Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 8, 1952

              14
IV
l«, ?t
(KAUNÖKlR/ALIjr^m VIIKKOA
3, the ozay Ptanish literaryweÄly In Canada
FnbUshed and printed the Vapaus Publishing Cpn«»any
Lbnited. 100-102 ipm Street West. Sudbujy, Ontafio.
Regisfcered at ttae Post Office pepartment^ p^awa. as
seccoid class matter.
Xalekki ilmestyy Joto»isen viilpon laiiantainä 12 sivuisena,
Bisältäen parasta kaunokirjalljsta j a tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: yHDYSVALTOJDmN:
i T U T O i k e r t a . . . $ 3 ^ 0 1 vuosikerta :^
e kuukautta . . . . . . . . . . . 2.00 6 kuukautta . . . . . . . . - 2.65
8 kuukautta ,,,........1^2$
SUOMEEN JA MI7UAIXE ULKOMAILLE
1 TfUOSikerta ............. »«§.06 . 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.75
75 senttiä palstatuumajta. ^alvjn kiitosilipo|^s $3.00. Kuo-lemanilmöitiis
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muistor
värsy ^1.00 <a kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen. ^
AsiamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki LiekUle tarkoitetut maksuosoltukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vajaus Publishing Company Liimited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava.*
L I E K K I
P.O. «QX<>9 SUDBURY, ÖNOP.
Torontolainen Jack Af-tkur, joka
on olhtt 50 vuotta 63 ikävuodes­taan
tiäyttätnöalallaj kertoo elä­mänvaiheistaan
Canadan Yleisra­dion
ohjelmassa^ "Mr. Sjfioupbusi-ness"
joka tiistai-itta kello 8 30.
Ohjehnassq kuvataan ptr. Arthurin
uraa Glasgowin näyttämöllä esiiri-tyneestä
polmhousuisesta pojasta
niuorukaiseeii ja mieheen saakka
Canadan sekä Yhdysvaltain näyt­tämöillä.
Tässä kuussa on yksi Canadan suomalaisten ijupm^J^tayj^ta
merkkipäivistä, sillä Vapaus-lehti täyttää siripin 3S yu
Vapauden syntymäpäivä on tarkemmjn sanoeni.t- 6,^
' Vapaus on ollut ja on edelleenkin lukuisille j t ä i ^^
suomalaisille tärkein sanomalehti. Se ei ole sit?^ (v^in ^jpioniii-lehtenä,
vaan äänenkannattäjaihä, joka tiedotta^ ^tie­kuntien
riennoista, eri tapauT^ista^^^ järjes^öt^imi^^
ennenkaikkea, joka saattaa 'Vähäväkisen kaiisp9§§ii.,pn^^^
kuuluville. Paikkakuntafeirjeet ovat juuri ne, J j ö^
tiedot siitä, mitä eri paikkakunnilla tehdään kullpiokiii k^i-
' kille työläisille tärkeissä toimihiioissa. Se tiedotta» yleismaa­ilmalliset
uutiset totuudenmiikaisina, sellaisina, j n i t ä tänä ai-kana.
vain harvat sanomalehdet tekevät. Se ei ole koskaan
alistunut lietsomaan sotahysteriaa, mikä on niin?|ävallii?ta tä­män
aikakauden sanomalehdistössä. Se ei ole kosl;aan^^ih^^
tanut, että tämän tai tuon maan kimppuun tifliäi hyökätä,
niinkuin jotkut korkeasti "kansainvaltaiset" lelidet tekevät.
