musiikkiväki ja mu*
^silkin ystäVät tulivat näinä vuosina
tuntemaan Glinkan lahjakkaana pianis*
tina Ja laulajana.
Itsenäiseen elämään astuessaan Olin»
ka otti vastaan viran kulkulaitosten
neuvoston kansliassa. Toimi ei ollut
rasittava ja Glinkalle jäi vapaata aikaa
musiikinharrastukselle, ja — hänen
omaa sanontaansa käyttääksemme
hän "antautui vimmatulla kiihkolla sävellystyöhön".
Omaiset koettivat, turhaan
tosin, saada Glinkan luopumaan
^'turmiollisesta taipumuksesta sepitte*
lyyn". Glinka itse piti myöhemmin silloista
säveltämistään haihatteluna, eivätkä
sävellykset tyydyttäneet teki-jaansa.
Glinka soitti paljon klassillisia piano-säveUyksiä
nehkätisesti sekä esiintyi
konserteissa laulajana ja säestäjänä.
Vuonna 1825 hän sävelsi ensimmäisen
allegro-spnaattinsa.
Suomalaisen tmteen
^ ^ näyttely Itävaltaan
Itävallassa toimivan^ Skandinavisk
Presstjänstin kutsumana ja toimittaja
Olavi Bonrdorffin avustuksella asettavat
eräät suomalaiset taiteilijat lähikuukausien
aikana töitään esille Itävallassa.
Näyttely on ensimmäinen suuri suomalaisen
taiteen näyttely Itävallassa sodan
jälkeen ja se autetaan;esille edustavissa
salongeissa VVienissä, Salzburgissa,
Grazissa sekä kahdessa: muussa
kaupungissa. Suomen Itävallan lähettiläs,
ministeri Toivola on lupautunut
näyttelyn s^iojelijak^.
Näytteille asetetaan kaikkiaan 120
teosta, jotka edustavat seuraavien taiteilijoiden
tuotantoa: Seppo Arina,
Mauri FavÄn, Erik Granfelt, Tapani
Jokela, Erkki Matelainen, Eero Nelimarkka,
Yrjö Somemieihi, Veikko V i -
pnoja, Aarne Aho, Hans BjörkUnd,
Erkki Tanttu, Mikko Hovi, Armas Tirronen,,
Eva Brummer. Toini Muona ja
12 i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 25, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-05-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570525 |
Description
| Title | 1957-05-25-03 |
| OCR text | 100 VUOTTA ON KULUNUT M. I. GLINKAN KUOLEMASTA Ivaiiovitsli Glinka pn Venäjän- klassillisen säveltaiteen pe-rustanlaskija ja mies, joka vei venäl^- sen musiikin maailman* areenalle.' Glin- : iän merkitystä ja sijaa Venäjin säveltaiteessa veirataaii oikeutetusti siihen ^ historialUseen osuuteeni joka on Pushkinilla Venäjän runoudessa ja kirjalKsuu-dessa. . , • " - ' ^ "o Glinkassa yhtyivät bhnellisesti nerokas lahjakkuus, suurenmoinen taituruus jä vakaa taiteellineii suuntaus. Rohkeat ajatukset, ehtymätön .'raieliku\itus, ihmeteltävä selkeys, tuvarikassävelkieli, ; ajatuksen ja tunteen herkkä sopusointu - ovat Glinkan musiikin luonteenomaisia piirteitä. Samalla siinä ilmenevät rikkaina kansalliset venäläiset piirteet. Täydellisenä oman kansansa lapsena Glinka pystyi tavoittamaan aidon venäläisen luonteen ja löytämään täysipainoiset taiteelliset keinot sen ilmentämistä varten. Ivan Susaninin fa Ruslanin kuolemattomissa hahmoissa hän ylisti Venäjän kansan — sankarikansan >— tyypillisrä kansallisia oniinäisuuksia. Oopperoissaan ^'Ivan Susanin" ja "Rus-lan ja Ljudmila" tulkitsi hän samoin kuin monissa muissakin teoksissaan tavattoman voimald^Ua sävelkielellä "Venäfän kansan syvää optimismia. Kärisailinen rajoittuneisuus oli silti