1947-09-06-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K.
f . '
i
• 1
Ti.,
Sivu 2 LAUANTAINA, SYYSKUUN 6 PÄIVÄNÄ
ajmamataaaaao 1947
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Publlshed and prlnted by the Vapaus
Publishing Company Limited, loa-102
Elm Street West, Sudbury» Ontario.
Äeglstered at the Post Office Dept«
Otl»wa, as second class matter:
Tilaashinnat:
1 m ftsikert» . . . . . . . . . . . . . .$2.50
6 k» ukautta ..1.40
3 ki.ukautta 75
Yhdysvaltoihin:
1 VT Dslkerta ..............$3.10
6 kr-ukautta 1.80
'8aome«n Ja pnanalle ulkomaille:
1 vuosikerta ..........$3.75
6 kuukautta 2.00
Uekki ilmestyy jokaisen viikon lau>«
•ntalna 12-slvuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kalkilta aloilta.
Aslamlehllle myönnetään 20 prosen-.
Un palkkio.
Pyytäkää aslamlesvällneltä jo tänään.
ILMOITUSHINNAT: Yleinen llmol-fcushlntu
50 senttiä palstat9uinalta Ja
kerralta. AUn ilmoitushinta $2.00. Alin
maksu kuolinilmoituksesta $3.00 ynnä
JO senttiä Jokaiselta muistovärsyltä tai
klltoslauseelta. &Ikoishlnnat pysyvistä
Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Kalkii Liekille tarkoIte^ut maksu-osoltuiset
01) ostettava kustantajan nimeen:
Vapaus Publishing Company
Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Pub-
Ushlng Company Limited. 100-102 Elm
Street West, Sudbury, Ontario ^
Tolnlttaja A. Päiviö. ^
Liekkiin aljotut kirjoitukset osoitettava
:
Elokuun hämyisenä
iltana
Oji taasein saapunut elokuu, lähestyvän
syksyn merkki. Kuhilaita
pelloilla, pohjolan kirkkaat yöt ovat
vaihtumassa syksyiseen hämyyn, lehdoissa
laulaa ruisrääkkä, katkotun
viljan voimakas tuoksu täyttä^ ilman,
päivät ovat ihanan kirkkaita ja täyn-
, nä kiirellisen työn touhua, illat salaperäisen
lämmön, Ja haav^Uisen kuutamon
kyllästyttämiä. .
On maanmiehen täyteläisintä ja
rikkainta aikaa. Sadonkorjuunaika,
palkka raskaasta raadannasta, laarit
täyttyvät kultaisesta viljasta, uutis-
\ puuron aika on tullut. Kevyt on raatajan
mieli. Väsyneenä, mutta kevein
mielin hän uinahtaa.
Mutta hämärtyvässä illassa kulkee
nuoriso kylätiellä. Talkootanssit kuuluvat
erottamattomasti elokuisen i l lan
täyttymykseen. Niin moni lemmen
leikki leimahtaa kuun valaessa
hopeaa kaiken ylle. ^
* * •
Kaikki tämä on jäänyt lähtemät-
• tömästi mieleeni monen ^'uosikj^me-nen
takaa jolloin olin "ja kuuluin yhteen
kaiken tämän kanssa, kunnes
kohtalo sitten kuljetti minut tänne
vieraille vesille, kuten niin monen
Suomiäidin pojan ja tyttären: Kerran
jälkeenpäin oli minulla tilaisuus
nähdä syntymämaani valkeat kesäyöt,
tuomien tuoksuvat kukat, kuulla
pohjolan käen kukuntaa, nähdä
hämärtyvät syysillat, polkea lapsuuteni
leikkitantereita — mutta miiine
olivat joutuneet. nuoruuteni kirkas-katseiset,
nauruiset leikkitoverini? _
- Nurmen alle oli niin monen toivorik^
elämä sammunut, puolustaessaan o.
man luokkamme puhtaita ihanteita.
Onnettoman kansamme luokka- eli
sisällissodan päivinä kuulin svdän^
värisyttäviä kertomuksia veljessodaa
hirmuista mUtta silloinkin sykki voimakas
vapauden kaipuu niin paljoa
kärsineen heimoni rinnassa.