Se on aina osoittanut, että riidalla ja parjauksella ei Edistetä
mitään asiaa, vaan sopu ja suvaitsevaisuus öh se, iäj^^^l^^
jen lopuksi lähentää ihmisiä ja kokonaisia kansakuntia toi­siinsa.,
• ^:
Se työ, minkä Vapaus-lehti on 35-vuotisen olemassaolonsa
aikana tehnyt Canadan siiomaläisten keskuudessa, oh ollut
suurenoloista. Se pn aina kiinnittänyt suuren hiiomloh kult­tuurisiin
rientoihin ja pyrkinyt ospUtamaanli^ija)vunna]leen,
^ t t ä suomalaisten kansallisia perinteitä, erikoisesti laulua ja
soittoa sekä näyttämötpimintaa on edelleen vaalittava jä edel­leen
kehitettävä. Se pn auliisti antanut apunsa näiden kiilt-tiiurihaarpjen
edistämisessä kaikkialla ja siksi ovat omilla ai­voillaan
ajattelevat ihmiset liittyneet sen tueksi aina, kun
riihen on ollut tarvetta. He ovat käsittäneet, että Vapaus
-oh heidän lehtensä, heidän toimintansa ja ajatustensa tulkki,
jota jiman olisi A^aikea j'a hankala tulla tplme|h.
Missä hyvänsä on suomalaisten ja koko kansakuntien eclut
olleet vaarassa, Vapäus-lehti on pelkäämättä lausunut kan­tansa.
Se on puplustanut niitä etuja', jotka ovat kaikille vä­häväkisille
yhteisiä. On totta, että suomalaisten, tässä maas­sa
asuvan yhden vähemmistöryhmän, sana ei ehkä paljon pai­na
siinä puntarissa, missä sanojen pitäisi painaa, mutta kui­tenkin,
ilman Vapautta eivät tuhannet tämän maan suonaaiai-set
olisi saaneet totuudenmukaisia tietoja siitä, mitä tänä päi­vänä
tapahtuu Canadassa ja koko maailmassa, Näinollen on
lukuisten ihmisten tuki ja myötätunto saatu niiden lukuisten
asiain, tapausten ja kampanjain taakse, mitkä ovat läheisesti
icoskeneet kaikkia meitä, ei v^ain suomalaisina, mutta iiuni-sinä.
- •
Tässä mielessä Vapaus-lehti on tehnyt an aämattoman pal­veluksen
lukijoilleen ja kannattajilleen. Tänä aikana on rau­hanasian
puolustamisen jokaisen ar\'ovaltaiseri sanomalehden
asia. Jos tässä mielessä mitataan sanomalehden arvoa., on
_ Vapaiis-lehti arvokkaimpien sanomalehtien joukossa, sillä se
on aina ja horjumattomasti puolustanut rauhaa, ilunisten oi-
J^eutta onnellisempaan elämään. Juuri tämän "takia Vapaus
on ansainnut ja saanut järjellisesti ajattelevien ihmisten tuen
j a myötätunnon, mikä ei suinkaan ole A^aheksyttävä asia.
Kun me siis onnittelemme 35 vuotta täyttävää Vapaus-leh-teä,
emme me onnittele sitä vain sanomalehtenä, vaan A^alista-jana
ja kasvattajana., joka kuuluu tämän maan suomalaiselle
' 'väestölle yhtenä tärkeimpänä A^lineenä toimintojensa ja pyr-iumystensä
edistäjänä. Se kuuluu tämän mj^nfsuomalaisille
hietojen välittäjänä, tietojen, joita ei ole kyllästetty sodan
Siihen aikaan, kun IGanadassa oli vie­lä
voiniassa kieltolaki, pii eräällä hes-sulla
tapana niennäkptinsa lähellä pl<^
>falle rautatieasemalle matkustajajunien
kulkuaikpina ppvitaskuissaan muutamia
ppppipulloja, jotka pii täytetty, tum-manriiskealla
pesteellä. Junaa saapu-essa
asemalle hän hieni aina junaan ja
ikäänkuin salavihkaa vilautti ppves-saan
olevia pullpja miespuplisille: mat-liustajiUe
yai silmää iskien kuiskasi kor­vaan:
"JJaliiattekö ostaa pullon jääkyl­mää
teetä, hinta 2 dpUaria?" ^
Pullot menivät kaupaksi kuin kuu­mille
kiville, Harya oli^se matku^
joka ei ostanut .pullollista jääkylmää
teetä", Itun hintakin pii niin halpa.
