1943-03-27-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1045 _ L A U A X T A I X A , MAALISKruX 27 PÄIVÄXA Sivu 1 1
Hvödyllisiä tietoja
PIENIÄ TIETOJA FARMAREILLE
HEVOSTEN KUNNOSTAMINEN
. .sftöitä varren on huomioon otetta-iStjos
hevoset ovat olleet talvifcuu-
'!iien ajan joutilaana tai niel&ein
S a n a ja sen vuoksi ehka huonolla
äSnalla, niin nuden ruokkxta on
!!Smettava tullakseen vahvaan ke-
S S m t o o n . mutta e i y h t ä k k i ä . M o -
. ^Tnauk^issa joutilaille hevosille , , .
" ^ n n S tal^n a kana v a ^ karkeaa . . " ^ ^ suoksi
^S^av^^^^^^^ Heiniä on. p a r a n n e t - - ^ ^ t o enemmän
jos mahdollista, j a n i i t ä - a n n e t t a -
2 Ä kerrallaan, mutta l i s ä t t ä vä
Sia-annosta, mieluummin kauroja,
Shinerin. Sen lisäksi on m i l l e annet-liikuntoa,
t e h t ä v ä t y ö t » hieman
TcS. xMvs ennen s ä ä n n ö l l i s t e n j a ko-
S S ö p ä i v i e n alkamista. S i l l o i n ne
iestävät. Ajattelemattomuudessa t ä s sä
asia^ tehdään usein virhe, vaikka
tarlsoitetaan parasta.
$ • • • ,
MAAN LANNOITUS
on Järkeä asia, sen jokainen farmari
' tietää. Navettalanta, y l e e n s ä e l ä i n l a n -
ta on aina ollut j o h t a v i n lannoitusaine.
Tänä vuonna sillä on. s i t ä k i n suurömpi
arvo sen vuoksi, e t t ä - kemikaalisista
tj-ppilannokkeis:a tullenee olemaan
puutetta. Noin toinen puoli navetta-lannan
ravintoarvosta kasveille o n sen
nestemäisessä osassa, joka hyirtn usein
menee hukkaan. Tuö nesteaiöB;:; siis
olisi saatava talteen j a se käy. laatuun
imettämällä se kuivikkeisiin, m i t ä tahansa
ne ovatkin. Hienoksi katkaistu
olki on siihen sopivin, se imee i t s e e n sä
viisi kertaa oman painonsa l a n n a n nesteitä
ja samalla sisältää Itsekin j o t a k in
maalle hyödyllistä. P i t e m m ä n p ä ä l le
ei navettalanta kyllä y k s i n r i i % se. ei
ole k}'llin tasasuhtaista kasviravinnoksi,
esim. sisältää hyvin v ä h ä n f o ^ o f i a,
mutta useassa tapauksessa s i l l ä tullaan
toimeen.
* . * , *
tvRUISTA EI OLISI
syötettäyä'-^pitkää aikaa" sTpiUe^^selosta-:
vat asiantuntijat^;; Jos . Ä i ^ s ^ e t öje '
paljon
daah
prosentti
sissa ja
ei pitäisi jatkaa p^^ria kuukautta;- e i a i nakaan
75 päivää pitempää^ ^aikaa,
muutoin alkaa i l m e t ä huonoja -tuloksia.
Sama on laita r u k i i n .syöttöön n ä h d en
miuilekln kotieläimille. Edellämaini-tuh
ajan se voi sopia^ mutta p i t e m m ä l le
jatkettuna kerrallaan alkaa se käydä
epätyydyttäväksi. Vuosia ^ ovat koeasemat
koettaneet saada selville, n i i kä
njJdissa tämän vaikuttaa jmutta vieläkään
siinä ei ole onnistuttu. Joskus
rviis sisältää n i i n paljon torajyviä, e t tä
se osoittautuu myrkylSseksi e l ä i n t en
ruokana, samoin k u i n se oh osoittautunut
ihmisille, esim. Suomessa, jossa sitä
joskus ennen, huonojen puhdistusmenetelmien
t a k i a ja tie t ä m ä ttömvvdessä
k ä y t e t t i i n .
• • »
PORSAIDEN HOIDOSSA
on otettava huomioon niiden ravinto-suhde.
