1955-04-09-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEBTIJ
1
Lv,..,*.
LIEKKI, the pnly Finnish iiterary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Ptiblishing Company
Limited. 100-102 Etoi Street West. Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second class-matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TfLAUSHINNAT: ' XHDySVALTOIHIN:
1 vuosikerta .........$4.00 1 vuosikerta ..$5.00
6 kuukautta 2.25 6 Jcuukautta .2.75
3kuukautta ..,v...,.,1.50 •
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
l vuosikerta . . . . . . ...$5.50 6 kuukautta . . . . . . . . $3.00
iOIOltUSHrilNAT; •
$1.00 pal5tatuumalta. Halvin kUtosUmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muistö-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Aslamiehille myönnerään 15 prosentin palkkio.
iLiekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69
LIEKKI
SUDBUBT. ONTARIO
Herätä mimt
Herätä minut
ja anna minun nähdä
elämän kauneus.
Sumaan tietä,
jota itäee käydä
ja jossa on kirkkaus.
Oliko se ainoa
missä voi löytää onnen
O^iko se onni meissä
Havahduta minut elämään.
E. VUORELA
m
Toimititksen kulfnasta
Liekin kirjoituskilpailu on nyt sitten päättynyt, mutta
jalkaisemattomia kilpakirjoituksia on vielä aika huomattava
aiiäärä, osa sellaisiakin, joita ei Anelä ole ehditty perusteellisesti
tarkastaa. Näinollen palkintojen' jako. ja ar\^oslelijain
'lausunto viipyvät vieilä jonkin aikaa. Mutta eihän tässä mi-lään
kiirettä ole, kaikki järjestyy kyHä aikanaan. Joka tapauksessa
voimme kuitenkin lausua suuret kiitokset (Liekin
ystäville ja kirjeenvaihtajille, että he niin suurella joukolla
osallistuivat kilpailuun, vaikka «i siitä suurta melua pidettykään.
Se, jos mikään osoittaa, -että Liekillä on-suuri joukko
uskollisia ystäviä. Siis lämpimät sydämelliset kiitokset jokaiselle
kirjoituskilpailuun osallistuneelle l ^
» « *
Kuten kaikki Liekin lukijat ovat havainneet, huomautettiin
Liekin toimittajalle viime numerossa, että sellaiset
lausunnot, joita oli "Harakan" Suomi-matka pakinassa edellisessä
numerossa, tulisi toimittajan karsia pois. Vaikka emme
«:)llenkaaQ' paheksu tuota huomautusta, koska mielestämme on
oikein, että Liekin lukijat avoimesti lausuvat mielipiteensä
milloin eivät jostakin pidä, niin kuitenkn haluamme kysymyksessä
olevan Suomi-Kanada vertailun suhteen sanoa jo-takin.
•••*"^^Vi^eSJli|lI Ensiksikin otimme "Harakan" kirjoituksen pakinana,
'joka-se olikip —^ julkaistiinkin pakinoiden osastossa — joten
siinä sanottua ei kenenkään pitäisi aivan kirjaimellisen tark-ikaan
arvx)?tella. Onhan selvää, että pakinoissa yhtä ja toista
seikkaa korostetaan hiukan maun lisäämiseksi. Siltä kannalta
sitä tuli toimituskin katselleeksi.
Mikäli sitten taas lähdetään mainittua asiaa oikein tarkkaan
tutkimaan, niin sen suhteen saattaa ilmetä aivan jyrkkiä
erimielisyyksiä, kuten nytkin ilmenee. Riippuu aivan siitä,
mistä näkökulmasta ja minkälaisia vertailukohteita kukin
(käyttää. Jos jääkaappi- ja muun keittiökaluston vertailussa
otetaan vakinaisessa työssä olevien canadalaisten ja Suomessa
samoin vakinaisessa työssä olevien kodit, niin kukaan ei
kieltäne etteikö canadalainen ole paljon edellä. Mutta jos
taasCanadasta poimitaan esimerkki jostakin köyhälistökort-telista
tai syrjäkylästä, niin käänty>' vaaka huomattavasti
Suomen eduksi.
