1951-12-01-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'h
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
LIKKKT. the only Finnish literary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Compapy
Limited, 100-102 Elm Street \Vest. Sudburj-, Ontaxio.
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen \iikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YläDYSVALTOIHlN:
1 ^Tjosikerta
6 kuukautta
.$4.25
. 2.50
1 vuosikerta $3.50
6 kuukautta .. .... 2.00
3 kuukautta . . . . . . 1.25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta ...... 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leananilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilaimisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki- Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102-Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin .aiotut kirjoitiikset osoitettava:
LIEKKI
P. O. '6S
O Vii»
'Kuten Ystävien pakinoissa ilmenee, ovat yhdysvaltalaiset
olleet oikein joukolla,CSJ:n 40-vuotisjuhlassa Vancouverissa.
Se on kuin olla pitääkin, käydä vuoroin vieraissa. Vancouve-rilaiset
kä>%'ät taas vuorostaan rajan toisella puolella rikastuttamassa
amerikkalaisten ohjelmatilaisuuksia ohjelmallaan.
"Setä Paukkunen", vanha veteraani, oli myöskin mukana
juhlassa ja kuten hän hauskassa pakinassaan, nimeltäiin
"Nautintorikas juhlamatka'' sanoo, nautti hän tilaisuudesta
sanomattomasti. Hän lähettää myöskin Liekille viisi amerikkalaista
dollaria, kaikkivaltiasta, joka viedään Liekin tilille
— tulopuolelle. Kauniit kiitokset vain, dollarit eivät ole koskaan
kelpaamattomia, niillä on aina hyvä arvonsa — kunhan
niitä vain olisi aina paljon.
Elimme mekin täällä Sudburyssa ikäänkuin juhlatunnelmassa,
nähdessämme lännellä filmatun ensimmäisen värifilmin viime
sunnuntaina. Samassa yhteydessä esitettiin myöskin
skandinavialaisten juhlista Vancouverista otettu filmi, josta
sai hyvän käsityksen siitä, mitä yhteistyöskentelyllä saadaan
aikaan. Se toi mieleen kesän ja suuret juhlat, kuten liittojuhlat
tai laulujuhlat, joita me täällä idässä olemme tottuneet
i^uraamaan.
Mutta palataksemme filmiin 'Uunin takana", on sanottava,
että se vastasi täydellisesti odotuksiamme, mitä tuosta filmistä
odotimme. Se on kerrassaan mainio työ, niininä ^'an-couN-^
erin ja \VebstersComersin näyttelijät ovat tehneet. \'oi
sanoa, että piiritys oli sellainen, ettei sitä sen paremmaksi saisi
ja näyttely oli suurenmoista. Vain yksi asia puuttui, — se,
että filmi ei ollut puhuva. Mutta käsitämme kyllä senkin,
miksi se ei sitä ollut. Kustannukset puhuvan filmin filmaamisesta
olisivat olleet niin suuret, ettei tällaisen pikkuyrityksen
olisi kannattanut siihen ryhtyä.
Joka tapauksessa tämä länteläisten yritys on sitäkin ar\ok-kaampi,
että se on ensimmäinen tällainen yritys alallaan ja siitä
voi kehittyä vielä parempaa tulevaisuudessa. Parhaiten
luonnollisesti filmaukseen sopivat amatööriolosuhteissa sellaiset
näytelmäty jotka ovat ulkoUmanäytelmiä, koska sisäfilmaus
on hankalampaa, sillä siinä täyt>y olla hirveät määrät lamppuja
ja kaikenlaisia muita laitteita, joiden hankkiminen vaalii
«varoja; Tämä filmi on todella jotain erikoista, mitä ei meidän
oloissamme joka päivä näe. Suosittelemme sen esitystä
kaikilla paikkakunnilla, joilla suinkin on mahdollisuus se esit-täiä^
sillä se on todella katsomisen arvoinen.
Joulu lähenee ja joulutervehdysten keräys Liekin joulunumeroon
on käynnissä. Monilla paikkakimnilla on teht\- siinä
suhteessa hyvää työtä ja listoja on jo palautettukin täjTnä nimiä.
Kehöitamme kaikkialla kiirehtimään tätä t\öta. sillä
on tärkeiiii saada listäTpalautetuksi hyvissii ajoissa.
