Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 30, 1946

              1946
laaaainnn LAUANTAINA, MARRASKUUN 30 PÄIVÄNÄ
teet, ovat tulleet vakavUcsi tdlpailijoiksi
arablalaisiUe taI<mpojme, /f^U^
jojlla on hyito primlt^
jeiysvälineet ja 'öiökeija: Jofe^aiköi^t
maatalous- ja <>m^uUsäuheeet. - Fella-hien
pitää luöviittaa >33i40^^-pK)!^
ni£atalwstuottetetean rntäanätoistälille
veroina (66^15 .^^p^oöeattia jcÄ he -käyt­tävät
maanomistajan työkaluja), ja
heillä on ^lukemattomia feodaaliajan
velvollisuuksia '«(muokata toaanömista-jan
maata ilianän-^ksua, 'juovuttaa
tavaraa jne.) ja he tjoHtttvat hUj^een
V rappiolle uUden tuottajan kanssa kil­pailussa.
Arabialaisten maanomistajien on on-iu£
tunut hdposti 4cääntää arabblalai-sen
talonpojan tyytymättömyys, joka
kärsii kaksinkertaisesta ikeestä — ul­komaalaisesta
imperialistisesta hallitsi­jasta
ja kotimaisesta feodaäMoltnistajas-ta
— kansallisen vihamifeiisyyäeh -kana­viin.
*
Brittiläiset virkailijat eivät - ole teh­neet
mitään arabialaisten taantumus-johtajain
kiihkolsähmaallisefa ja demo­kratian
vastaisen propagandan estämi­seksi.
Vaikka joillakin näillä johta-jiläa
olivat ilmeisesti yhteydet Saksan
ja Italian fasisteihin, niin brittiläiset
virkailijat tekivät kaikkensa kohen-taakseen.
keskinäistä vihanaielisyyttä
ja vasta silloin sekaantuivat asiaan'kun
brittiläiset .intressit olivat ilmeisesti
uhattuina.
Maan sisällä synnytetty riitaisuus
arabialaisten ja juutalaisten kesken on
s y n n y t t ä n y t epävakaan tilanteen.
Käyttäen tätä tilannetta tekosyynä,
mtndaatticHkeuden vastaisesti, on: tultu
tilanteeseen ettei Palestiinassa ole ole-
^ massa edustavaa • hallitusta,-^Ikä ara­bialaisille
enempää kuin "juutalaisilla­kaan
ole edes muodollista oikeutta
oman maansa hallintaan. Britannian
ylikomissioneri on täydellinen herra
Palestiinassa ja persoonallisesti tai oh-jaamiensa
virkailijain kautta ohjaa
kaiken toiminnan, omaa vallan, jota
voidaan verrata vain vanhanajan itä­maiden
orjien omistajaan.
Vuoden 1922 '.'perustuslakia", joka
olisi antanut palestiinalaisille edes puo­let
hallitusvallasta h e i d ä n omassa
maassaan, ei ole vielä saatettu voimaan
ja "edustavat elimet" käsittävät sisäi­sen
neuvoston ylikomissionerin alaise­na,
jor^a jäsenet hän itse nimittää.
Ihmisoikeuksien puuttuminen, jouk­ko
vangitsemiset, poUisiterrori, lukuisat
keskitysleirit ja Uikkiuniskielto yhtenä
päivänä yhdessä ja toisena päivänä
toisessa osassa määta, on jo kaUan sit­ten
muuttanut Palestiinan poliisival­tioksi,
salaiseksi, jollaista brittiläiset
taantumukselliset etsivät kaikkialta
muualta, paitsi brittiläisestä maallman-vailasta.
Aivan äskettäin 200,000 Tel
Avivin asukasta kiellettiin tulemasta
kaduille 24 tunnin aikana. Samalla
ajalla brittiläiset lentokoneet lensivät
kaupungin päällä, tankit kulkivat läpi
katujen ja poliisit sekä sotilaat mur­tautuivat
rauhallisten asukkaiden ko­teihin
toimittaen etsintöjä, joka muis­tutti
monelle juutalaiselle natsiterroria
Varsovan ghettossa. Eräänä päivänä,
kesäkuun 29 p:nä, yU 3,000 ihmistä
vangittiin.
* * *
Palestiinan tuhansien vuosien histo­rian
aikana ovat monet valloittajat
kulkeneet yli maan. Arabialaiset kiin-nitiyivät
maahan lujerihnin kiiiii toiset,
ja toivat arabialaisen idän piirteet.
Yksi näistä on maataloussuhtee1;^Pales- .
tiinan taloudessa, vaikka teollisuudessa
se on edellä joitakin naapurimaitaan.
