Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 20, 1940

              {Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registerel at the Post Office. Dept^
Ottan'a, as second class matter. ' " " '
Tilauslilnnat:
l vk. $2J)0
6 kk i.lO '
3 kk. J60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
e kk. 1.40
Suomeen ja muualle ulkomaille:
1 vk. $3.00
: 6 kk. 1.65-
Irtonumerat 5 senttiä
Liekki Ilmestyy Jokaisen «iikon iau-'
antaina 12':^vuiBena,£dsäItäen. parasta
kaunokirjallista luettavaa koikUta aloil­ta.
Aslamtehllle inyöonetään 20 prosen­tin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvgUneitä v jo tä­nään.
Kustantaja: ; Vapaus PuMfflhlnp Co.
Ltd.
Toimittaja A/Päiviö.
Toimitusneuvosto: > J..;jfirvis;:2teuba
Mäki. Hi^a ^AJu>» ^E. Suksi, l^rter
Kaustinen, vAiUMalmrMvg Z<aakso,
Yrjö Saivo JäJalmar Saari.
Liekkiin aijotut :kirJoitukset osoi­tettava:
Kustannusliiklceeinme kiiTaiHlJennö».
Maailman kuuluja kirjailijoita: Henryk Sienkieu>icz, Gerhart
Hauptmann, Björnstjerne Björnsott.
P.O. Box 69
ToimitilkseiiJailiMSta
Kapteenin poikain kielikysymyk­sen
johdosta on nyt saapunut kirjeitä,
jotka empimättä ^selventävät tämän
jutun. Eräs timmmsUäinen, joka on
ollut Liekin ystävä sen syntymästä
asti, kirjoittaa:
"Liekki! Nythän sinä taas aloit
painamaan itseäsi maanrakoon. Ei­hän
sinua tilaa muut kun suomalaiset
ja he tilaavat sinua siinä tarkoitukses­sa
että saavat sinut kokonaan suo­menkielisenä,
joten on väärin, että
sitiä tuppaat vieraista kieltä jouk­koon."
Hän muuten pitää Kapteenin poi­kia
niin "joutavana pilana", ettei vä-
. littäisi vaikka sen tilalle otettaisiin
Joku toinen, esim. Kulkuri Kassu,
joka oli ennen tätä.
Eräs maaseudun asiamiehemme sa­noo
puhelleensa tilaajien kanssa tästä
asiasta.ja yleinen ääni on ollut tämä:
"Kyllähän niille^'kiclisille' on tar­peeksi
fonia; me vanhat suomalaiset­kin
tykkääsimmc seurata joskus Jo­niakin
ja ktm me etmne sitä täällä saa
muuta kun Liekin takasivun kautta,
ttiin ..."
Ymmärrämme, että noin asia on­kin.
"Ja siis —• Kapteenin pojat tulee
edelleenkin suomalaisetta. Jos siellä
joukossa sattim joku pieni viej-as tai
sekalainen ärähdys, niin eihän se hai­tanne,
vaan kuuluneepa aivan asiaan,
sillä sellaistahan meidän kotikielem-mekin
alkaa: jo. olla.
* * *
Nyt on lehtemme suhteen jlmpitet-tavana
sc muutos, uudistus fai lisäys,
että siihen ruvetaan otfanwah myÖSr- ..
:kin UmoUuksia, kirjeeaipaifytoUmpii^
tuksia ja kaikenlaisia ilmo^ii^^m*^
Liikkeenhoidon taholta 5aäj>i«f «äwc -
päivinä asiamiehillemme - far^^het!^-
"tokumentit". On selvää, m^^ä^cC.
tullaan laajentamaan sitä nmk(iii:kuin^
ämoitukset edeayttävät. -^-AJ^!^^^'^--
: Vanhoista lehdistä olemme leikan­neet
seuraavat sujuvakynäisten iso-isiemme
runotuotieet. "Jos Tilda
olis kidtarii" edustaa, puhdasta tun-vdmarunoutta.
Sen sijaan "Rattta-tie
Suomessa"^ joka jtdkaistiin Helsitt-
.^tn^Hämeenlinnan mutatien • valmis­tuttua,
sekä ylistysruno "Laiva Elias
Lönnrotille" osoittavat, miten her-kasti
jo isorisät tunsivat konekulttuu­rin
vaikutuksen.
JOS TILDA OLIS KULTANI
. Jos Tilda olis kultani.
Niin öisin iloinen,
Ai! miten joka iltani
Siit olis hupainen.
Jos Tilda kerran naurahtais
•Katsellen lempeesti,
NHn riemun kyynel tipaktais-
Silmistän nopeesti.
Jos Tilda kerran suutelis
Heikkoja huulian*.
Niin rakkauten' huutelis*:
Oi, TUda! Tilda! waan.
Waan Tilda mult* on saamaton.
