1953-11-14-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
UEKKl, the only Finnisb lit«raryweeklyli]^ Canada
Pnljlished and printed by t^e Vapaus Publisbing Coiiq)any
Umlted, 100-102 Elm Street W Sudbuiy. Ontario.
Reglstered at the Post: Office Departme^ti^ Ottawa, as
^Bei^md class matte^
Uäiki ilmestyy iolknisen viäum lauantaihä 12 sivuisena,
st^t|ten parasta
XILAI7SP1NNAT: vmxrsvALTomm:
lwcfij!kart9.^...... V , .$aso
0 Jnrakautt^ v . . . . . . ; . . . 2XK> t^btndcflinttar....;.,... la^
1 vuasikecta......
^kuukautta:.
fiPQMEEN- JA MimÄtT.1g TtT^
M£0
ted; 100-102 Ehtt Street W « s t ; S i ^ ^
:!roiäatta*^ -
AfiiazDtehiUe:j^^ {ntisexittäV|^l^^
K a BOX 69:
L I E K K I
• ' - ' i ' ' V ^ s ^ v r . „ . . - • . .
Äskettäin pidettiin Torontossa Cäriädäh Naistenkongi^iri
neljäs vuosikokous, missä yksimielisesti hyväksyttiin Maailman
Rauhanneuvoston vetoomus, missä kehoitetaahhällifuksia
neuvottelemaan ja selvittämään kaikki kansaihväleel/^ky-symykset
rauhallisia teitä. Kokouksessa oli- 7 edustajaa
kaikkialta Canadasta ja edustajat edustivat erinäisiä puolueita
j a ryhmiä. Mutta kysymys- Jäuliasta! ölr^ silti-^^Mcille
yhteinen ja" se kuvastuu siinä, -^^ifä<«yUSmainittu vetoomus
hyväksyttiin yksimielisesti. ;rr: e? r;r:::c;:i . :
Hudmätta-^änä* puöfeftä^tässä vuiSsikokouk^isöä nöli-^^y^-
mys' riäisteit tiasäveHäisis^ä -onivkte^iuitkiS^tsltä*^ *' '•K' uterf teö^uksessa
ilmeni, 'cTii Gänadan naisilla ^mönia^iselifais^ oikeuks^ joitä; ei
»vielä ole kaikissa maissa, mutta siltiki^. kuten ;sähotäan'hyväksytyssä
päätöslauseessa, rajoittavat Canadan naist^^ttöi-
•keuksia^ yhteiskunnalliset ennakkoluulot/ perhevelvollisuudet
ja taloudelliset vaikeudetj jotka^ ehkäisevät naista riäiUttirtias-t
a niistä oikeuksista, jotka heille lihiuluyat. : ' "^^^v: ^
Yksi huomattava oikeuksien puute on se, että tämä» nföan
naisille ei vielä makseta samfhlaista» palkkaa kuinvihilehiMe
vastaavasta työstä. On monia työaloja, joissa- naiset joutu-vt
tekemään aivan saman työn.• kuin miehetkin^ mutta: silti
naisille maksetaan huonompaa palkkaa. Tämä on luonnollisesti
väärin j a siihen kiinnitettiin kokouksessa vakävaa^huo-miota.
Lastenseiniien puute estää myöskin monet 'työläis-äidit
käymästä ansiossa, mitä monissa perheissä kipeästi tarvittaisiin
kodin ylläpitämiseksi j a lasten kunnollfeesti kasvat-tai^
iiseksi ja kouluttamiseksi.
On aivan luonnollista, että naiset ovat kiinnostuneetr oikeuksiensa
turvaamiseen ja, heidän, taisteluaan oikeuksiensa
puQlest^ tulee tukea kaikella tavalla. Samanlaiset öikeudiet
kununailekin sukupuolelle kuuluvat demokratian perusolemukseen.
Meillä ja. muualla länsimaissa puhutaan suuresti
demokratiasta, mtta käytännössä sitä ei ole olemäsäa niin
kauan kuin naisilla on kaikissa suhteissa samat oikeudet kuin
miehilläkin. Teoriansa nämä oikeudet ovat olemassa, mutta
käytäntö puhuu kohonaan toista.
