1954-07-24-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(£tA irNOKmALUNEN VltKKOlMMTt)
LIEKKI, the only Finnish litcrary weekly in Cftnada
PubliBhed and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Ehn Street We8t. Sudbury, Ontario
RegLstered at the Post Office Department, Ofctawtt a» -
second claas matfer.
Liekkt ilmestyy jokaisen vUkon lauantaina 12 «ivuiaena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä, luettavaa;
TILAUSHINNAT: YKDYSVAUPblffltN:
1 vuoaikerU $4.00 1 vuosBierta >.,>,..nlMt s
e kuuMautta .2.25 6 kuukautta-*;^;;-.:.. M»^
3 kookautta 1.50 '-r^-
räeifEEN IA MUUALLE ULKOMAALE
l vuosikerU $5Ä> 6 kuukautta . Ä»
ILMOrrUSHDINAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosUmoitus $4m KOb^
lemanilmoitus $4.00 ja sen yht«ydewä julkaistava muisto-virsy
$1.00 ja kiitos $1.75. KirjeenvalhtoilmoitUksei-$2J00
Erlkolihinnat pisyvlstft ilmoituksista. TUapäi^rilmöltaJen
on lähetettävä maksu etukäteen. £r _ :
Kaikki Liekille tarkoitetut mafcsOosoitukset m^^MefXMfor
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Ctempairmtftiniijed.
Kustantaja ja painaja: Vapaus PuMldtinjrtlttBpiittrZiää-^^^
ted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontat». --^ ~ _
Toimittaja: J. W. Saari. '--^y^^
Asiamlehille myönnetään 15 proa^tfirj^iiU^ H
Uekkiin aiotut kirjoitukset osoltefttltTä;:
LIEKKI
P. O. BOX 69 SUDBUKT, ONTARIO
Ibimituksen kuimasta:
Minkälaisen otteen Yhdysvaltain sirerpääoma on ^saanut
Canadassa, ilmenee Canadan tilastollisen toimiston äskettäin
julkaisemissa tiedoissa.;J:»äissäilmener,Ätä yhdysvaltalaiset
rahamiehet sijoittivat viime vuonna Canadaan
pääomaa noin 600 miljoonaa dollaria erinäisiin liikeyrit^rk-
»iin. Tästä summasta mainitaan olevan npiq^. puokt.--/«lusia
sijoituksia" ja toinen puoli entisistä sij_o^uksista::.tulliitta
vo^toa^ joka on myöskin sijoitettu uudelleen tekemään lisää
voittoja.
Viime vuoden loppuun mennessä olivat yhdys^«kalaiset
lahamiehet sijoittaneet yhteensä noin 8 v 6 Q 0 naHjoomra dollaria
Canadaan verrattuna v. 1 9 4 5 loppuun dleisiia sijoituksiin,
joiden summa kohosi noin 5 , 0 0 0 miljoonaa dollariin. :
Mikäli brittiläinen pääomasijoitus tässä maassa on kysymyksessä,
niin se oli v, 1 9 5 2 loppuun mennessä 1 , 8 8 6 miljoonaa
dollaria, siis huomattavasti vähemniän' kuin yhdysvaltalaisten
sijoitukset. Yhdysvaltalainen pääoma on siis
vallannut huomattavasti alaa ja tunkeutunut kaikkiin teollisuuksiin.
Monissa liikeyrityksissä on amerikkalainen pääoma
määräävänä tekijänä, kuten esimerkiksi suurimmassa
nikkeliteollisuudessa maailmassa. Incossa, jonka voittojen
enemmistö menee Yhdysvaltoihin sensijaan, e t t ä se menisi
siihen maahan, missä tämän teollisuuden laitokset sijaitsevat,
nimittäin Canadaan,
Jänkkien pääoma on saattanut useissa maissa, varsink
i n Etelä-Amerikan maissa, huomattavia rettelöitä a>kaan,
puhumattakaan siitä riistosta, mikä jänkkien kontrolloimissa
teollisuuksissa näissä maissa vallitsee. Vieras pääoma kontrolloi
monen maan kaikkia teollisuuksia ja luonnollista on,
e t t ä tällajgissa tapauksissa tämä vieras pääoma sanelee myöskin
tällaisten maiden niin sisä- kuin ulkopolitiikankin, ku-t^
n nähtiin äsken erimerkiksi Guatemalassa, missä hallitus
kaadettiin amerikkalaisen pääoman vehkeilyn avulla.