Sen niinpä kuulen vaan,
Jonk* tähden oonki onneton
Ja waiwun nurmen taan*.
K.WUORL
Maanmies joutuu nyt maatansa
kaiivaan.
Ei tartte'kyytiä lennättää.
'Rautainen j.n.e.
Jos wielä: nousisit entiset isämme
Satojen ,Viitosien haudata, \-'^r:y-.
Näkis' sen.:hjpti(yn'^kmn/ köyryä henkii^
Ruumfs on rakettiL raudasta.
Rautainen j.n.e.
Siirry sä Suomeni sirkusen lailla
IVuosi ja askele etelienpä in; ^
Hyvä se kaikki on hyödyksi
maamme;
Täyttyyhän toiwomme tälläkin näin.
Rautainen rata, ivaunuja sata —
KatsQppas kummaa kulkua!
J. G. D—n.
-oQo-
-oOo-
RAUTATIE SUOMESSA
Helsingin kaupunki! Hämehenlinna!
Tänne on raketin raudasta tie!
Siinä on helpotus taivarahinnän.
Kun satoja kuormia kerralla zvie.
Rautainen rata, waunuja sata —•
Katsoppas kummaa kulkua ! -
Xäin^pä sru'istys Suomea siirtää
Pohjolan kylmällä pinnalla;
Suomepkin kunnia kohta jo-^kiiltää
Läfitisieh waltojen rinnalla.
Rautainen j.n.e.
Kauppa se karttuu jawähäM ivarivaa
Matkankin pitkän se ennättää;
LAIWA ELIAS LÖNN|lOTILLE
Kuin mä päin ensin umsta
Kyljessä sun laiturin,
: Kumarsin jo kunniasta,
Riemullisna tenvehdin:
Elä nimi Lönnrotein !
Tästä muistan miehen jalon.
Tiedon suuren sankarin.
Joka syitkän Suomen salon '
Ryytimaaksi raiivasi.
Elä j.n.e.
Rauta ruumis, u>aski rinta,
lViheltäissä ivihurin ,
Katsella on kaunihinta,
: Sorrat alas aallotkin.
Elä JM£.
Joka aamu sekä ilta
Sttloisesti soitotkin;
Kas se käypi kaunihilta
Kuunnellessa 'kullekin.
Elq^.fi.e.
lVirta hepo, urilpas akti!
Onnee stdle töiuwisin.
Että aina jalo mahti
Liikunnossas oliskin.
Elä uimi Lönnrotin!
lukuunottamatta, joko kokonaisiesia.
tai osina useiUelustoriastamnw tun­netuille
: yiimyssuYuille, joiäar mair^:
nittakobn kruus, Oxensti^ia, Le-wenhaupt,_,
Hamilton, CJeiier^idlii
Hajrii^.;.^^ii0ni> Reuterholm^ Slal-J
iiandsk^^fuac^, von WiUebrand»
«^Maasedieun, >Wialieeii, Bröner jä
t\^asas^|erna. Naistsi jo
jtun; su^ rakennettiin kar­tano^
nykyiselle paikalle :Jokioisiin
Loimijoen A^arrelle ja täten oli paik-k.
l^ui^naUe muodostunut aatelfskar-
ISH muodostettiin karta­noista
f ^ö^^ jonka osakkaat
aluksi oiivaj; ruotsinmaalaisia. Vuo-i^
esiä i 89Srbmistivat kartanon jo
vsiiöft^^et Renlund ja
twBi;gscmv,;^ 1907 oli yh-ti^
jl^äbsä^a vapaaherra Johan
jManneYheim, jonka jälkeen osake-
:«Qera^^ kaikki
ös^|fietZ -T-^^ omisti tunnettu . liike-mi^
Alfred Kor-däin^
jb^a yhdisti til^^ vielä
^KaJtsuiQi^ kartanon Ypäjältä.
3 | 4 f i^ K o r ^ saatua syksyllä
1917 surmaiba^ 3^^^ kahakas­sa:
hoiti, k^tänoa. kuolinpesän toimi­tuskunta.
Tällöin alettiin jo vaka­vasti
valtiovallan taholta: kiinnittää
huomiota Jokiläänin talonpoikien
epäselvään ja oikeudettomaan ase­maan,-
jonka parantamiseksi- talonpo­jat
olivat tuthaan taistelleet yli 300
vuotta. Asia ratkesi nopeasti siten,
että valtio 1. 8 1918 tehdyllä kauppa­kirjalla
osti koko - Jokkis Gods A.
B :n omaisuuden 33j20O,000 markan
hinnasta. Tästä summasta, tuli kiin-teimistöjen
osalle 25 milj. mk, jonka
lisäksi kauppaa seurasi suuri määrä
Jokioisten. Rautatieyhtiön ja. A. B.
