1954-07-24-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
CAUU 18. UinOJUHLA TORONTOSSA
% HTTETI^NmÄitKviIrJTDmNr 3«1i JTAm ELOKXJUN 1- _P^Ä IVÄNÄ
i m i i i i i u ' " " " " " '
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
30 — Voi. XIX vuosikerta Lauantaina, heinäkuun Z4 päivänä. i^^A
onstit ovat monet eri
ailla nykyaikana
[Kaniini ja kärppä auttoivat hiljattain
lännissä katkenneen puhelinjohdon
Irjaamista. K a n i i n i pistettiin ahtaaseen
Itkeen. jonka läpi puhelinkaapeli piti
deitämän. L u j a nj^örin pää kiedottiin
Iniinin kaulan ympärille. Kun kaniini
ryöminyt putkeen, pistettiin sinne
irppä. Vähän ajan kuluttua hyökkäsi
kniini ulos putken toisesta päästä kuin
Ikinluoti kärppä kintereillään.
JKaniini pelastettiin kärpän hampait-lo
ulottuvilta, joten kärppä siis 'menetti
nän aterian, mutta työmiehet saivat
Elä ta\-alla narun putken läpi ja veti-k(
sen avulla putkeen uuden kaapelin.
fi sietänyt normaalista
lää sodan jälkeen
Englantilainen herrasmies, 70-vuotias
baankiertäjälilo^ofi George Boag, sanoo
Iseään "teiden k u n i n k a a k s i " . Hän on
jierrellyt Englannin maanteitä yli 30
uotta ja hän on älykäs, paljon lukenut
fies. Hän sanoo valinneensa elämänta-ansa
sen vuoksi, että se on hänen mie*
btään viihtyisämpi kuin mikään muu.
fchteenkymmeneen vuoteen hän ei ole
lut katon alla. hän v ä i t t ä ä.
Boag kertoo, e t tä hän pääsi maankier-
Hyn alkuun buurisodassa, mutta vietti
juitenkin normaalia elämää ensimmäi-en
maailmansotaan saakka. Palattuaan
Ranskasta ampumahaudoista hän hylkä-normaalisen
elämän, koska ei sietä-
>)t sitä enää.
fet-koneet pelottelevat
" "mnoita
Muuan farmari \Vashingtonin lähellä
[n lähettänyt hallitukselle protestin, et-aJiiaalla
lentelevät Jet-koneet petot-f^-
ii hänen kalkkunalaumaänsa ja ci-ptkä
ainoastaan pelottele,, vaan- jokin
pi^i sitten, kun jet-kone taas lensi by-oiatalalla,
syöksyi kalkkimalauma
"olevaan jokeen, jöHoih 529 Iin-sai
surmansa ja 205 loukkaantui,
linnut kasautuivat toistensa pääile
J|««n. jolloin osa niistä hukkui ja osa
»örsUant\ii kuoliaaksi. Fätroari arvioi
^sa $2.5*00 vahingon.
I^oradioittcn myynti
vuonna
Tehtaat mi,ivät 36,498 tetevtsiota vii-
^nna. eli yli 2 ja puoli ktttaa
liuin v. 1952. Hinnat xaan-
*»s myöskin keskimäärin 8 pro-a
kaan tehtaat möivät 620,-
"^-dioia eli II prosenttia enem-edellisenä
vuonna. Hinnat
«Uivat myöskin keskimain 5 pro-
Tällä sonnilla c)n hintaa — kokonaista satatuhatta dollaria! Sc on Aberdecn-Angus-rotua
/a kuul>uu torontolaiselle hevos- ja karjankasvattajalle, E. P. Taylorille, joka
osti sonnin ja 168 päätä rotukarjaa Yhdysvalloista. Tämä on mainitun rodun
suurin karjalauma Canadassa.
"KUN KOLMELLASADALLA
LAIVALLA . . ."
Ja sc Öölannin sota oli kauhiä,
huraa, kuraa, hurad'
kun kobnellasadaila laivalla
seilas cngclsmanni Suometunie
rannoilla . . ."