M ä ä r ä t t y j e n aineiden puuttumisen
vuoksi ravinnosta m e n e t e t ä än
imeviä porsaita.
K r i i t i l l i s i n aika imevillä porsailla on
2—4 viikkoa syntymisen jälkeen. Tä.
m ä n a j a n j a e m ä s t ä vieroittamisen välisellä
a j a l l a tulee porsaiden saada r a u taa
e m ä n maidon lisäksi. N i i n sanovat
asiantuntijat. Keinona t ä h ä n esitet
ä ä n noin n e l i ö j a l a n suimiisia turpeita
k a r s i n a a n » turve k u t a k i n porsasta kohden
viikossa. Turpeet tulee kastella
f e r r i c salphate-sekoituksella, joka kasteleminen
voidaan toimittaa tavallisella
kasteluruiskulla. Teelusikallinen fer-r
i c sulphatea tulee sekoittaa kutakin
vesikvarttia. kahden ja k ä y t t ä ä kvartti
t ä t ä sekoitusta kxmkin turpeen kastelemiseen.
Turpeet on oteltava puh-
'taasta paikasta, jossa ainakaan siat
e i v ä t ole myllertäneet johonkin vuoteen.
T ä m ä varokeino on t ä r k e ä lois-e
l ä i n t e n porsaiden sisälmyksiin kulkeu-tmnisen
estämiseksi.
IS. * •
SISUSMADOT EMÄLAMPAISSA
t e k e v ä t joskus tuhoisaa kiusaa. Tyyd
y t t ä v i n j a h a l v i n keino niiden poistamiseksi
on bluestone (copper sulphate),
j o t a sekoitetaan- n e l j ä unssia kolmeen
gallonaan v e t t ä jokaista sataa lammasta
kohden (suhfeellinen m ä ä r ä pienemmälle
m ä ä r ä l l e ) / l ä ä k e ^ i r i n o k s i k s i . L a pamadon
kontrpUoimisei^i voi seokseen
l i s ä t ä yhden unssin nicotine sulphatea
jokaista seos-gallonaa kohden. Nämä
aineet ova't halpoja j ä n i i t ä saa ostaa
m i s t ä apteekista tahansa. Sisumatojen
h ä v i t t ä m i s e k s i lampaista käsitetään
myöskin gasoliinia ja- t ä r p ä t t i ä ,
' • • * «
^'HYVISTÄ SIEMENRERCNOISTA
,yoi t ä n ä . v u o n n a olla monin paikoin
^;::-^uutetta, s i l l ä viime s y k s y n ä ilmeni pe-
^ ^ u n o i s s a paljon pilaantuneita. Asian-tvmtijat
sanovat, e t t ä siemenperunat
voidaan valikoida pilaantuneidenkin
seasta. Ainahan siellä on t e r v e i t ä k in
joukossa. (Myöskin perunoita', joissa,
on p i e n i ä lahoja kohtia, voidaan k ä y t t
ä ä siemeniksi siten, e t t ä n i i s t ä leika-
-taan pilaantunut kohta pois. J a t ä mä
poisleikkaaminen onkin hyvin t ä r k e ä ä.
J a sitten — k a i k k i pilaantuneet perunat
ja- leikkeleet olisi h ä v i t e t t ä v ä n i i n,
efciei n i i s t ä ainakaan kohoaisi ihnoille
vartta, sillä n i i s t ä voi r u t t o hjrvinkin
fevitä lähellä olevaan perunamaahan
- ^ s i syyskesällä j a syksyllä.
jotuksista. Töllistelkööt, hän ajattelee,
hän ottaa toiinensa nyt täysin
vakavasti, sillä se antaa hänrfle jokapäiväisen
leivän. Niukan tbsiö, mut-,
ta hän on tottunut vähääii jer pitkiä
aikoja sitten, eikä -hahia varvsusta*
loon. Ei, jos häne» päänsä ei kestä
enää istua maalarin telinerllä korkealla
kadun yläpuordla, niin vielä silla
byvin pärjää pujotellessa- alfaiaäaia
ajoneuvojen vilinässäi tämä oir
parempaa hänen mielestään kuin on-nenlehtien
myyminen, rehellistä työ-
^, jota hänen äitinsä opetti poikansa
iunnioittaniaan. Sanokoot, että se
on vanhanaikaista, että vippakons-teilla
»tulee toimeen paremmin kuin
työllä. Hän ei välitä, vaikka se asia
saattaakin olla niin ,mutta se on mi-
"nkurista. HyödyHinen työ on sit-t
«Qkin a^^•okkainta, se.pitää maail-
'"aa pystyssä.
