Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 12, 1953

              Äidin tarina
mm
korea.
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLBBTO
ffjKtnrr, the on]!^ Finnish Uteiaiy veddly In panada -
Pttbllsbedand jpörinted by the Vapaijs^ Publishing Compans^:
Iiimited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontadio.
Begistered at the Post. Office Department. Ottawa, ä»-^
second class matter. - . *. : r -
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sfcraisenä,.
sisältäen parasta kaunokirjailjsta Ja tieteeUistä-liuettavaa,.-
TILAUSHINNAT: ^ ^ : - TO
1 vuosikerta . . . . . . . . . ,$3Ä) 1 vxnpsikerta
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00 e kuukautta ,
8 kuukautta-.. IJ25 . 1,. J r.?:,
- suoBiEEN JA linyuAiij&jiJ^
1 vuosikerta ..i.......$5.00 6 kuukautta
- lLMOITUSmMȊT:~ '-^^^^^r^^
värsy $1.00 la kiitos $2.00 Sirfeepraih€oiimoiti^t^l:&)>:
Erikoishinnat pysyvistä-ilmoituksina. ^ TSlapäisOmoittajieaa >
on lähetettävä maksu etukäteen. . .v . v. : . -
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoite$|a?at ,1 e... .
Kaikki Liekille tarkoiteftit mäksuo£»itukset'on^'ostettava
kustantajan joimeen; Vapaus Publishing Company limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi-ted
» 100-102 Elm Street West. .Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
Äsiamiehille^ myönnetään 15 piFds'^ntin palkkio.
LIEKKI
kevät kesän herkkämieli
kerron^kaunihin tarinan:
Olin ennen typtö nuori.
- köyhä,lmutta onnellinen,
povessani kevät telmi,'
kukat- kukki poskillani.
Kun ma leikin tanhuvilla,
kylän neitojen parissa
olin muita kaunihimpi,,
' ylevämpi, ylpeämpi.
——Miehet mielivät minua.
* Oli Oiva, mies komea,
poika varsin vertaiseni^
, salkovarsi, känsäkäfnmen, ^; r
häntä lemmin, hän minua.
Tää on keväinen tarina:
•—Tuoksui tuomet, salo soitti.
järvenlaineet liplattivat,
vihreässä lehtipuussa
viserteli satakieli.
Lausui silloin lausehensa
Oiva miehistä ylevin:...
— Mun oot sinä vertaiseni,
mun oot sinäsinipiika,
mun oot heljänhelkkymielL
Sua kannan kaksin käsin
elon kztohujen ylitse.
Olin silloin onnellinen,
kcveänä sydän telmi;
niinkuin linnun lentimiUä
päivä iltahan hupeni.
Tää on keväinen tarina,
suloinen kuin suven sido:
— Kaksi kaunista kotia,
somisteli kahdet kädet;
kaksi suuta supatteli
Toimituksen kulmasta
Kaikkein ensin tällä palstalla on selvitettävä eräs a3ia, joka
/•paljastui" juuri pari päivää^itt^n." Juttu oh'nimittäin sel­lainen,
että allekirjoittaneen ollessa lomalla oli tullut aika
nippu kirjeitä, kirjoituksia Liekkiä -varten ja aputoimittaja,
jonka.tehtäviin kuului omien töittethsä ohella huolehtia Liekin
ulostulosta, pani kirjeet visusti talteen. Mutta sitten hän
lähti lomalle, kun allekirjoittanut palasi takaisin, ja unohti
, mainita mitään kirjepinkasta, jonka hän oli tallettanut alle-
Jdrjoittaneen tuloa sOmällä pitäen. iNyt, kun hän~ itse pa­lasi
lomalta, löysi hän **kätkönsä'* ja töi sen aliekirjoitta-neelle.
Pikaihen silmäys osoitti, että jotkut, pakinat olivat :ehti"'
neet* JO vähän vanhentumaan, mutta osa nifstä äinakm ' ' „ ' ] . % "V"f.
JciiMliöiii^mät, ovat tässä numerossa. Tällainen viivästys^on^" ^•''f^^^e^/^^^'»-'*^^^. ^
eh^H saattanut jo jonkun kirjoittajan' ajattelemaanV että jät: - f *
tu ei ole ollutkaan kelvollinen,^mutta niin ei asa ole, vään M^^^^^yksytsen tarinan:,,
kaikki tulevat aikanaan lehtemme palstoille. Todellisuuäes'-
sa mitään vahinkoa ei tässä ole tapahtunut, vain pikku vii­västys,
joka sekin selviää aikähään parhain pain.
