Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 28, 1940

              l^vitysryntäyskatsaus
^Canadan suomalaisten viikkolekii)
Registerei at tbe Post Qffice Dcnpriu
Ottawa/as second class matter^
Tflausbliuiat:
1 vk. ^ t2j00
Idc» T",'
a kk. JTO
Yhdysvaltoihin;
X vlc« ••••••• $2*50
Suomeen Ja muualle ulkomaille:
^ 1 vk. .... ....„:.:.... «3J0D
e kk. 1.65
Irtonumerot 5 »snt^
UekU Ume^il^ lau-
BDtalna 12-sCvliraenaV' i^sSltäc^ 'ittiraäta!
kaunokkjall&äi lu^t^vaia kä^^
AsiamiehiHe myönnetään 20 proisen»
to palkkio.
nääPnjj.r' yt^cää es/-ia'vm.riers-v- ä,l.ivn eitä jJo; . tä­ILMOITUSHINNAT;:
Kirieenvaihto-ilmoituksfet
$1.00; kerta. A^oll^toon
menneille önnentöiybtiikset '
tuuma. iNIm^imMttoiiääÖityic^^ Sdc
kerta, Sl.OO kolme fceitiaär'. Si^it^^^
Itoöitut^set $i:ÖO kerta;"^»»; kote
taa. KUolemanllmoitukset 'i^.00 '^kegta,
50c lisämiaksu kiltoslauseeflta tai mUisto
värsyltS: fl^utiaan; tietää- Ja^ osöiteil-moitukset
« c p^statuumia;. -^:Ti]äixUis-ilmoittajlen
on ^^ladittacsssa lähete]ttl^vä
ilmoitusämksu etukättieäl- '
Yleiset Ilmoitushinnat 40c palstatuu-ma.
Hxöoitus, JÖIÄ' JUlkaJtgteän
kertaa sanirtnlaii^ena pal$tättuxä^^
Alin iimoit^lilät^-4(H!t' pal$t^
kerta ilxtöiliaesä-^'^.
Erikoijsiseä voi tie-dusteUa
tahnan läideä konftottsta; - '
ToinattaJa A.
Toimtttia^uvi^ JSrvis. QauliA
Kaustine^':Ä3Mia»^
Yrjö Saivö Ja Jalmar Saari.
U e k i ^ «ilptut kirjoitukset oo9l*
Tänään, 25 p:nä syyskuut^, levitys-r3mtäyksemme
tulokset psp^ittaYiäA,
että seuraavat paikkakunnat ovat
osuutensa täyttäneet tai ylittänieet:
Connauglijt Station (asiamies. J . Is-tulä),
W ^ s (H?^uti(^, AippjO^ ( N .
AVirtaj^Finland (kosa Lampi), Hor-nepayne
(E. E . Hillman), South G i l -
lies (Mrs. K . Mäki), Schreiber (S.
Nykänen), LittleLong Lac (.'\. Män-ty>(
Sioux Lookout(Ida Hakala),
Devon tovraship (V. \Veikkola), Sha-baqua
(Iri Hakala), MeadovvPortage
(Signe H i l l ) , Rorketon (Paul John­son),
Lac du Borihet {A. Haavisto),
Leslieyillie (A. Schroderus), Rocky
Mt. House,Vancouver (^anny Lind),
Chase. (Win. Saari), Salmon Arm
(Maiy i g o ^ W: J . Hautala),
Notch H i l l (Hilja Kuoppala) ja Por^
Hammp.nd (A. Hyy^^äinen).
Seuraaviei? suurempien paikkakun­tien
numerot osoittavat (osamäärä
sulkumerkkien sisässäX: Älontreal 12
(25),- Toronto. 20 (50), Tijpmins^Q
(25), Kirklanld Lake 6 (20), South
Porcupine 6 (20) Sudbury 20 (50),
Sault S;te. Marie 3 (10), Port Arthur
32 (50), Fort William 1 (10)..
Uusia tilauksia on saapunut tähän
mennessä 135 ja uudistuksia 81, yh­teensä
216. Jälellä on enää vain muu­tamia
päiviä. Miten ne käytetään ja
onko^ jäkkipotteja", siitä riippuu tu­leeko
pieni kilvoittelumme täytetyksi
vai jääkö se, ,^ekin, vaille. Toivom­me,
että loppurynnistys tuopi vielä tu­kussa
tilauksia.