Rauhan asia on kaikille naisille — niinkuin miehillekin
yKteihen. Vain rauhan oloissa voidaan saattaa teoria käytäntöön
naisten oikeuksienkin suhteen. Siksi kaikki nai^t
ovat kiinnostuneet työskentelyyn raiihan puolesta. Siksi
kaikkien ihmisten, niin yksilöinä kuin kansoinakin, tulee aina
j a kaikkialla toimia rauhan puolesta, koska väin rauha takaa
kaikille ihmisille ne oikeudeti mitkä heille demokratian mukaan
kuulux^at.
'toinenkin tärkeä kokous oli juuri äskettäin, nimittäin
C S J : n 19. edustajokokous j a lehtiliikkeemme yhtiökokous.
Mikäli tiedämme, onnistuivat molemmat kokoukset hyvin ja
lukuisia uusi suuntaviivoja viitoitettiin molemmissa kokouksissa
tulevaisuutta silmälläpitäen.
Edustajakokous on järjestöelämässä korkein elin. Demokraattisessa
järjestössä ei ole määräysvaltaa yksilöillä, vaan
kaikissa kysymyksissä kuljetaan korkeimman elimen — edustajakokouksen
viitoittamaa suuntaa. Xäin ollen järjestö on
ÄSSÄNI . - . . . .
nyt HoUywaodin f^metssiii mj».
hSnonCanadassa kuuU^a^^a^c
nadan Yleisradiossa keskivHkkt^
taisin ohjelmassa *'Stage 54".
Aivastamista oa jpid^y
aina eiiteelliseiiä
Näin syysnuhan aikoina on hauska
palauttaa mieleen, että aivastamista on
ikivanhoista ajoista saakka pidetty eii-teellisenä
j a salaperäisenä tapahtumana.
Jo Zaratustra suosittelee Zend-
Avestassaan onnen toiyottamista aivastuksen
tullessa, koska siten voidaan
karfcoittaa pahoja henkiä. Vielä nykyäänkin
käytetty roomalaisten "prosit"
merkitsee myöskin "onneksi olkoon" ja
kirjailija Apuleius kertoo aivastsunis^sta,
seuraavan tarinan: :
Erään,veranvanuttajan vaimpn luona
oli hänen rakastajansa, j a kun aviomies.
odoUaniatta tuli kotiin, yaimo p i i lotti
"aarteensa" suureen väatekoriin.
Koria käytettiin liinakankaitten käsittelemiseen
rikillä j a se lemusi vahvasti
tälle aineelle. Emännän käytyä pöytään
aviomiehensä kanssa, alkoi rikki
kutkuttaa rakastajan nenää, j a lopulta,
hän aivasti. Aviomies ei kuitenkaan
kiinnittänyt asiaan enempää huomiota,.
vaan luuli vamionsa aivastaneen j a rien^
sl sanomaan: "Prosit^ kultasem", mihin
vaimo yhtä sydämellisesti vastasi: " K i i tos
kultaseni.''
Roomalaisilla oli uskomus, että lem-ratenjumala
aivasti. kauniin tytön syntyessä.
Tahtoessaan lausua kauniille
nsusdle suuren kohteliaisuuden
lainen saattoi sanoa: "Amor on aivastanut
sinulle."
Aivastus merkitsi muinoin jonkinlaista
ennettä, hyvää tai pahaa. Ksenofon
kertoo, että kun häri kerran kysyi sotilailtaan,
kummankö nämä- valitsevat^
vihollisen valtaan alistumisen, vai koston,
niin muuan sotilas sattui aivastamaan
juuri kosto-sanan k{>hdalla, j a koko
10,00D miestä käsittää sotaväki
käsitti sen jumalaiseksi ilmestykseksi ja
asian ratkaisuksi. ,. ... . \ , ^
Jalo. teko voi,tuottaa suuremman mielihyvän
kuin kaunis soitto. — A. LILIUS.
lähinumeroissa tarkemmat selostukset
molempien kokousten kulusta, joten
emme katso tarpeelliseksi kajota siihen
tällä kertaa enempää.
'täydellisesti jäsentensä kontroUisss, eikä väin kourallisen
johtajia. Silloin on järjestötoiminta terveellä pohjalla.