GHnkalle täysin vierasta, hän osasi antaa aiypn , J ^ s a n kansalUsen musiikin omalaatuisuudelle jal Jäljittele-r • mättömälle kauneudelle. , Hän imi itseensä ja sulatti taiteessaan uusiin muotoihin lukuisia eri suunnilta tulleita . kansallisia vaikutteita, mutta pysyi silti venäläisenä silloinkin kun hän sävelsi maineikkaat espanjalaiset uvertyyrin- , sä, romanssi "Venetsian yö" tai itämaiset tanssit oopperaan''Ruslan ja Ljud- . - mila". Toisaalta Qlinkan musiikki, niin kansallista ja venäläistä kuin se onkin, vaikuttaa minkä kansallisuuden edustajaan tahansa; sitä jnnmärtää jokainen, koska siinä on rikas yleisinhimillinen sisältö ja se edustaa edistyksellistä humaanista aatteellisuutta; Miisiikkiteoreetikko ja säveltäjä A-leksahdrSerov, joka tunsi hyvih~Glin-kan, jätti jälkimaailmalle seuraavan juhlavanhmollisen luonnekuvan rakastamastaan säveltäjästä: . . pienikokoinen . . : . tummaven-n6n, kalpeat tununaihoiset hyvin vakavat, mietteliäät kasvot^ joita • reunusti de^sa. Kaikki tällä tavoin tutkir tut naiset saivat kuikin (kaulanauhansa "yarmoine" j9. vastaavasti "vaarallisine" päivineen, joita edustivat eriväriset pallot. Tällä tavoin onnistui todellakin suurim-nian osan naisista v ä l t t ä ä raskautta niiden kymmenen 'kuuikauden ajan, . Jotka kokeilu feesti. Tulos näytti suOTastaan lupaavalta, mutta (kävi. i^mi, että - suurimpien ryhmien kohdalla oli lopputulos toinen. Havaittiin, että Intian.naisista saattoi korkeintaan viidesosa kyetä tähän, valvonnan muotoon, siihde. joka ^«iennäköisesti patee myös muihin vähemmän kehittyneisiin maihin nähden. Ja kun t ä h ä n lisätään ns. luonnolliset tapaturmat" myös tässä ryhmässä, niin ei l u o vähäinen prpsenttrRilnrnäyttele mitään . suurempaa' osaa. ehkäisevänä toimenpiteenä. (lUS) , ' - k^peä sysimusta poskipartaa Musta, ylös asti napitettu frakki, valkoiset hansikkaat,- lyhti arvokas ja ylpeä . . . A i van helpossakin säestystehtävässä hä-pess^ ilmeni ama todeUinen taiteilija ^ / . H^en.haivmaisen ä^rkkäät al^ mtähsä' säkenöivät kirkkaina: Glinkan V temperamentti oli laadultaan pääasias-sa hermostunut Pienikm äisytys, jokin epämiellyttävä häiyekih saattoi r Mnet yhtäkkiä kokonaan pois vireestä; - seurassa, joka ei ollut hänelle mieleen, hän.ei. saattanut millään musisoida, vaikka yritti^ pakottaakin itseään: Vilpittömästi musiikkia rakastavien, lämpimästi myötäelävien ihmistpu' keskuudessa, taasen, sivistyheitten ihmisten seurassa, mutta niin kaukana, kuin mafa- ;;dollista seurapiirihieioston salonkien ' sovinnaisesta, kyhnästä etiketistä ja tyhjänpäiväisistä seremonioista, Glinka päinvastoin hengitti vapaasti, antautui kokonaan taiteen valtaan ja hurmasi kaikki, koska hurmaantui itsekin.'' Näin korkean ja osuvan arvion antoi Glihkasta hänen aikalaisensa. Mutta aikalaisia, jotka kykemvät oivaltamaan Glinkan nerouden ja hänen venäläisessä säveltaiteessa aikaansaamansa murroksen, ciä vähän. ' G l i n k a korosti useaan kertaan olevan-sa" sielultaan venäläineh^^ ja kansallisylpeyden tunne-t^vitsi j a intioitti hänen taidettaan, jonka hän tarkoitti laajoille kansanjoukoille. ..Murhe, tietoisuudesta, että