Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 4, 1957

              Mikjiä Agricolan kuolemasta tuli huhtUium
9 päivänä tänä vuonna.kuluneeksi 400 vuotta
-TTSKOXPUHDISTUS- uloHuneena
U Suomeen oli se fekijäv |öka. paiii
Uista hyödyllistä tietoutta, sananlasku- «Oppe nyt vanha / iioori /
J> jViaÄtunlaUSÖta^™. Siitä tulikin ioilla oml«- «sv«1h.^n tnnrJ
perääjalaisen talönpojair tai ka-j-Sijpi osia Vlmh^^^^sestamentista
-lastajan poika tuli ensisijassa uskon-"- kuten Davidin pslatfisuÄ" ja otteita
puhdistajana, kirkonmiehfenä ja opetta- Mooseksen ja profeettojen kirjoista, nä-jätia,
suomen kirjakielen jä kirjällisuu- mi latinalaisen , alkutekstin mukaan.
miittChristus sen taslodhutta:
Lue sijs hyne Lapsi teste /
Alcu oppi ilman estC' , .
Nijte muista Elemes aina / :
nin Jesus sinun Armoiis laina."
vistajä
•iin
(Opi nyt vanha j ä nuori, • - -
joilla onpi sydän tuore^/
Jumalan käskyt ja mieli,... -
jotka taidat Suomen kielen. •
Laki se sielun hirmuttaa,
mut Kristus sen taas lohduttaa^
Lue siis, hyvä lapsi tästä,>
alkuoppi ilman estettä,
niitä muista elämäss' aina,
niin Jeesus sinuUearmonsl,lainaa:).
Näyte ei anna -parasta^ mahdollbta
käsitystä Agricolan kielen mehevyydes-
Hänen «Ikuperäiset suorasanaiset tai
runcunitalliset tuotteensa eivät edusta
suuria taiteellisia j^irvpja, vaisinlao'ru-
. noilu on vielä alkuasteessaan veric^ttuna
;^ kansanrunouteemme. Joiutta esii>tdieet
JQ!ssä'häii käytUia nelinousuista topptt-soinnulta
knittelimittaa ovat 4$nsin\«
^. maisina painettuina suomalatseili taide*
runouden yrityksinä aloittaneet j o ^ ta*
nä;_^kä sen loppupistettä voi i)ähdäl.
' .Agricola antoi kirjakielen elävät;alku«
ainekset, ja hän oU niin pitkälti iedellä
aikaansa, että vasta Lönnrot oli 18|004u-
' vuUä seuraava yhtä voimallinen kielem-
, - Uie.k^hittäjä^^ . j
' Ennenkaikkea Agricolan suuri jsivis-
1 tyksellinen merkitys oli siinä; efta hän
- \ antoi_ painetun sanan kansankielisenä
. , ' kansan oihiih käsiin. kuvaavaä^il|akau-delle
oli, että mitään hänen tuott^taan
^ ei painettu-omassa maassa, koska Suo-messa
ei vielä oll\it ainoatakaan jkirja*
. . painoa. Agricolan teokset painettiin
Tukholmassa. V. 1^31 WSOY julkaisi
l kaikki Agricolan teokset uudelleen kol-
:.mena niteenä. Kielenkehityksen kan*
naita ja myös sivsityshistorialUsesU mil­lä
on lukijalk' vieläkin tavattoman suu*
rimielenkiintonsa suomalaisen kirjaa
[jä Jä uudistusraieSj^Xa juurijtältä>' painetiifei. ^ tisäksi hä
osaltaan hänen kirJsdHnen töiminy"^ hiä virsiä-ja hymnejä^^
- msi^ öA antanut pohjan .suomenkielen ' Agricolan • kirjallisen tuotannon pää-
- ja •suomalaisen taiderunouden -kehittä- -osa oli siis kpnnöstyöta eikä alkupe-misdle;
- räistä tuotantoa. Mutta t ^ s ä työäsään
Uudenajan vaihde oli koko Euroopas- ' häii jtuU luoneeksi perustan suomen kir-
"sauskbttpuhdistuksen aikaa; Suomeen jäkieleUe,:j on kestänyt hyvin nel-r
- jeff vaikutus ulottui tulisanaisen Turum: - järisadan vuoden kehityksen. Agricolan
' rovastin Pietari SäirMlahden saarnoissa; aikaan suomenkieli oli kansan puhumaa
Mikael Agricola, joka oli syntynyt n. ^ kieltä joka oli jakautunut useihin mur-
1510 Pernajassa ja käynyt koulua V i i - teisiin. Turun seudun keskeinen kult-
;.::purissaj tuli Turkmm piispa Martti- t^^
; Skytten kirjuriksi j a sai tällöin luteri- ^Agricolan oma toiminta siellä ohjasivat tä ja elävyydestä^ kuvaavampi on siinä
! laisen herätyksen Särkilahden saarnois-; h suhteessa esim. tunnettu Psalttarin ai- ^ ^ ^
ta. Piispa Skytten avustamana Agri- perustaksi lounais-suomalaisen murteen kupuhe, jossa Agricola runomitalla, se- kulttuurin peruskivinä.