Toisessa paikassa lehteämme on mainittu vähäsen yhtiökokouksesta,
mikäli Liekki on kysjonyksessä. I?luten huomataan,
on terveellä arvostelulla aina sijansa, mikä ilmeni
SLiekistäkin keskusteltaessa, Vapaus-lehdessä on julkaistuna
Joko kaikki ovat saaneet ensi vuoden
Taskukalenterin? Se on nyt m3rytäväT
nä ja parasta on, että kaikki hankkivat
sen ajoissa. Siinä on paljon tietoa, k u ten
aina ennenkin. Ilman sitä on vaikea
tulla toimeen, sillä se antaa vastauksen
niin moniin kysymyksiin, joita
tulee aina jokapäiväisessä elämässä esille.
'Hankkikaa siis itsellenne Taskuka-lenteri
1954.
Sivu 2 •Lauantaina, marraskuun 14 päivinä, 1953
< t J • -i j^y b X: > -t A t.^-: i ;ja .s ,t ^ ti u i c J
T y T A l N O S T U S kohtaa nykyajan ^Ist^^M
J - V l lähtien kun hän nousee vuoteestaan V^^'
hän jälleen menee makuulle. Jo aamuleht^V^'
hän-ei voi oUa huomaamatta mainosteita f — "
nessään hän kohtaa niitä kaikkialla.
Ennen vanhaan harjoitettiin mainostusta tK^ , ^
lattujen julisteiden tai m u i d ^ iemojen avuuT^
Gutenberg n. v / 1460 oli keksinyt k i r j a n ^ i^
uusi aikakausi. Ken halusi^ saattoi p a i n a t C ^
jakaa niitä;
Eräälle mainpstamisen muodoUe Gutenbergin
suojastaan-käahteent^^
mainostusta :mQnfflaÄ
sittenkin ihnoitusön merkityksellisin ja e n i t e n^
Eih^n ihnoittaniiseen voitu ryhtyä heti kiri
^ ^ ^ N t o ^ tarvita^
v^krtMöy^tys^yt^^ Jtasvista;
3*feettä^in^ feuvaukseir tiesi
V ; ^ T | ; ^ r a s t e C ; R < ^ ^ Ranskair
: 1612 luvan
ja l i i k e t o i n i i s t q n P ^ ^ ^ mikä muuta 1
^mnmalline^ laäkärffle. Renaudotn päaasiii^^
palyelijoitten hankkiminen vapaismi
kÄin^ mikä seikka; aikaa myöten tulikin suurmerkiiyf
seksi.C (Hän keksi silloin tavan ryhtyä julkaisemaäh^
ta vapaista paikoista j a tointa etsivistä henkilöistä,
luetteloita julkaistiin aika ajoin nimellä 'Teuille du
d^adresses" (Osoitetoimiston lehti). Ensimmäinen]
y. 1633, j a näin oli syntynyt ensimmäinen "todellinen
tuslehti. ...
RenaudofUa itsellään ei ollut erikoisempa» meMs
yrityksellään, mutta myöhemmin alkoivat muut kävHtaa^
nen aatettaan." N i i n ikään alettiin julkaista ilmoitufeij
malehdissä.
Alku oli vaatimaton, j a kesti kauan, ennenkuin oli
ilmoitteimseiw)^^i^^ merkityksensä. K^hityst'
" ^ l i m a i k a e ^ joissa-khäistöjc^afti
; kehittyiiilittoiltamipenkjp/lHiiffiasi
• :Ranskassa kehitys kulki nopeasti, Englannissa vielä
. peammin, mutta kaikkein nopeinta olr se Yhdysvälloi
mainostuksen luvatussa maassa. Saksassa kehitys oK
taampaa ja vasta 1870—71 vuosien tapahtumien
moittaminen kävi suurpiirteisemmäksi.
Ei ole helppoa saada selville, miten paljon eri maissa ute
taan varoja ilmoitteluun. Useimmissa maissa liikemiektH
^sovat mainosmenojen plevan heidän omaa salaisuuttaan,;
kä ei kuulii toisille. ;Näin ei ole asianlaita yhdys\'allo'
joissa;monet liikemiehet pitäA^ät sUurena mainosarvona,
sitä, että julkisesti tiedoittavat, miten valtavia summia
käyttävät mainostamiseen. :
Mainostaminen on tärkeää kaikille liiketoimintaahatjoittt
ville, e i \:ähimmin osuusliikkeille, jotka myyvät tav
muillekin kuin jäsenilleen.
