Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 6, 1948

              sii siitä -ja^ sen vaikutus kestai
a vuosia jälkeenpäin. KokeOnni
i<m nyt 58 Herefords-roduisu
jotka ovat pidätettynä Oak Rid
renn, 3,000 eekekrin laajuiset
. Tämä karja oli Xew Mexicos,
5; heinäkuussa silloin, kun siellä
iäinen atomipommi räjäytettiin
a varten. Karja oli sijoiteuu,
nalleja kauemmaksi pommin ^
»^^^^•^"eelle, jossa korkeai
lojehvat sitä kuumuudelta, mikä
Dommin räjähtämisestä, seka^ra.
viita.
ia kokeilussa on kulunut niin
ika, niin sittenkin on vielä se],
ihtävissä merkkejä karjassa k
tä atomienergian vaikutus siihen
'ieteilijät sanovat erämaan pölj-n
n ilmaan pommin räjähtämisen
seria ja sen pilvenä lentäneen
tiissä karja oli sijoitettuna. VQ.
sekaantunut radioaktiivista po-
:a laskeutui karjan päälle. Sit-seurasi
sade j a se syövytti ato-karjaan,
jonka vaikutus vielä-
L tuntuu monien vuosien jälkeen,
esseen yliopiston matalousosasto, i
isen^a ja Yhdysvaltain atomi-
»komissioni yhteisesti valvov-at
ksien jatkamista edelleen, kuin-n
ja minkä vaikutuksen atomi-lopultakin
karjaan tekee.
Nyt syyhy lähtee
1 lääkärit ovat äskettäin selos-lutta
lääkettä, joka kokeilujen
sadassa eri tapauksessa paransit
esti rohtuman, jota kansankie-otaan
syyhyksi. Tämä lääke on;
ganmiexane ja se keksittiin
is3a sodan aikana. Lääkärit
että rohtuman eli syyhyn ai-'
pieni n a h a n alle tunkeutuva elä-a
tämä lääke tappaa vahingoit-ihoa.
IkkÄtilaukscnnc hcV.
% koskevista asioista
puoleon-
Moniroal 2, Ouo.
r^*-^••.il-^ Asjik;'•'jf • *;'Til-. 9 'iP^ B! 1
L H n nyt juuri parhaimmillaan. M a -
rIrvä. kypsyy suhteellisen, nopeasti.
^""iSSarole kovin kallis kanen-
1 ^Ickarolle.
UlMlVIASKAALI
Lri naunaa lampaan halvimpia osia
K ^^^^'^
n, tl. suolaa,
itjippuria,
«^Menoksi silputtua persiljaa:
iuuhdotaan pikaisesi* kuumaUa
y« paloitellaan ..kanaraxmnan -kokä-
7*! ,äiiän pienempiin.
' Valkokaali huuhdotaan-kjrlmSUm.
. Kaalto kanta ja paksuimmat leh-,
10» leikataan tuUlÄfcunialsaBSi sui-
' ffluu osa lihapalojen sHuruisiksl
^ Slistinnäköiseen, paksupoh-ifljtosariln,
Joka ateqrian ajaksi voi-c
nostaa ruokapöydän^, pannaan ker-sittain
kaikki edeUä mahittnt afaiek-
Vesi kaadetaan kasariin viimeiseksi,
lri pdtetään kannella ja lammas-i
saatetaan hitaasi! kiehumaan. Sil-itäUöln
seosta liikutetaani varövasfr
^[jteen annetaan kiehua Mjaisella tu-
^n. 11/, tuntia eli n i in kauan, että liha
[haUovat aivan kypsiä. Lamniaskäali
aan kutimana suoraan valmlstusas-hienonnetuUa
persiljalla koristet-l
l ^ n lammaslihan asemesta voidaan
palvattua lammaslihaat. Viime-tapauksessa
ruoka valmistuu
lyhyemmässä ajassa.
KAAIilKSXKlXEET
ibstikokoinen keräkaaU, ' .
j l suolaa,
Ifci-tai rilslryynejä,
IpsaÄa» ra»v»a]ilih[aa, •
;niärä Janhettiub vasikanlihaa,
[ffliSrä jauhettea^ ^«miftfta
sän.-piaTma i^vapltofika Taayan-'
tisanaiai vain keltuaineä,
lihftUentä tai .maitoa,'
a|teIf8ptttttt«IpuU, .