'Cola -pääsi opiskelemaan itse luterilai*. josta siten tuli kirjasuomen perustar Ipstaa suomalaisten pakanallisia jumalia ^
^sau<ifell pääpaikkaan Wittenbergiin Lut* Agricola tunsi kuitenkin laajalti myös ja varottaa niitä enää kumartamasta. —_
•herin :^}ä-Melanchtonin; oppilaana; TäUä /maa
„ M - i i - — -X liaakkois-suomalaisia Viipurin ajaltaan, lan, oikeinkirjpitustavaste, Joka poik-
"ja^tti Sanastoa ja lausetapoja näistäkin keäa m ^
murteista; Hän lähti puhutusta, eläväs- ^ ^sa jokaine^i^ ^ ^^a^^
tä kielestä; Ja senvuoksi hänen luomas-1^^
lui, katedraalikoulun rehtoriksi, ja tässä taan kirjakielestä tuU nlta.kesiävä. ja vuoltMAgrioo^ld^iM^^
toimessaan hän joutui -fciSvattamaan kehityskelpoinen, että se on säOynyt temaltaoudo ta mutta e. senta^ ka-äuorta
pappispolvea-luterialaiseen op- <^^i sellaisenaan Raamatun kielessä. —
Agricola ei kuitenkaan ollut pelkäs-tään
ka^intäjä. Kirjansa hän varusti
omilla esipuheilla ja alkulauseilla, jotka
usein olivat runomitaliisia ja joissa hän
aiitoi ohjeita ja neuvoja, moitteita ja
varoituksia äidoi& opettajan ja kansan- t u l l i s ^ kielessä inonet niistä s^
kasvattajan tapaan. Hän nuhteli lais- kauan, mutta osa joutui myös korva-kojajaahneitatp^
peja tai yritti kitkeä tuiksi
kansasta pakanallisia tapoja ja Msityk- sessä tapahtuu jatkuvasti.^ M
ine.ki.Usta kirjallisuutta, " ^ i c o k ^ • Abckirjan nimiiehdelie- painettu "uksessa Agricola kielen ViljeUjänä ja
joutui aloittajaan kirjallisen^önsä Agricolan runo merkitsee siten suomen» kirjasuomen vakaannu tajana oh toh.
raivaamattomasta maasta, m^^^ kea ja luova uudistaja ja raivaaja.
. M . S.
'«eikalla oli ratkaiseva vaikutus suomen
kirjakielen syntyyn. •
; Palattuaan v. 1539 valmiina maisteri­na
kotimaahan Agricola nimitettiiii Tu­pun.
Uskonpuhdistuksen pääperiaatet­ta"
oli'niyös että jumalansanaa oli kän­sälle
tarjottava kansan omalla kielellä.
Agricola tunsi kutsutouksekseen välittää
liiterilaiseh uskonnon mukaista tekstiä
Suoä^eii kansan puhumalla kielellä pap­pien
ja opettajien käsiin, mutta myös
kansalle itselleen. Tätä; ennen oli ole­massa
vain hiukan^käsikirjoitettua suo-sittämättömäUä
itse sanavarastoltaan ja
lauserakenteeltaan se ei ole lainkaan ou­toa.
Agricola ei ainoastaan ottanut i l*
maisuja kansan kielestä hän joutui
myös keksimään ja luomaaii uusia sa­noja
ja käsitteitä. Varsinkin raama-tariiibhsä
ja intonsa oU kaikesta päät* '
^täeii pdikkeukselliseh suuri. Tiettäväs-
W Agricolan unelmana oli kääntää koko
Raamattu suomen kielelle. Hänen lelä-mäntyönsä
päättyi kmteäkin Vjerraten
VarKaih.- Tultuaan nimitetyksr Turun :
piispaksi v. t5S4 h ^ i joiituimatkusta-maän^
ranhanneuvottehiaim^^^^^H^
ja sieltä • palatessaan hsm' sairastui ja
tuoli juuri Suomen puofelle päästyään
Kuoleiriäjärvellä,, tasan'neljäsataa vuot­ta
sitten.