Tästäkin ajasta on taas kulunut
monen monta vuotta, yhäti vaeltelen
täällä lännen matila. T ä l l ä kertaa eh-kä
Canadan kauneimmilla seuduilla.
Tyynen valtameren aallot huuhtov-at
rantakiviä ja nousuvesi kuuman sannan
päällä rivelee olemustani lempeästi,
kuin äiti lastaan. Paljon on
ehtin3rt tapahtua siitä ajasta, kim
ensi kerran Jätin synnyinmaani, niia
yksilölle kuten koko kansalleni, mutta
lapsuus- ja nuoruusajan herkkyys
yhäti elää muuttumattomana. Sen
muistojen kätköistä etsin kirkkautta
silloin kuin päivä käy pilveen^ —
Syyskesän terveisin: S. E . G.
LIEKKI
hänen tuttavansa yötyössä. Niin me- siamaanviljelystuotteet ja kukkaset
nimme. Kaikki ovet olivat lukossa ja jopa toisia hevostallikin. Mitä
ja smirin osa rakennuksesta pimeänä, varten tuo Augeiaan tallia muistut ta-
Yhdelle ovelle Julie kuitenkin sääli- ^ va talli sadoille hevosille on aikoinaan
P.O Box 69 Sndbnry. Oni
Toimituksen kulmasta
TERVEISIÄ LOMALTA!
mättä kolisti ja hetken perästä siihen
ilmestyi harmaapäinen ukkeli. Selveni,
ettei Julien tuttu siellä enää
työskennellytkään: Kjiitenkin ukko
päästi meidät sisälle, vaikkaMire hänellä
näytti olevan, .ja saimme näh-jotakin,
m.m. kuinka viidessä isossa
vacuum-uunissa, satojen asteiden
kuumuudessa ja kovassa paineessa
penicilliniä kuivattiin. Vierellä ' oli
jäähuurteinen jäähdytys- eli jäädy-tyskommaha,
johon saihime myös
kurkistaa — kiitos yilvoiftelusta!
mm.
plasmapulloja. — Lähtiessämme sa-
Emme vor kertoa hauskoista kala-retkistä
ja suurista kaloista, eipä edes
uinnelstff ja aurinkokylvyistä, sillä
kävätsimHte vain kotikampällä ja huristimme
sitten'lähimpään^ suUrkdu-pmikiin,
Jules-pojan - ja hänert perheensä
vieraiksi, äiti'jä isä, ia tulihan ' c-- 77 • '""I" - 7
' ^ ^ ' ^ . Stella nakyt olevan röykkiöittäin
stnne sitten vtelä Terttu-tyttö jä Bill
Detroitista, joten meitä oli taas koolla
hyvä autokuormallinen. Hyvä olikin
että Bill autoineen tuli meitä kyyditsemään.
Toronto on, verrannollisesti tuollainen
Yhdysvaltain Bostonin kokoinen
ja vähän sen tapainen suurkau- ^ teitä kuljetella,
punki, jossa on maalaiselle ja pikku- jäi. '
kaupunkilaiselle kyllin katseltavaa.
noi ukko, että jos tulemme sunnuntaiaamuna
kello 7, niin hän näyttelee
kaikki yli. Mutta kun sinne sitten
menimme vähän myöhästyneinä
sanoi hän: "Miksi tulitte niin myö*
hään; nyt ei minulla ole enää aikaa
Ja siihen se sittet
Eipä ole kenelläkään oikeaa käsitystä
esim. suurkaupoista ennenkuin on
käväissyt Eatonissa, jonka vertaista
ei ole toista Canadassa, eikä monissa
muissa maissa yhtäkään.-
Ensimmäisenä käväisimme majapaikkamme
lähellä olevassa Art Gal-
Icryssa, taidekokoelmia katselemassa.
Ison rakennuksen alakerta (toiseen
kerrokseen emme päässeet) oli täynnä
arvokkaita maalauksia, enimmäkseen
uudempaa taidetta, sekä veistoksia.