..yplKPyöria,: paprikaa», •:«ilrajq:dft.:
täi soketia maitttesSsi.
lisr^.i^olny kettettj&hiv k^Js^Oäl
I to- tai T^ryyneÖjin hsätään muut
Miireke matutetaan hsrvin ja
kuohkeaksi.
IpaakoHa syvä risti, jotta vesi klehu-
[Iialin kantaan leikataan kapeakärki-
»pääsee kerän sisään. Kaali-upotetaan
an veteen, saa kiehua muutaman
Utin eli niin kauan, että lehdet tun-fJt
taipuisilta. Kaali nostetaan padas.
^Rikä^uhalla. Lehdet Irroitetaan kan-
Paksuimmat Ishtiruckiit lyödään
si perunanuijalla. ^Kullekin leh-
-lihelle lehden tyviosaa, aset2taan n..
lUinen täytamassaa. Tyvestä
kaaHnleliti sitten k ä ä r i t ä ä h rullal-ttiytteen
jäädessä kokonaan lehden s i -
Kaalih' khden reunat voidellaan
hlokah vatkatuilla mim&lla. Voi-
I tm rullan auksamastä paistumisen
Kääryleet paistetaan ruskehta-i
siiroilla voidelttöhä, ftmsaassa ras-ipaksussa
palstlnpamhussa taf padas-taikka
uuiiisli. *BuödstOTnlsen
llÄta&n käätjrleisiln niukalti hes-
Kytserciysastla peitetÄ&n kannel-
[Jäiiyleet saavat hatitua hyvin peh-
Kääryleiden höysteeksi tarjotaan
1- tai karviaismarja — tai muuta
hUloa.
^AAU- JA* OMENASAIiAATTI
I j ^ ' ^ fiiakuJsta ja terveellistä rarf-
^toa. Valmistus on perin ykslnker-
Nuoren vasta-alkajankaan ei tar-
Pelitä epäonnistumista, ktm ottaa
a salaatin' ruokalistalleen.
L i . ' * ^'"^«^^ ja saman verran raakaa
ua leikataan tulitikku maisen ka-
J^suliaieiksi. Omenia cl kuorita, vain
ota poistetaäh. Molemmat kas-aieet
sekoitetaan keskenään haa-
PjJ Ykässä kulhossa.
« « « P . kermaa maustetaan sokerilla,
^viinletikilla tai sen puutteessa
"^rJa- taikka omenamehulla Ja
»n kasvl.vsulkalelden Joukkoon
r^^rx salaatin tarjolle vientiä,
i |M on erikoisen sopivaa liharuokien
ilottavaksi.
IKÄINEN SALAATTIKASTIKE
.«rns« vaihteeksi kcrmakasUkkccn.
keltuaista.
^ . kylmää velUi.
1* ^ ^ ' ^ y * * tai sulatettua voita.
" J;^W^kaa taikka raa'aata ome-llSSr^
mehua.
tuetta vlspilöidään VivakaitTkSes"*"^'
alkaa saota Ja tuHa kiiltäväksi. Sen jäi
keen kasUkekasari siirretään kylmään ve­teen
ja vispaamista jatketaan edelleen,
kunnes kastike on jäähtynyt aivan kyl­mäksi
ja on vamista kasviksiin sekoitetta­vaksi.
<^aätibiis»
.kin.- ; ...'^
. Tämä lajS sydäntautia ilmenee taval­lisesti
50-60 ikisissä ihimisissä, mutta
tavataan sitä nuoremmissakin. Niinpä
,sota-aikana nioni sotilas sortui ns. sy-dänsuonien
kalkkeutumistautiin (coro-nary
disease).
den iraultMssax muuaUe»^^* satakin
vaunulastia viiodeKa. .Sen johdosta pi­tää
. alueelle tuotts^ myöhemmin peru­noita
muualta. Alueella on sellaisiakin
farmareita, joilla on kymmenien < jopa
SO eekkerin perunapeltoja.
Punajuuria amerikkalaiseen
tapaan
Suomalainen emäntä on tottunut taval-lisinmiin
tarjoamaan punajuuria kylmä­nä
miedosU etikalla, suolalla ja sokerilla
maustettuna, miUohi niitä tarjotaan yksi­nään.