Suurpääoma on häikäilemätön, sille ei merkitse mitään väestön
hyvinvointi, isänmaallisuus, ei yleensä mikään inhimillinen,
vaan sen päämääränä on rahan voimalla .hallita maailmaa
kaikilla aloilla.
Guatemalassa nähtiin oiva esimerkki siitä, mitä saattaa
tapahtua, kun Yhdysvaltain suurpääomaa häiritään. Kuten
tunnettua, takavarikoi Guatemalan entinen presidentti suuren
yhdysvaltalaisen United Fruit Co.-nimisen yhtymän
viljelemättömät maat ja jakoi ne maattomille talonpojille.
Tosiasiassa tämän yhtiön osakkeenomistajina on useita Yhdysvaltain
huomatuimpia miehiä, presidentti Eisenhowerista
alkaen, erikoisesti hallitusmiehiä ja näinollen tämä yhtymiä
on käytännöllisesti katsoen omistanut koko Guatemalan.
Koska siis tosiasiassa United Fruit Co. on sama kuin Yhdys*
valtain hallitus, niin luonnollisesti tämä hallitus ei suvainnut
sitä, että Guatemalan presidentti teki sellaisen teon, e t tä
auttoi oman maansa asukkaita, antamalla iieiUe maata, p k a
kuului ylläminitun mahtavan yhtiön — siis jänkkihalliiuk-stn
kontrolliin.
Tämä ei ole ainoa esimerkki, jolla entinen "vapauden
ma«'\ Yhdysvallat, on \-iime aikoina osoittanut maailmalle
pyrkivänsä koko maailman kontroUiin rahan 7a v^ke^Iyn
\mnialia. Se sijoittM pääomia, pakottaa heikot maat luorut-ttunaan
sotatukikohtia, järjestää urkkijoitaan kaikkianeei
suinkaan siinä mielessä, että sillä dltsi halua edntäa maaHman
North Baysta kotoisin oleva
Judy ^annegiesser on varmaankin
nuorin radiöroperaat-tori
Canadassa, sillä hän on
vasta 9-vuotias. Hänellä on
kuitenkin hallituksen antama
lapakiria lähetys- jd vasfaart-ottoradion
käyttöön.
Ilja
Vuonna 1 9 1 3 keksi muuan Jake Par-segan
hiustenistutuskoneen. Koneessa
oli käyrä neula, ja tällä neulaäla ona-meltiin
hiukset kiinni päänahkaan. Kek-'
sintö ei kuitenkaan kosikaan saavuttanut
suurta suosiota.
Eräs budapestiläinen lääkäri,- t r i.
Szelkely, yritti aikoinaan kiinnittää
naisten hiuksia ohuilla kultalangoilla
miesten kaljuihin. 'Nerokkaalla laitteellaan
hänen onnistuikin "istuttaa"-noin
l ; 2 0 0 hiusta tunnissa, IH«oet Jjeatrofe^^a-tulehdukset
paranivat snhtedKsen -BOi-peasti.
Jo 3 , 0 0 0 vuotta e. K r . saattoi kaljupäi
syys aiheuttaa raskaita itsetunnon menetyksiä.
Sellaisesta kärsi esimerkiksi
Egyptin nuori kuningas Teta^ jonka äitJ
sitten keitti tepsivän l ä ä ^ e e n koiran-käpälistä,
aasinkavioista ja eräistä
muista kaljupäisyyttä parantavista aineksista.
* ,
Hiukset kasvavat jatkuvasti. ".Uusi
tukka työntää syrjään vanhan. Hiuksen
ikä on Jk2—2 vuotta. Punatukkaisten
päässä on noin 8 8 , 0 0 0 , ristiverisillä n.
1 0 2 , 0 0 0 j a vaaleilla n. 1 ^ , 0 0 0 hiusta.