'Enune käy luettelemaan, kenen ki^^^
tyneet; jokainen kirjoittaja tietää sen itse kitävettä kirjoitus- '
taan ei ole aikaisemmin näkynyt. Ta^^^ tulleet
palvellaan aina ensin, ja tähän mennessä olisi viivästyneetkin
kijoitukset jo ehtineet lehteen. Mutta jokainen tietää syjoi
viivästymiseen, että se on tapahtunut "kesäloihien takia,; m^^^
kä on anteeksiannettava asia. (Lomien aikana tahtovat asiat
mennä aina vähän rempalleen, miiita- orihan tässä nyt aikaa
korjata kaikki taas hyväksi jälleen. - -
tyy poikkeuksetta pelkästään poikia 4'tsjs
jotica saavat ainoastaaai tyttöjä. IhniettifeM
miksi näin tapahtuu j a kyselemme, ö h ^ ^ ^
vaikuttaa syntyinättömän^lapsen sukupuc
kuiteökin on, ettei millään toivomukselä^
misella ole vähäisintäkään vaikutusta l a p^
leen. Se on määrätty hedeimöittymisenhel
On olemassa suuret'määrät mitä mielikuvi'^
simpia teorioita sukiipuölen määräytytiiisätl:^
"tietävä" saattaa väitjtääj etttä jos raskaana tkei
nukkuu-oikealla kyljellään, tulee hän saaniaaii^
tai jos hän n u k k u u vasemalla kyljelläärivi]
pri 'odotettavissa tyttö. Tämä vanha
väite jierustuu siihen teoriaan, että kaikki na
ovat syntyneet munasarjan vasemmasta
taas. kaikki"miespiioliset ^ova-t lähtöisiii öji^^a
sesta sarjasta.*-i- . . . : :
Samanlaisia myyttejä ön idea, että ty^öjs^
parittomina kuukausina j a poikia parU^än^
käsitys puolestaan perustuu siihen, että i i i
miiodostuu vuorotellen kummastakin mun;
Muutamissa Euroopan maissa saattai^at^t^
set naiset vieläkin harrastaa esiäideiltään per^
tapaa: he pistävät kirveen sänkynsä jälko^äai''
dakseen pojan. Palju vettä tuodaan taaä y^
maä^ tytön syntyminen. Nämä fsineet
yat tulevan kan^laiäen työväUheitä, tyiS^
muuta oletetaan tällöinjoiituvan suurimriuiisj^
mästään viettämään pesemisen ja puhdistäöu;
rissa. - • .'. .
Edelleen o n olemassa suuri joukko myyttöl^*
l u v i a selityksiä: Mitä vanhempi äiti on öidöttä^
simmäistä lastaan, sitä varmemmin hän on saavii
Jan; jos isä odottaa lasta enemmän kuin äiti i
tyttö ja päinvastoin; lapset, jotka syntyvät kesällä
keväällä, ovat enimmäkseen tyttöjä, pojat taas i
vät pääasiassa talvella.
K a i k k i tällaiset selitykset sukupuolen määrä)
sestä ovat. pelkkää taikauskoa. Erikoisen perust?
on se laajalle l e v i n n y t usko, että syntymättönaii'
. V 3
Kesän lopun varmana merkkinä yoid^jjn pitää "koulujen air.
kamista. Toivorikkain mielin aloitta>'at.nuore^ taas -uud^n -
lul^ikauden ORmtieUpn.^ähäharkt^ ^'
nu^jet pojat ja tytöt kutt^vatkad
l&eiran ostajmas^a. k ^ ^ ^rta?i
avattuaan koulun oven: finsiiiunäisen. Jkerran
avaaminen o^ pysyy
muistossa pitkät ajat. -•. ^-'C, '
Toivotanime onnea kaikille koululaisille ja parasta mah­dollisuutta
joka^islle^o^
niikä Jokaista lasta odottaa yhteisk^nasssu Ikäyä^^^
todettava, että ainakin Sudburj^n seudun koul|^
v$hän tiloja, ainakin tällä hetkellä näyttää, että koi^am^iim
koulbijffiteiBjiyät ^
luissa on lukuisia lapsia^v jotka eivät vielä.-ol^ olla yli- ^
täkään täyttä päivää koulussa, v-aan mat joutunfeet käy­mään
kahdella vuorolla, toiset aamulla ja toiset iltapäiväl­lä.
Korkeampiin kouluihin on vaikea lähiy-mpäristöläisten :
päästä, koska tiloista on puute, kuten todettiin eilisessä re­kisteröinnissä.
Ukille lähiympäristön la^^ sanottiin, et­tei
ostaa vielä kirjpja ja muita tarvikkeita, ennenkuin näh­dään,
voidaanko heill^ järjestää tilaisuus opiskeluun.
Tällainen asiantila ei ole suinkaan mikään rohkaiseva.