Viime kesäkuun 2 paiväJiä tuli kuluneeksi
100 vuotta siitä, kun engelsman-nit
polttivat Ouhissa huomattavan määrän
omaisuutta, joka nykyisen rahan
mokaan tekisi monia miljaardeja markkoja.
Venäjän kei5arikunta tunsi siihen
aikaan tarvetta laajentaa valtaansa
Mustalla merellä ja pyrki erikoisesti
pääsemään Dardanellien herraksi.
Kun Turkti ei suostunut mielihyvin
luovuttamaan alueitaan, julisti keisari
Nikolai 1 sodan Turkille ja marssitti
sotajoukkonsa turkkilaisia vastaan. Englantilaiset
ja ranskalaiset eivät kuitenkaan
hyväksyneet näitä Venäjän laajen-tamispyrkiipyksiä,
vaan asettuivat Turkin
puolelle Kun Suomi kuului siihen
aikaan Venijän valtakuntaan, yrittivät
liittoutuneet hyökätä Suomen kautta
venäläisten selustaan ja purjehtivat 300
laivalla Itämerelle. Myöhemmin osa
näistä^I^ivoista.käänsi keulai>sa Pohjanlahdelle,
ryhtyen hävittämään ja polttamaan
Suomen rannikkokaupunkeja.
Ensimmäiseksi kohteeksi joutui Raahe,
jossa p>oltettiin laivoja, veistämöt varastoineen
ja asuntoineen. Kaupungissa
tuhoutui omaisuutta sen aikaisen a^yion
mukaan 300,000 hopearuplan arvosta.
Raahesta suuntasivat sotalaivat matkansa
Ouluun, joone saapuivat illalla»
' kesäkuun I päivänä. Ouiulatset yrittivät
neuvotella ja pelastaa siten omaisuutensa.
Sfinä mielessä he lähettivät
lähetystön laivastoa komentavan amiraali
IMumridgen luokse. Tämä oK kuitenkin
turhaa, sillä aamupuolella yötä
kesäkuun 2 päivänä saivat oululaiset
katsella, kuinka heidän laivansa, puu-ja
tervavarastonsa p>aIoivat.
Engelsmannit polttivat Oulussa 13
suurta laivaa. 7 laivaveistämöä työväen-asuntoineen
ia varastoineen- 20,000 kappaletta
palkkeja, 15,000 tervatynnyriä,
60 makasiinia, joissa oli viljaa, suolaa,
lasia, nahkatavaroita ym. Noin miljoonan
hopearuplan arvosta poltettiin silloin
oululaisten omaisuutta. Tuhopolttajat
eivät tvyt)meet vain hävittämään.
Englantilaiset sotamiehet riebaivat muu-
NIMIPÄIVIÄ
HEINÄKUU
25— -SvnnanUi Jaakko
26— MaananUi Martta
27— TUstol UnikeonpÄivÄ
28— Keskiviikko Atso
29— Torstai Olavi
30— PerJanUi AsU
31w-Laiwii«ai Helena
Mahtava festivaalifilmi
kierroksella
*\Me olemme rauhan puolesta" on filmi,
joka on filmattu Berliinin nuorisofestivaaleissa
ja nyt on suomalaisilla eri
paikkakunnilla tässä maassa tilaisuus
nähdä se. Sitä esittää Friendship Filmi.
Tässä filmissä nähdään tuhansiin l u keutuvat
nuorisojoukot osoittama.ssa
mieltään rauhan puolesta. Se on värikuva
ja kaikin puolin selvä ja kuuluva. Se
jättää katsojiin valtavan vaikutuksen,
sillä se kuvastaa voimaa, innostusta ja
tahtoa rauhan puolesta.
Keholtamme kaikkia, joilla suinkin on
tilaisuus, katsomaan tämän filmin, sillä
se on todella ainutlaatuinen elämys.
Olympiafilmi nähtävänä
ensi kuussa
Suomi Elokuvien toimesta aloitetaan
ensi kuun 4. päivänä olympiafilmin,
'Maailmat kohtaavat", esitys. P^nsim-mäinen
esitys on Finnish-haalilla mainittuna
päivänä klo 7 ja 9.15 ip.