Normaalioloissa ei siis tarvitse hätäillä,
vaikka kammasta löytyykin silloin tällöin
irtonainen hius. Normaali '"sulkasato"
ihmisellä on noin 3 0 — 1 * 0 0 hiusta
vuorokaudessa.
Vuosittain uhrataan huimaavia summia
hiusvesiin, hierontaan j a peruuk-keihin.
Eräät tyytyvät käyttämään peruukkeja
vain juhlatilaisuuksissa ja toiset
peittävät kaljunsa hatulla, kuten
Bing Cro^v- Eräs virkamies ei taas
tyytynyt vähempään kuin seitsemään
peruukkiin, jotka olivat muuten kaikki
samanlaisia, paitsi toinen toistaan hiukan
pitempiä. Käyttämällä niitä vuoron
perään lyhyimmästä pisimpään saattoi
hän uskotella, että Äänen tukkansa kasvoi.
Pisimmän [>eruukin jälkeen hän sitten
'kävi parturissa" ja aloitti jälleen
lyhimmästä.
rauhaa ia hyvinvointia, vaan saadakseen
vehkeilyjensä a\'ulla uuden maailmanpalon
sytytetyksi. Onnistuuko se tässä, se
on kaikkien rauhaarakastavien ihmisten
— amerikkalaistenkin vallassa. Meidän
on muistettava, että rauhan kannattajia
on maailmassa paljon enemmän kuin
niitä, jotka tahtovat syöstä ihmiskunnan
tuhoon. Nämä ihmiset voivat tehdä
tyhjäksi kaikki ne yritykset, mitä rauhaa
vastaan tehdään edesvastuuttomien
ihmisten ja heidän vanavedessään kulkevien
tietämättömien ihmisten toimesta.
Yäkeiiiiiiiiän oikeus
NORJAILAINEN psykologi, tohtori Schje
eräs niistä harvoista, jotka ovat otUneet kangpjy^jLL
teellisen tarkkailun alsLiseksi. Hän on kuluttamit if-yksinomaan
kanojen elämän tutkimiseen. Viikkokacij^"
menoon hän on tarkkaillut kanoja aamusta i U a a a i ä^
kädessään ja todennut koko joukon ihmeellisiä asii^ij^^-
Osa tämän norjalaisen tohtorin tutkimuksista
tui kantatarhan sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin,
Kuten tunnettua, kanat nokkivat mielellään toisiaan i |
vat hanakasti toisiaan takaa. Ensi silmäyksellä ei tlgj
kimisessa näytä olevan minkäänlaista järjestystä, xmi'
siinä juuri on. Tutkimukset osoittavat, että kanatarha^
litsee täsmälleen määrätty nokkimis- ja siis arvojärjestj
Esimerkiksi kahdeksan kanan kanaparvessa
laava jär|estys:
Kana numero yksi nokkii kaikkia muita seitseo^'
mutta ainoakaan niistä ei uskalla puuttua siihen: Se oi
tarhan emäntä, jonka arvoasema perustuu raakaan
Numero kaJiden t ä y t j y s i i s t i n pelätä numero yhtä,fam
sijaan kaikki muut kuusi pelkäävät sitä ja saavat sOtä
tarpeen mukaan. Numero kolmea tyrannisoivat numero
kaksi ja. se puolestaan, ajaa. vahingon heikompiinsa,
viisi kappaletta. Tällä tavalla järjestelmä jatkuu, kannes
deksatta kanaa nokkivat kaikki muut seitsemän, knrita^
lä ei i^esenää ketään, joka kunnioittasi sen voimaa;
Kana numero ykkönen voi kaikkein pa>haTten. Se nn'
niilloin haliiaä, on aina ylinnä ruoka-astialla ja mumi
Mö&el ykköskanan lähimmät arvosisaret ovat «afi^ii
hermostuneita j ä purkavat sisuaan heikompiirisarPahaiii"
jimmainen^L^aifadeksas kana, munii kaikkein heikolmiiuir
s i l l ä d i i tuskin olemassaolon oikeutta. Jos se sairastuu,
kaikki sen kimpussa.