Kirjoituksia tähän numeroon ei ole tullut kuin hy\\n vähän.
Kynäilijämme tulee ottaa tämä puoli huomioonsa ia
kyhätä jotain joulunumeroa varten. Joulusta on luonnollisesti
monilla hyviä aiheita, sillä olihan joulu ainakin lapsuu-dessanmie
hyvin tärkeä juhla, josta meillä kaikilla on muistoja.
Joululahjoja suunniteltaessa on myöskin h}-\ä pitää mielessä,
että Liekki on mainio joululahja tuttaville ja omaisille.
Siinä on lahjaa koko vuodeksi, joka ehkä paremmin kuin mikään
muu lahja tuo saajalleen aina jotain uutta joka «viikko.
Tilatkaa siis Liekki tuttavillenne ja omaisillenne joululahjaksi!
U m.
I
4 < a > :^
Saskatchewan on myös edustettuna
Toronton Grey Cup-kilpailussa.
Hän on M. Brainbridger
mmm
Kirj. ISOÄITI
SAVOLAISET ne myötäqnsä kehuu
tuota maatansa ihanaa,
kuinka siellä on karjalle rehuu
ja kalakukkoa lihavaa. ^
Mieleeni muistuupl silloin,
että kaunis on Karjalan maa.
Laulut ne raikuu illoin,
kosket pauhaa ja humajaa.
Karjalan naiset ne osaa
tehdä perunoistakin piirakkaa^
siihen panevat maitoa, voita,
en kalakukkoon vaihtaisikaan.
Karjalaisella 9uonn€ hilpeä, hellä,
eijntola huomisestakaan.
Ja jos huolia olisi kellä',
laulu, soitto sen lohduttaa.
En mjhdä vai enää milloin,
sna kaunis Karjalan maa.
Nyt ihailla voin vain illoin
Tyyiie;i 7::c:cn kuohuja vaan.
Eloni päivät ovat menneet
kuohuja kuunnellen.
Kosken kuohuja kuuntelin ennen,
nyt meren myrskyjä kuuntelen.
'*ICeItÄiimmeesta" UM k©h-tatoni"
— tri Tlieiler
Kuultuaan voittaneensa v. 1951 lääketieteen
ja fysiologian Nobel-palkinnon,
oli Rockefeller-säätiön laboratorioiden
johtaja, tri ^lax Theiler peräti
hämmästynyt. Lyhyt ja hentorakentel-nen
52-yuotias professori otti ujona vastaan
sanomalehtimiehet, jotka luonnollisesti
kiiruhtivat häntä haastattelemaan
kuultuaan uutisen hänen saavuttamastaan
suuresta kunniasta. Vain vastahakoisesti
ja vaatimattomasti prof. Theiler
kertoi, kuinka hän keksi kuuluisan
rokotusaineensa H-D:n, joka on pelastanut
maailman keltakuumeen tuhoisalta
raivolta.
Professori Theiler on taistellut keltakuumetta
vastaan jo varhaisesta nuoruudestaan
saakka kiinnostuttuaan opintojensa
ensi askeleilla lääketieteeseen.
Hän on kehittänyt kaksi keltakuumesee-rumia,
joilla on rokotettu noin 50 miljoonaa
ihmistä,
"Tätä työtä ei juuri tehdä kunniaa ja
palkintoja ajatellen'*, selitti hän lehtimiehille.
"Jos ne tulevat siinä työn
ohessa, sille ei mahda mitään. Keltakuumeesta
tuntuu muodostuneen minun
AAP.\LLOX ilmakehä sisältää enemmän kuin 4 5
• paata typpeä. Näiden suunnattomien typpimäärie
hyödyksikäjltö maapallon hyvinvoinnin edistämiseksi on teli
tävä, joka va^nmsti on kiihoittanut jokaista kemistiä. Mik*
he sitten niin myöhään ryhtyivät tähän tehtävään? Se oli tie
to, joka peloitti. . ..
He tiesiv^ät, että typen sitominen vaati suunnattomia ener
giamääriä. Llckosilmassa,., salaman valtavassa valokaaressa
yhtyvät typpi ja happi toisiinsa. Sade huuhtoo sitten näii
syntyneen sajpietarihapon maahan ja lannoittaa kasvillisuuden,
i^ämä tlieclettiio jo V. 1800.