!Mainitlak(K)n, että tämä filmi on kah-des.
sa osassa ja toinen osa esitetään myöhemmin
syksyllä. Xämä molemmat filmit
antavat täydellisen kuvan olympialaisten
kaikista ottelui-sta, joten ne ovat
erikoisen mielenkiintoiset kaikille suomalaisille.
Ensimmäinen osa tietääksemme
käsittää rata- ja kenttäurheilun, ja
toinen osa muut lajit.
"Maailmat kohtaavat'' on siis mielenkiintoinen
tuttavuus niillä paikkakunnilla,
joilla .se esitetään.
Sanotaan, että rakkaus kmhdcn ihmisen
välillä kuolee. Erehdys! Ei se
kuole. Se vain jättää ihmisen, menee
matkoihinsa, ellemme ole sen arvoisia.
Se ei kuole, vaan me itse kmolemme.
tenkin kaupungissa. He vaativat pak-koveroina
muonaa ja polttopuita, seki£
harrastivmt kaikenlaista ilkivaltaa.
iHeipottfkAea huokaus pttäsa oululaisilta,
kun tuhoa tuoneet laivat kesäkuun
3 pnä 1854 purjehtivat takaisin ulapalle»
jossa larvastoeskaadert jakautui kahtia.
Osa laivoista moni pohjoiseen, jossa ne
polttivat nun. Kemin jokisuulla lauta-varastoja.
Osa taas lahti pyrkimiuo
Kokkolaan, tehdäkseen sidla samanlais-
U jälkeä kuin Raahessa ja Oulussa.
Kokkolalaiset pamVat kuitenkin hanttiin
ja en^Ismannit pakotettiin peräy-tymiiän.
Eni^ntilaisten menettely Suomen
pohjoisilla rannikoilla herätti ei vain
Suomessa, mutta nKmissa muissa maissa
suuttumusta ja vastalauseita. Yksinpä
Englannin parlamentissakin tehtiin kysely
asiasta, sSQä tuhottujen tavaroiden
joukossa oli huomattava miäri eng^Lui-tllaisilSe
myytyjä tarvikkeita.
r. »'.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 24, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-07-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540724 |
Description
| Title | 1954-07-24-01 |
| OCR text | CAUU 18. UinOJUHLA TORONTOSSA % HTTETI^NmÄitKviIrJTDmNr 3«1i JTAm ELOKXJUN 1- _P^Ä IVÄNÄ i m i i i i i u ' " " " " " ' KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI 30 — Voi. XIX vuosikerta Lauantaina, heinäkuun Z4 päivänä. i^^A onstit ovat monet eri ailla nykyaikana [Kaniini ja kärppä auttoivat hiljattain lännissä katkenneen puhelinjohdon Irjaamista. K a n i i n i pistettiin ahtaaseen Itkeen. jonka läpi puhelinkaapeli piti deitämän. L u j a nj^örin pää kiedottiin Iniinin kaulan ympärille. Kun kaniini ryöminyt putkeen, pistettiin sinne irppä. Vähän ajan kuluttua hyökkäsi kniini ulos putken toisesta päästä kuin Ikinluoti kärppä kintereillään. JKaniini pelastettiin kärpän hampait-lo ulottuvilta, joten kärppä siis 'menetti nän aterian, mutta työmiehet saivat Elä ta\-alla narun putken läpi ja veti-k( sen avulla putkeen uuden kaapelin. fi sietänyt normaalista lää sodan jälkeen Englantilainen herrasmies, 70-vuotias baankiertäjälilo^ofi George Boag, sanoo Iseään "teiden k u n i n k a a k s i " . Hän on jierrellyt Englannin maanteitä yli 30 uotta ja hän on älykäs, paljon lukenut fies. Hän sanoo valinneensa elämänta-ansa sen vuoksi, että se on hänen mie* btään viihtyisämpi kuin mikään muu. fchteenkymmeneen vuoteen hän ei ole lut katon alla. hän