'Mutta kanat eivät ole ainoat, jotka suiitivät toisiaan."
vöi»t ovat kanoja huomattavasti rauhallisempia, mutfa
läkin Oli tarkoin määräytyvä arvoasteikkonsa FrankfujT^
Mäium tieteellisen eläntarhan johtaja, tri BernhafjGär-';
oh suoi-ittanut lukuisia kokeita 4 0 nuorella hevosella.K:
Väi-sojä pidettiin nälässä vuorokausi, minkä.jälkeen aevi
Stiureetf altäiukseen, jossa oli kauroja vain yhdessä sain
Aluksi yrittivät useat neljästäkymmenestä varsasia kaur
'ÄiÄj^n^uTÖ pian syntyi riita, jossa ei säästetty hampaita J
kiviöitl.^U^ihamissa .tapauksissa riitti kuitenkin r '
' k^amman eläimen pelkkä katse ja irvistys karkotittamaan "
korhmah pois. .
Voimakkaammat varsat uhkasivat vain purra, mikä
vallisesti riitti. Jos taas hampaita käytettiin, ei,purtu vi^
nyt ollenkaan vastarintaan, vaan alistui nöyrästä iii pob
soimen luota. Kolmessa tapauksessa eivät arvoasteet vielä
leet oikein selvillä, vaan heikompi yritti purra takaisin tart
maila voimakkaampaa lautaseen. Siitä oli joka kerran •
rauksena nopea toimenpide, kavion isku. joka palauta nikottelevan
sille kuuluvaan asemaan. Näin rangaistu
kosti karsimansa kolhut säännöllisesti itseään arvossa
malle, jonka täytyi tyynesti ottaa vastaan puremiset ja
kut ja seisoa syrjässä odottamassa, tipahtaisiko sille mi
herrojen pöydältä.
Lopputulokseksi jäi, että voimakkain laumasta iark
puremalla ja potkimalla kaikki muut ja jäi isännäksi kau
soimelle. Kun toisia varsoja talutettiin sen lähelle, alkoi p
minen ja potkiminen uudelleen samalla tuloksella.
Sudet ja koirat ovat petoeläimiä ja käytiäytvTät koJ;-
naan toisella tavalla kuin suhteellisen kesyt hevos«t N'
pedot puolustavat luuta vielä silloinkin, kun ne eivät
kaluta sitä itse. iNe eivät j ä t ä heikommalle mitään, vaikka
mä kuolisi nälkään.
Vaikka sudet j a koirat ovatkin laumaeläimiä, ne
tavallisesti tunne minkäänlaista sääliä tovereitaan koh
Jos sutta anunutaan laumassa, toverit hyökkäävät irHiöt
haavoittuneen kimppuun ja repivät sen kappaleiksi.
Samanlaisia ovat myös paviaanit.
Kun «ampurin kuuluisa «agenbeck oli iäriestänyt 5
lingerissä sijaitsevaan eläintarhaansa uuden apinalinnao. ^
kettiin linnaan kolmekymmentä koiraspaviaania. jotka e r
kaikessa sovussa keskenään. Mutta kun koiraitten ^eka^^j^
ten päästettiin kolmekymmentä naaraspaviaania. pääsi ^
vetti valloilleen. Naisten tulo muutti koko apinalinuan ven-seksi
taistelukentäksi ja illalla makasi viisitoi:ita koiras:
kaksikymmentäkolme naarasta kuolleena taistelutantfiro*
Rauha palasi linnaan vain väkinäisesti seuraavina p3|v«w-
Kaikkein voimakkaimmalla uroksella oli viisi, seuraava *
vojärjestyksessä kaksi vaimoa ja muut saivat iaä(H naintf'
•torniksi lopuksi ikäänsä. ^
Berliinin eläintarhassa eleli ennen sotaa kauaI^a!Ä3a ^
deksan täysikasvuista koiraspaviaania kymmenen ^^^^^l^
4 0 poikasen kanssa. Neljä urosta omisti ' ^ ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ J ^ ^ l j ju
että voimakkaimmalla oli neljä. seuraa\alla
nella kaksi ja neljännellä yksi naaras. Toiset neliä f^!^"^ ^
riamiehiä. Perhesuhteet olivat järjestyneet nyrkkivalia»
Eläimet ovat alituisesti hälytystilassa. Jos
pikkulintua, niin huomaamme, että sen täytyy .