Samoin on monissa muissakin suhteissa. Esim; siinä kär-
I>äsjutussa. Uskomine **'Hara:kan" siinä suhteessa pitäneen
vertauskohtana paikkakuntaa millä hän on 30—40 vuotta
asunut. Niillä seuduin tietaäksemtme kärpänen on melkeinpä
harvinainen olia ja niin ollen kärpäset Suomessa herättivät
liänen huomiotaan. Kokonaan päinvastaisen käsityksen saa
hän, joka Canadassa on elellyt pohjoisilla alueilla ja yleensä
metsäseuduiHa. Tuskin missään paikassa Suomea on niin paljon
ientä\*iä sy(^>ä]äisiä kuin täällä suurilla pohjoisilla alueilla.
Niitä on -täällä suuria ja pieniä niin, että on suorastaan
mahdoton tulla kesäisin ulkona toimeen sivelemättä myrkkyä
naamaansa. Allekirjoittanut ei ainakaan koskaan Suomessa
ollessaan nähnyt sellaista hyttysten ja kärpästen paljoutta.
Kuten siis havaitaan, saatetaan näiden kahden maan elämää
ja olosuhteita vertaillessa päätyä täysin erilaisiin tuloksiin.
Erittäinkin canadalaisten suhteen siinä on suuret mahdollisuudet^
-koska Canada on valta\^n suuri maa, jossa toisaalla
on täysin erilaiset olosuhteet kuin toisaalla. Sama pitää
|>aikkansa ihmisten hy\'invointiinkin nähden. Täällä elää osa
tjöläisistäkin verrattain hj'\%sä olosuhteissa, mutta osa taas
c VANHOJA PUITA -
Maailman vanhimpana puuna voitaneen
pitää Marquis-Posa-Hainissa Kaliforniassa
kasvavaa '"kovapuuta", joka
on n. 7,000 vuoden ikäinen, Teneriffan
lohikäärmepuut tulevat n. 6,000 vuoden
vanhoiksi. —•Heledmäpuiden"^'kohdalla
on hedelmänkaritoaika tärkeämpi kuin
ikä. Kauimmin, yli 300 vuottakin, kantaa
hedelmää päärynäpuu, omenapuun
päästessä tuskin puoleen siitä. Appelsiinipuu
tuottaa hyvän sadon 100 vuotta,
ja eräät pähkinäpuulajit voivat antaa
vielä 60-vuotiainakin kolme satoa vuodessa.
Hedelmällisin tunnettu viiniköynnös
lienee Grazissa. Se on yli 1'00 vuoden
ikäinen, mutta e^im. v. 1935 se tuotti
yhdestä sadosta 200 litraa viiniä.
ENSIMMÄINEN KARHUSAALIS
Eräs kolmentoista vuoden ikäinen
siperialainen poika ampui äskettäin ensimmäisen
karhunsa, ilmoitti Moskovan
radio sunnuntai-iltanä. Petja-niniinen
poika'olr metsässä kävellessään nähnyt
karhun jälkiä ja hän oli heti rientänyt
kotiin noutamaan pyssyn ja lähtenyt
karhua ajamaan. Koiriensa avulla hän
oli löytänyt pedon, Joka pakeni puuhun.
Poika nojasi pyssyään toista puuta vasten,
tähtäsi ja ampui karhua päähän.
Pet ja on todellinen metsästäjä, sanottiin
tiedonannossa, hän on nimittäin
aikaisemmin yksinään surmannut kolme
villisikaa.
Uudeksi ihmiseksi tikkauksen
avulla - lääytieteen saaigus
"P^/TE nykyajan ihmiset ^'mhie sellaista aikakautta, jol-
••-yAloii? kehitys elämän kaikilla aloilla rientää haippa-aske-lin
eteenpäin —- sellaiseflä hirmuisella höpeudeiiäj että nykyään
keski-iässä olevien Japsuusaikana olisi sellaisesta puhu-mistaikin
pidetty mielettömyytenä. Ajatelkaamune esim. len-
-^oliikenteen [ jättiläismäistä; kehitystä. Viel^ väi|an yli sO
vuotta siUen selittivät vasiantuntijat'^^:*^^ lOO
iiopeus on se äärimmäinen raja minkä ihminen voi kefstää ja
nyt ei enää 1,000 mailinkaati tuntinopeus ole m
nainen ihme. Entä sitten keksinnöt atomivoima ä^^^^
ovat avanneet mahdollisuudet uusille vielä huomattavalta
osaltaan tuntemattomille mahdollisuuksille. Suuria edistysaskeleita
on myöskin saavutettu kaikilla muilla aloilla, yksin-lääkfetieteenk^
jo
I ;*ihni«^n;teki-iäi^^
^s^ilsa^ ölisiA^t maäräävlriä voiiMna ihmisen: $y^inÄntiä,i^u^
ja ystävyyttä kunnioittavat voimat, voitaisiin jo 'meidän päivinämme
nähdä ihmisten hy\'invoinnin, terveyden, onnellisuuden
ja elinvoimaisuuden valtava parantuminen. Niin ei
kuitenkaan vielä ole asia ja siksipä niin paljon tieteellistä
älyä käytetäänkin väärin, käytetään ihmiskunnan vahingoksi
ja mahdolliseksi tuhoksi, eikä hyvinvoinnin ja onnellisuuden
luomiseksi. Seuraavassa julkaisernme selostuksen ukrainalaisen
prof. Filätovin-saavutuksista ja havainnoista silmätautien
hoitamisessa, ^ V
Professori Filatov on Ukrainan silmätautien tutkimuslaitoksen
johtaja ja hän tullkuuluisaksi keksiessään. silmän sarveiskalvon
siirtämismenetelmän. -V
Jatkaessaan tutkimuksiaan Filatov teki huomioita, jotka
saivat häiiet ymmälle ja herättivät suurta kiinncstusta.