Muihin kasviksiin -yhdistettynä
nähdään punajuurta usehnndten sillisa-laatllnä.
l^niplmäRä punajuurta harras­tettane
vain punajuuriplhvinä.
Amerikkalainen emäntä suosii puna­juurta
lämjtoänä kasviksena muiden juu-
.reksien tapalsesti ja valmistaa ne seuraa­vasti:
Pienikokoiset punajuuret pestään peh­meällä
harjalla ja lämphnällä vedellä.
Huuhdotaan kylmällä vedellä puhtaaksi.
Varotaan, ettei kuori pääse rikkoutumaan.
Pimajuurien paksua pääjuurta ei pois­teta
ennen keittämistä. Puhtaat pimajuu-ret
pannaan tulelle kuumassa vedessä, jos­sa
on suolaa n. 1 tl. punajuuripaunaa koh­den.
' Keitetään hiljaisella tulella 30—40
minuuttia. Kuimiina kypsät punajuuret
kuorikaan Ja tuodaan pöytään mieluim­min
kannellisessa kulhossa, kuten keitetyt,
perunatkin, että pysyvät lämpiminä koko
aterian ajan.
Isokokoiset pxmajuuret paloittelee emän­tä
isohkoiksi kuutioiksi ennen kulhoon pa­noa.
Lämpimät punajuuret ovat erilaisten l i ­haruokien
sopivaa lisäkettä, mukana kei­tettyjä
perunoita, porkkanoita Ja herneitä.
Lämpimiä, keitettyjä punajuuria tarjoaa
amerikkalainen emäntä myöskin hollaöä-laisen
kastikkeen kanssa, niinkuin me
olenune^ tottuneet tarjoamaan keitettyä
Kylmien punajuurien kastikkeena, suo-sitaam
öljypitolsta. vlhjletikkakaatikctta. -
**«tla.
^ ^ J « c t aekoitetaaa l^indxä pto-
7 -keskikokoista punajuurta puhdiste­taan,
kuten cdeHä^ on "selostettu. iPaSste-taan^^
fiatorineto'uuhissa. K^ypslhä n e kuoi-rttaan
j a ieikataan^hyvi» pioificsl palasik­si,
jotka känsteälUm paksupc^jaisessa ka-saifissa
'.(2 rklJ. Muutama" tippa
etlkkäär lisätään samalla A^rto säilyttäml.
seksi. Käristyneiden pimajunrlpalasien
joukkoon sekoitetaan pari ruokalusikallis­ta
vehnäjauhoja. Jauhoja käristetään het­kisen,
mutta ei ruskisteta. Voi-punajuu-ri-
Jauhossokseen hämmennetään vähitel­len
n. 2 kvarttia kiehuvan kuumaa liha­l
i e n t ä . Kun keitto alkaa kiehua, lisätään
siihen 3 isonlaista tomaattia hyvin hie­noksi
silputtuna. Keiton annetaan kiehua
hiljalleen 10—15 minuuttia, maustetaan
suolalla ja pipurilla. Tarjotaan sellaise-man
kerman kanssa. Keiton makua ja
naan tai siivilän läpi puserrettuna happa-ravintoarvoa
voidaan parantaa keltuais-kermasuuruksella
siten, että liemilculhoon
pannaan raaka keltuainsn ja 1 rkl. ker­maa
keitto kvarttia kohdan. Kiehuvan
kuuma keitto kaadetaan keltuais-kerma-seokseen
hyvin vispaten. Hapan kerma
lisätään pieninä kokkareina keiton pin­nalle
juuri ennen tarjolle vientiä.
Uusia huomioita sydän­taudissa
Mount Sinai-Sairaalaan sydäntautien
lääkärit ovat huomanneet, että sydän-suonien
kovettumista ja kalkkeutumista
sairastavilla henkilöillä on paljon rasva-ainetta
veressä. He ovat myöskin tut­kimuksillaan
todenneet, että saman per­heen
jäsenillä yleensä on sama määrä
rasvaa veressä. Veren rasvaisuus huo­mataan
esim. keltaisten pilkkujen ilme­nemisessä
silmäluomissa, ja myöskm
yleisessä voimakkaassa lihomisessa. Näi­den
kehoitetaan välttämään rasvaisia
ruokia sekä kääntymää lääkärien puo­leen
rasva-aineen poistamisck.'^i verestä
lääkinnän avulla.