Oli olevinaan niin kiire, ettei
paljon yksityiskohtiin syvennytty;
vain.jpjttcnki*^ edessä hiukan yiiväh-
Mutta Canadian National ExhibU
tion, sekä se oli koko matkan päätarkoitus.
Siellä piti käydä. Mutta
vaikka siellä kävimme kolmenakin
päivänä, niin emme vielä kaikkea^
nähneet ja epäilemme jaksaako sitä
kukaan läpi katsella. Näyttelyalue
on niin laaja ja kaikkia mahdollisia
aloja, edustava, huvitukset ja "humpuuki''
mukaan luettuna. Kymme
niä suuria, eri aloja ja eri maitakin
edustavia rakennuksia. Perjantaina,
jolloin pääministeri King näyttelyn
virallisesti avasi, oli siellä vähän väljempi
liikkua, mutta lauantaina, jol-rakennettu,
siitä emme selvää ottaneet,
mutta kiimiitti se meidänkin,
huomiota siksi, kun olifnme kuulleet
möfiien poikien kertovan, kuinka he
sotavuosina siellä — kuten muissakin
näyttelyrakennuksissa — majailivat,
parsissa makailivat. Näkyi
siellä joissain kolkissa nytkin olevan
hevosia ja käiiniifä hevosia fnuutämid
kyniiiieHi^ :))hteeinsä,' mutia "niiden '
tarklcittuksesiä emnie selvää öftäfieet.^'
— Kauneuden kannalta kai uSeim-pain
mieleen jäi kuitenkin yksinkertaisesti
vain valtava kukkahiione tai-teellisine
asetelmineen. Joittenkin
mielestä ehkä merkillisin oli näyttelypaikalle
tuotu Hitlerin auto, kiiu-lankestävä
panssariauto. Me tosin,
kun sen näkeminen olisi maksanut 50
senttiä, jätimme sen uteliaammille .ja
katselimme 'sensijaan vierelläolevaa
lentokonenäyttelyä. Joitakin saattoi
kiinnostaa puistoaukeamalla aika-ajoin
soittelevat mahtavat soittokunnat
mm. kuuluisa Yhdysvaltain meriväen.
soittokunta, ja jopa toisia uimahypyt
yms. sekä ilotulitus illoin.
Mutta jääköön koko Exhibition sillä
huomautuksella, että käyköön siellä
kukin itse, muuten ei siitä todellista
kuvaa saa.
Tietysti meidän piti nähdä myös
nyt, kun ei ennen, torontolaisten komea
Don-haali sekä Tarmola. Sattuikin
niin sopivasti että lauantai-il-han
7neillä kaupungin vierellä Ontario
järvi, paljon suurempi kuin Rautu
järvi, ja kaupunkimme tuhansissa
vesiputkissa . . . Meiltä meni suui
tukkoon.
No niin, vietimme tuossa vähtj-i-sässä
paikassa, hyvässä seurassa ja
nuorten urheilukilpailujakin katsellen
muutamia tunteja. Söimme hyvän
fnojakan, joimme hyvät kahvit ja
lähdimme paluutielle.
Pistäysimme vielä silmäämässä yhtä
Toronton yleisistä nähtävyyksistä
— Jli^verdale-puistoa jä sen laidassa
olevaa eläintarhaa. Kaunis puisto,
lakea viheriä laaksokenttä siinäkin,
ja harhassa kokoelma tavallisesti sellaisille
kuuluvia eläimiä leijonista lintuihin
ja matelijoihin asti. Erään
häkin edessä, jonka sisällä kaksi erittäin
jykevää karhua näytti tuskailevan
kuumuudessa, pääsi "Terve mieheen!",
kun taulusta luimme, että
karhut oli tuotu Suomesta, Uelsln-pstä.
Oli aivan unohtua yksi Toronton
merkillisyys — Casa Loma, tuo omituinen,
entisiä aatelislinnoja muiitut-tava
mutta muuten aivan nykyaikainen
linna mahtavine torneineen ja
avoparvekkeineen, suihkukaivoineen
ja upeine puistoinen (alkuperäinen
maa-alue ollut 23 eekkeriä). Vieraili
jäin virta sinne kuuluu olevan jokapäiväinen.