Mutta ennenkuin juna lähti liikkeelle,
niin kauppias meni aina ulos Junasta ja
hävisi omille teOleen. Jiman lähdettyä
liikkeelle pii kaikilla pullpn pstaneilla
inatkustajHla ppikkeuksetta kiireellistä
asiaa vaunun Mymälääh. Sieltä he tu­livat/
tekaisin pahantuulisen ja petty­neen
näköisinä, toiset kiroillen kieroa
kauppiasta, toiset syyttäen itseään, kun
olivat erehtyneet Juiulemaan pulloissa
pleyan miestä väkevämpää. Niissä ei
oljut muuta kuin sitä, mitä kauppias
pii sanonut niissä olevankin, nimittäin
jääkylmää teetä!
PENTTI LAHTI:
Kansanlaulu
KUX on kukat punaiset,
eivät silloin harmaat.
Olkoot hyvät hupmenet
aurinkoiset, armaat.
Osta, onni, ruusupuu
joka ikkunalle.
Ruusun hehku heijastuu
katon •ftarmaan alle.
Kun köyhästä tulee rikas, se on on­neton,
mutta kun rikkaasta tulee köy-häy
se on saamaton.
eikä vihan lietsonnalla ketään ihmistä
eikä niitään kansakuntaa kohtaan, ja
jonka tärkeimpänä pyrkimyksenä on
antaa oma Aaatimaton panoksensa siinä
asiassa, rauhan ja sovun asiassa, jonka
takana tänä päivänä on miljoonia ja
taas miljoonia ihmisiä.
Liekki, joka on sjTitsmyt ja kasvanut
Vapauden rinnalla, onnittelee Vapaus-lehteä
sen tänä merkkipäi\^ä ja toi­voo,
että se edelleenkin jatkaisi samal­la
tavalla kuin tähänkin saakka työtään
suomalaisten A^listajana ja kasvattaja­na.
rr K maa
Viimeaikoina Suomesta tänne tulleista siirtolaisi
monet palanneet takaisin kotimaahansa täydellislr^
neinä, havaitessaan, että täällä ei olekaan sellaista
'Suomessa mat^toimistotja värv&i ovat uskoteil^t^v
oyat uhraiinept kokp pmaisuutensa itsensä ja perhp-niatkarahpihii
» ja tänne^^^^^^ huomanneet, kuini^ j . ' ^
katkerasti ja h ä p e ä m ä t t ö i ^ ' ^"^1
^Julkaisen^me seuraavassa Kotkassa ilmestyvän "Raivs J
lehden edustajan haastattelun, missä eräs täältä^T
palannut mies kertoo edesottamuksiaan Canadaan ^
tään matkaUa, Kirjohus on seu '
* Lehtemme edustaja tavoitti erään tuollaisen vasta'
meen palanneen siirtolaisen ja katkeroituneempaa
harvoin tapaa. Hieman epäillen ja häpeillenkinhänsö.
tui edustajamhie haastateltavaksi, ja kielsi jvTkästiJ
kaisemasta nimeään. Kuitenkin kerran alkuun päi* J
hän kertoi ayoime§ti sekä niistä syistä, jotka o%ay
taneet hänen Kanadaan siirtymisensä että oloista
vuolennassa", jotka tämän siirtolaisen mukaan eivät^sa
kaan muistuta mitään ''Eldoradoa', Taan ainakinsi
laisille paremminkin nälkämaata, jonne hänellä ei
ole mitään halua. Mies sanoo harvoin kokeneensa
semman hetken, kuin saapuessaan takaisin vanhaan
maahapsa.
— Ensimniäiseksi tein huomion, sanoo H. V., el
maan varsimaiset .asukkasit, etenkin työläiset,^ katson
karsain silmin tulokkaita. sSe on tosin ainoastaan
npllistaj sillä minkäpä maan työläiset hyväksyisivät sJ
ren työläisjoukon saapumista vähä vähältä maahan, ja
eimestäänkin on työttömyyttä varsinkin talvisin. T)|
läisjoukon lisääntyminen tietää myöskin työnantajain f
sääntyneitä mahdollisuuksia palkkojen polkemiseen, i |
ka missään tapauksessa Kanadassakaan eivät oleisj
korkeat elinkustannuksiin verrattuna.