Kun Nprjassajon vesiputouksissa jättiläisniäisiä energiamääriä,
jotka joiyat kehittää halpaa sähkövoimaa, niin norjalaiset
Birkelan4 ja £ y d e yrittivät v. 1,903 matkia salamaa typen ja
hapen y^hdistä^jsessä.
Magneett|ei\ avulla he laajensivat sähkövalokaaren ja sai^
vat tästä "sahkpauringosta" typpioksiidia, minkä he keinotekoisen
sateen ^i^yulla muuttivat salpietarihapoksi. Keksinnön
loteuttamisek^l^perustettiin .Norsk Hydro, jonka pääoma di
38^ miij.^^^ruimua. Perustajien joukossa oli myös eräs saksii-lainen
yhtiö,Joflka tarkoituksena oli perehtyä kaikkiin mene-telmiin
typejn sitomiseksi ilmasta.
Yhtiön _ Saj^ssa, ^^udvvigshafenissa, olevalla tehtaalla oli
parhain(imat^e^]lytyl^set ratkaista probleemin ilmassa olevan
lypen sito^j|g^ta mujhin kaasuihin. Ludvvigshafenissa olivat
kemistij^nj^^it ja?työnjohtajat jo vuosikausia työskennelleet
. k a a ^ ^ ^ m p u s § a , joten heillä oli kokemusta. He oli\^t
myös kp^^^^ato^n\metalliyhdistysten kykyä toimia katalysaattorina..
Tiedettiin,.^tei nimenomaan tarvittu 3,000—4,000 asteen
lämpötila, ynnä^. lisäksi-suunnattomia sähkömääriä kaasujen
yhdistämiseksi, jos vain oli mahdollisuus saada sopiva katalysaattori.
Seij, osoittavat maabäkteerit. Ne sitovat ilman
t>pen jo. 10;r-20 asteen lämpötilassa.
Mutta lienee^ mahdotonta keksiä tuollaista taikasauvaa, jonka
luor^o j-ormstaa. On kokeiltava miljoonia yhdistelmE
Mutta w of^Oiassa yksinkertaisempi keino typen sitomiseksi
tavallise^i^talysaattorin avulla, nimittäin.pai
Kar^ufc^ea tgkniiysessä korkeakoulussa Saksassa oli vuosisadan
alusia sipriteUu järjestelrnällisesti korkeapa inekokeita.
„ V. 1903 k^öj^ii&ip arom muodostamista erilaisissa läm-
?issa^, V. 1908 olivat pitkälliset kokeilut joh-kphtaloni.
taneet ,^^gg^j^ä 50g—600 asteen lämpötilassa, jolloin rauta
tilkoi pj^^j^jyeh^a ji^jsuhteellisen kohtuullisessa 100—200 il-makehän>
jjiai^gssa muodostui yksinkertaisten katalysaattorien
av^tll^r^^nia^kia typestä ja vedystä. Katalysaattorina
käyte^t^^^^yitinaryhmään kuuluvaa osniium-metallia.
Laito^^n j.(^taja oli professori Hober, Kun kaikki keksintöön
liittyy^, yksityiskohdat oli saatu valmiiksi, o l i se saatava
markkinoille.
Ostaj^s.v il^aantui^sama Ludw'igshafenin tehdas, joka oli
kehittänj^^t^j¥©rjalabtenkin keksintöä. Tehtaan johtajana toimi
kuuluis§^Carl Bosch, joka myöhemmin keksi nimeään kantavan
syt^tinmagneetin.
Kokeet^eht^sa aloitettiin viipymättä, sillä oli luotava menetelmä
atpmoniakin valmistamiseksi laajassa mitassa. Bosc-hin
oli v^iapt^tava teräslejeerinki, joka oli niin lujaa, ettei se
korkeassa .igjg^tilassa alkanut liikkua eikä yhtynyt sisään-tunkeut^^^
tyyn.
Tässä hänggalstuifein ja v. 1910 Bosch apulaisineen valmisti
^ " s i i ^ ^ i e t ^ ä s nejstemäistä ammoniakkia suuressa paine-uunissajjot^^
umeimettiin ulkoapäin. Kaksi vuotta myö-h^
mna^ pitkälle, että valmistaminen suuressa
mitassa^4ag|fit|un alkaa. Öppauhin rakennettiin erikoisteh-das,.
jpka 3 tuotti jo 30 tonnia ammoniakkia päivässä.