Menimme sinne sunnuntaiaamuna
ja saimme ajaa vi-paasti
mahtavan sisäaitaukscn piirii^>
linnan eteen, mutta ovella periti-in^
pieni sisäänpääsymaksu. Täällä heti
tana Don-haalilla oli ohjaajakurssien selveni, että vieraiden oppaina ja «*
päättäjäisiltama. Pelkästä kohteliai- sittelijöinä • toimi viisi kaunista ylilöin
siellä sanomalehtien mukaan kä-dimmc
ja, läbties^^, tunsimme, että, vi 250,000 ihmistä, oli. siellä, ilman
kannatti käydä,, ' kuumimden vuoksikin tukala liikkua;
Seuraavana kiertelimme vastakkaisella
puolella vielä lähempänä olevalla
yliopistoalueella. Laaja, puiden
ja puistojen kaunistama alue. Kymmeniä
eri opintoaloille kuuluvia mahtavia
rakennuksia ja uusia rakenteilla,
yksikin niistä noin SOO jalkaa
pitkä. Ihmisiä siellä näytti nyt liikkuvan
vähän, mutta saattoi kuvitella
minkälainen vilske siellä käy jo ensi
kuussa. Pimeän tullen päätimme jo
käväistäkin yhdessä rakennuksessa,
nimittäin lääketieteellisessä laboratoriossa
(iso nelikerroksinen rakennus
sekin, vierellä kasvihuoneita), kun
Julie luuli siellä vielä olevan erään
kaikki paikat, ei vain huoneet mutta
aukeatkin täynnä kansaa. Huoneis-sa
kykeni liikkumaan vain sitä mu,
kaa kuin virta vei ja sai kurkistella
toistan yli, jos sattui jotakin näkemään.
Koko näyttelyä on mahdoton kuvata
tällä paikalla ja vaikea sanoa sitäkään,
mikä nähtävyyksistä oli mielenkiintoisin.
Joitakin tietysti kiinnosti
erilaiset koneet ja kulkuneuvot,
toisia naisten pukukauneudet ja kalleudet,
toisia ulkomaiden, kuten kaukaisen
Intian ja Etelä-Afrikan osastot,
ruotsalainen tasiiaide jm, Toi-suudesta
katselimme tunnin ajan tukahduttavassa
kuumuudessa nuorten
kurssilaisten, reippaiden tyttöjen ja
poikien, sekä .heidän voirnistelunoh-jaajansa
hyviä voimistelu- ja tanssiesityksiä
ja sitten — taos, auton ikkunat
auki ja eteenpäin.
Sunnuntaina ajoimme Tarmolaan.
Kaunis paikka. Korkean metsäisen
rinteen reunustama vihreä laakso Ä-sianotnajsine
huoneinecn, urheilu- ja
oleilukenttineen, laakso, jonka läpi
ujuu mutkainen ja hiukan sameave-tinen
pieni joki. Tuota juuri, heidät\
kepulia uimarantaa hiukan kelläilim-me.
^Mutta silloin kirkkaasti kuulimme:
Olisittepas olleet täällä muutama
viikko sitten, niin olisitte nähneet eikö
meillä ole uimarantaa, kun koko
tämä. laakso oU täynnä vettä. Ja xm^
oppilastyttöä, vuorotellen, ansaiten
siten — opastettavien lahjoina— f^'.
selleen koulurahoja. Ja koska
tä oii kokoontunut isoon, tavattonuat,
korkeaan ja omalla tavalla mahtavaan,
isolla marmorisella ai'0takaU(i
(jireplace) varustettuun etuhuoneeseen
muutamia kymmeniä ihmtsvi,
niin yksi neitosista, Jay Armstront,
asettui seinällä riippuvan ison kuvan,
linnan rakentajan lähcttyiiUc jä ö-"
koi mikrofonin avulla esittelyn, f«-
sinnäkin linnan historia:..:, jo^i^ >"
himmiten jotakin.