Hisppii sanasiton tarkRailua
Ikävä kyllä on kieleen kotiutunut
eräitä epäonnistu uusia muodos-teita^
Jplitppaätteid^^^ saat-
.taa usein sajaansep käyttämään
näitä päätteitä miten^ sattuy. Ei
ti eli paperi, jossa on täjrtettäviä lo­mia,
on ikävä kyllä jo niin vakiintu­nut,
että sitä ei eriää kannata ryhtyä
karkottamaan, vaikka lomikas, jota
eräs suomen kielen professori on eh-katK),
to/mikä £is^^ dottanut, olisi paljon parempi sana
merkitj^^täyä- M ennestään- tähän merkitykseen. Huomattakoon
plevi.^^ sanobs^ pn ja muunlaiseen'
i ^ t a zm ^ J P ^ ^ eitettävä. Aivan
ma^d^ipn p.n jpl^ipQsa. puölest;a esim.
sai^a kirjqlt^jaj, Joka ed^yttäisi ole-naatpnt^;
tfpn§a Sähkö-tel^
Oilis^tä sanasl^^^^ on paistettava
perin epäonnistunut sana maadoittaa,
joka pjLisi oikea vain, jos olisi ole-nias$
a kantanimisana maata (maa-dan).
KideUisesti hyväksyttävä tä-kuitenkin,
että kaavake ei ole sama
kyin lomake. Kaavake on formulaa'
ri, kaavja, jonka mukaan voidaan laa­tia
esim. jokin asiapaperi. Ei siis
pidä puhua esimerkiksi korukaavak-keista,
kun on kysymys sähkösanoma-lora£^
yie,i§ta. Töv.ö.Ä^-sana, jpka.yjfitti
pää$tä käytäntöön, pn kuitenl4n y i i -
noe aikp,wa joutunut väistyrogän ta-voUteeW^
tie\t}i, joksi edd.lijp,env^^
hiän..meijkityteeen pn piaa ilmesty- • §ot^fcieles$ä korjattim,: Teonsa-
Viittaamme ylempänä olevaan le-vitysryntäyskatsaukseen,
mikä osoit­taa,
ettei olla vielä puolessakaan^ vaik­ka
ryntäys on melkein lopussa. Tun-tuisipa
se toimittajasta nololta, jos li-kipitäin
tuohon jäätäisiin. Taitaisi
olla paras lähteä laputtamaan lakki
siltniUfi. Mutta katsotaan nyt kui­tenkin
loppu.
• i * »
Lukijamme ovat huomanneet, että
Della M:n Hyljätyn ystävä" on si­sältönsä
puolesta yksi parhaimmista
alkuperäisistä kertomuksista, mitä
Liekissä on koskaan ollut. Nyt se kui­tenkin
loppuu. Kiitämme kirjoitta­jaa
ja toivomme, että hän piakkoin
taas jaksaisi työnsä lomassa antaa'
meille lisää virkistävää ja hyvää lu­kemista.
Nyt onkin toimituksen varasto mel­kein
tyhjä kynäilijäimme tuotteista,
joten odotamme niitä hartaana kai­kilta
ilmqnsuunnitelta, samalla kun
katselemme ainakin yhtä pitempää
jännittävää jatkokertomusta, jonka
päähän uudet tilaajamme pääsevät
hctj kiinni , .
* * *
. yHme Liekin tnyöhästyminen, josta
ja ehti. jokt^ kysely saapua, johtui yk-pnkcrtaisesti,
paperitilaukscn viipymi-s(;
stä eikä mistään muusta, vaikka se,
samoin kuin edellisen numeron pie­nennys,
sattui kuin omaksi sabotaa=-
shiksi juuri ryntäyksen aikana. Kään-ijctäänpä
pirunkelkka yhteisvoimin
ympäri^. —-AP.
vaa puuta, salaisiin jotka syövät kos­teaa
puuta ja sellaisiin, jotka asusta­vat
ma^n alla ja syövät kaiken puun
sieUä. Palumpia syöpäläisiä ovat
maanalaiset termiitit, sillä ne hyvin
P^an S3^%^t rakenni4cs(^ pohjiaan ja
^r^tuksee n käytetyn puun.
vään. Te^Ln^iUiseen. san^st^n. otettu
maqt^aa, jpten vpi^i^iin ,pu|iua esim.'
maatetiustq kpjeesta. Nimike sana
ori l^upnp kahdelta, syystä. Ensinnä­kin
-*e-johtimella nimisanoista muo­dostetut
sanat merkitsevät tavallisesti
noista jphdetut -%-lpp^ul$et san.at.