Todettuaan, että sarveiskalvon siirto opn^tui paremmin
sellaisilla sarveiskalvoilla, jotka olivat irroitetut ruumiista ja
joita oli säilytetty kylmässä lämpötilassa, kuin suoraan kuolleesta
otetuilla kalvoilla. -Ihmeissiiän Filatov koetti löytää
syjiÄ tähän paradoksaaliselta tuntuvaan havaintoon.
Hän totesi seikan, joka tuntui vieläkin ihmeellisemmäl-tä.
Suorittaessaan leikkauksia sairaille, joilla olivat molemmat
sarveiskalvot läpinäkymättömät, hän totesi, että useassa
tapauksessa sarveiskalvon siirtäminen toiseen silmään aikaansai
myös toisen silmän, jota ei ollut leikattu, parantumisen.
l KIBJEENVAIHTOA
B _ ir -k -fir a n n a a
J. Junnila — Saapui juuri.
Alina Sikola — Kyllä se vielä
ehti, sillä olihan se ainakin lähetetty
ennen kilpailuajan päättymistä.
y. Järvi — Eiköhän sekin sovellu,
joten kiitos vain.
O. Zyytikäinen — Sen sortin
tavara menisi paremmin mukiin jos
kirjoitettaisiin lyhyemmin. Katsotaan
n\-t kuitenkin mitä voidaan
tehdä.
Aiiisa
roaan.
Jää odottamaan vuo-huonoissa
ja alkeellisissa oloissa kaikkia
mukavuuksia vailla.
Lopuksi tahdomme vielä korostaa sitä,
että suomalaiset tunnetaan puhtaina
ja puhtautta rakastavina ja yleensä kes-tävät
siinä suhteessa vertailun minkä
muun maan kansan kaVissa tahansa.
Kuitenkin löydetään likaisuutta Suomesta
kuten kaikista muist£diin maista
ja taas kaikkialta muualta puhtautta
kuten Suomestakin. Yleisesti olisikin
siis syj'tä vertailuissa välttää äärimmäisyyksien
ottamista vertauskohteiksi.
'Näillä huomautuksilla toivomme tämän
asian tulleen käsitellyksi ja myöskin,
ettei se olisi jättänyt pahaa makua
kenenkään suuhun, sillä luullaksemme
ei kummallakaan taholla ole ollut pahaa
tarkoitusta.
:c. S.
Selittääkseen näitä ilmiöitä teki Filatov väittämän, jonka
hän oli todistava lukuisilla kokeiluilla.
Hän,oletti, että siirrettävän kalvon säilyttäminen ^kylmässä
kehitti simä ainetta, joka kiihoitti elintoimintoja ja
parantumista leikatussa kohdassa.
Ihmisruumiista eroitettu solukko jatkaa todellakin ^alhaiseen
lämpötilaan sijoitettuna elintoimintaansa, joskin epäedullisissa
olosuhteissa. Verenkierto ja solujen ravitseminen
on kesikeytjmyt. Kudoksien hengitys on jyrkästi pienentynyt.
