Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 16, 1943

              Sivu 12 LAUANTAINA, LOKAKUUN 16 PÄIVÄNÄ:-
RegLtered U S. P««*f.t Office.
DIS^ Tl MH. X
B E T C H A . I C A K T CH
D o r D » M e , - < 3>OOXLEO
X)OINJ<S> ?
)^RY^^4e»To]
S KNOW •?
^HE «SS TRYlNiS J
To MfeTCK ^
UON OR TVGER];
TIGERS r)OM'T
BUF?ROW IM THG;
BURROW CHUSr UKe L
MOLES UND eoPHERS.r '
^UCH
F I B B E R S
- ..^ f U.,^,Nr^ D i.fe=^ ^Wr.&i U1 TT/Av .We TDNEcrR» S-CtStelfS M S ^
l O F F / e i F & /V S V i F r VALLOPINÖ » i i i
• t # » «
/«AiFULTiNeJ AAyONOeFiFUl.
I F r CÖTCHEO
D E R MOUm ^
T O R HEFFlNfe SAHfe!
LIOM C U B l
D E R — ? .
.ROWR!
Ctjpt, IV4>. Kin/rca^ua^ Synilujtc. liv . «'örM ri>;lit< rcM.ivcd.Ji
SAKSALAINEN VITSI.
joka kierteli äskettäin Euroopassa.
Berliiniläiseen pankkiin tuli mies, jo­ka
sanoi säästäneensä tuhat markkaa
j a halusi tietää miten !hän sen parhai­ten
sijoittaisi.
"Ostakaa sotalaina'*, esitti pankin
jotattaja, "ItG^ fy3n:eri takaa e t t ä rahan­ne
ovat turvassa.**
*1Mutta fyyrerikin on kuolevainen",
epäröi asiakas, *yos h ä n kaatuu, entäs
sitten?"
"Siinä tapauksessa Qöring takaa, et­t
ä rahanne ovat turvassa."
'TMutta Gdring on lentäjä, hänkin voi
Joutua onnettomuuteen**. Jankutti mies.
"Siinä tapauksessa koko natsipuolue
takaa rahanne", sanoi pankkiiri vähän
kiivastuneena.
Asiakas pysyi kylmänä ja arveli:
"Jos armeija taikistuu, puolue myös l u ­histuu."
,
Nyt pankkiiri kuroctautul pöydän yli
j a kuiskasi asialckaan teorvaan:
"No eikö se olisi tuhannen markan
arvoinen asia?"
• • oOo —
LÖYSI VÄHEMMÄLLÄ VAIVALLA
Eräs herrasmies (Medfordissa, Ore.>,
lähti kalliin rotukoiransa kanssa fa­saaneja
metsästämään j a palasi jonkim
ajan perästä takaisin hyvin huonotuu­lisena.
"Helvetti, kun olin juuri päässyt hy-vUle
metsästysmaille, niin huomaan
että koira on kadonnut", pauhaa hän
naapiuilleen.
"TuoUaihan se istuu makeiskaupassa
vahtien papukaijaa", vastaa naapuri.
/ —r-OOo . -———.
POOKTITALOSSA
Emäntä uudelle palvelijalleen: "Olen
huomannut, e t t ä Anni el pese aamulla
käsiään, ennenkuin käy miesten eväitä
laittamaan."
Anni: "Niin, mutta minähän ensi
töikseni pusertelen orenssln mehun aa­miaispöytään."
TIESI SOPIVAN
Johansson oli huomannut erään liiic-keen
tarvitsevan yövahtia ja meni asi­asta
tiedustelemaan. Liikkeenjohtaja
selitti:
^'Yes, me tarvitsemme yövahdin —
todellisen yövaihdln, rivakan, vaUnion
toimimaan väSiimmänkin epäilyttävän
anelun loiullefisaan — yövahdin, joka
voi nukkua toIiMn silmä ja molemmat
korvat avoinna — yövahdin, joka on
aina valmis syöksymään liikkeelle eika
pelkää piruakaan..."
Johansson (päätään raapien): "Huo­maan,
ettei minusta ole, mutta mina
l ä h e t ä n eukkoni."