Synte^tisen.ammoniakin tarkoituksena oli typpilannoittei-den
yalmis^^^en. "Sivutuotteena saatiin myös 25-prosent-tista
ammomaLSiliöosta. Sellaisesta käytetään myös nimitystä
salmiakk.Uprii. Tämä ammoniakkivesi ei kuitenkaan ole
lannoitus^nettai. Sellaiseksi se tulee vasta, kun sitä käsitellään
rikkihapolla.. Ammoniakkisynteesin jälkeen Bosch rjh-tyi
ratkaisemaan probleemia, miten ammoniakki muutettaisiin
salpietarihappksi, jotta siitä saataisiin salpietarilannoitetta.
Hänen onnistuikin keksiä nerokas menetelmä. Jättiläismäisten
anunoniakkimäärien muuttaminen ammoniumsulfaatiksi
vaati enemmän rikkihappoa kuin tehdas kykeni valmistamaan
espanjalaisesta rikkikiisusta, joka oli rikkihapon raaka-
ainetta. Siiloin keksi Bosch, että sekoittamalla kip?!^:
ammoniakkia,.hiilihappoa ja -v^ttä saatiin ammoniumsulfaattia
ja kalsiumkarbonaattia, siis kaksi arvokasta lannoitetta.
Bosch ryhtyi nyt rakentamaan valtavaa keinölannoitetetilh-suutta,
jonka yksinkertaisina raaka-aineina olivat ilma- hiil':
kipsi ja suola.. Silloin syityi edellinen maailmansota, joka katkaisi
rauhaUigen kehityksen.
Sodan päätjrLtyä alettiin muissakin maissa valmistaa keino-lannoiti^
tta. suurin kilpailija oli luonnollinen
salgietajjj jjta saatiin Chilen rannikon edustalla oleN asta
saaristost^t^ Jajpietarikerrokset ovat vain muutamia metrejä
maanpinnan alia, eikä tarvittu muuta kuin räjähdyttää suo a
irti ja puhdistaa se.
Alalla^olilolauan käyty hintataistelua. Salpietarin hinnat
olivat jo 40 %'alhaisemmat kuin ennen sotaa. Silti jokamen
suurempi maa piti tärkeänä saada oman typpiteoUisuuden, jo
s.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 1, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-12-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511201 |
Description
| Title | 1951-12-01-02 |
| OCR text | 'h (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) LIKKKT. the only Finnish literary weekly in Canada Published and printed by the Vapaus Publishing Compapy Limited, 100-102 Elm Street \Vest. Sudburj-, Ontaxio. Registered at the Post Office Department. Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen \iikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YläDYSVALTOIHlN: 1 ^Tjosikerta 6 kuukautta .$4.25 . 2.50 1 vuosikerta $3.50 6 kuukautta .. .... 2.00 3 kuukautta . . . . . . 1.25 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta ...... 2.75 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leananilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilaimisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki- Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102-Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Liekkiin .aiotut kirjoitiikset osoitettava: LIEKKI P. O. '6S O Vii» 'Kuten Ystävien pakinoissa ilmenee, ovat yhdysvaltalaiset olleet oikein joukolla,CSJ:n 40-vuotisjuhlassa Vancouverissa. Se on kuin olla pitääkin, käydä vuoroin vieraissa. Vancouve-rilaiset kä>%'ät taas vuorostaan rajan toisella puolella rikastuttamassa amerikkalaisten ohjelmatilaisuuksia ohjelmallaan. "Setä Paukkunen", vanha veteraani, oli myöskin mukana juhlassa ja kuten hän hauskassa pakinassaan, nimeltäiin "Nautintorikas juhlamatka'' sanoo, nautti hän tilaisuudesta sanomattomasti. Hän lähettää myöskin Liekille