Arabialainen talonpoika kasvattaa
pääasiassa viljaa ja juutalainen talon­poika
hedelmiä. Palestiina on pää­asiassa
hedelmiä tuottava maa. Sitä
voidaan nimittää suureksi appelsiini-tarhaksi.
Suurimpana vientitavarana
tnnen sotaa olivat appelsiinit.
Ennen soiaa sitruunahedelmät käsit­tivät
75 prosenttia koko maan vien­ti-
tä. Suuret kapitalistit, jotka kon-trciloivat
hedelmien ja vihanneksien
niyyntiä, niittävät suuria voittoja.
Tr.uvah-yhdistyksen, Joka on monopoli­soinut
maataloustuotteiden kaupan
juutalaisten alueella, teki ennen sotaa
(iSudmen^Ktivalehdessä i935;-Kirj. $UÖ^^ -
ÖLME syvää -kumarrusta: 1) läht€ä iloa enemmänkin ?rti tuin vä-
Hänen cKorkeudeUeea Rautatie- fttetsimaihitusta^ Ja «Hei lähcie, niin
aia1iit-ukse.ne, 2) Heidän montlukui- 'Rautatidiällituksen reAkäista pääsee
suicksiUeen laivayhtiöille ja 3) Hä- joka tapauksessa eroon vaikka jo^^^^^
nTewnn MM5a»j.eVscte#e^tfi;lilei^e«n M.x«aot»kiu.„st.a.„v„a„lnle. i^on parin päästä^kun sen sijaan sii-
Yleisölle. ,
RmtaliehaUitusta
kiitätame -etisinnäkin sen uusimmas­ta
patentista, rengastnatkasysteemis-tä.
Tähän saakka meillä-on rengas­tettu
ainoastaan variksia, harakoita,
lohia, kiiskiä ynnä önuita senkaltaisia
olentoja^' kuin" ilmassa ja vedessä liik­kuvat.
Sen sijaan niistä, kuin ko­valla
'maankamaralla asuinsijansa pi­tävät,
ei tietääksemme ole rengastet­tu
muita kuin vihaisia sonneja ja ra­kasta
vaisfa pareja.
lä kultarenkaasta kiertyminen on ko­ko
joukon miitkrkkaampi ja sitkeäm-pijuttu.
Ja yksin tein vielä toinenkin kii­tos
Rautatiehallitukselle. Se on rj-h-tynyt
toimenpiteisiin pikajuniensa
vauhdin lisäämiseksi keskimäärin 90
kniriin ja siinä mielessä e^hdottanut
rakemiettavaksi kolme uutta vetu­ria,
jotka hätäpäissään voisivat pus­kea
vaikkapa IOO:kin km tunnissa.
Kiitos. Py-vdämme jo etukäteen
ilmoiteltua ensimrriäiäelle *'jruu\'i-Nyt
on Rautatiehallitus rengasta­reisulle".
Kuitenkin pienellä varauk-nut
myös isänmaamme hymyilevät sellan että vaunumme varmasti py-äidinkasvot..
Eikä vain umpinaisilla syy veturin perässä, että kiskot py-rautarenkailla,
niinkuin aikaisemmin, sy\'ät vaunumme alla ja että"me itse
vaan myös ffebkailla,' '•joista'•'bsan ' pysvh^m^ väuniin sisällä.'-'^^-^^
muodostavat maamime ihäninimat Muttäyriiitä sanovat tMfri valta-vesireitit.
Matkailijan ei tarvitse kunhan lirijäTautohallitusten tireb-muuta
kuin tilata itselleen Päijän- töörit? Suunnittelevatko he vauh-teen
rengas tai Saimaan rengas tai tinsa lisäämistä 150 kmriin? Meillä
Lapin rengas tai mikä muu rengas on suoraan sanben sellainen hienoi­nen
aavistus, ettemme sano: vavis-tus.
Meistä on näet jo nyt usein tun­tunut
siltä, kuin käsite "vauhdin WLO-sisata"
olisi tämän kulkuneuvon koh­dalla
saavuttanut huippunsa.
Pieni esijnerkki.
Eräässä kymmenen' beaufortin
vauhdilla rytkyttävässä linjarissa y-ritti
muudan äiti imettää lastaan.
Parkuva palleroinen tyj^ntyi hetkek­si,
mutta saikin sitten äkkiä ankaran
kakistuskdhtauksen, niin että luul­tiin
jo tukehtuvan. Etsittiin mie­hissä
syytä ja keksittiin viimein, et­tä
lapsukaisen suu oli täynnä — voi­ta
. . .
Laivayhtiöille
lausumme kiitoksemme siitä, että ne
ovat tällä kertaa täydellä vakavuu­della
valmistautuneet ottamaan vas­taan
sekä kutsutut että kutsuttomat
Suomen kävijät. Maali loistaa en­tistä
valkoisempana ja siisteys aina
00:aa myöten on enti^ään ehompi.