Hermotoiminta on kokonaan lakannut. •
Tällaisissa olosuhteissa ihmisruumiista eroitettu solukko
biologian yleisten.sääntöjen mukaan pyrkii reagoimaan niitä
epäedullisia olosuhteita, joihin se on sijoitettu. Tämän johdosta
solukkoon kehittyy ainetta, jolle Filatov antoi nimeksi
stimuliini. Nämä stimuliinit siirrettyinä saavat aikaan terveh-jiyttäviä
reaktioita.
Tämän vuoksi Filatov täydensi vielä niidpn ninieä alkaen
sanoa niitä biogeenisiksi stimuliinerksi.
Laajentaen väittämäänsä Filatov osoitti) että biogeenisiä
stimuliinejä voi.kehittyä kaikissa elävästä ruumiista eroite-tuista
osista, jotka on asetettu aiiden elintoiminnalle epäedulliseen
tilaan.
»Kasvikunnassa havaitaan samat ilmiöt. Jos esim. kasveja
tai lehtiä säilytetään niiden toiminnalle epäediiUisessa tilassa,
pimeydessä (valo on tärkeämpi kasville kuin lämpö), voidaan
todeta niidenkin kehittävän näissä olosuhteissa biogeenisiä
stimuliinejä.
« » «
Miten voidaan sitten käytännössä hyväksikäyttää, biogeenisiä
stimiiliiheja? "
Voidaan käyttää kahta menetelmää: Ensimmäisen' mukaan
voidaan tällaisessa tilassa säilytetystä solukosta valmistaa
ruiskeita. Toisen menetdmän mukaan.juurrutetaan tällaisessa
tilassa säilytetty solukko suoraan ihon ajfle. Tähän tarvitaan
aivan pieni leikkaus. Paikallispuudutuksen avjilla: kiilletään
pieni haava, jonka kautta voidaan ihon alle sijoittaa
valittu solukko. • • •
Millaisia solukolta tähän käytetään? Useinraiiten ihmisestä
leikattuja kudoksia. Täten käytetään esim. sarveiskalvoa,
näköhermoa, ihoa, rauhaskudosta ym. On onnistuttu
parantamaan tähän saakka parantumattomina pidettyjä-silmätauteja,
jolloin mielenkiintoisin seikka on ollut se, että
leikkauksen jälkeen terveenkin silmän näkökyky on parantunut
huomattavasti:
•Filatovin menetelmä on johtanut tuloksiin iriyös mulin-laisissa
tautitapauksissa. On parannettu erilaisia ihotauteja ja
Sivu 2 Lauantaina, hul&likuun .9 päivänä. 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 9, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-04-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550409 |
Description
| Title | 1955-04-09-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEBTIJ 1 Lv,..,*. LIEKKI, the pnly Finnish iiterary weekly in Canada Published and printed by the Vapaus Ptiblishing Company Limited. 100-102 Etoi Street West. Sudbury, Ontario Registered at the Post Office Department, Ottawa as second class-matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TfLAUSHINNAT: ' XHDySVALTOIHIN: 1 vuosikerta .........$4.00 1 vuosikerta ..$5.00 6 kuukautta 2.25 6 Jcuukautta .2.75 3kuukautta ..,v...,.,1.50 • SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE l vuosikerta . . . . . . ...$5.50 6 kuukautta . . . . . . . . $3.00 iOIOltUSHrilNAT; • $1.00 pal5tatuumalta. Halvin kUtosUmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muistö-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: K. Salo. Aslamiehille myönnerään 15 prosentin palkkio. iLiekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBUBT. ONTARIO Herätä mimt Herätä minut ja anna minun nähdä elämän kauneus. Sumaan tietä, jota itäee käydä ja jossa on kirkkaus. Oliko se ainoa missä voi löytää onnen O^iko se onni meissä Havahduta minut elämään. E. VUORELA m Toimititksen kulfnasta Liekin kirjoituskilpailu on nyt sitten päättynyt, mutta jalkaisemattomia kilpakirjoituksia on vielä aika huomattava aiiäärä, osa sellaisiakin, joita ei