viisi amerikkalaista dollaria, kaikkivaltiasta, joka viedään Liekin tilille — tulopuolelle. Kauniit kiitokset vain, dollarit eivät ole koskaan kelpaamattomia, niillä on aina hyvä arvonsa — kunhan niitä vain olisi aina paljon. Elimme mekin täällä Sudburyssa ikäänkuin juhlatunnelmassa, nähdessämme lännellä filmatun ensimmäisen värifilmin viime sunnuntaina. Samassa yhteydessä esitettiin myöskin skandinavialaisten juhlista Vancouverista otettu filmi, josta sai hyvän käsityksen siitä, mitä yhteistyöskentelyllä saadaan aikaan. Se toi mieleen kesän ja suuret juhlat, kuten liittojuhlat tai laulujuhlat, joita me täällä idässä olemme tottuneet i^uraamaan. Mutta palataksemme filmiin 'Uunin takana", on sanottava, että se vastasi täydellisesti odotuksiamme, mitä tuosta filmistä odotimme. Se on kerrassaan mainio työ, niininä ^'an-couN-^ erin ja \VebstersComersin näyttelijät ovat tehneet. \'oi sanoa, että piiritys oli sellainen, ettei sitä sen paremmaksi saisi ja näyttely oli suurenmoista. Vain yksi asia puuttui, — se, että filmi ei ollut puhuva. Mutta käsitämme kyllä senkin, miksi se ei sitä ollut. Kustannukset puhuvan filmin filmaamisesta olisivat olleet niin suuret, ettei tällaisen pikkuyrityksen olisi kannattanut siihen ryhtyä. Joka tapauksessa tämä länteläisten yritys on sitäkin ar\ok-kaampi, että se on ensimmäinen tällainen yritys alallaan ja siitä voi kehittyä vielä parempaa tulevaisuudessa. Parhaiten luonnollisesti filmaukseen sopivat amatööriolosuhteissa sellaiset näytelmäty jotka ovat ulkoUmanäytelmiä, koska sisäfilmaus on hankalampaa, sillä siinä täyt>y olla hirveät määrät lamppuja ja kaikenlaisia muita laitteita, joiden hankkiminen vaalii «varoja; Tämä filmi on todella jotain erikoista, mitä ei meidän oloissamme joka päivä näe. Suosittelemme sen esitystä kaikilla paikkakunnilla, joilla suinkin on mahdollisuus se esit-täiä^ sillä se on todella katsomisen arvoinen. Joulu lähenee ja joulutervehdysten keräys Liekin joulunumeroon on käynnissä. Monilla paikkakimnilla on teht\- siinä suhteessa hyvää työtä ja listoja on jo palautettukin täjTnä nimiä. Kehöitamme kaikkialla kiirehtimään tätä t\öta. sillä on tärkeiiii saada listäTpalautetuksi hyvissii ajoissa. Kirjoituksia tähän numeroon ei ole tullut kuin hy\\n vähän. Kynäilijämme tulee ottaa tämä puoli huomioonsa ia kyhätä jotain joulunumeroa varten. Joulusta on luonnollisesti monilla hyviä aiheita, sillä olihan joulu ainakin lapsuu-dessanmie hyvin tärkeä juhla, josta meillä kaikilla on muistoja. Joululahjoja suunniteltaessa on myöskin h}-\ä pitää mielessä, että Liekki on mainio joululahja tuttaville ja omaisille. Siinä on lahjaa koko vuodeksi, joka ehkä paremmin kuin mikään muu lahja tuo saajalleen aina jotain uutta joka «viikko. Tilatkaa siis Liekki tuttavillenne ja omaisillenne joululahjaksi! U m. I 4 < a > :^ Saskatchewan on myös edustettuna Toronton Grey Cup-kilpailussa. Hän on M. Brainbridger mmm Kirj. ISOÄITI SAVOLAISET ne myötäqnsä kehuu tuota maatansa ihanaa, kuinka siellä on karjalle rehuu ja kalakukkoa lihavaa. ^ Mieleeni muistuupl silloin, että kaunis on Karjalan maa. Laulut ne raikuu illoin, kosket pauhaa ja humajaa. Karjalan naiset ne osaa tehdä perunoistakin piirakkaa^ siihen panevat maitoa, voita, en kalakukkoon vaihtaisikaan. Karjalaisella 