hänen liiusiikkinsa ei saavuta kan^ saa, jolle se oli tarkoitettu, aiheutti säveltäjälle monia pettymyksiä ja oH syynä yhä kasvaneeseen tyytymättömyyden tunteeseen. Mihail Ivanovitsh Glinka syntyi toukokuun 20 pnä 1804 Virasta eronneen kapteeni Ivan GUnkan perheessä Novo-passkin kylässä, joka levittäytyy maalauksellisen kauniina Dneprin sivujoen Desnan rannalla lähellä Jelnjan kau-pimkia entisessä Smolenskin läänissä. Pojan kasvatus, joka tapahtui isoäidin isän äidin — rakastavan mutta ankaran siknälläpidon alaisena,- oli ansarikasvatusta, mikä teki pojan organismista heikon ja herkän. Siitä olivat lähtöisin kaikenlaiset sairaudet, "tautien katrilli", joita Glinka valitti ali^ui-sesti. Varhaiset musiikkivaikutelniat, ni-mittäm kansanlaulut, kirkonkellojen soitto, lahjakkaista taitavista maaorjä- 'soittajista koottu sedän orkesteri, ^tten lastenhoitajan kertomat sadut, lumoa van kaunis luonto maatilan ympärillä olivat"' omiaan kasyattamaaa- pojalle vastaanottavaisen, taiteellisille vaikutuksille alttiin jä kaikkea kaunista herkästi vaistoavan liionteen. Tulevassa säveltäjässä heräsi jo var-ham taiteellisia taipuniuksia, hän piti musiikista, piirusteli mielellään, lausui jäsepitteli runoja ja myöhemmin näy-tehniä, kerrassaan moninäytöksisiä tragedioita. Pian musiikki valtasi kokonaan pojan huönnbn Ja muut harrastukset jäivät taka-alalle. "Musiikki on niinim sieluni'*, lausui poika kerran tunnustuksen. Venäläiset laulut miellyttivät häntä erityisesti- Mom'en vuosien iuJuttua Glinka kirjoitti "Muistehnis-saan", että mahdollisesti lapsuudessa kimllut laulut olivat ensimmäisenä syyni; siihen, että hän ryhtyi myöhemmin muokkaamaan etupäässä venäläistä Satoja kilpailijoita os<^tui tänä vuonna ^(hven Soundin musiikki" ''festivaaliin. Ensimmäisen palkinnon^ kt^in omalla instrumentiUoan, saivat Jack Fearnall (vas.J, Rosemary Kennedy ja lan MacAlHster. [ kansanmusiikkia.^ - ^ 'Pianon ja viulunsoiton^ppiskelu alkoi jo lapsuusvuosina. Sedän orkesteri oli voimakkaimpien elämystä lähde^ muisteli Glinka lapsuuttaan. Orkesterin ohjelmisto ei ollut laaja, mutta kyllin monipuolinen. Orkesterin; esittämien ve-n^ äisten kansanlaulujen ohella GUnka kuunteli tuohon aikaan mielellään Boi-eldieun, Mehuin ja Kreutserin uverl^- Kolmetoistavuotiaeuia Mihail GUnka. vietiin Pedagogisen' Päämstituutin yhteydessä toimineeseen Jalosukuisten Si-säoppilaitokseeUj missä poika» vietti viisi vuotta saaden tuon ajan parhaan mahdollisen perussivistyksen, i Siellä tunnetim runoilijan ^ilhelm 'Kiichel-beckerin, Pushkinin koulutoverin ja ystävän opastuksella Glinkä'perehtyi Venäjän kirjallisuuteen, jonka moniin teoksiin hän mieltyi pysyvästi. Vieraiden kielten opiskeluun hän paneutui suurella uutteruudella, niin että mie-huusiässään hallitsi -täysin vapaasti ranskan, englannin, espanjan, italian jä saksan sekä osasi myös latinaa ja persiaa.' Kouluvuosina Glinkan musikaaliset taipumukset jalostuivat suurelta osalta oopperan ja konserttiharrastuksen vai- ' kutuksesta. Ensimmäiset voimakkaat teatterivaikutelmat liittyivät ranskalaiseen ja italialaiseen oopperaan, etenkin