Anelä ole ehditty perusteellisesti tarkastaa. Näinollen palkintojen' jako. ja ar\^oslelijain 'lausunto viipyvät vieilä jonkin aikaa. Mutta eihän tässä mi-lään kiirettä ole, kaikki järjestyy kyHä aikanaan. Joka tapauksessa voimme kuitenkin lausua suuret kiitokset (Liekin ystäville ja kirjeenvaihtajille, että he niin suurella joukolla osallistuivat kilpailuun, vaikka «i siitä suurta melua pidettykään. Se, jos mikään osoittaa, -että Liekillä on-suuri joukko uskollisia ystäviä. Siis lämpimät sydämelliset kiitokset jokaiselle kirjoituskilpailuun osallistuneelle l ^ » « * Kuten kaikki Liekin lukijat ovat havainneet, huomautettiin Liekin toimittajalle viime numerossa, että sellaiset lausunnot, joita oli "Harakan" Suomi-matka pakinassa edellisessä numerossa, tulisi toimittajan karsia pois. Vaikka emme «:)llenkaaQ' paheksu tuota huomautusta, koska mielestämme on oikein, että Liekin lukijat avoimesti lausuvat mielipiteensä milloin eivät jostakin pidä, niin kuitenkn haluamme kysymyksessä olevan Suomi-Kanada vertailun suhteen sanoa jo-takin. •••*"^^Vi^eSJli|lI Ensiksikin otimme "Harakan" kirjoituksen pakinana, 'joka-se olikip —^ julkaistiinkin pakinoiden osastossa — joten siinä sanottua ei kenenkään pitäisi aivan kirjaimellisen tark-ikaan arvx)?tella. Onhan selvää, että pakinoissa yhtä ja toista seikkaa korostetaan hiukan maun lisäämiseksi. Siltä kannalta sitä tuli toimituskin katselleeksi. Mikäli sitten taas lähdetään mainittua asiaa oikein tarkkaan tutkimaan, niin sen suhteen saattaa ilmetä aivan jyrkkiä erimielisyyksiä, kuten nytkin ilmenee. Riippuu aivan siitä, mistä näkökulmasta ja minkälaisia vertailukohteita kukin (käyttää. Jos jääkaappi- ja muun keittiökaluston vertailussa otetaan vakinaisessa työssä olevien canadalaisten ja Suomessa samoin vakinaisessa työssä olevien kodit, niin kukaan ei kieltäne etteikö canadalainen ole paljon edellä. Mutta jos taasCanadasta poimitaan esimerkki jostakin köyhälistökort-telista tai syrjäkylästä, niin käänty>' vaaka huomattavasti Suomen eduksi. Samoin on monissa muissakin suhteissa. Esim; siinä kär- I>äsjutussa. Uskomine **'Hara:kan" siinä suhteessa pitäneen vertauskohtana paikkakuntaa millä hän on 30—40 vuotta asunut. Niillä seuduin tietaäksemtme kärpänen on melkeinpä harvinainen olia ja niin ollen kärpäset Suomessa herättivät liänen huomiotaan. Kokonaan päinvastaisen käsityksen saa hän, joka Canadassa on elellyt pohjoisilla alueilla ja yleensä metsäseuduiHa. Tuskin missään paikassa Suomea on niin paljon ientä\*iä sy(^>ä]äisiä kuin täällä suurilla pohjoisilla alueilla. Niitä on -täällä suuria ja pieniä niin, että on suorastaan mahdoton tulla kesäisin ulkona toimeen sivelemättä myrkkyä naamaansa. Allekirjoittanut ei ainakaan koskaan Suomessa ollessaan nähnyt sellaista hyttysten ja kärpästen paljoutta. Kuten siis havaitaan, saatetaan näiden kahden maan elämää ja olosuhteita vertaillessa päätyä täysin erilaisiin tuloksiin. Erittäinkin canadalaisten suhteen siinä on suuret mahdollisuudet^ -koska Canada on valta\^n suuri maa, jossa toisaalla on täysin erilaiset olosuhteet kuin toisaalla. Sama pitää |>aikkansa ihmisten hy\'invointiinkin nähden. Täällä elää osa tjöläisistäkin verrattain hj'\%sä olosuhteissa, mutta osa taas c VANHOJA PUITA - Maailman vanhimpana puuna voitaneen pitää Marquis-Posa-Hainissa Kaliforniassa kasvavaa '"kovapuuta", joka on n. 7,000 vuoden ikäinen, Teneriffan lohikäärmepuut tulevat n. 6,000 vuoden