Toistaiseksi emme myöskään ole on­nistunut
uudistamaan vanhaa tutta- *
vuuttamme niiden punapaitaisten en­si
luokan turistien kanssa, jotka en­nen
sisävesillämme retkeilivät joko
sesonkilipuilla taikka niinsanottuina
'•'jäniksinä", vaikka ne luonnonhisto­riassa
oikeastaan tunnetaan toisella
nimellä.
Kuinka ne keittiöpuolen ruskeapu-serot
puolestaan jaksavat, ^iitä em­me
ole . vielä onnistuneet saamaan
luotettavia tietoja —7 ainakin ruoka­salien
pöydiltä ne ovat kadonneet.
Lopullisen vahvistuksen heidän koh­talostaan
saakin tavallisesti vasta
S3'ksyllä, jolloin ne miehissä ja nai­sissa
keräytyvät pitämään vastalau-sekongressiaan
laivan hitaasti mutta
pahaenteisesti kylmenevällä höyry-pannulla
. . .
Ja laivayhtiöillekin toinen kiitos.
Huolehtiminen varsinkin toiskielis­ten
turistien mukavuuksista on suo­rastaan
ylittänyt näiden omatkin toi­vomukset.
Vai kuka esimerkiksi
meistä ulkomaille lähtiessään rohke­nisi
toivoa, että hän, astuessaan jo­honkin
— sanokaamme — Mälar-järven
laivaan, kuulee puhuteltavan
itseään selvällä suomenkielellä sa­malla
kuin laivaväkeä ja alkuasuk­kaita
komennetaan ruotsinsekaisella
savonmurteella. Sellaisessa alukses­sa
sitä kelpaisi kelliskellä!
tahansa ja pulittaa siitä suunnilleen •
sama hinta kuin on maksanut tai ai­kanaan
joutuu maksamaan omasta
kultarenkaastaan, hiin jopa saattaa
1,000,000 punnan liikevaihdon.
Palestiinan teollisuus on kokonaan
ulkomaalaisen pääoman hallussa. Smi-ret
korporatiot ja trustit, jotka ovat
kytkettyjä ulkomaalaiseen pääomaan,
monopolisoivat kaikki liikehaarat. So­dan
aikana brittiläiset muuttivat Pales­tiinan
suureksi lääketehtaaksi, joka
täytti kaikki sen maailmanvallan tar­peet.
Tuhansia juutalaisia farmaseut­teja,
jotka pakenivat natsiterroria. mat­kusti
Palestiinaan ja toivat mukanaan
salaisuuksia ja ammattitaitoa. Ke­mialliset
ja lääketeollisuudet ovat pää­asiassa
keskitetty Tel Aviviin ja Jeru­salemiin
ja ne käyttävät suurimmalta
osaltaan Kuolleen meren mineraalire-sursseja.
Kuolleen meren resursseja
riistää Palestiinan Potash-yhtiö, joka
pääosakkeena on brittiläinen kemialli­nen
yhtymä, jolla on 75 vuoden kon-sessionioikeus.
Viime vuosina Kuolleen
meren tehtaiden tuotteet menivät Bri­tannian
armeijati käyttöön. Pales­tiinaan
Electric korporatioUa on mono- .
poli sähkövoimaan Palestiinassa. Pa­lestiinan
finanssiasioita kontrolloi kou­rallinen
pankkiyhtymiä, jotka pääasias­sa
omistaa Britannian pääoma. Vi­rallinen
pankki on Lontoon Barclays.
Sillä on kontrolli liikkeellä olevaan ra­haan.
- #^1^
Lujittaakseen poliittista valtaansa
Palestiinassa, ovat brittiläiset vastusta-jaeet
demokraattisen joukkoliikkeen ke­hittymistä
ja suorittaneet hyökkäyksiä
unioja vastaan.
Nykyinen pysyvä kriisi Palestiinassa
on paljastanut Britannian hallitsevan
luokan imperialistisen politiikan, jojca
pyrkii säilyttämään otteensa maahan
kansan elintärkeiden intressien kus-tarmuksella.
Niin arabialaisten kuin
myöskin juutalaisten keskuudessa on
kehittymässä protestiliike Britannian
perinnäistä Palestiinan politiikkaa vas­taan
ja maan itsenäisyyden, poliittisen
demokratian uudelleenjärjestelyn ja
maansa vapaasti sekä häiritsemättä
kehittämisen puolesta.