Kieltä taitamattomat, maan oloista tietämättömät:
toiaiset joutuvat melkein joka tapauksessa oloihin, jotl
eivät läheskään vastaa sitä kuvaa, mikä heille annetti
kotimaasta lähtiessä. Ei tule kj^symykseenkään sai
työtä omalla ammattialattaan. On mentävä siihen tjl
hön mitä tarjotaan ja se on pääasiallisesti metsätyötä]
jossain rnuualla "jumalan selän takana" oleva työn
jonne eivät maan asukkaat mielellään lähdet
iMonet sadat suomalaisetkin työmiehet ovat joutimö
oloihin, jotka eivät missään tapauksessa vastaa elintas»
joihin he ovat tottuneet "köyhässä kotimaassaan'',
maihin ja alkeellisiin kämppäoloihin. Miehen on eroti
va perheestään, mikäli hänellä sellaista on ja lähdettää]
usein satojenkin mailien päähän, jos mieli saada tyä
elääkseen ja elättääkseen perheensä.
Edustajamme kysyttyä, mikä aiheutti haastateltavan
me riiaastamuuttamisen, mietti hän hetkisen ja
sitten:
—:Siihen oli montakin tekijää. Ensiksikin ne oikeij
tolehtien ilmoituksissa olleet loistavat lupaukset, joi^
mainostettiin Kanadan oloja ainutlaatuisen edullisiksi]
myöskin se tyystin erheellinen maininta, että Kanad
saa jokainen ammattimies työtä omalla alallaan,
sanottiin myöskin agentin mainoksissa.
Puhu tel tavamme vaikenee hetkiseksi ja lisää sitten:
— Ehjiäpä oli tekijänä myöskin jonkinlainen seit
lun ja uutuuden kpkemisen halu. Myöskin tuntui
kirjoittaneesta: siltä, että Euroopassa alkaa pian sota»
päätin lähteä muualle sitä -välttääkseni, sillä olen jo r
lestäni saanut sodasta aivan tarpeekseni. Nyt kiiite
ajattelen, että tulen olemaan mukana vanhan isä
kohtaloissa, olkootpa ne_ millaisia hyvänsä; silla "Kanada
kokemus sanoo minulle, että suomalainen ei ole niissaä
muualla suomalainen kuin omassa isänmaassaan.
Suuri osa Kanadaan viime aikoina menneistä suoffi
laisista on valmis lähtemään takaisin kotimaahansa, mu
ta on selvää että monille heistä tekee vaikeuksia mat^
rahojen hankkiminen. Jotkut ovat saaneet paluura.
sukulaisiltaan Suomesta, mutta on myöskin monia, joiQ
pn Jäätävä odottamaan "Atlantin jäätymistä^
\ Kun vieläkin näyttää lehdissä olevan ilmoituksia, jöij
sa vietellään suomalaisia matkustamaan Kanadaan,
. kokemuksieni perusteella kehoitan kaikkia sinne sm
mistä suunnittelevien tarkasti harkitsemaan, ennert
tekevät lopullisen päätöksensä. Matka-agentit ei#su^
kaan välitä siitä, millaisiin oloihin heidän uhrinsa jouj
vat, pääasia on niiden oma saalistaminen pahaa-aa^^
rnattomien siirtolaisten kustannuksella, — lopetti "j
tateltavamme.
Tummaveriset: Herrat ^ ja narrit — pitävät tumni^q
sistä — ainakin sellaiset, jotka, ovat menneet naimisiin ^-1
leaverikön kanssa. ^.
Kyllä: Kun mies saa viimeisen sanan, on se aina "^^^^^
Laihuus: Mies itoivoo, että hänen laihat vuotensa olu-i
lopussa —- nainen, e t t ä ne alkaisivat. . J
Avioero: Hän joka menee naimisiin rahojen vuoksi, e'*»^
useui rakkauden-tähden.
Vanhapoika: m&s, Jolla on ollut onnea rakkaudessa.
«s « <£ U «> ^ — •» -