Casa Loman on everstHuuinanil*
sir Henry Apellatt joitakin vuostky^^^
meniä sitten rakennuttanut — P^'' '
asunnokseen! Niin, perkeasunnoB^
seen, mutta samaRa rakennustaitein^
seksi nähtävyydeksi Toronton ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 6, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-09-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470906 |
Description
| Title | 1947-09-06-02 |
| OCR text | K. f . ' i • 1 Ti., Sivu 2 LAUANTAINA, SYYSKUUN 6 PÄIVÄNÄ ajmamataaaaao 1947 (Canadan suomalaisten viikkolehti) Publlshed and prlnted by the Vapaus Publishing Company Limited, loa-102 Elm Street West, Sudbury» Ontario. Äeglstered at the Post Office Dept« Otl»wa, as second class matter: Tilaashinnat: 1 m ftsikert» . . . . . . . . . . . . . .$2.50 6 k» ukautta ..1.40 3 ki.ukautta 75 Yhdysvaltoihin: 1 VT Dslkerta ..............$3.10 6 kr-ukautta 1.80 '8aome«n Ja pnanalle ulkomaille: 1 vuosikerta ..........$3.75 6 kuukautta 2.00 Uekki ilmestyy jokaisen viikon lau>« •ntalna 12-slvuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kalkilta aloilta. Aslamlehllle myönnetään 20 prosen-. Un palkkio. Pyytäkää aslamlesvällneltä jo tänään. ILMOITUSHINNAT: Yleinen llmol-fcushlntu 50 senttiä palstat9uinalta Ja kerralta. AUn ilmoitushinta $2.00. Alin maksu kuolinilmoituksesta $3.00 ynnä JO senttiä Jokaiselta muistovärsyltä tai klltoslauseelta. &Ikoishlnnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Kalkii Liekille tarkoIte^ut maksu-osoltuiset 01) ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Pub- Ushlng Company Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario ^ Tolnlttaja A. Päiviö. ^ Liekkiin aljotut kirjoitukset osoitettava : Elokuun hämyisenä iltana Oji taasein saapunut elokuu, lähestyvän syksyn merkki. Kuhilaita pelloilla, pohjolan kirkkaat yöt ovat vaihtumassa syksyiseen hämyyn, lehdoissa laulaa ruisrääkkä, katkotun viljan voimakas tuoksu täyttä^ ilman, päivät ovat ihanan kirkkaita ja täyn- , nä kiirellisen työn touhua, illat salaperäisen lämmön, Ja haav^Uisen kuutamon kyllästyttämiä. . On maanmiehen täyteläisintä ja rikkainta aikaa. Sadonkorjuunaika, palkka raskaasta raadannasta, laarit täyttyvät kultaisesta viljasta, uutis- \ puuron aika on tullut. Kevyt on raatajan mieli. Väsyneenä, mutta kevein mielin hän uinahtaa. Mutta hämärtyvässä illassa kulkee nuoriso kylätiellä. Talkootanssit kuuluvat erottamattomasti elokuisen i l lan täyttymykseen. Niin moni lemmen leikki leimahtaa kuun valaessa hopeaa kaiken ylle. ^ * * • Kaikki tämä on jäänyt lähtemät- • tömästi mieleeni monen ^'uosikj^me-nen takaa jolloin olin "ja kuuluin yhteen kaiken tämän kanssa, kunnes kohtalo sitten kuljetti minut tänne vieraille vesille, kuten niin monen Suomiäidin pojan ja tyttären: Kerran jälkeenpäin oli minulla tilaisuus nähdä syntymämaani valkeat kesäyöt, tuomien tuoksuvat kukat, kuulla pohjolan käen kukuntaa, nähdä hämärtyvät syysillat, polkea lapsuuteni leikkitantereita — mutta miiine olivat joutuneet. nuoruuteni kirkas-katseiset, nauruiset leikkitoverini? _ - Nurmen