Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 12, 1947

              Viikoii uutmato .
Kerännyt 'iVeeAerT. •
Edmonton. — Edmontonin, Alber^
tan pääkanpungin \'äkauku lisään­tyi
viiden vuoden aikana 17 ptosen*
tilla, oHen viime vuonna 109.997 hen-
"Piipu ...^---^ r ^Canadan sanmnlaisten oShkohhti
^uuonHiHiiH.i.imi..iMiiumiiwmimiirtwiii|»^^
No. 15. 1947.-r--;:Xn.i^ -
mum
iiiuimmiiiinuDiiunminHiHUniiumriinnrHu^ L A U A N T A I N A H U H T I K U U N 12 PÄIVXNÄ
'wuumuiiuiimuuiH.iimninniiiimtttnni»Mi.«»,^^,,-i-,^ _ . *
Kosm^lisia säteitä
tutidtaäSi
Moskovasta tiedotetaanj/että kos-mivHsten
säteiden sjryäliiserrtpää tut­kimasta
varten on Aragatz vuorelle,
vii 10.000 ialan. korkeudelle raken-nettu
maailman - suurin- pjrs^^äinen
magneetti. Magneeti3ta./tiedotettiin
samanaikaisesti-kuin ryJimä neuvos-töf\
7sikkoja ilmoitti tehneensä enr .
nentuTf.emattomah häjväinnon kos­millisten
säteiden säteilyssä.'
Uusi lentoennätys^: poikki
mantereen
Nain viiko sittenUnited^Air Line-sin
Doiigrlas iC)G-6 ^matkustajalento­kone
suoritti matkan Long Beachista,
Calif.. Xe\v Yorkin LäGuardia ken-tä]
ie6'4 tuimissa, mikä on uusi en­nätys.
Lentokoneen kes^vimääräinen no­peus
m:uk:i;!a o l i 365 mailia tunnissa.
Se pysäyiyi matkalla vain • kerran
Bellefontessa, Ta., tarkastusta var­ten.
Virallinen lentoaika oli 6 tuntia.
47 minuuttia ja 13 sekunttia.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun
lentomatkustajat näkivät sekä Tyy­nenmeren
että Atlannin meren sa-
Maikustajina olivat lentoyhtiön vir­man
päivän auringon valaisemina,
kailijoita sekä sanomalehtimiehiä.
Intialainen ihmeidentekijä
Yogi Ramanand Swami- haudat­tiin
äskettäin Bombayssa 24 tunnik­si
'sementillä vuorattuun ilmanpltä-vääD
hautaan elävänä. Sitten hänet
kaivettiin ylös ja hän istui juuri sa­massa
asennossa kuin hänet oli.hau­taan
laskettukin Khalsa-opiston alu-
're.la. Tätä ihmettä näytettiin tuhan-nousevalle
kansäjoukolle sen jän-niitj-
neenä seuratessa juhlallista toi­mitusta.
Yksi hänen seuraajistaan
hie,-oi haudatun päi\tä ja toinen koet-
'eli valtimoa, jolloin Swami osoitti
^l^-nmerkKejä. Hän ei' ulkonaisesti
näytiänyi yhtään sen erilaisemmalta
•<uin haudatessa, paitsi että hänen
hennaa viittans.a oli märkä. Tämän
ihntekokeen johdosta on.eräs intialai-n
«n s\-dän?pesialisti snonut, ?ttei lää-
•<etiede voi selittää tätä tapausta,
• ' ^ ' ^ alaiseksi joutunut tavallisesti
^ ^ h t y i s i kahden tai kolmen tun-nj^
kuluessa. . ..
Tyypiiimcn kuva sutii Tyynenmeren saarelta josta Japani alkoi hyqk-käyksensä
Yhdyvaltoja vastaan ja joka sijaitsee sillä strateegisella alueella,
joka nyt Y.Ksn turvaneuvoston kautta on joutunut Yhdysvaltain kontrolliin.