vanhoiksi. —•Heledmäpuiden"^'kohdalla on hedelmänkaritoaika tärkeämpi kuin ikä. Kauimmin, yli 300 vuottakin, kantaa hedelmää päärynäpuu, omenapuun päästessä tuskin puoleen siitä. Appelsiinipuu tuottaa hyvän sadon 100 vuotta, ja eräät pähkinäpuulajit voivat antaa vielä 60-vuotiainakin kolme satoa vuodessa. Hedelmällisin tunnettu viiniköynnös lienee Grazissa. Se on yli 1'00 vuoden ikäinen, mutta e^im. v. 1935 se tuotti yhdestä sadosta 200 litraa viiniä. ENSIMMÄINEN KARHUSAALIS Eräs kolmentoista vuoden ikäinen siperialainen poika ampui äskettäin ensimmäisen karhunsa, ilmoitti Moskovan radio sunnuntai-iltanä. Petja-niniinen poika'olr metsässä kävellessään nähnyt karhun jälkiä ja hän oli heti rientänyt kotiin noutamaan pyssyn ja lähtenyt karhua ajamaan. Koiriensa avulla hän oli löytänyt pedon, Joka pakeni puuhun. Poika nojasi pyssyään toista puuta vasten, tähtäsi ja ampui karhua päähän. Pet ja on todellinen metsästäjä, sanottiin tiedonannossa, hän on nimittäin aikaisemmin yksinään surmannut kolme villisikaa. Uudeksi ihmiseksi tikkauksen avulla - lääytieteen saaigus "P^/TE nykyajan ihmiset ^'mhie sellaista aikakautta, jol- ••-yAloii? kehitys elämän kaikilla aloilla rientää haippa-aske-lin eteenpäin —- sellaiseflä hirmuisella höpeudeiiäj että nykyään keski-iässä olevien Japsuusaikana olisi sellaisesta puhu-mistaikin pidetty mielettömyytenä. Ajatelkaamune esim. len- -^oliikenteen [ jättiläismäistä; kehitystä. Viel^ väi|an yli sO vuotta siUen selittivät vasiantuntijat'^^:*^^ lOO iiopeus on se äärimmäinen raja minkä ihminen voi kefstää ja nyt ei enää 1,000 mailinkaati tuntinopeus ole m nainen ihme. Entä sitten keksinnöt atomivoima ä^^^^ ovat avanneet mahdollisuudet uusille vielä huomattavalta osaltaan tuntemattomille mahdollisuuksille. Suuria edistysaskeleita on myöskin saavutettu kaikilla muilla aloilla, yksin-lääkfetieteenk^ jo I ;*ihni«^n;teki-iäi^^ ^s^ilsa^ ölisiA^t maäräävlriä voiiMna ihmisen: $y^inÄntiä,i^u^ ja ystävyyttä kunnioittavat voimat, voitaisiin jo 'meidän päivinämme nähdä ihmisten hy\'invoinnin, terveyden, onnellisuuden ja elinvoimaisuuden valtava parantuminen. Niin ei kuitenkaan vielä ole asia ja siksipä niin paljon tieteellistä älyä käytetäänkin väärin, käytetään ihmiskunnan vahingoksi ja mahdolliseksi tuhoksi, eikä hyvinvoinnin ja onnellisuuden luomiseksi. Seuraavassa julkaisernme selostuksen ukrainalaisen prof. Filätovin-saavutuksista ja havainnoista silmätautien hoitamisessa, ^ V Professori Filatov on Ukrainan silmätautien tutkimuslaitoksen johtaja ja hän tullkuuluisaksi keksiessään. silmän sarveiskalvon siirtämismenetelmän. -V Jatkaessaan tutkimuksiaan Filatov teki huomioita, jotka saivat häiiet ymmälle ja herättivät suurta kiinncstusta. Todettuaan, että sarveiskalvon siirto opn^tui paremmin sellaisilla sarveiskalvoilla, jotka olivat irroitetut ruumiista ja joita oli säilytetty kylmässä lämpötilassa, kuin suoraan kuolleesta otetuilla kalvoilla. -Ihmeissiiän Filatov koetti löytää syjiÄ tähän paradoksaaliselta tuntuvaan havaintoon. Hän totesi seikan, joka tuntui vieläkin ihmeellisemmäl-tä. Suorittaessaan leikkauksia sairaille, joilla olivat molemmat sarveiskalvot läpinäkymättömät, hän totesi, että useassa tapauksessa sarveiskalvon siirtäminen toiseen silmään aikaansai myös toisen silmän, jota ei ollut leikattu, parantumisen. l KIBJEENVAIHTOA B _ ir -k -fir a n n a a J. Junnila — Saapui juuri. Alina Sikola — Kyllä se vielä ehti, sillä olihan se