Huomattava on. että sydänsuonicn ja
aortcn (kcskussuoncn) kovettuminen ja
kalkkeutuminen tapahtuu useimmin
miehissii kuin naisissa. Naisissa havai­taan
tämä ilmiö ainoastaan myöhäisem-mällä
lallä. Yhdeksi syyksi ar^-ellaan
tupakan liiallisia käyttämistä, mutta
tätäkään ei ole voitu todistaa. Eika
myöskään sitä, että sc johtuisi jostakm
tirtunnasta; kutoi aikaisemmin luulUm.
MiidoÖista on. että sen aitenltai joku
v ^ i ruokalaji t ^ > o ° » - Tictystron^
Hyviä p^rimasatoja sadaan
Sudburyh tienoillakin
se huomattiin 'eräässä äskettäisessä
näyttelyssä, jcAon oli tuotu 20 kilpaili­jan
perunoita. Ensimmafeen palkinnon
sai JoMiA Gattie, Walf^^^ joKa oli
saanut .6g5 buäidia Äfceriltä. Mui­den
palkintojen saajien s^^^ oli­vat
612, 580, 575, 548 ja 505 bushelia.
Ke^imääräinen näyttfeilTä olleiden pe-ninoideii
sato oli 4^2 budielia eekkeril­tä.
Sudburyn alueen noin 500,000 säkin
.suuruinen perunsato riittäisi tyydyttä­mään
tarpeen ellei perunoita täytyisi
korjuun aikana lähettää varastohuonei-
UNIT.\t;TI raivoaa yhä Japanissa.
Toukokuun jälkeen on ilmennyt 6,504
tautitapausta. V. 1935, jolloin uni­tauti
"saavutti kulkutaudin asteen, oli
5,507 tapausta. Siis tuo omituinen
tauti on yhä levenemässä.
Korjaus
Syyskuun 11 p:n Liekissä Julkais­tusta
kiitoksesta olivat mr. Ja mrs.
R Merikallion (Tinomlns, Qnt.) ni­met
Jääneet pois.
Aili ia Oscar VäUmaa
Vtekers Hdehts For^t ^ilUam, Ont
CSJm PORT ARTHURIN OSASTO
Järjestää |
Kirjallisuus-tanssit
Oaa^n haaliUa» 316 Bay Street
. • Kiis&Iviikkoiia^ marraskuun 10 p:nä,
alkaen keUo 9 illalla
• Krotialaisten orkesteri soittaa.
. OviHppuja etukäteen saatavana osaston jeniltä'
' Ja Vapauden kirjakaupasta.
SisJMnpaasy 50#
Sisäänpääsyliput oikeuttavat kirjapalkintojen jakoon,
joita on useampia kymmeniä^
Mahtavat vuotuiset
KALASTAJIEN TANSSIT
/ pidetään
Clinton-haalissa, 2605 East Pender St., Vancouver, B.C.
lauantaina, tk. 13 p:nä Ho 9—12
^ Hyrä ravinlola,vkuuluja lohivoileipiä ym.
^ Hyvä soiilo ja Uukas lattia.
' KAIKKI TERVETULOA!
Järjestävät .. i
Kalastajien Union Wo6dwardln os. 11 Ja
S J : n Vancouverin os. 55
: U •—
^nOTnnjuiiuBiinmiiiuunnmminnmimimuiroiiiJmiimranimnuumminunu^ imtiMmiiimmiunnnwB«iiiimiiiinmiimm»uiimniiiii
KIITOS
Sydämelliset kiitokset teille tuttavillemme ja omaisillemme siitä kau­niista
iUanvietosta, jonka järjestitte kotiimme lokakuun 10 p:nä 1948.
Kauniit kiitokset niistä kauniista ;(^ arvokkaista lahjoista, jotka jätitte
käyntinne muistoksi.
lirikoiscsti tahdomme kiittää mrs. Anttilaa ja mrs. Mäkilää, jotka
tämän kaiken järjestitte. Kiitos herkullisesta kahvipöydästä tarjoilut-neen.
Kiitokset niille lahjaan osallistuneille, jotka eivät voineet saapua.
Vielä ketran teitä kaikkia yhteisfisti kiittäen:
FiiNA JA HANNES TUOMOLA
OaUtto
SIVU II
'§1
"n
•••••k 1
•m ä