WALLACE TAAS VAROITTANUT
Vapaudenpatsas falleen
nähtävänä
Kuuluisa Vapaudenpatsas Nevv
»yr^m edustalla on ollut osittain sul-
J^'t"na kolmisen kuukautta korjaus-
^uA-M. Korjaustöitä on suoritet-
^ Pn-sa.<naren siltalaitureilla ja
^^osk>.n it.e patsasta on uudistettu
^.'^nhampann nakerruksilta. Nyt on
^"^^^i^ihdUmo pidetty avajaiset ja
! ^f>asr ikennus avattu yleisölle.
•11!'^^^^ ^;ORr), yli maailman
^•niut; 1 .i-roitilainen autotehtailija,
• 83 vuoden ikäisenä.
Entinen Yhdysvaltain varapresi­dentti
Wallace, puhuessaan äskettäin
New Yorkin Madison Square Gar-denissa
joukkokokouksessa, jossa oli
noin 30.000 ihmistä, lausui m.m.:
'•Me olemme täällä tänä iltana sen
vuoksi, kun~"me tahdomme rauhaa.
- M e olemme täällä tänä iltana lau-suaksemme,
että Trumanin politiikka
vaarantaa rauhaa. Me olemme tääl­lä
lausuaksemme, että rauha vaatii
amerikalaisten hylkäämään sellaisen
opin ja julkilausumaan uudelleen
luottamuksensa lujaan Y . K ; n jär­jestöön.
''Meidän sotilaamme «rv"ät voitta­neet
yhdessä sodassa käydäkseen toi­sen
sodan. Meidän työläisemme ja
farmarimme _^raatoivat vapauden, ei­kä
pelon puolesta. Meidän kuol­leemme
eivät jättäneet lapsilleen kuo-leman
perintöä.
."Maailma on nälkäinen. Maail­ma
py>-tää, ei Aniierikan tankkeja ja
tykkejä tuhotakseen enemmän ihmis­henkiä
ja aikaansaadakseen enem­män
nälkää, vaan Amerrkan auroja
ja ruokaa rauhanlupausten täyttä­miseksi.
'•Maailma pelkää ja se huutaa a-pua,
vaan ei .-\merikan ristiretkeä vi­han
ja kommunismin pelon nimessä,
mutta se pyytää maailman ristiret­keä
ihmisten veljeyden nimessä.
- K o k o .Amerikan historia on kes­kittynyt
tähän aatte.-scen. Se koe­teltiin
ja todi.-^tcttiin suurensa s:.-al-li<-;
odassa. Amerlkalai.ct ovat tämän
sukupolven aikana taistelleet kaksi
kertaa vapaan ihmiskunnan puoles­ta.
Nyt olemme kääntymässä pois
vapauden tieltä. Amerika on nyt
vaarassa kääntyä sivuun.
'•Presidentti pyytää Amerikaa krii­sin
nimessä auttamaan Kreikan ja
Turkin hallituksia. Amerikaa pyy­detään
kriisin nimessä syrjäyttämään
Y . K : n maailmantuömioistuin ja ryh­tymään
itse esittämään syyttäjän,
tuomarin, oikeuden lautakunnan ja
sheriffin roolia — minkälainen rooli
tä.-nä onkaani
"Kriisin nimessä salataan totuus,
kielletään aika ja lietsotaan hysteri­aa.
Kongressia kehoitetaan ajamaan
kiireesti läpi valtava päätös, ikään­kuin
suuret armeijat jo olisK'at mars­simassa.
Minä en kuule armeijain
marssivan. Minä kuulen maailman
huutavan rauhan puolesta.
"Kerran Yhdysvaltain presidentti
oli todellisen kriisin edessä, kun uni­oni
uhkasi hajota. 'Minun maan­mieheni
ja kaikki', sanoi Abraham
lincoln, "ajatelkaa tyjmesti ja hyvin
koko tätä kysymystä . . Meidän
myöskin on ajateltava tyynesti ja hy­vin
tätä koko kysymystä.