alle oli niin monen toivorik^ elämä sammunut, puolustaessaan o. man luokkamme puhtaita ihanteita. Onnettoman kansamme luokka- eli sisällissodan päivinä kuulin svdän^ värisyttäviä kertomuksia veljessodaa hirmuista mUtta silloinkin sykki voimakas vapauden kaipuu niin paljoa kärsineen heimoni rinnassa. Tästäkin ajasta on taas kulunut monen monta vuotta, yhäti vaeltelen täällä lännen matila. T ä l l ä kertaa eh-kä Canadan kauneimmilla seuduilla. Tyynen valtameren aallot huuhtov-at rantakiviä ja nousuvesi kuuman sannan päällä rivelee olemustani lempeästi, kuin äiti lastaan. Paljon on ehtin3rt tapahtua siitä ajasta, kim ensi kerran Jätin synnyinmaani, niia yksilölle kuten koko kansalleni, mutta lapsuus- ja nuoruusajan herkkyys yhäti elää muuttumattomana. Sen muistojen kätköistä etsin kirkkautta silloin kuin päivä käy pilveen^ — Syyskesän terveisin: S. E . G. LIEKKI hänen tuttavansa yötyössä. Niin me- siamaanviljelystuotteet ja kukkaset nimme. Kaikki ovet olivat lukossa ja jopa toisia hevostallikin. Mitä ja smirin osa rakennuksesta pimeänä, varten tuo Augeiaan tallia muistut ta- Yhdelle ovelle Julie kuitenkin sääli- ^ va talli sadoille hevosille on aikoinaan P.O Box 69 Sndbnry. Oni Toimituksen kulmasta TERVEISIÄ LOMALTA! mättä kolisti ja hetken perästä siihen ilmestyi harmaapäinen ukkeli. Selveni, ettei Julien tuttu siellä enää työskennellytkään: Kjiitenkin ukko päästi meidät sisälle, vaikkaMire hänellä näytti olevan, .ja saimme näh-jotakin, m.m. kuinka viidessä isossa vacuum-uunissa, satojen asteiden kuumuudessa ja kovassa paineessa penicilliniä kuivattiin. Vierellä ' oli jäähuurteinen jäähdytys- eli jäädy-tyskommaha, johon saihime myös kurkistaa — kiitos yilvoiftelusta! mm. plasmapulloja. — Lähtiessämme sa- Emme vor kertoa hauskoista kala-retkistä ja suurista kaloista, eipä edes uinnelstff ja aurinkokylvyistä, sillä kävätsimHte vain kotikampällä ja huristimme sitten'lähimpään^ suUrkdu-pmikiin, Jules-pojan - ja hänert perheensä vieraiksi, äiti'jä isä, ia tulihan ' c-- 77 • '""I" - 7 ' ^ ^ ' ^ . Stella nakyt olevan röykkiöittäin stnne sitten vtelä Terttu-tyttö jä Bill Detroitista, joten meitä oli taas koolla hyvä autokuormallinen. Hyvä olikin että Bill autoineen tuli meitä kyyditsemään. Toronto on, verrannollisesti tuollainen Yhdysvaltain Bostonin kokoinen ja vähän sen tapainen suurkau- ^ teitä kuljetella, punki, jossa on maalaiselle ja pikku- jäi. ' kaupunkilaiselle kyllin katseltavaa. noi ukko, että jos tulemme sunnuntaiaamuna kello 7, niin hän näyttelee kaikki yli. Mutta kun sinne sitten menimme vähän myöhästyneinä sanoi hän: "Miksi tulitte niin myö* hään; nyt ei minulla ole enää aikaa Ja siihen se sittet Eipä ole kenelläkään oikeaa käsitystä esim. suurkaupoista ennenkuin on käväissyt Eatonissa, jonka vertaista ei ole toista Canadassa, eikä monissa muissa maissa yhtäkään.