v ä i t t ä ä. Boag kertoo, e t tä hän pääsi maankier- Hyn alkuun buurisodassa, mutta vietti juitenkin normaalia elämää ensimmäi-en maailmansotaan saakka. Palattuaan Ranskasta ampumahaudoista hän hylkä-normaalisen elämän, koska ei sietä- >)t sitä enää. fet-koneet pelottelevat " "mnoita Muuan farmari \Vashingtonin lähellä [n lähettänyt hallitukselle protestin, et-aJiiaalla lentelevät Jet-koneet petot-f^- ii hänen kalkkunalaumaänsa ja ci-ptkä ainoastaan pelottele,, vaan- jokin pi^i sitten, kun jet-kone taas lensi by-oiatalalla, syöksyi kalkkimalauma "olevaan jokeen, jöHoih 529 Iin-sai surmansa ja 205 loukkaantui, linnut kasautuivat toistensa pääile J|««n. jolloin osa niistä hukkui ja osa »örsUant\ii kuoliaaksi. Fätroari arvioi ^sa $2.5*00 vahingon. I^oradioittcn myynti vuonna Tehtaat mi,ivät 36,498 tetevtsiota vii- ^nna. eli yli 2 ja puoli ktttaa liuin v. 1952. Hinnat xaan- *»s myöskin keskimäärin 8 pro-a kaan tehtaat möivät 620,- "^-dioia eli II prosenttia enem-edellisenä vuonna. Hinnat «Uivat myöskin keskimain 5 pro- Tällä sonnilla c)n hintaa — kokonaista satatuhatta dollaria! Sc on Aberdecn-Angus-rotua /a kuul>uu torontolaiselle hevos- ja karjankasvattajalle, E. P. Taylorille, joka osti sonnin ja 168 päätä rotukarjaa Yhdysvalloista. Tämä on mainitun rodun suurin karjalauma Canadassa. "KUN KOLMELLASADALLA LAIVALLA . . ." Ja sc Öölannin sota oli kauhiä, huraa, kuraa, hurad' kun kobnellasadaila laivalla seilas cngclsmanni Suometunie rannoilla . . ." Viime kesäkuun 2 paiväJiä tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun engelsman-nit polttivat Ouhissa huomattavan määrän omaisuutta, joka nykyisen rahan mokaan tekisi monia miljaardeja markkoja. Venäjän kei5arikunta tunsi siihen aikaan tarvetta laajentaa valtaansa Mustalla merellä ja pyrki erikoisesti pääsemään Dardanellien herraksi. Kun Turkti ei suostunut mielihyvin luovuttamaan alueitaan, julisti keisari Nikolai 1 sodan Turkille ja marssitti sotajoukkonsa turkkilaisia vastaan. Englantilaiset ja ranskalaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet näitä Venäjän laajen-tamispyrkiipyksiä, vaan asettuivat Turkin puolelle Kun Suomi kuului siihen aikaan Venijän valtakuntaan, yrittivät liittoutuneet hyökätä Suomen kautta venäläisten selustaan ja purjehtivat 300 laivalla Itämerelle. Myöhemmin osa näistä^I^ivoista.käänsi keulai>sa Pohjanlahdelle, ryhtyen hävittämään ja polttamaan Suomen rannikkokaupunkeja. Ensimmäiseksi kohteeksi joutui Raahe, jossa p>oltettiin laivoja, veistämöt varastoineen ja asuntoineen. Kaupungissa tuhoutui omaisuutta sen aikaisen a^yion mukaan 300,000 hopearuplan arvosta. Raahesta suuntasivat sotalaivat matkansa Ouluun, joone saapuivat illalla» ' kesäkuun I päivänä. Ouiulatset yrittivät neuvotella ja pelastaa siten omaisuutensa. Sfinä mielessä he lähettivät lähetystön laivastoa komentavan amiraali IMumridgen luokse. Tämä oK kuitenkin turhaa, sillä aamupuolella yötä kesäkuun 2 päivänä saivat oululaiset katsella, kuinka heidän laivansa, puu-ja tervavarastonsa p>aIoivat. Engelsmannit polttivat Oulussa 13 suurta laivaa. 