< Maallikosta saattaa tuntua, että jonkin liikkeen" iteoiti»'
misestahuolehtiminen on helppo tehtävä, mutta niin « asiafc
laita suinkaan ole. Ilmoittaminen on kirjaimellisesti sanoa
tiedettä, k y s e ^ h ä n ovat suuret summat, jotka on käytä-tävä_
niin, että ne tulevat takaisin koron kanssa... Tämä *"
kaikkea^muuta kuin i d p p o tehtävä. Meidän päivinäni
tiedetään liiankin hyvin, että mainostus on vaikuttava teki,
ja sen vuoksi moni arvelee, että jos siihen käydäan.kä^
voimalla:jatarmolla> niin saadaan myös tuloksia. Mmunas
ei aina käy, Maiiäostus voi kauttaaltaan epäonnistua, ^
sitä jo alusta-käytetä oikein;
Kun mainostaistelu jonkin tuotteen puolesta.paM
käyntiin, on tärkeätä tutkia se alue, jossa mainoksen «n tikutettava.
• O n tutustuttava sen maantieteellisiin <)1(BJ>^
asi^ka^iirin suuruuteen; ja sea ostokykyyn, edelleen,mi»
paljon s^maa. tuotetta on ennen, ostettu, minkälaisia
•joita on j a miten.ne: hoitavat mainostuksensa.
suhteen on ratkaistava, missä lehdissä ne julkaistaan. •'g
han kerrassaan hyödytöntä, ilmoittaa maanviljelysvilJBöS»
lehdisssä, joita vain kaupunkilaiset lukevat. ^
Mainos on ennen kaikkea psykologiaa. Tämä koskee ^
kenlaista mainostusTa, mutta varsinkin ilmoittamista. Y i e ^
voidaan sanoa, että vain aniharva ostaa päivälehtensä Pikien
ilmoitusten vuoksi. Jos tahdotaan kiinnittää luöJ^
huomiota ilmoitukseen, täytvv sen huutaa. ^Mutta nutea
dp7r*;i - - n i p p u u monesta x c K i j a M a .
eniaadusta j a tavaran laadusta. Yimeksimimttu ät^
Huomattavaa osaa. Tunnetun kirjailijan vastnmestp^-
noinr f - ilmoitetaan vallan loisin, kuin mJ^ il^"''''""^^^"^ ""desta saippualajista.
^ i^nhaan sanomalehti-ilmoitukset eivät suureö-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 14, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-11-14 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531114 |
Description
| Title | 1953-11-14-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) UEKKl, the only Finnisb lit«raryweeklyli]^ Canada Pnljlished and printed by t^e Vapaus Publisbing Coiiq)any Umlted, 100-102 Elm Street W Sudbuiy. Ontario. Reglstered at the Post: Office Departme^ti^ Ottawa, as ^Bei^md class matte^ Uäiki ilmestyy iolknisen viäum lauantaihä 12 sivuisena, st^t|ten parasta XILAI7SP1NNAT: vmxrsvALTomm: lwcfij!kart9.^...... V , .$aso 0 Jnrakautt^ v . . . . . . ; . . . 2XK> t^btndcflinttar....;.,... la^ 1 vuasikecta...... ^kuukautta:. fiPQMEEN- JA MimÄtT.1g TtT^ M£0 ted; 100-102 Ehtt Street W « s t ; S i ^ ^ :!roiäatta*^ - AfiiazDtehiUe:j^^ {ntisexittäV|^l^^ K a BOX 69: L I E K K I • ' - ' i ' ' V ^ s ^ v r . „ . . - • . . Äskettäin pidettiin Torontossa Cäriädäh Naistenkongi^iri neljäs vuosikokous, missä yksimielisesti hyväksyttiin Maailman Rauhanneuvoston vetoomus, missä kehoitetaahhällifuksia neuvottelemaan ja selvittämään kaikki kansaihväleel/^ky-symykset rauhallisia teitä. Kokouksessa oli- 7 edustajaa kaikkialta Canadasta ja edustajat edustivat erinäisiä puolueita j a ryhmiä. Mutta kysymys- Jäuliasta! ölr^ silti-^^Mcille yhteinen ja" se kuvastuu siinä, -^^ifä<«yUSmainittu vetoomus hyväksyttiin yksimielisesti. ;rr: e? r;r:::c;:i . : Hudmätta-^änä* puöfeftä^tässä vuiSsikokouk^isöä nöli-^^y^- mys' riäisteit tiasäveHäisis^ä -onivkte^iuitkiS^tsltä*^ *' '•K' uterf teö^uksessa ilmeni, 'cTii Gänadan naisilla ^mönia^iselifais^ oikeuks^ joitä; ei »vielä ole kaikissa maissa, mutta siltiki^. kuten ;sähotäan'hyväksytyssä päätöslauseessa, rajoittavat Canadan naist^^ttöi- •keuksia^ yhteiskunnalliset ennakkoluulot/ perhevelvollisuudet ja taloudelliset vaikeudetj jotka^ ehkäisevät naista riäiUttirtias-t a niistä oikeuksista, jotka heille lihiuluyat. : ' "^^^v: ^ Yksi huomattava oikeuksien puute on se, että tämä» nföan naisille ei vielä makseta samfhlaista» palkkaa kuinvihilehiMe vastaavasta työstä. On monia työaloja, joissa- naiset joutu-vt tekemään aivan saman työn.• kuin miehetkin^ mutta: silti naisille maksetaan huonompaa palkkaa. Tämä on luonnollisesti väärin j a siihen kiinnitettiin kokouksessa vakävaa^huo-miota. Lastenseiniien puute estää myöskin monet 'työläis-äidit käymästä ansiossa, mitä monissa perheissä kipeästi tarvittaisiin kodin ylläpitämiseksi j a lasten kunnollfeesti kasvat-tai^ iiseksi ja kouluttamiseksi. On aivan luonnollista, että naiset ovat kiinnostuneetr oikeuksiensa turvaamiseen ja, heidän, taisteluaan oikeuksiensa puQlest^ tulee tukea kaikella tavalla. Samanlaiset öikeudiet kununailekin sukupuolelle kuuluvat demokratian perusolemukseen. Meillä ja. muualla länsimaissa puhutaan suuresti demokratiasta, mtta käytännössä sitä ei ole olemäsäa niin kauan kuin naisilla on kaikissa suhteissa samat oikeudet kuin miehilläkin. Teoriansa nämä oikeudet ovat olemassa, mutta käytäntö puhuu kohonaan toista. Rauhan asia on kaikille naisille — niinkuin miehillekin yKteihen. Vain rauhan oloissa voidaan saattaa teoria käytäntöön naisten oikeuksienkin suhteen. Siksi kaikki nai^t ovat kiinnostuneet työskentelyyn raiihan puolesta. Siksi kaikkien ihmisten, niin yksilöinä kuin kansoinakin, tulee aina j a kaikkialla toimia rauhan puolesta, koska väin rauha takaa kaikille ihmisille ne oikeudeti mitkä heille demokratian mukaan kuulux^at. 'toinenkin tärkeä kokous oli juuri äskettäin, nimittäin C S J : n 19. edustajokokous j a lehtiliikkeemme yhtiökokous. Mikäli tiedämme, onnistuivat molemmat kokoukset hyvin ja lukuisia uusi suuntaviivoja viitoitettiin molemmissa kokouksissa tulevaisuutta silmälläpitäen. Edustajakokous on järjestöelämässä korkein elin. Demokraattisessa järjestössä ei ole määräysvaltaa yksilöillä, vaan kaikissa kysymyksissä kuljetaan korkeimman elimen — edustajakokouksen viitoittamaa suuntaa. Xäin ollen järjestö on ÄSSÄNI . - . . . . nyt HoUywaodin f^metssiii mj». hSnonCanadassa kuuU^a^^a^c nadan Yleisradiossa keskivHkkt^ taisin ohjelmassa *'Stage 54". Aivastamista oa jpid^y aina eiiteelliseiiä Näin syysnuhan aikoina on hauska palauttaa mieleen, että aivastamista on ikivanhoista ajoista saakka pidetty eii-teellisenä j a salaperäisenä tapahtumana. Jo Zaratustra suosittelee Zend- Avestassaan onnen toiyottamista aivastuksen tullessa, koska siten voidaan karfcoittaa pahoja henkiä. Vielä nykyäänkin käytetty roomalaisten "prosit" merkitsee myöskin "onneksi olkoon" ja kirjailija Apuleius kertoo aivastsunis^sta, seuraavan