Boeildieun, Mehuin, Cherubinin ja Kos-sinin oopperoihin. , Sisäoppilaitoksessa ollessaan Glinka otti yksitjasesti pianotunteja nun. irlantilaissyntyiseltä taiteilijalta, ^ kaikkialla Euroopassa tunnetulta pianistilta ja musiikkipedagogilta John Fieldiltä, joka eli suurimman osan elämäänsä Venäjällä, mutta pitempään Glinka opiskeli mu-siikkiteorian tuntemustaan ^/ventäen ' Fieldin oppilaan, Charles Meyerin johdolla. - . ' _ . Sisäoppilaitoksesta päästyään Glinka saattoi antaa musiikkiopinnoilleen uuden, systemaattisen ja syvän luonteen. Hän luki sävellyksen teoriaa. Vuonna 1829 tehty terveydenhoito-matka Kaukaasiaan ja siellä tutustuminen Kaukaasian kansalliseen musikkiiin rikastutti säveltäjän maailmaa. Hän nautti kuullessaan Kaukaasian tenhoavia säveliä, joideir sointu- ja lytmira-kenne poikkeavat sekä venäläisistä ^sä-veUstä että länsi-eurooppalaisesta musiikista, johon Glinka oli perehtynyt . - Paluumatkalla ^ Kaitkaasiasta Glinka jäi joksikin aikaa, NoPTOt^e^^ tuen uudella innolla tutk i m a ^ ' musiik* ^ kia.. Sedän orkesteri oli hänelle suurek* si avuksi. Jokaisen-soittajan kanssa hän kävi äärimmäisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti lävitse eri äänet ja eritteli täten Mozartin, Haydnin, Beethovenin, Cheruvinin ja Mehuin parhai* den orkesteriteosten tekotavan ja tyy« Iin, Pietarissa GUnka jatkoi jälleen työs« kentelyä pianonsoiton, teorian j a laulua parissa. Pietarin musiikkiväki ja mu* ^silkin ystäVät tulivat näinä vuosina tuntemaan Glinkan lahjakkaana pianis* tina Ja laulajana. Itsenäiseen elämään astuessaan Olin» ka otti vastaan viran kulkulaitosten neuvoston kansliassa. Toimi ei ollut rasittava ja Glinkalle jäi vapaata aikaa musiikinharrastukselle, ja — hänen omaa sanontaansa käyttääksemme hän "antautui vimmatulla kiihkolla sävellystyöhön". Omaiset koettivat, turhaan tosin, saada Glinkan luopumaan ^'turmiollisesta taipumuksesta sepitte* lyyn". Glinka itse piti myöhemmin silloista säveltämistään haihatteluna, eivätkä sävellykset tyydyttäneet teki-jaansa. Glinka soitti paljon klassillisia piano-säveUyksiä nehkätisesti sekä esiintyi konserteissa laulajana ja säestäjänä. Vuonna 1825 hän sävelsi ensimmäisen allegro-spnaattinsa. Suomalaisen tmteen ^ ^ näyttely Itävaltaan Itävallassa toimivan^ Skandinavisk Presstjänstin kutsumana ja toimittaja Olavi Bonrdorffin avustuksella asettavat eräät suomalaiset taiteilijat lähikuukausien aikana töitään esille Itävallassa. Näyttely on ensimmäinen suuri suomalaisen taiteen näyttely Itävallassa sodan jälkeen ja se autetaan;esille edustavissa salongeissa VVienissä, Salzburgissa, Grazissa sekä kahdessa: muussa kaupungissa. Suomen Itävallan lähettiläs, ministeri Toivola on lupautunut näyttelyn s^iojelijak^. Näytteille asetetaan kaikkiaan 120 teosta, jotka edustavat seuraavien taiteilijoiden tuotantoa: Seppo Arina, Mauri FavÄn, Erik Granfelt, Tapani Jokela, Erkki Matelainen, Eero Nelimarkka, Yrjö Somemieihi, Veikko V i - pnoja, Aarne Aho, Hans BjörkUnd, Erkki Tanttu, Mikko Hovi, Armas Tirronen,, Eva Brummer. Toini Muona ja 12 i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-05-25-03