9uonn€ hilpeä, hellä, eijntola huomisestakaan. Ja jos huolia olisi kellä', laulu, soitto sen lohduttaa. En mjhdä vai enää milloin, sna kaunis Karjalan maa. Nyt ihailla voin vain illoin Tyyiie;i 7::c:cn kuohuja vaan. Eloni päivät ovat menneet kuohuja kuunnellen. Kosken kuohuja kuuntelin ennen, nyt meren myrskyjä kuuntelen. '*ICeItÄiimmeesta" UM k©h-tatoni" — tri Tlieiler Kuultuaan voittaneensa v. 1951 lääketieteen ja fysiologian Nobel-palkinnon, oli Rockefeller-säätiön laboratorioiden johtaja, tri ^lax Theiler peräti hämmästynyt. Lyhyt ja hentorakentel-nen 52-yuotias professori otti ujona vastaan sanomalehtimiehet, jotka luonnollisesti kiiruhtivat häntä haastattelemaan kuultuaan uutisen hänen saavuttamastaan suuresta kunniasta. Vain vastahakoisesti ja vaatimattomasti prof. Theiler kertoi, kuinka hän keksi kuuluisan rokotusaineensa H-D:n, joka on pelastanut maailman keltakuumeen tuhoisalta raivolta. Professori Theiler on taistellut keltakuumetta vastaan jo varhaisesta nuoruudestaan saakka kiinnostuttuaan opintojensa ensi askeleilla lääketieteeseen. Hän on kehittänyt kaksi keltakuumesee-rumia, joilla on rokotettu noin 50 miljoonaa ihmistä, "Tätä työtä ei juuri tehdä kunniaa ja palkintoja ajatellen'*, selitti hän lehtimiehille. "Jos ne tulevat siinä työn ohessa, sille ei mahda mitään. Keltakuumeesta tuntuu muodostuneen minun AAP.\LLOX ilmakehä sisältää enemmän kuin 4 5 • paata typpeä. Näiden suunnattomien typpimäärie hyödyksikäjltö maapallon hyvinvoinnin edistämiseksi on teli tävä, joka va^nmsti on kiihoittanut jokaista kemistiä. Mik* he sitten niin myöhään ryhtyivät tähän tehtävään? Se oli tie to, joka peloitti. . .. He tiesiv^ät, että typen sitominen vaati suunnattomia ener giamääriä. Llckosilmassa,., salaman valtavassa valokaaressa yhtyvät typpi ja happi toisiinsa. Sade huuhtoo sitten näii syntyneen sajpietarihapon maahan ja lannoittaa kasvillisuuden, i^ämä tlieclettiio jo V. 1800. Kun Nprjassajon vesiputouksissa jättiläisniäisiä energiamääriä, jotka joiyat kehittää halpaa sähkövoimaa, niin norjalaiset Birkelan4 ja £ y d e yrittivät v. 1,903 matkia salamaa typen ja hapen y^hdistä^jsessä. Magneett|ei\ avulla he laajensivat sähkövalokaaren ja sai^ vat tästä "sahkpauringosta" typpioksiidia, minkä he keinotekoisen sateen ^i^yulla muuttivat salpietarihapoksi. Keksinnön loteuttamisek^l^perustettiin .Norsk Hydro, jonka pääoma di 38^ miij.^^^ruimua. Perustajien joukossa oli myös eräs saksii-lainen yhtiö,Joflka tarkoituksena oli perehtyä kaikkiin mene-telmiin typejn sitomiseksi ilmasta. Yhtiön _ Saj^ssa, ^^udvvigshafenissa, olevalla tehtaalla oli parhain(imat^e^]lytyl^set ratkaista probleemin ilmassa olevan lypen sito^j|g^ta mujhin kaasuihin. Ludvvigshafenissa olivat kemistij^nj^^it ja?työnjohtajat jo vuosikausia työskennelleet . k a a ^ ^ ^ m p u s § a , joten heillä oli kokemusta. He oli\^t myös kp^^^^ato^n\metalliyhdistysten kykyä toimia katalysaattorina.. Tiedettiin,.