Tällaisia ajatuksiaan hän selvitte--
^ illoin matruusille, sillä hän asuu
«lelleen merimieskodissa, jossa poi-
^tm viipyy, koska hän ei ole saanut
"'»tään ••iobia'\ Ukko ei kuitenkaan
'|";a'^^e. mitä hän nykyisin hommaa,
^a»kka nuorukainen on utdiaisuudes-
^^an^iiii häneltä kysynyt.
Eräänä päii-änä hän tulee sen tie-
-im^ujn. Hän harhailee päämäärättä
^^mmmR ja on osunut vilkaslii-
;^tmei5een risteykseen, johon hän seisahti!"-
•i ^messaan, tuumien minne
P^in lähtisi. .Äkkfä hän teroittaa
' ^<^ttaan. Ruka tuttu hahmo polkee
tuolla pakettipyörää risteystä
kohti- Hän puuskahtaa tahtomattaan
ääneen pelkästä hämmästyksestä:
hitto — itse vaunumaalari
Karlsson.
Niin, Karlsson se on, ryhdikkäänä
ja tarmokkaana, täydessä toimessa.
Selkä takakenossa hän polkee paket-tipyöräänsä,
jonka edessä olevassa
laatikossa on korkea pino kuljetettavaa;
Hänen poskensa ovat saaneet
melkein kuin nuoruuden väriä raittiissa
syysilmassa j hän katselee tiukasti
eteensä sivuilleen vilkuilematta
ja ajaa läheltä katukäytävän reunaa,
niin että takaa tulevat autot pääsevät
liyvin sivuuttamaan. Hän ei
näytä lainkaan hermostuneelta liikekadun
kuumeisessa vilinässä, hän
kuulee säpsähtämättä aulojen jyrinän
ja toitotukset, ohjaa varmasti,
hätäfleraättä tukevaa ajopeliään.
Silloin tällöin hän sukaisee vasemman
kätensä kintaalla viiksiään, jotka
jokin nenästä tuleva neste pyrkii
kostuttamaan. Hänen huulensa on
tiukasti puristuksessa kun hän siinä
uurastaa jokapäiväisten yksinkertaisten
tarpeittensa tähden.
Hän ei huomaa lainkaan - nuorta
merimiestä, joka seisoo katukäytävän
kulmassa tuijottaen heivahtamatta
ukkoon siihen saakka, kunnes hänen
väljän sinisen takkinsa selkä on häipynyt
näkyvistä kauas liikenteen vilinään.
Ja vielä senkin jälkeen nuori
mies viipyy kulmassa syvissä miet-
Neitsyt-saaret
Xöin neljäkymmentä mailia Puerto
Ricosta itäänpäin sijaitsee saariryhmä,
jota kutsutaan Virgin Is-lands
eli Neitsyt saariksi.. Ne aikaisemmin
kuuluivat Tanskalle ja kutsuttiin
niitä Tanskan' Länsi-Iatian
saariksi. Tanskalle ne kuitenkin olivat
vähämerkitykselliset, sillä niillä
ei ollut mitään yhteyttä maan puolustuksen
kanssa ja siirtomaina ne o-livat
liian pienet ja niiden hallinta
tuli maksamaan enemmän kuin niistä
oli Tanskalle hyötyä. Yhdysvalloille
saaret olivat aivan toisesta arvosta,
sillä ne sijaitsevat Karaibin
meren suulla ja Panaman kana\'alle
johtavan kulkuväylän varrella. Siitäpä
syystä Yhdysvallat osti mainitut
saaret vuonna 1917 ja maksoi
niistä 25 miljoonaadoUaria.
Tämän pienen saariryhmän löysi
Kolumbus vuonna 1494, eli hänen
toisella retkellään Amerikaan. Hän
kutsui saaret Las Virgenes, niiden
neitseellisen luonnon takia ja siitä
syystä saaria yhäkin kutsutaan tällä
nimellä. Saariin kuuluu vain kolme
vähän isompaa saarta, nimittäin St.