tarkkailla ympäristöään ja d i a valmiina pyrähtämään
Sivu 2 LauantaiiMu Maikttva 24 p ä i T u u L 19S4
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 24, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-07-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540724 |
Description
| Title | 1954-07-24-02 |
| OCR text | (£tA irNOKmALUNEN VltKKOlMMTt) LIEKKI, the only Finnish litcrary weekly in Cftnada PubliBhed and printed by the Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Ehn Street We8t. Sudbury, Ontario RegLstered at the Post Office Department, Ofctawtt a» - second claas matfer. Liekkt ilmestyy jokaisen vUkon lauantaina 12 «ivuiaena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä, luettavaa; TILAUSHINNAT: YKDYSVAUPblffltN: 1 vuoaikerU $4.00 1 vuosBierta >.,>,..nlMt s e kuuMautta .2.25 6 kuukautta-*;^;;-.:.. M»^ 3 kookautta 1.50 '-r^- räeifEEN IA MUUALLE ULKOMAALE l vuosikerU $5Ä> 6 kuukautta . Ä» ILMOrrUSHDINAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosUmoitus $4m KOb^ lemanilmoitus $4.00 ja sen yht«ydewä julkaistava muisto-virsy $1.00 ja kiitos $1.75. KirjeenvalhtoilmoitUksei-$2J00 Erlkolihinnat pisyvlstft ilmoituksista. TUapäi^rilmöltaJen on lähetettävä maksu etukäteen. £r _ : Kaikki Liekille tarkoitetut mafcsOosoitukset m^^MefXMfor kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Ctempairmtftiniijed. Kustantaja ja painaja: Vapaus PuMldtinjrtlttBpiittrZiää-^^^ ted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontat». --^ ~ _ Toimittaja: J. W. Saari. '--^y^^ Asiamlehille myönnetään 15 proa^tfirj^iiU^ H Uekkiin aiotut kirjoitukset osoltefttltTä;: LIEKKI P. O. BOX 69 SUDBUKT, ONTARIO Ibimituksen kuimasta: Minkälaisen otteen Yhdysvaltain sirerpääoma on ^saanut Canadassa, ilmenee Canadan tilastollisen toimiston äskettäin julkaisemissa tiedoissa.;J:»äissäilmener,Ätä yhdysvaltalaiset rahamiehet sijoittivat viime vuonna Canadaan pääomaa noin 600 miljoonaa dollaria erinäisiin liikeyrit^rk- »iin. Tästä summasta mainitaan olevan npiq^. puokt.--/«lusia sijoituksia" ja toinen puoli entisistä sij_o^uksista::.tulliitta vo^toa^ joka on myöskin sijoitettu uudelleen tekemään lisää voittoja. Viime vuoden loppuun mennessä olivat yhdys^«kalaiset lahamiehet sijoittaneet yhteensä noin 8 v 6 Q 0 naHjoomra dollaria Canadaan verrattuna v. 1 9 4 5 loppuun dleisiia sijoituksiin, joiden summa kohosi noin 5 , 0 0 0 miljoonaa dollariin. : Mikäli brittiläinen pääomasijoitus tässä maassa on kysymyksessä, niin se oli v, 1 9 5 2 loppuun mennessä 1 , 8 8 6 miljoonaa dollaria, siis huomattavasti vähemniän' kuin yhdysvaltalaisten sijoitukset. Yhdysvaltalainen pääoma on siis vallannut huomattavasti alaa ja tunkeutunut kaikkiin teollisuuksiin. Monissa liikeyrityksissä on amerikkalainen pääoma määräävänä tekijänä, kuten esimerkiksi suurimmassa nikkeliteollisuudessa maailmassa. Incossa, jonka voittojen enemmistö menee Yhdysvaltoihin sensijaan, e t t ä se menisi siihen maahan, missä tämän teollisuuden laitokset sijaitsevat, nimittäin Canadaan, Jänkkien pääoma on saattanut useissa maissa, varsink i n Etelä-Amerikan