7 laivaveistämöä työväen-asuntoineen ia varastoineen- 20,000 kappaletta palkkeja, 15,000 tervatynnyriä, 60 makasiinia, joissa oli viljaa, suolaa, lasia, nahkatavaroita ym. Noin miljoonan hopearuplan arvosta poltettiin silloin oululaisten omaisuutta. Tuhopolttajat eivät tvyt)meet vain hävittämään. Englantilaiset sotamiehet riebaivat muu- NIMIPÄIVIÄ HEINÄKUU 25— -SvnnanUi Jaakko 26— MaananUi Martta 27— TUstol UnikeonpÄivÄ 28— Keskiviikko Atso 29— Torstai Olavi 30— PerJanUi AsU 31w-Laiwii«ai Helena Mahtava festivaalifilmi kierroksella *\Me olemme rauhan puolesta" on filmi, joka on filmattu Berliinin nuorisofestivaaleissa ja nyt on suomalaisilla eri paikkakunnilla tässä maassa tilaisuus nähdä se. Sitä esittää Friendship Filmi. Tässä filmissä nähdään tuhansiin l u keutuvat nuorisojoukot osoittama.ssa mieltään rauhan puolesta. Se on värikuva ja kaikin puolin selvä ja kuuluva. Se jättää katsojiin valtavan vaikutuksen, sillä se kuvastaa voimaa, innostusta ja tahtoa rauhan puolesta. Keholtamme kaikkia, joilla suinkin on tilaisuus, katsomaan tämän filmin, sillä se on todella ainutlaatuinen elämys. Olympiafilmi nähtävänä ensi kuussa Suomi Elokuvien toimesta aloitetaan ensi kuun 4. päivänä olympiafilmin, 'Maailmat kohtaavat", esitys. P^nsim-mäinen esitys on Finnish-haalilla mainittuna päivänä klo 7 ja 9.15 ip. !Mainitlak(K)n, että tämä filmi on kah-des. sa osassa ja toinen osa esitetään myöhemmin syksyllä. Xämä molemmat filmit antavat täydellisen kuvan olympialaisten kaikista ottelui-sta, joten ne ovat erikoisen mielenkiintoiset kaikille suomalaisille. Ensimmäinen osa tietääksemme käsittää rata- ja kenttäurheilun, ja toinen osa muut lajit. "Maailmat kohtaavat'' on siis mielenkiintoinen tuttavuus niillä paikkakunnilla, joilla .se esitetään. Sanotaan, että rakkaus kmhdcn ihmisen välillä kuolee. Erehdys! Ei se kuole. Se vain jättää ihmisen, menee matkoihinsa, ellemme ole sen arvoisia. Se ei kuole, vaan me itse kmolemme. tenkin kaupungissa. He vaativat pak-koveroina muonaa ja polttopuita, seki£ harrastivmt kaikenlaista ilkivaltaa. iHeipottfkAea huokaus pttäsa oululaisilta, kun tuhoa tuoneet laivat kesäkuun 3 pnä 1854 purjehtivat takaisin ulapalle» jossa larvastoeskaadert jakautui kahtia. Osa laivoista moni pohjoiseen, jossa ne polttivat nun. Kemin jokisuulla lauta-varastoja. Osa taas lahti pyrkimiuo Kokkolaan, tehdäkseen sidla samanlais- U jälkeä kuin Raahessa ja Oulussa. Kokkolalaiset pamVat kuitenkin hanttiin ja en^Ismannit pakotettiin peräy-tymiiän. Eni^ntilaisten menettely Suomen pohjoisilla rannikoilla herätti ei vain Suomessa, mutta nKmissa muissa maissa suuttumusta ja vastalauseita. Yksinpä Englannin parlamentissakin tehtiin kysely asiasta, sSQä tuhottujen tavaroiden joukossa oli huomattava miäri eng^Lui-tllaisilSe myytyjä tarvikkeita. r. »'. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-24-01