Thomas, St. Croix ja St. John, joista
St. Croix on suurin käsittäen 82 ne-liömailia,
sekä viitisenkymmentä pienempää
saarta. Saarien koko, väkiluku
on vain 24,889 henkeä ja saariryhmän
pääkaupunki on St.; Thomas,
jossa on noin kymmenen tuhatta
asukasta.
•Vuonna 1936 presidentti vahvisti
saariryhmän perustuslain, jolla asetettiin
ja järjestettiin saariryhmän
hallitus. Saaria hallitsee kaksikamarinen
edustuslaitos, joissa toisessa
on seitsemän ja toisessa yhdeksän
jäsentä ja jotka muodostavat saariryhmän
lainlaatijakunnan. Yhdysvaltain
presidentti nimittää saariryhmän
kuvernöörin, jolla on sisäasiain
sihteerin alaisena toimeenpaneva
valta. Saarien nykyinen kuvernööri
on Charles Harvvood.
Saarien pääasiallisin vientitavara
on bay rum, bay öljy ja sokeriruoko.
Yhdysvaltain raha on maassa käypä
raha, joka tuli Tanskan Länsi-
Intian pankin antaman rahan tilalle
vuonna 1934.
Vuonna 1927 Yhdysvaltain kongressi
otti käsiteltäväkseen esityksen
kansalaisoikeuden myöntänoisestä
saarien alkuperäisille asukkaille ja
vuodesta 1936 lähtien siellä on ollut
voimassa yleineh ja yhtäläinen äänioikeus
kaikille, jotka osaavat lukea
ja kirjoittaa englanninkieltä.
Yhdysvaltain ensimmäinen ja kuuluisin
rahaministeri Alexander Hamilton
nuoruudessaan asui Ghristi-ansted'issa,
St. Croix saarella, ja o-masi
jo silloin sellaista kykyä raha-asioissa,
että hän 14 vuotiaana korotettiin
paikkakunnan suurimman
kaupan johtajaksi.
teissä. — Rehellinen työ on sellaista,
oli ukko sanonut, että sitä tehdessä ei
tarvitse tuntea' mitään epämieluisia
väristyksiä. Hän oli sitä ennen kertonut
onnenlehti-afääristään. Nuori
mies hymähtää itsekseen. — Kummallinen,
sisukas ukko. .Ansaitsisi
varmaan helpommin leipänsä noin
vanhana sellaisilla vippakeinoilla,
kilin pakettipyörän kanssa raatamisella.
Mutta hän oli kai tavallaan
oikeassakin. Jokainen halusi elää
elämänsä niin, että se tuotti hänelle
mahdollisimman suurta tyydytystä,
ja mahdollisimman vähän harmia.
Ja keinot olivat monet. — Niin, elämän
keinot olivat monet, hän ajatteli,
ja poikkesi lähellä olevaan kahvilaan
tilatakseen kupin kahvia.
Kevvääntoevo
Kj/n min kutkutteUcc tuota kaulaa
jotta ihan tckkcc tnieit laulaa^
oafoh^et kun eivät anna rauhaa
ja tuo moalima niin acna pauhaa.
Maalima ja Manta — kun sc hcärääy
jottei mittää laitaa eikä meärääf
huokailee kun alla suuren vacvan,
jotta: "Moalivta on sevon acvan."
"EiMn teäUä cnnce ossoo elkc,
päivälläkkii sUiniät valehtellee,
kun ttiin kylyntä on ja tuota lunta,
jottei taho soaha öisin unta.'*
"Toikkiinm on aevan^ aevau umpi —
locsitte nyt ukot jompi kumpi
jottai urroo, kun on selevä scänen,
jotta kuulis noapurinnii eänenJ'
**Ja tuo Hclunakkii, mitä vätysteliee,
kun ei poVif ynnii, huokaeilee,
sekkii aivan niinkun meitä piiikkoo,
jottei kahviinkaa saa retatilikkoo ..."
Elä kuoli, sanon„ Manta itkee,
ci 00 yötä, talavia niin pitkee,
jottei siitä joskus tule loppu,
keväkii, kun tullee oikeen hoppu.
Aurinkokkaa, niinnoon siinä peä^sä,
ei 00 vielä lählellekkää jeässä.