maissa, huomattavia rettelöitä a>kaan, puhumattakaan siitä riistosta, mikä jänkkien kontrolloimissa teollisuuksissa näissä maissa vallitsee. Vieras pääoma kontrolloi monen maan kaikkia teollisuuksia ja luonnollista on, e t t ä tällajgissa tapauksissa tämä vieras pääoma sanelee myöskin tällaisten maiden niin sisä- kuin ulkopolitiikankin, ku-t^ n nähtiin äsken erimerkiksi Guatemalassa, missä hallitus kaadettiin amerikkalaisen pääoman vehkeilyn avulla. Suurpääoma on häikäilemätön, sille ei merkitse mitään väestön hyvinvointi, isänmaallisuus, ei yleensä mikään inhimillinen, vaan sen päämääränä on rahan voimalla .hallita maailmaa kaikilla aloilla. Guatemalassa nähtiin oiva esimerkki siitä, mitä saattaa tapahtua, kun Yhdysvaltain suurpääomaa häiritään. Kuten tunnettua, takavarikoi Guatemalan entinen presidentti suuren yhdysvaltalaisen United Fruit Co.-nimisen yhtymän viljelemättömät maat ja jakoi ne maattomille talonpojille. Tosiasiassa tämän yhtiön osakkeenomistajina on useita Yhdysvaltain huomatuimpia miehiä, presidentti Eisenhowerista alkaen, erikoisesti hallitusmiehiä ja näinollen tämä yhtymiä on käytännöllisesti katsoen omistanut koko Guatemalan. Koska siis tosiasiassa United Fruit Co. on sama kuin Yhdys* valtain hallitus, niin luonnollisesti tämä hallitus ei suvainnut sitä, että Guatemalan presidentti teki sellaisen teon, e t tä auttoi oman maansa asukkaita, antamalla iieiUe maata, p k a kuului ylläminitun mahtavan yhtiön — siis jänkkihalliiuk-stn kontrolliin. Tämä ei ole ainoa esimerkki, jolla entinen "vapauden ma«'\ Yhdysvallat, on \-iime aikoina osoittanut maailmalle pyrkivänsä koko maailman kontroUiin rahan 7a v^ke^Iyn \mnialia. Se sijoittM pääomia, pakottaa heikot maat luorut-ttunaan sotatukikohtia, järjestää urkkijoitaan kaikkianeei suinkaan siinä mielessä, että sillä dltsi halua edntäa maaHman North Baysta kotoisin oleva Judy ^annegiesser on varmaankin nuorin radiöroperaat-tori Canadassa, sillä hän on vasta 9-vuotias. Hänellä on kuitenkin hallituksen antama lapakiria lähetys- jd vasfaart-ottoradion käyttöön. Ilja Vuonna 1 9 1 3 keksi muuan Jake Par-segan hiustenistutuskoneen. Koneessa oli käyrä neula, ja tällä neulaäla ona-meltiin hiukset kiinni päänahkaan. Kek-' sintö ei kuitenkaan kosikaan saavuttanut suurta suosiota. Eräs budapestiläinen lääkäri,- t r i. Szelkely, yritti aikoinaan kiinnittää naisten hiuksia ohuilla kultalangoilla miesten kaljuihin. 'Nerokkaalla laitteellaan hänen onnistuikin "istuttaa"-noin l ; 2 0 0 hiusta tunnissa, IH«oet Jjeatrofe^^a-tulehdukset paranivat snhtedKsen -BOi-peasti. Jo 3 , 0 0 0 vuotta e. K r . saattoi kaljupäi syys aiheuttaa raskaita itsetunnon menetyksiä. Sellaisesta kärsi esimerkiksi Egyptin nuori kuningas Teta^ jonka äitJ sitten keitti tepsivän l ä ä ^ e e n koiran-käpälistä, aasinkavioista ja eräistä muista kaljupäisyyttä parantavista aineksista. * , Hiukset kasvavat jatkuvasti. ".Uusi tukka työntää syrjään vanhan. Hiuksen ikä on Jk2—2 vuotta. Punatukkaisten päässä on noin 8 8 , 0 0 0 , ristiverisillä n. 1 0 2 , 0 0 0 j a vaaleilla n. 1 ^ , 0 0 0 hiusta. Normaalioloissa ei siis tarvitse