ainakin lähetetty ennen kilpailuajan päättymistä. y. Järvi — Eiköhän sekin sovellu, joten kiitos vain. O. Zyytikäinen — Sen sortin tavara menisi paremmin mukiin jos kirjoitettaisiin lyhyemmin. Katsotaan n\-t kuitenkin mitä voidaan tehdä. Aiiisa roaan. Jää odottamaan vuo-huonoissa ja alkeellisissa oloissa kaikkia mukavuuksia vailla. Lopuksi tahdomme vielä korostaa sitä, että suomalaiset tunnetaan puhtaina ja puhtautta rakastavina ja yleensä kes-tävät siinä suhteessa vertailun minkä muun maan kansan kaVissa tahansa. Kuitenkin löydetään likaisuutta Suomesta kuten kaikista muist£diin maista ja taas kaikkialta muualta puhtautta kuten Suomestakin. Yleisesti olisikin siis syj'tä vertailuissa välttää äärimmäisyyksien ottamista vertauskohteiksi. 'Näillä huomautuksilla toivomme tämän asian tulleen käsitellyksi ja myöskin, ettei se olisi jättänyt pahaa makua kenenkään suuhun, sillä luullaksemme ei kummallakaan taholla ole ollut pahaa tarkoitusta. :c. S. Selittääkseen näitä ilmiöitä teki Filatov väittämän, jonka hän oli todistava lukuisilla kokeiluilla. Hän,oletti, että siirrettävän kalvon säilyttäminen ^kylmässä kehitti simä ainetta, joka kiihoitti elintoimintoja ja parantumista leikatussa kohdassa. Ihmisruumiista eroitettu solukko jatkaa todellakin ^alhaiseen lämpötilaan sijoitettuna elintoimintaansa, joskin epäedullisissa olosuhteissa. Verenkierto ja solujen ravitseminen on kesikeytjmyt. Kudoksien hengitys on jyrkästi pienentynyt. Hermotoiminta on kokonaan lakannut. • Tällaisissa olosuhteissa ihmisruumiista eroitettu solukko biologian yleisten.sääntöjen mukaan pyrkii reagoimaan niitä epäedullisia olosuhteita, joihin se on sijoitettu. Tämän johdosta solukkoon kehittyy ainetta, jolle Filatov antoi nimeksi stimuliini. Nämä stimuliinit siirrettyinä saavat aikaan terveh-jiyttäviä reaktioita. Tämän vuoksi Filatov täydensi vielä niidpn ninieä alkaen sanoa niitä biogeenisiksi stimuliinerksi. Laajentaen väittämäänsä Filatov osoitti) että biogeenisiä stimuliinejä voi.kehittyä kaikissa elävästä ruumiista eroite-tuista osista, jotka on asetettu aiiden elintoiminnalle epäedulliseen tilaan. »Kasvikunnassa havaitaan samat ilmiöt. Jos esim. kasveja tai lehtiä säilytetään niiden toiminnalle epäediiUisessa tilassa, pimeydessä (valo on tärkeämpi kasville kuin lämpö), voidaan todeta niidenkin kehittävän näissä olosuhteissa biogeenisiä stimuliinejä. « » « Miten voidaan sitten käytännössä hyväksikäyttää, biogeenisiä stimiiliiheja? " Voidaan käyttää kahta menetelmää: Ensimmäisen' mukaan voidaan tällaisessa tilassa säilytetystä solukosta valmistaa ruiskeita. Toisen menetdmän mukaan.juurrutetaan tällaisessa tilassa säilytetty solukko suoraan ihon ajfle. Tähän tarvitaan aivan pieni leikkaus. Paikallispuudutuksen avjilla: kiilletään pieni haava, jonka kautta voidaan ihon alle sijoittaa valittu solukko. • • • Millaisia solukolta tähän käytetään? Useinraiiten ihmisestä leikattuja kudoksia. Täten käytetään esim. sarveiskalvoa, näköhermoa, ihoa, rauhaskudosta ym. On onnistuttu parantamaan tähän saakka parantumattomina pidettyjä-silmätauteja, jolloin mielenkiintoisin seikka on ollut se, että leikkauksen jälkeen terveenkin silmän näkökyky on parantunut huomattavasti: •Filatovin menetelmä on johtanut tuloksiin iriyös mulin-laisissa tautitapauksissa. On parannettu erilaisia ihotauteja ja Sivu 2 Lauantaina, hul&likuun .9 päivänä. 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-04-09-02