'. ^nerkitseA^t-yleen^^ yaU^että
niin kuin esimerkiksi Äai<4^^, elvy ke,
sytyke. Hioke on sen vuokgi hupnp.
sana puumassan merkityksessä. En
tiedä, mistä syystä entiiien puuvfinu-sitä,
mikä on kantasanalla merkityn korvattu tällä epäonijä^tuneel-esineen
kaltainen, esimerkiksi nieme­ke,
saareke, sarake. Mutta ei. ole ky­symys
mistään nimen kaltaisuudesta.
-Tpiseksi on huomattaya, että -ke-jphdinta
ei saa liittää kantasanan P i ­mentoon,
vaan vartaloon, joten pitäisi
olla nimeke. Sana on vielä korjatta­vissa
ainakin tähän muotoon^ niin
että siis puhutaan esim. tullinimek-keistä.
-i^e-johtimisesta on tahdottu
tehdä yleisjohdin. jolla muka voidaan
sepittää väilcka minkälaisia sanoja.
Joku: kirjoittaja saattaa puhua kas­vatuksen
kohdikkeesta tarkoittaessaan
sen kohdetta. Helsinkiläinen ravinto­la
tekaisee rupkalajin nimen lanne-iihake.
Rautatiehallitus ryhtyy har­joittamaan
kielen rääkkäystä sepittä­mällä
sanan seisake ja panemalla sen
käytäntöön kielimiesten vastalauseis­ia
uudella sanalla, Suorastaan -ke-muoti
ilmenee ka^ikenlaisten uusien
valmisteiden rnainpsnimissä, sellaisis­sa
kuin Kestoke ,Tarmoke. Oikein
muodostettu sen sijaan on esim. sana'
tornike, joka tarkoittaa tornin tapais­ta
koristeellista lisärakennelmaa.
Kaikkein^ ikävimpiä käytäntöön
päässeitä epäonnistuneita sanateke-leitä^
on entisöidä restauroimisen mer­kityksessä.
Emmehän sano esim. lail-lisoida,
ikuisoida, vaan laillistaa,
ikuistaa. Ainoastaan vierasperäisistä
5Ccrfl(a-loppuisista sanoista voidaan
muodostaa -50/rfa-loppuisia sanoja,
esim. analysoida, sosialisoida. Laa­tusanasta
entinen saadaan verbi en­tistä.
Tätäkään ei kuitenkaan tarvi­ta,
koska jo ennestään on ollut saina
ennallistaa, joka esiintyy restauroimi-ta
välittämättä. Zoma/^e-sana, ionka merkityksessä esimerkiksi Isossa
pitäisi tarkoittaa samaa kuin blanket-
Rakennuksia syövät termiitit ovat
tässä maassa huomattavasti lisään­tyneet."
Näyttää siis siltä kuin nälkä
olisi ajanut termiitit metsistä kyliin
ja kaupunkeihin syömään valmiiksi
rakennettuja huoneita.
FHA suosittelee termiittejä vas­taan,
että huoneiden perustukset olisi
tehtävä huolellisesti sementistä taisel-laisesta
aineesta, jota termiitit eix^ät
syö. Toiseksi huolellisesti valita sel­laista
puutavaraa, jossa ei ole termiit­tejä.
Kolmanneksi rakentaa mekaa­nisia
esteitä termiiteille ja neljänneksi
kyllästyttää puu sellaisella kemikaa­lilla,
jota termiitit eivät syö, joka hai-
Tietosanakirjassa. Yhtä huono kieli-vaisto
on luonut sanat teollisoida ja
porvarisoida. Sanomalehdissä on jo
kirjoitettu teoUisoimisesta teollista­misen
asemesta, ja eräässä lehdessä
oli äskettäin kauhea otsikko: "For-varisoitunecn
kristillisyyden eksytys."
Oikea sana olisi porvarillistua tai por-varistua.
Laatusanasta mitätön ei voi
muodostaa teonsanaa mitätöidä tai
mitättömöidä merkitykseen tehdä mi­tättömäksi.
Tuskinpa kenenkään kor­va
hy\'äksyisi esim. semmoista sanaa
kuin arvotoida; saamme tyytyä sano­maan
kahta sanaa käyttäen tehdä
arvottomaksi. Kerrasto sana on meri
kitsevinään kahden alusvaatekappa-leen
yhdistelmää (ranskan combinai-son,
englannin combination). Mutta
(vaate) kerrasto tarkoittaa, (vaate)-
Voi surunpäivää!