Ferrarian osakkeita. Jokioisten Kar­tanoihin
kuului tällöin päätilan lisäksi
15 sivukartanpa, -430 tarw>aa, 208
mäkitupa-aluetta, 32 sukuoikeusti-laa
ja 12 yjprorälssUaaa.' Alueenako-,
ko pintaa oK - ha, mistä
viljeltyä 12,400.ha.
Piirileikkiä ja
muutakin
"Ja näin sitä mennä kepu-keputel­laan"
— tässä uudessa vuodessa ni­mittäin.
Ennen muinoin siellä van­hassa
maassa sitä "keputeltiih oman
. kullan rinnalla" piirileikkiä^ pyörii-täissä.
KylläJiän lukija muistaa, että
tuo säe on lainattu piirileikkilaulusta,
eikä vain erehdy luulemaan sitä mi­nun
keksimäkseni? Joo, niinhän sitä
ennen pyörähdeltiin piirileikissä lau­laen
tämän tuosta, mutta nyt sitä ei
muisteta enää ollenkaan. Nykyään
jokainen ajattele^ enimmäkseen tätä
elämän piirileikkiä, jossa meidän an
pyörittävä mukana huolimatta siitä
tykkäämmekö siitä tahi\ei. Aika rien­tää
eteenpäin kuumeisella kiireellä
te^mmaten meidät mukaansa, vaikka­pa
tykkäisimmekin mieluummin jää-
^.,dä sinne eutiseen rauhalliseen oloti-
'iöan^^^^^^ työn lomassa
}kiduivat niin hupaisasii leikkien ja
laulaen. NytineiUä ei ole aikaa kun­non
muistoissakaan elää niitä rauhan
tuntöisia ilon hetkiä, sillä nykyajan
sekainen meteli täyttää päämme len­tokoneen
surinqilä ja jos millä räti­nällä
ja papatuksella, niin että pää
koppaamme ei enää sovi yhtään rau­hallista
ajatusta, saati sitten ilakoi­den
leikkiin aikaa jäisi; ei ollenkaan!
Nyt on koko maailma yhdessä samas­sa
piirileikissä ja se käy sellaisella
vauhdilla, että siinä heikommat saat­tavat
jäädä jalkoihin toisten tielle ja
koko piirileikki menee sekaisin. ,
Mutta jätönpä jo< kokapOrileikin ja
puhun uudesta vuodesta, mistä tuolla
alussa mainitsen. Tahi ^paremminkin
toistan sen, minkä lukija jo. tietääkin,
että joulunpyhät iheni sivii taas
niinkuin ennenkin jai;sanidn,tien se
tuli, jithlituksiuusivuosikin sekä Liek-kimme
syntymäpäivä. -NMn, join
kahvia Liekin syntymäpäivänä ja sa­man,
pöydän ympäriUe. kuvittelin ko­ko
Liekin perhekunnan; ja,niitä oli
paljon. JQQ, lukijani, sinäkin olit siinä
: pöydän äärellä.
Kyllä tämä aika menee niin no­peasti,
että hurisee. Vasta äsken
Liekki, täytti kolme. vuotta ja nyt se
jo lähti tallustelemaan viidettä virs-tantolpaansa'
kohti, ja samaan aikaan
alkoi minunkin neljäs vuoteeni tässä
nurkassa. Merkillistä'; vaikka yritän
kuinka niin silti en saa Liekkiä ajassa
kiinni. Aina olen Siitä vuoden jälessä. _
Mikä sai minut miettimään ja epäile­mään
sen ensimmäisen vuoden, kun
en heti ensi päivästä asettunut tähän
.nurkkaani, vaikka mieleni-niin teki?
Ja mistä tulise^^rokkeus" sitten Lie­kin,
ensimmäisenä syntymäpäivänä?
Noh, siihen saisin vastata itse, enkä
kysellä turhia. Rarhainta menestystä
Liekillemme toivoen,
SmFA-SERKKU.
^Kuudentenatoista päivänä elo­kuuta
1918 senaatti, asetti Jokioisten
Kartanoiden omaisuuden hoitoa var­ten
erikoisen hoitokunnan. Paitsi
tilojen hoitoa annettiin hoitokunnan
tehtäväksi myös myydä ja asuttaa
torpparialueet ja muyt pientiloiksi
sopivat alueet. Varsinaisen kartoi­tus-
ja; palstoiti^tyxin suoritti maan-mittausinsinööri
J. A. Berlin. Työn
laajuudesta huolimaitta suoritettiin se
3 ja puolessa vuodessa eikä yhtään
valitusta toimitulta vastaan tehty-
Kaikki ent^t; lampuotitilat ja to^
ptit, luvidtaan 43b^sekä mäkitu^
alueet, .luvultaan 20$»^ mUodostettiiQ
itseoäi^iksi yi^dj^ Ja .jeutustiloi^-
Myosi verorä^-ja sukuoikeustilaUi-
: set saivat lunastasi alhaisista binnois-