- Ensimmäisenä käväisimme majapaikkamme lähellä olevassa Art Gal- Icryssa, taidekokoelmia katselemassa. Ison rakennuksen alakerta (toiseen kerrokseen emme päässeet) oli täynnä arvokkaita maalauksia, enimmäkseen uudempaa taidetta, sekä veistoksia. Oli olevinaan niin kiire, ettei paljon yksityiskohtiin syvennytty; vain.jpjttcnki*^ edessä hiukan yiiväh- Mutta Canadian National ExhibU tion, sekä se oli koko matkan päätarkoitus. Siellä piti käydä. Mutta vaikka siellä kävimme kolmenakin päivänä, niin emme vielä kaikkea^ nähneet ja epäilemme jaksaako sitä kukaan läpi katsella. Näyttelyalue on niin laaja ja kaikkia mahdollisia aloja, edustava, huvitukset ja "humpuuki'' mukaan luettuna. Kymme niä suuria, eri aloja ja eri maitakin edustavia rakennuksia. Perjantaina, jolloin pääministeri King näyttelyn virallisesti avasi, oli siellä vähän väljempi liikkua, mutta lauantaina, jol-rakennettu, siitä emme selvää ottaneet, mutta kiimiitti se meidänkin, huomiota siksi, kun olifnme kuulleet möfiien poikien kertovan, kuinka he sotavuosina siellä — kuten muissakin näyttelyrakennuksissa — majailivat, parsissa makailivat. Näkyi siellä joissain kolkissa nytkin olevan hevosia ja käiiniifä hevosia fnuutämid kyniiiieHi^ :))hteeinsä,' mutia "niiden ' tarklcittuksesiä emnie selvää öftäfieet.^' — Kauneuden kannalta kai uSeim-pain mieleen jäi kuitenkin yksinkertaisesti vain valtava kukkahiione tai-teellisine asetelmineen. Joittenkin mielestä ehkä merkillisin oli näyttelypaikalle tuotu Hitlerin auto, kiiu-lankestävä panssariauto. Me tosin, kun sen näkeminen olisi maksanut 50 senttiä, jätimme sen uteliaammille .ja katselimme 'sensijaan vierelläolevaa lentokonenäyttelyä. Joitakin saattoi kiinnostaa puistoaukeamalla aika-ajoin soittelevat mahtavat soittokunnat mm. kuuluisa Yhdysvaltain meriväen. soittokunta, ja jopa toisia uimahypyt yms. sekä ilotulitus illoin. Mutta jääköön koko Exhibition sillä huomautuksella, että käyköön siellä kukin itse, muuten ei siitä todellista kuvaa saa. Tietysti meidän piti nähdä myös nyt, kun ei ennen, torontolaisten komea Don-haali sekä Tarmola. Sattuikin niin sopivasti että lauantai-il-han 7neillä kaupungin vierellä Ontario järvi, paljon suurempi kuin Rautu järvi, ja kaupunkimme tuhansissa vesiputkissa . . . Meiltä meni suui tukkoon. No niin, vietimme tuossa vähtj-i-sässä paikassa, hyvässä seurassa ja nuorten urheilukilpailujakin katsellen muutamia tunteja. Söimme hyvän fnojakan, joimme hyvät kahvit ja lähdimme paluutielle. Pistäysimme vielä silmäämässä yhtä Toronton yleisistä nähtävyyksistä — Jli^verdale-puistoa jä sen laidassa olevaa eläintarhaa. Kaunis puisto, lakea viheriä laaksokenttä siinäkin, ja harhassa kokoelma tavallisesti sellaisille kuuluvia eläimiä leijonista lintuihin ja matelijoihin asti. Erään häkin edessä, jonka sisällä kaksi erittäin jykevää karhua näytti tuskailevan kuumuudessa, pääsi "Terve mieheen!", kun taulusta luimme, että karhut oli tuotu Suomesta, Uelsln-pstä. Oli aivan unohtua yksi Toronton merkillisyys — Casa Loma, tuo omituinen, entisiä aatelislinnoja muiitut-tava mutta muuten aivan nykyaikainen linna mahtavine torneineen ja avoparvekkeineen, suihkukaivoineen ja upeine puistoinen (alkuperäinen maa-alue ollut 23 eekkeriä). Vieraili jäin virta sinne kuuluu olevan