hätäillä, vaikka kammasta löytyykin silloin tällöin irtonainen hius. Normaali '"sulkasato" ihmisellä on noin 3 0 — 1 * 0 0 hiusta vuorokaudessa. Vuosittain uhrataan huimaavia summia hiusvesiin, hierontaan j a peruuk-keihin. Eräät tyytyvät käyttämään peruukkeja vain juhlatilaisuuksissa ja toiset peittävät kaljunsa hatulla, kuten Bing Cro^v- Eräs virkamies ei taas tyytynyt vähempään kuin seitsemään peruukkiin, jotka olivat muuten kaikki samanlaisia, paitsi toinen toistaan hiukan pitempiä. Käyttämällä niitä vuoron perään lyhyimmästä pisimpään saattoi hän uskotella, että Äänen tukkansa kasvoi. Pisimmän [>eruukin jälkeen hän sitten 'kävi parturissa" ja aloitti jälleen lyhimmästä. rauhaa ia hyvinvointia, vaan saadakseen vehkeilyjensä a\'ulla uuden maailmanpalon sytytetyksi. Onnistuuko se tässä, se on kaikkien rauhaarakastavien ihmisten — amerikkalaistenkin vallassa. Meidän on muistettava, että rauhan kannattajia on maailmassa paljon enemmän kuin niitä, jotka tahtovat syöstä ihmiskunnan tuhoon. Nämä ihmiset voivat tehdä tyhjäksi kaikki ne yritykset, mitä rauhaa vastaan tehdään edesvastuuttomien ihmisten ja heidän vanavedessään kulkevien tietämättömien ihmisten toimesta. Yäkeiiiiiiiiän oikeus NORJAILAINEN psykologi, tohtori Schje eräs niistä harvoista, jotka ovat otUneet kangpjy^jLL teellisen tarkkailun alsLiseksi. Hän on kuluttamit if-yksinomaan kanojen elämän tutkimiseen. Viikkokacij^" menoon hän on tarkkaillut kanoja aamusta i U a a a i ä^ kädessään ja todennut koko joukon ihmeellisiä asii^ij^^- Osa tämän norjalaisen tohtorin tutkimuksista tui kantatarhan sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin, Kuten tunnettua, kanat nokkivat mielellään toisiaan i | vat hanakasti toisiaan takaa. Ensi silmäyksellä ei tlgj kimisessa näytä olevan minkäänlaista järjestystä, xmi' siinä juuri on. Tutkimukset osoittavat, että kanatarha^ litsee täsmälleen määrätty nokkimis- ja siis arvojärjestj Esimerkiksi kahdeksan kanan kanaparvessa laava jär|estys: Kana numero yksi nokkii kaikkia muita seitseo^' mutta ainoakaan niistä ei uskalla puuttua siihen: Se oi tarhan emäntä, jonka arvoasema perustuu raakaan Numero kaJiden t ä y t j y s i i s t i n pelätä numero yhtä,fam sijaan kaikki muut kuusi pelkäävät sitä ja saavat sOtä tarpeen mukaan. Numero kolmea tyrannisoivat numero kaksi ja. se puolestaan, ajaa. vahingon heikompiinsa, viisi kappaletta. Tällä tavalla järjestelmä jatkuu, kannes deksatta kanaa nokkivat kaikki muut seitsemän, knrita^ lä ei i^esenää ketään, joka kunnioittasi sen voimaa; Kana numero ykkönen voi kaikkein pa>haTten. Se nn' niilloin haliiaä, on aina ylinnä ruoka-astialla ja mumi Mö&el ykköskanan lähimmät arvosisaret ovat «afi^ii hermostuneita j ä purkavat sisuaan heikompiirisarPahaiii" jimmainen^L^aifadeksas kana, munii kaikkein heikolmiiuir s i l l ä d i i tuskin olemassaolon oikeutta. Jos se sairastuu, kaikki sen kimpussa. 