Jp\yittenbergissä^opiskellessaan Ag?
ncola oli Lutherin" innostäipana ryhty* ;
nyt kääntämään IsuomenkieleUe. Uutta -
testamenttia: pohjana kreikankielinen
laitos ja apuna Lutfae^nusaksalainen ja \
ErasmusRotterdamilaiseh latinankieli­nen
käännös. -Suomesi hän sai kään- ;:
nöksensä valmiiksi 1543,-inutta-paina­tus
viivästyi.vielä lisealla vuodella. En­nenkuin
tämä AgricQlan pääteos Se Wsi
Testamenti v. 1548 ibnestyi, Agricpla
^^ jo julkaissut muita teoksia. Ensim- t
«Iäinen oU pieni aapmen ÄBCkiria. Sii- '
«en näytU sisältyneen myös lyhyt kat-
^»smus. Toinen teos, laaja Rucouskirja
Bibliasta ihnestyi 1544, se oU käännetty
" ^ t a eri lähteestä j"a oH tarkoitettu ,
Pappien^ käyttöön, muttesen> alkuun
*""yi n. 50 lehteä kaottava jakso eri*
Monet vnme aikoina Rimassa vieraiäeet vlfcomaalaiset ovat kumo»-
neet eräiden länsimaalaisten v^teet ettauu^
menettäneet naisellisuutensa, Myoskm ylläoleva nykypa$yanKttmn
työläisnaisista otettu kuva puhuu Kknan natsten natseUtsuuden
puolesta. . :
Jäätynyt mies :
palasi e^mään
Leningradin sotilaslääketieteeltisen
akatemian kirurgiseen sairaalaan tuo-*
. tiin jipseeri I. Burkov, joka oU eksy­nyt
metsässä ja jäätynyt. Näytti var­malta,
ettei hän enää selviäisi elävien
kirjoihin, Sillä kädet ja jalat olivat kou­kistuneet,
lihakset jäykistjmeet, silmä­luomet
eivät enää liikkuneet, eikä ye-^
renpainekoe antanut minkäänlaista tU'»
losta. Lämpötila oli 22,5 astetta.
Kokeneet lääkärit pitivät potilaan
tilaa toivottomana, siflä Burkov oli oi*
: lut 40 asteen pakkasessa lähes. 18 tun­tia.
Lääkärien tiedossa' oli vain harvoja
tapauksia, jolloin on onnistuttu pelas*
] tamaan jäätynyt ihminen lämpötilan
ollessa 28—26 astetta, kirurgi A. Vol-
/kos tutki perusteellisesti potilaan Ja
päätti yrittää pelastaa potilaan hengen
uutta keinoa käyttäen.
.Kirurgin- kehoitul^ta Burköviin
ruiskuteltiin ensin aineita, jotka hidas^
tuttavat aineenvaihduntaa kudoksissa
ja siten vähentävät hapen ja ravinnon
larvetta. Hengityslaitteilla autettiin
keuhkojen toimintaa ja annettiin hänet*
' le happea. Vasta tämän jälkeen alettiin
länunittää potilasta. Burkov asetettiin
.kylpyammeeseen, jossa oli 34—38 as­teista
vettä. Kahden tunnin kuluttua
alkoi valtimo toimia ja-verenpaine ko­hota.
^Aninieessa häneen niiskutettiin
ryp^esok^ria ja vitamiineja. Viähitellen
paleltuneet lihakset pehmenivät ja kä­det
ja jalat suoristuivat.
12 vuorokauden kuluttpa Burkov he-räsi
tajuttomuuden. tilasta., Hän avasi
' sihnänsä, mutta ei voiiiut puhua, mikä.
\ osoitti aivojen vielä olevan jäätymisti-lässa.
Burkovin piti sen jälkeen ope­tella
uudelleen puhumaan, vihdoin hän
tunsi vaimonsa^ poikansa ja ystävänsä,
- |a vasta kuukauden kuluttua hän muis­ti,
mitä häneDe oli tapahtunut metsäs*
sä. ' '
— Happsimat naiset tekevät useam­masta
miehestä juomarin kuin makeat
viinit . '
Sivu 3