Kaikki tämä johtuu siitä, että koulujen rakentamiseen ja
isontamiseeh uhrataan liian vähän varoja, koska sotavarus­telu
on paljon tsurkeänipää kuin nUorispmme kouluttaminen,
^luistuvat mieleen erään sudburylaisen lääkärin sanat, k w
hän eniässä kokouksessa sanoi: * "Meillä on varaa hankkia
tykkejä, sotalaivoja^ lentokonein mutta meillä ei. oie ya-faa
hankkia; lUupeeksi kou^tilo|a lap&0
kuitenkin asetetta:\'a ehsimmäiseUe tilalle."
sen sukupuoli voidaan ilmoittaa raskauden a&aiö
:.y4efnmen,^nmlsanoja,., . - . . . . ..v.^ätyillä^merkeillä.; Eräänä täUaisena merkkinä
;:^j.^tään nmi; sitä; että jos lapsi alkaa liikkuaköföi-
. j|0 nel^a^^^^^
^^fk^j^oik
• Jos sensijä li^d<uml^tiä eip
; kail^arpiäeiääh f V a r ^ tyttö;: j
• ei oleteta olevan n i i n nälkäinen ja aktiivinen
Vielä ön sellainenkin todistelu, että jos v
O^keä piioli on päksunnpi, ^ n t y y poika,
eimusteluja voisi luetella suuret määrätr^^^^J^^^^
rihta- on suurempi ikuin vasen, voidaan ö
poikaa. Jos oikea silmä; <käsi t a i jalka on odotta
äidillä suurempi, on tulos sama.
K a i k k i nämä myytit ovat Vain myyttejä. E i
^ olemassa ttutääny^ ja käytähnölBstö
noa todeta, mitaisiikupuolta syntymätön qn^^^^^^^^
Ensimtrhäinen totuuspohja^^
kätilö sanoo esim. näin: " O i k e i n sievä ja^tervelä:
- kaikenlisäksi tyttö." ^;
KaiMäarv^ut sukupuolilta e^^
— TmM silloin putta puisti,
syksyttären tytöt ^ tanssi,
tukon ttiöjat, villivarsat,
fnetsä itki ja valitti . . .
Jlllnäv^uotteliu kotona,
päivä loppui yö pifHeni . . .
Saapui outo viestintuoja,
sanat, huulilla hänellä,
, ääni ääntä jän varisi . . .
— Outo oli viestin tuoja
viesti oudompi sitäkin.
Tunsin turvaton tilam,
titnsfn tän^t jäm
ypo yksin — huoltajatta,
kera pUttini sorean.
Olen etno siipirikko, s.
laivahylky, leitapuoli
elon aavoilla aloitta.
Sin * olet ainoa kupini,
iloni, jos surunikin,
tunnfin niitä molempia .
Belähtai helkkymieli,
supatteli sulosuuni
lapseni helliä sanoja!
— Sin* ojet kuva hänestä
NURINKURISTA
Kun on huonot ajat, saavat kutojat
ä ryysyihin puettuina, koska he
ovat vsdmistaneet liiaksi vaatteita.
Kun on huonot ajat, saavat maan
vuokraajat nääntyä nälkään, koska he
ovat tuottaneet liiaksi elintarpeita.
Kun on huonot ajat, ei kirvesmiehillä
ok asuntoa, koska he ovat rakentaneet
liiaksi taloja. — Sinclair.
Toivottavasti . hallituksenmie joskus
, viisastuu ja käsittää, kuinka totta yllä-jolieva:
laiisunto on. .
, taisia, n i i i t t ^ n i i l ^ e£pje'iiiM tekemistä o^an;
yaseiruxian kanssa, e i yuödenaikbjen eika
iän kanssa. . \ \ . - ' • ^ •:
Miespuolinen suku^ eli spermi, kuten s|ta
^än,pn varsin vähäinen se käsitt^^'^
tsunwa häviävän pien)ä osasia, ns. k^
on k ^ a , :i^ia,^ X - t y y i ^ ^gateta tulee tyttöjäpä
tyyppejä^ joista tiUeepQ -
On pelkkä sattuma, kumpi näistä tyypeistä
hedelmöittämään naisön munasolun. Mikääp,
äiti t Ä f e t a i a p t e l e e etÖs^tS j ä l k ^ h e d e l ^
misöi; e i vMk4^ Noiri
miljoonaa Ä u a ; | ^ ^ munasolun^
X-tyypillä on tässä suhteessa onnea, saa V^^^
jos taas Y-.tyyppi o n se ainoa, joka pääsee vaikun*;
maan hedelmöittymiseen, syntyy poika.
Useinaniilla pareiUa mahdoUisuudet ovat tasan-V
muutamille ne vaärtelevat noin kuusikymmentä
jääkymrnentä vastaan j a vieläpä kymmenen yhta \
taan.
Sitten on olemassa käiksi mahdollisuutta.
miehet suvussa saattavat tuottaa ainoastaan tai
siassa Y-tyyppjsiä; soluja j a n i i n heistä tulee
poikien isiä. ;
on, 4&ttä suvun naiset perj\,
taipumuksen sanokaamme väiklcaX-lyypin
Y r t y y p i n «olut e j i ^ voi vaikuttaa i»:
dehnöittymise^ J a n i ^
Sivu 2 Lanantnlnar syifskuim 12 palvina, 1953