'Mutta kanat eivät ole ainoat, jotka suiitivät toisiaan." vöi»t ovat kanoja huomattavasti rauhallisempia, mutfa läkin Oli tarkoin määräytyvä arvoasteikkonsa FrankfujT^ Mäium tieteellisen eläntarhan johtaja, tri BernhafjGär-'; oh suoi-ittanut lukuisia kokeita 4 0 nuorella hevosella.K: Väi-sojä pidettiin nälässä vuorokausi, minkä.jälkeen aevi Stiureetf altäiukseen, jossa oli kauroja vain yhdessä sain Aluksi yrittivät useat neljästäkymmenestä varsasia kaur 'ÄiÄj^n^uTÖ pian syntyi riita, jossa ei säästetty hampaita J kiviöitl.^U^ihamissa .tapauksissa riitti kuitenkin r ' ' k^amman eläimen pelkkä katse ja irvistys karkotittamaan " korhmah pois. . Voimakkaammat varsat uhkasivat vain purra, mikä vallisesti riitti. Jos taas hampaita käytettiin, ei,purtu vi^ nyt ollenkaan vastarintaan, vaan alistui nöyrästä iii pob soimen luota. Kolmessa tapauksessa eivät arvoasteet vielä leet oikein selvillä, vaan heikompi yritti purra takaisin tart maila voimakkaampaa lautaseen. Siitä oli joka kerran • rauksena nopea toimenpide, kavion isku. joka palauta nikottelevan sille kuuluvaan asemaan. Näin rangaistu kosti karsimansa kolhut säännöllisesti itseään arvossa malle, jonka täytyi tyynesti ottaa vastaan puremiset ja kut ja seisoa syrjässä odottamassa, tipahtaisiko sille mi herrojen pöydältä. Lopputulokseksi jäi, että voimakkain laumasta iark puremalla ja potkimalla kaikki muut ja jäi isännäksi kau soimelle. Kun toisia varsoja talutettiin sen lähelle, alkoi p minen ja potkiminen uudelleen samalla tuloksella. Sudet ja koirat ovat petoeläimiä ja käytiäytvTät koJ;- naan toisella tavalla kuin suhteellisen kesyt hevos«t N' pedot puolustavat luuta vielä silloinkin, kun ne eivät kaluta sitä itse. iNe eivät j ä t ä heikommalle mitään, vaikka mä kuolisi nälkään. Vaikka sudet j a koirat ovatkin laumaeläimiä, ne tavallisesti tunne minkäänlaista sääliä tovereitaan koh Jos sutta anunutaan laumassa, toverit hyökkäävät irHiöt haavoittuneen kimppuun ja repivät sen kappaleiksi. Samanlaisia ovat myös paviaanit. Kun «ampurin kuuluisa «agenbeck oli iäriestänyt 5 lingerissä sijaitsevaan eläintarhaansa uuden apinalinnao. ^ kettiin linnaan kolmekymmentä koiraspaviaania. jotka e r kaikessa sovussa keskenään. Mutta kun koiraitten ^eka^^j^ ten päästettiin kolmekymmentä naaraspaviaania. pääsi ^ vetti valloilleen. Naisten tulo muutti koko apinalinuan ven-seksi taistelukentäksi ja illalla makasi viisitoi:ita koiras: kaksikymmentäkolme naarasta kuolleena taistelutantfiro* Rauha palasi linnaan vain väkinäisesti seuraavina p3|v«w- Kaikkein voimakkaimmalla uroksella oli viisi, seuraava * vojärjestyksessä kaksi vaimoa ja muut saivat iaä(H naintf' •torniksi lopuksi ikäänsä. ^ Berliinin eläintarhassa eleli ennen sotaa kauaI^a!Ä3a ^ deksan täysikasvuista koiraspaviaania kymmenen ^^^^^l^ 4 0 poikasen kanssa. Neljä urosta omisti ' ^ ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ J ^ ^ l j ju että voimakkaimmalla oli neljä. seuraa\alla nella kaksi ja neljännellä yksi naaras. Toiset neliä f^!^"^ ^ riamiehiä. Perhesuhteet olivat järjestyneet nyrkkivalia» Eläimet ovat alituisesti hälytystilassa. Jos pikkulintua, niin huomaamme, että sen täytyy . tarkkailla ympäristöään ja d i a valmiina pyrähtämään Sivu 2 LauantaiiMu Maikttva 24 p ä i T u u L 19S4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-24-02