^tei nimenomaan tarvittu 3,000—4,000 asteen lämpötila, ynnä^. lisäksi-suunnattomia sähkömääriä kaasujen yhdistämiseksi, jos vain oli mahdollisuus saada sopiva katalysaattori. Seij, osoittavat maabäkteerit. Ne sitovat ilman t>pen jo. 10;r-20 asteen lämpötilassa. Mutta lienee^ mahdotonta keksiä tuollaista taikasauvaa, jonka luor^o j-ormstaa. On kokeiltava miljoonia yhdistelmE Mutta w of^Oiassa yksinkertaisempi keino typen sitomiseksi tavallise^i^talysaattorin avulla, nimittäin.pai Kar^ufc^ea tgkniiysessä korkeakoulussa Saksassa oli vuosisadan alusia sipriteUu järjestelrnällisesti korkeapa inekokeita. „ V. 1903 k^öj^ii&ip arom muodostamista erilaisissa läm- ?issa^, V. 1908 olivat pitkälliset kokeilut joh-kphtaloni. taneet ,^^gg^j^ä 50g—600 asteen lämpötilassa, jolloin rauta tilkoi pj^^j^jyeh^a ji^jsuhteellisen kohtuullisessa 100—200 il-makehän> jjiai^gssa muodostui yksinkertaisten katalysaattorien av^tll^r^^nia^kia typestä ja vedystä. Katalysaattorina käyte^t^^^^yitinaryhmään kuuluvaa osniium-metallia. Laito^^n j.(^taja oli professori Hober, Kun kaikki keksintöön liittyy^, yksityiskohdat oli saatu valmiiksi, o l i se saatava markkinoille. Ostaj^s.v il^aantui^sama Ludw'igshafenin tehdas, joka oli kehittänj^^t^j¥©rjalabtenkin keksintöä. Tehtaan johtajana toimi kuuluis§^Carl Bosch, joka myöhemmin keksi nimeään kantavan syt^tinmagneetin. Kokeet^eht^sa aloitettiin viipymättä, sillä oli luotava menetelmä atpmoniakin valmistamiseksi laajassa mitassa. Bosc-hin oli v^iapt^tava teräslejeerinki, joka oli niin lujaa, ettei se korkeassa .igjg^tilassa alkanut liikkua eikä yhtynyt sisään-tunkeut^^^ tyyn. Tässä hänggalstuifein ja v. 1910 Bosch apulaisineen valmisti ^ " s i i ^ ^ i e t ^ ä s nejstemäistä ammoniakkia suuressa paine-uunissajjot^^ umeimettiin ulkoapäin. Kaksi vuotta myö-h^ mna^ pitkälle, että valmistaminen suuressa mitassa^4ag|fit|un alkaa. Öppauhin rakennettiin erikoisteh-das,. jpka 3 tuotti jo 30 tonnia ammoniakkia päivässä. Synte^tisen.ammoniakin tarkoituksena oli typpilannoittei-den yalmis^^^en. "Sivutuotteena saatiin myös 25-prosent-tista ammomaLSiliöosta. Sellaisesta käytetään myös nimitystä salmiakk.Uprii. Tämä ammoniakkivesi ei kuitenkaan ole lannoitus^nettai. Sellaiseksi se tulee vasta, kun sitä käsitellään rikkihapolla.. Ammoniakkisynteesin jälkeen Bosch rjh-tyi ratkaisemaan probleemia, miten ammoniakki muutettaisiin salpietarihappksi, jotta siitä saataisiin salpietarilannoitetta. Hänen onnistuikin keksiä nerokas menetelmä. Jättiläismäisten anunoniakkimäärien muuttaminen ammoniumsulfaatiksi vaati enemmän rikkihappoa kuin tehdas kykeni valmistamaan espanjalaisesta rikkikiisusta, joka oli rikkihapon raaka- ainetta. Siiloin keksi Bosch, että sekoittamalla kip?!^: ammoniakkia,.hiilihappoa ja -v^ttä saatiin ammoniumsulfaattia ja kalsiumkarbonaattia, siis kaksi arvokasta lannoitetta. Bosch ryhtyi nyt rakentamaan valtavaa keinölannoitetetilh-suutta, jonka yksinkertaisina raaka-aineina olivat ilma- hiil': kipsi ja suola.. Silloin syityi edellinen maailmansota, joka katkaisi rauhaUigen kehityksen. Sodan päätjrLtyä alettiin muissakin maissa valmistaa keino-lannoiti^ tta. suurin kilpailija oli luonnollinen salgietajjj jjta saatiin Chilen rannikon edustalla oleN asta saaristost^t^ Jajpietarikerrokset ovat vain muutamia metrejä maanpinnan alia, eikä tarvittu muuta kuin räjähdyttää suo a irti ja puhdistaa se. Alalla^olilolauan käyty hintataistelua. Salpietarin hinnat olivat jo 40 %'alhaisemmat kuin ennen sotaa. Silti jokamen suurempi maa piti tärkeänä saada oman typpiteoUisuuden, jo s. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-01-02