tarinan: : Erään,veranvanuttajan vaimpn luona oli hänen rakastajansa, j a kun aviomies. odoUaniatta tuli kotiin, yaimo p i i lotti "aarteensa" suureen väatekoriin. Koria käytettiin liinakankaitten käsittelemiseen rikillä j a se lemusi vahvasti tälle aineelle. Emännän käytyä pöytään aviomiehensä kanssa, alkoi rikki kutkuttaa rakastajan nenää, j a lopulta, hän aivasti. Aviomies ei kuitenkaan kiinnittänyt asiaan enempää huomiota,. vaan luuli vamionsa aivastaneen j a rien^ sl sanomaan: "Prosit^ kultasem", mihin vaimo yhtä sydämellisesti vastasi: " K i i tos kultaseni.'' Roomalaisilla oli uskomus, että lem-ratenjumala aivasti. kauniin tytön syntyessä. Tahtoessaan lausua kauniille nsusdle suuren kohteliaisuuden lainen saattoi sanoa: "Amor on aivastanut sinulle." Aivastus merkitsi muinoin jonkinlaista ennettä, hyvää tai pahaa. Ksenofon kertoo, että kun häri kerran kysyi sotilailtaan, kummankö nämä- valitsevat^ vihollisen valtaan alistumisen, vai koston, niin muuan sotilas sattui aivastamaan juuri kosto-sanan k{>hdalla, j a koko 10,00D miestä käsittää sotaväki käsitti sen jumalaiseksi ilmestykseksi ja asian ratkaisuksi. ,. ... . \ , ^ Jalo. teko voi,tuottaa suuremman mielihyvän kuin kaunis soitto. — A. LILIUS. lähinumeroissa tarkemmat selostukset molempien kokousten kulusta, joten emme katso tarpeelliseksi kajota siihen tällä kertaa enempää. 'täydellisesti jäsentensä kontroUisss, eikä väin kourallisen johtajia. Silloin on järjestötoiminta terveellä pohjalla. Toisessa paikassa lehteämme on mainittu vähäsen yhtiökokouksesta, mikäli Liekki on kysjonyksessä. I?luten huomataan, on terveellä arvostelulla aina sijansa, mikä ilmeni SLiekistäkin keskusteltaessa, Vapaus-lehdessä on julkaistuna Joko kaikki ovat saaneet ensi vuoden Taskukalenterin? Se on nyt m3rytäväT nä ja parasta on, että kaikki hankkivat sen ajoissa. Siinä on paljon tietoa, k u ten aina ennenkin. Ilman sitä on vaikea tulla toimeen, sillä se antaa vastauksen niin moniin kysymyksiin, joita tulee aina jokapäiväisessä elämässä esille. 'Hankkikaa siis itsellenne Taskuka-lenteri 1954. Sivu 2 •Lauantaina, marraskuun 14 päivinä, 1953 < t J • -i j^y b X: > -t A t.^-: i ;ja .s ,t ^ ti u i c J T y T A l N O S T U S kohtaa nykyajan ^Ist^^M J - V l lähtien kun hän nousee vuoteestaan V^^' hän jälleen menee makuulle. Jo aamuleht^V^' hän-ei voi oUa huomaamatta mainosteita f — " nessään hän kohtaa niitä kaikkialla. Ennen vanhaan harjoitettiin mainostusta tK^ , ^ lattujen julisteiden tai m u i d ^ iemojen avuuT^ Gutenberg n. v / 1460 oli keksinyt k i r j a n ^ i^ uusi aikakausi. Ken halusi^ saattoi p a i n a t C ^ jakaa niitä; Eräälle mainpstamisen muodoUe Gutenbergin suojastaan-käahteent^^ mainostusta :mQnfflaÄ sittenkin ihnoitusön merkityksellisin ja e n i t e n^ Eih^n ihnoittaniiseen voitu ryhtyä heti kiri ^ ^ ^ N t o ^ tarvita^ v^krtMöy^tys^yt^^ Jtasvista; 3*feettä^in^ feuvaukseir tiesi V ; ^ T | ; ^ r a s t e C ; R < ^ ^ Ranskair : 1612 luvan ja l i i k e t o i n i i s t q n P ^ ^ ^ mikä muuta 1 ^mnmalline^ laäkärffle. Renaudotn päaasiii^^ palyelijoitten hankkiminen vapaismi kÄin^ mikä seikka; aikaa myöten tulikin suurmerkiiyf seksi.C (Hän keksi silloin tavan ryhtyä julkaisemaäh^ ta vapaista paikoista j a tointa etsivistä henkilöistä, luetteloita julkaistiin aika ajoin nimellä 'Teuille du d^adresses" (Osoitetoimiston lehti). Ensimmäinen] y. 1633, j a näin oli syntynyt ensimmäinen "todellinen tuslehti. ... RenaudofUa itsellään ei ollut erikoisempa» meMs yrityksellään, mutta myöhemmin alkoivat muut kävHtaa^ nen aatettaan." N i i n ikään alettiin julkaista ilmoitufeij malehdissä. Alku oli vaatimaton, j a kesti kauan, ennenkuin oli ilmoitteimseiw)^^i^^ merkityksensä. K^hityst' " ^ l i m a i k a e ^ joissa-khäistöjc^afti ; kehittyiiilittoiltamipenkjp/lHiiffiasi • :Ranskassa kehitys kulki nopeasti, Englannissa vielä . peammin, mutta kaikkein nopeinta olr se Yhdysvälloi mainostuksen luvatussa maassa. Saksassa kehitys oK taampaa ja vasta 1870—71 vuosien tapahtumien moittaminen kävi suurpiirteisemmäksi. Ei ole helppoa saada selville, miten paljon eri maissa ute taan varoja ilmoitteluun. Useimmissa maissa liikemiektH ^sovat mainosmenojen plevan heidän omaa salaisuuttaan,; kä ei kuulii toisille. ;Näin ei ole asianlaita yhdys\'allo' joissa;monet liikemiehet pitäA^ät sUurena mainosarvona, sitä, että julkisesti tiedoittavat, miten valtavia summia käyttävät mainostamiseen. : Mainostaminen on tärkeää kaikille liiketoimintaahatjoittt ville, e i \:ähimmin osuusliikkeille, jotka myyvät tav muillekin kuin jäsenilleen. < Maallikosta saattaa tuntua, että jonkin liikkeen" iteoiti»' misestahuolehtiminen on helppo tehtävä, mutta niin « asiafc laita suinkaan ole. Ilmoittaminen on kirjaimellisesti sanoa tiedettä, k y s e ^ h ä n ovat suuret summat, jotka on käytä-tävä_ niin, että ne tulevat takaisin koron kanssa... Tämä *" kaikkea^muuta kuin i d p p o tehtävä. Meidän päivinäni tiedetään liiankin hyvin, että mainostus on vaikuttava teki, ja sen vuoksi moni arvelee, että jos siihen käydäan.kä^ voimalla:jatarmolla> niin saadaan myös tuloksia. Mmunas ei aina käy, Maiiäostus voi kauttaaltaan epäonnistua, ^ sitä jo alusta-käytetä oikein; Kun mainostaistelu jonkin tuotteen puolesta.paM käyntiin, on tärkeätä tutkia se alue, jossa mainoksen «n tikutettava. • O n tutustuttava sen maantieteellisiin <)1(BJ>^ asi^ka^iirin suuruuteen; ja sea ostokykyyn, edelleen,mi» paljon s^maa. tuotetta on ennen, ostettu, minkälaisia •joita on j a miten.ne: hoitavat mainostuksensa. suhteen on ratkaistava, missä lehdissä ne julkaistaan. •'g han kerrassaan hyödytöntä, ilmoittaa maanviljelysvilJBöS» lehdisssä, joita vain kaupunkilaiset lukevat. ^ Mainos on ennen kaikkea psykologiaa. Tämä koskee ^ kenlaista mainostusTa, mutta varsinkin ilmoittamista. Y i e ^ voidaan sanoa, että vain aniharva ostaa päivälehtensä Pikien ilmoitusten vuoksi. Jos tahdotaan kiinnittää luöJ^ huomiota ilmoitukseen, täytvv sen huutaa. ^Mutta nutea dp7r*;i - - n i p p u u monesta x c K i j a M a . eniaadusta j a tavaran laadusta. Yimeksimimttu ät^ Huomattavaa osaa. Tunnetun kirjailijan vastnmestp^- noinr f - ilmoitetaan vallan loisin, kuin mJ^ il^"''''""^^^"^ ""desta saippualajista. ^ i^nhaan sanomalehti-ilmoitukset eivät suureö- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-11-14-02