jokapäiväinen. Menimme sinne sunnuntaiaamuna ja saimme ajaa vi-paasti mahtavan sisäaitaukscn piirii^> linnan eteen, mutta ovella periti-in^ pieni sisäänpääsymaksu. Täällä heti tana Don-haalilla oli ohjaajakurssien selveni, että vieraiden oppaina ja «* päättäjäisiltama. Pelkästä kohteliai- sittelijöinä • toimi viisi kaunista ylilöin siellä sanomalehtien mukaan kä-dimmc ja, läbties^^, tunsimme, että, vi 250,000 ihmistä, oli. siellä, ilman kannatti käydä,, ' kuumimden vuoksikin tukala liikkua; Seuraavana kiertelimme vastakkaisella puolella vielä lähempänä olevalla yliopistoalueella. Laaja, puiden ja puistojen kaunistama alue. Kymmeniä eri opintoaloille kuuluvia mahtavia rakennuksia ja uusia rakenteilla, yksikin niistä noin SOO jalkaa pitkä. Ihmisiä siellä näytti nyt liikkuvan vähän, mutta saattoi kuvitella minkälainen vilske siellä käy jo ensi kuussa. Pimeän tullen päätimme jo käväistäkin yhdessä rakennuksessa, nimittäin lääketieteellisessä laboratoriossa (iso nelikerroksinen rakennus sekin, vierellä kasvihuoneita), kun Julie luuli siellä vielä olevan erään kaikki paikat, ei vain huoneet mutta aukeatkin täynnä kansaa. Huoneis-sa kykeni liikkumaan vain sitä mu, kaa kuin virta vei ja sai kurkistella toistan yli, jos sattui jotakin näkemään. Koko näyttelyä on mahdoton kuvata tällä paikalla ja vaikea sanoa sitäkään, mikä nähtävyyksistä oli mielenkiintoisin. Joitakin tietysti kiinnosti erilaiset koneet ja kulkuneuvot, toisia naisten pukukauneudet ja kalleudet, toisia ulkomaiden, kuten kaukaisen Intian ja Etelä-Afrikan osastot, ruotsalainen tasiiaide jm, Toi-suudesta katselimme tunnin ajan tukahduttavassa kuumuudessa nuorten kurssilaisten, reippaiden tyttöjen ja poikien, sekä .heidän voirnistelunoh-jaajansa hyviä voimistelu- ja tanssiesityksiä ja sitten — taos, auton ikkunat auki ja eteenpäin. Sunnuntaina ajoimme Tarmolaan. Kaunis paikka. Korkean metsäisen rinteen reunustama vihreä laakso Ä-sianotnajsine huoneinecn, urheilu- ja oleilukenttineen, laakso, jonka läpi ujuu mutkainen ja hiukan sameave-tinen pieni joki. Tuota juuri, heidät\ kepulia uimarantaa hiukan kelläilim-me. ^Mutta silloin kirkkaasti kuulimme: Olisittepas olleet täällä muutama viikko sitten, niin olisitte nähneet eikö meillä ole uimarantaa, kun koko tämä. laakso oU täynnä vettä. Ja xm^ oppilastyttöä, vuorotellen, ansaiten siten — opastettavien lahjoina— f^'. selleen koulurahoja. Ja koska tä oii kokoontunut isoon, tavattonuat, korkeaan ja omalla tavalla mahtavaan, isolla marmorisella ai'0takaU(i (jireplace) varustettuun etuhuoneeseen muutamia kymmeniä ihmtsvi, niin yksi neitosista, Jay Armstront, asettui seinällä riippuvan ison kuvan, linnan rakentajan lähcttyiiUc jä ö-" koi mikrofonin avulla esittelyn, f«- sinnäkin linnan historia:..:, jo^i^ >" himmiten jotakin. Casa Loman on everstHuuinanil* sir Henry Apellatt joitakin vuostky^^^ meniä sitten rakennuttanut — P^'' ' asunnokseen! Niin, perkeasunnoB^ seen, mutta samaRa rakennustaitein^ seksi nähtävyydeksi Toronton ^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-09-06-02