•Yhdeksäntoista päivää sitten Yh­dysvaltain
presidentti sanoi kongres-sille,
että Kreikan kansa on niilkäi-nen
ja tarvitsee apuamme. Oliko
tän^.ä uutinen presidentille? Oliko
tämä uutinen valtiodepartmentille,
joka neuvoi häntä?
Jatkuu 7:11a .sivulla
Lcfpavarras, — Setä Samulin vi-iällisten
tietojen mukaan olivat ruo­katarpeiden
hinnat kohonneet Yh-d>-^
valk)issa viime helmik. 15 p. men­nessä
95 prosentilla siitä missä ne
olivat elok. 1939 ja 31 pros. \-uoden
kuluessa.
Sanomalehtipaperista. — Inter­national
Paper Co:« viime -vuoden
puhtaat voitot olivat $31,179,048
verrattuna $8,546,078 edellisenä
vuonna.
§568,000,000. — Noin miljoona
rautateiden palveluksessa olevaa työ­läistä,
edustaen 17 uniota, ovat pyy.
täneet rautateiltä 20 sentin korotus­ta
tuntipalkkoihin, merkiten se 568
miljoonaa dollaria vuosittaista pal­kanlisää.
"Kysymyksessä ei ole lii-kennetyöläiset.
Rumia. — Filatelistien liiton pu­heenjohtaja
Leslie Sydall on toden­nut
Lontoossa, e t t ä Britannian pos­timerkit
ovat maailiiian rumimmat,
e i v ä t k ä ' t ä y t ä postimerkeille asetet­tavia
vaatimuksia kauneuteen näh­den.
Suomen hevoset. — Suomesta on
ostettu Neuvostoliittoon vientiä var­ten
15,000 3-12 vuoden ikäistä he­vosta.
Rohtoa, — Suomeen saatiin äsket­täin
ensimmäinen, 25 gramman erä
streptomysiiniä Yhdysvalloista. En­simmäinen
erä kävtetään kokeiluihin.
Hcmirimcstari. Helsingissä
maaliskuulla pidetyssä pohjoismaiden
hanurimestaruuskilpailussa voitti nor­jalainen
Erling Eriksen. Pohjoismai­den
naisten hanurisoittomestaruus on
myös norjalaisella, Grete Madsenilla.
Suurentava. — Ranskalaisen fyy­sikon
Claude Magnan ilmoitetaan
rakentaneen mikroskoopin, joka suu­rentaa
miljoonan kertaa ja jolla voi­daan
siis valokuvata molekyylejä.
Perheavustus. Tammikuun lo­pulla
sai perheavustusta Canadassä
1,553,998 perhettä, joissa olj 3,556.-
635 lasta, joista avustusta makset­tiin.
.Avustuksia maksettiin tammi­kuussa
$21.215J05.
Kurittomuus ja laiskuus. — Per­jantaina
maalisk. 28 p : n ä e i Canadan
parlamentin alahuoneen istunnossa
ollut saapuvilla kuin 45 jä<entä, jo­ten
200 löi laimin edustusvelvolli­suutensa.
Filmi. — NiköIalAi^irta on kirjoit­tanut
tekstin uuteen venäläiseen
"Stal:ngrad''-nimiseen filmiin, jonka
esittämistä odotetaan mielenkiinnolla,
koska siinä paljastetaan fasistien so-tav^
hkeilyt ja -suunnitelmat.
Margariini. — Canadan senaatti
hylkäsi äskettäin 32 äänellä 22 vas­taan
senaattori \Vill:am Eulerin eh­dotuksen
että oleomargariinin val­mistaminen
ja kauppaaminen sallit­taisiin
Canadassä.
Tuomio. — Ranskan Korkein Oi­keus
on tuominnut 72-\'Uotiaan ami­raali
Jean iLaborden kuolemaan,
kansalliseen häpeään ja menettämiiiin
omaisuuten.sa, kun hän uiK)tutti o-san
Ranskan laivastosta TouL^niss.i
marraskuussa 1942.