Noin minun täytyy nyt huudahtaa
ja: siihen on syytä, niinkuin hym
pian kuulette. ^
Päivä oli pilvinen. Tein aamm-kqr,
eeni.hiukfin alakuloisena ja sitten
-alQhf. pestä pyykkiä. Kaikerdaisei
kaihoisat ajatukset väikkyivät mieks.
sii. Muistin isääni Ja äitiäni, ja nuo­rempia
siskojani. Mahtaakohan isa
jaksaa yhä raataa, onkohan äidin ja­lat
parantuneet? Onkohan niillä ki.
pää? Ja sillä Viola-tyttöselld oli niin
kippura nenä, onkohan se oiennut^..
Noita niietin, ja pyykki oli tullut pes­tyksi.
Silloin aurinkokin pilkisti ak­kunasta
sisään. Mieleni vaiostui: ja
niin- menin hyräillen asettelemaan
pyykkiä nuoralle. Mutta missäs
pyykkipihdit ^ vain puoli tusinaa
jälellä? Hakeako niitä nyt vai tilata
kaupasta? ,
' En tehnyt kumpaakaan, kun ei ^a/.
Jori tuitllut\ Etköhän mw'pysy:'"
Kauniina ja valkoisina ne siihen
jäivät, kun menin sisälle ynuihin töi­hin.
Mieleni .oli niin omituisen ke­vyt
ja lämmin. Jopa siinä munia
vispätessani, kun vispilä niin iloisesti
sirisi eikä talossa ollut ketään muita
kuin ntinä,. piikatyttö, heläytin että,
talo kajahti: "Se rakkauden kipinä,
joka syttyi sydämeen . . ." Mutta
samalla ölta- tuntevOiani tuulen, to­hinaa
seinämissä ja kun katson: ph
halle, niin — voi herra jestas! Sieää
oU kaums pyyfikini maassa loassa, ja^
naapurin koiranpentu teuhaamassa
niiden seassa: yhtenä keränä ja pyry-nä.
Huusin minkä kurkusta lähti ja
juoksin ulos luudatt, kanssa. Sillein
pentu sivalsi yhden lakanan hampd-siinsa
ja lähti viillättämään. Minä
perässä. Kierrettiin talo, mentiin tiel­le
— pentu lakanan kanssa edellä ja
minä luudan, kanssa perässä. Pentu
kompasteli lakanaan ja jo sain astu­tuksi
sen, lakanan nimittäin, päälle.
Mutta silloin — raksis! — lakana re­pesi
ja pentu vilisti kappaleen kanssa
nurkan taa. Samalla olin minäkin ku­perkeikkaa
likalätäkössä, kauniit kas­voni
ja äsken kiharretut hiukseni loas­sa,
kyynäspäästä nahka pois, pokes­sa
raamuja ja otsassa kuhmu ... Kat­selin
tietysti ensi töikseni, näkikö ku­kaan
ja kuka. Ja näkyihän siellä joku
naapurin poika hymyilevän.
En virkkanut mitään. Otin lokai-
> sen lakanan, pyyhkäisin puhtaimpaan
osaan vähän kasvojani ja menin ko­koilemaan
pihalla kujan hajan olevat
vaatteet syliini. Ja sitten ininä istuin
keittiön rappusille, painoin pääni vaa-tenippuun
ja itkin — ja itkin —
itkin, sillä kaikenlaiset muutkin mur­heet
tulivat samaan kyytiin. Olin nun
vihassa tuolle pennulle, että mitä oU-sinkkaan
tehnyt, jos olisin saanut sen
kiinni.
Mutta kun taas olin pyykin pessyt,
huuhdellut, vääntänyt ja saamd n-
PHStetuksi nnoraller pihdeillä lujasti
kiinnitettynä, tiiin jopa taas istahtaesr^
sani rappusille saatoin katsella valoi­saa
hiaaiimaa. Ja kun äskeinen vi­holliseni
arkaillen kierteli siinä ym­pärilläni
häntäänsä heiluttaen, nnn
jo ojensin sille käteni:
"Ressu, Ressu, ressu parka! Ttile
tänne, että saan sinua silittää^'
R.Aim.
see taikka maistuu pahalle. Termiitit _ _
l^uluvat olevan hyvin tarkkoja siitä, kertasarjaa" Z^^l^^T^.
etta puu e, saa maxstua pabaUe. (vaate)kertaa, Sop^a nimitys olisi
yhdistelmä, jota vastaava ranskalai­nenkin
sana merkitsee. Säteilytys^ on
hyvin kömpelösti tehty sädehoitoa
merkitsevä" sana, jonka sijaan jo on­kin
muodostettu sädetys. Kottos o
korjattava koetukseksi, kun on puC^
vaatteiden koettamisesta. Huoneus
on paremmin huoneisto. Sana selja-