NeljäkjTTimentä vuotta sitten eversti
T. E. Lawrence, brittlläls-arabialainen
vakoilu-upseeri, kirjoitti, etta Pales­tiina
muuttuu hiljalleen "museosta la­boratorioksi",
Britannian siirtomaapo­litiikan
kokeilu tässä laboratoriossa on
maksanut Palestiinan kansalle äärettö­män
paljon elämää, verta ja k.vTneleltä.
Nyt on tullut aika lopettaa nämä ko­keilut.
Tätä suuntaa sopii vieläkin jat­kaa.
SentjäHceen kuin supisu<)iinalai->
set « n ^ .t)erä-miehet
ja kapteenit on korvattu län­simaisilla,
ion ^ y t ä y ä itse laivaia
kimppuun. *Kenen ulkomaalaisen
kieli Erääntyy lausumaan Esimerkiksi
sellaisia nimiä kuin *<Öeinävesi*\
*«Ptmka3iaifju", **Vdimfersälmi'' t ai
'^Vuokatti'*! Tietysti näistä onHeh-tävä
«Höv^tteneja^', '»Btinkäsöjä" ja
. . . j a . . . (no, arvoisa lukija on
hyvä ja kääntää itse!)
Vasta silloin Suomesta tulee tu-ristiihaa,
joka etrköisuuksiensa puo­lesta
on varma yliveto kaikista muis­ta.
H, M. MuikitHnvaan Yleisöön
meidän tulee suhtautua tarpeellisel­la
respektillä. Kohteliaimmiii pyy-dämmkin
sitä ennen matkalle lähtö­ään
' pistäytymään vaikkapa «Helsin­gin
Kirvun ruokasalissa. Ei niin
paljon vitamiinien vuoksi, vaikka ei­väthän
hekään liene pahitteeksi,
vaan painaakseen mieleensä- sen vii­saan
mietelauselman, joka siellä ko­ristaa
sai m seinää. Se kuuluu:
''Ihminen, älä hermostu — ihmet­tele
vain!-'
Päätimme kerran yhden päivän
noudattaa tätä viisasta elämänohjet­ta.
Päätös osui matkapäiväksi ja
tulos oli seuraava.
Saavuimme tapamme mukaan ase­malle
juuri kun — tietysti kuvaan­nollisesti
puhuen — asemapäällikkö
kohotti pistoolinsa ja veturi kyyris­tyi
starttikuoppiinsa. Ostimme toi­sesta
luukusta matkalipun ja pyy­simme
toisesta paikkalippua. Koska
olemme tupakkamies, halusimme tie­tenkin
saada paikkamme tupakoi­mattomien
osastosta. Tttpakoima-ton
pitää meitä varmaan löylynlyö­mänä,
mutta jokainen tupakkamies
kyllä ymmärtää, että tämä menetel­mä
tuottaa kolminkertaisen hyödyn:
yhden paikan hinnalla saa kolme
paikkaa, nimktäin istumapaikan (to­sin
ahtaan) tupakoimattomien osas­tosta,
seisomapaikan vaunun sillalta
ja makuupaikan tupakka osastosta.
(Jos Rautatiehallituksellakin on an­siota
tähän miellyttävään järjeste­lyyn
meidän, tupakkamiesten, hy­väksi,
niin olkoon tässä vielä yksi yli­määräinen
kiimarrus sille.)
No, niitä pyytämiämme paikkalip­puja
ei tietenkään enää ollut, mutta
sen sijaan tupakkaosasto oli melkein
tyhjä. Onneksi muistimme aamui­sen
päätöksemme ja päästämättä i l ­moille
tällaisissa tapauksissa tavan­omaisia
hysteerisiä purkauksia ih­mettelimme
kaksi sekuntia tupakka­miesten
jaloa viisautta ja pulitimme
nurkumatta viitosemme.
Tupakkaosastosta, jossa kolme
miestä veteli haikuja sen kuin keuh­koihin
mahtui, mutta jossa kuitenkin
oli sataprosenttisesti terveellisempi
ilma kuin tupakoimattomien osastos­sa,
meillä oli hyvä tilaisuus lasioven
kautta seurata elämänkulkua viimek- _
simainitussa. Totesimme pian, että
vertaukset täysinäiseen silakkanelik­koon
ja tuliseen pätsiin kalpenivat
todellisuuden rinnalla. Lausuimmfe-kin
säälintunteemme junailijalle, ja
siirtyessään naapuriosastoon tämä
ihmisystävällinen mies uskalsi — to­sin
pelokkaasti ympärilleen vilkuil­len
— raottaa yhden ikkunan.
Mutta heti junailijan mentyä nou­si
eräs parhaassa miehuuden iässä
oleva täti, jolle yllämainittu Kirvun
mietelauselma oli ilmeisesti tunte­maton,
höpisi vihaisesti jotakin naa­pureilleen
ja sulki ikkunan. Arva­simme,
että ikkunasta oli yrittänyt