Kuhan tuuli junastecttiin keäntyy,
kevvääksi se siltä vielä veäntyy.
Tullee varis, kuikka, \satakieli,
mehtään, rantaan taas on sullai mieli.
Jotta, Manta, ci oo hättee mittee,
perunatta alukavat jo ittee.
MO AN PO AVO.
Ehtinen sotilas
erak&ona
Kun Trinidadin lähellä Coloradossa
viranomaiset ottivat huostaansa
erakkona vuoristossa tavatun pitkätukkaisen
ja pitkäpartaisen edellisen
maailmansodan veteraanin Donal
Mathesonin, oli hän ihmeissään kuultuaan,-
että maailmassa vallitsee jälleen
sota ja paljon suurempi kuin se
mihin .hän oli osallistunut. Matheson
on asunut ja kuljeskellut erakkona
vuoristossa siitä saakka kun vapautui
armeijasta 24 vuotta sitten, eikä ole
ollut, kosketuksissa sukulaistensa ja
hyvin vähän muidenkaan ihmisten
kanssa. Viranomaiset toimittivat hänet
suojaan, kun pelkäsivät hänen
paleltuvan. Erakon serkku, joka
toimii hallituksen lakimiehenä Salt
Lake Cityssä, koettaa saada hänet
sotaveretaarien sairaalaan hoidettavaksi.
Lääkärit sanovat miehen olevan
muuten terveen, paitsi aliravitun.
Hän ei ole suostunut siihen, että
hänen pitkä partansa ja tukkansa
olisi katkaistu.
MAAILMAN KUULU newyorki-lainen
pankkiiri ja yksi maailman rikkaimmista
miehistä John Pierpont
Morgan on kuollur^ken 75 vuoden
ikäisenä Boca Grandessa Floridassa.
Nyt kuolleen pankkiirin isäj J. P.
Morgan vanhempi, kuoli Roomassa
v. 1913, myöskin 75 ikäisenä.
OLKOON LIEKIN LEVITYS NYT
YSTÄMEMME Y H T EISENÄ
ASLANAI
^ Kolme poikaa kuin honksflcuusta;
haluaa kirjeenvaihtoon t y t t ö j e n ja
leskien kanssa.
Mr. Kevät
Mr. Eetu Keväinen
. Mr. Vaahtera
M I L E 262, A ^ . R y . ONTARIO
C Ä M P N O . 3.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 27, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-03-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430327 |
Description
| Title | 1943-03-27-11 |
| OCR text | 1045 _ L A U A X T A I X A , MAALISKruX 27 PÄIVÄXA Sivu 1 1 Hvödyllisiä tietoja PIENIÄ TIETOJA FARMAREILLE HEVOSTEN KUNNOSTAMINEN . .sftöitä varren on huomioon otetta-iStjos hevoset ovat olleet talvifcuu- '!iien ajan joutilaana tai niel&ein S a n a ja sen vuoksi ehka huonolla äSnalla, niin nuden ruokkxta on !!Smettava tullakseen vahvaan ke- S S m t o o n . mutta e i y h t ä k k i ä . M o - . ^Tnauk^issa joutilaille hevosille , , . " ^ n n S tal^n a kana v a ^ karkeaa . . " ^ ^ suoksi ^S^av^^^^^^^ Heiniä on. p a r a n n e t - - ^ ^ t o enemmän jos mahdollista, j a n i i t ä - a n n e t t a - 2 Ä kerrallaan, mutta l i s ä t t ä vä Sia-annosta, mieluummin kauroja, Shinerin. Sen lisäksi on m i l l e annet-liikuntoa, t e h t ä v ä t y ö t » hieman TcS. xMvs ennen s ä ä n n ö l l i s t e n j a ko- S S ö p ä i v i e n alkamista. S i l l o i n ne iestävät. Ajattelemattomuudessa t ä s sä asia^ tehdään usein virhe, vaikka tarlsoitetaan parasta. $ • • • , MAAN LANNOITUS on Järkeä asia, sen jokainen farmari ' tietää. Navettalanta, y l e e n s ä e l ä i n l a n - ta on aina ollut j o h t a v i n lannoitusaine. Tänä vuonna sillä on. s i t ä k i n suurömpi arvo sen vuoksi, e t t ä - kemikaalisista tj-ppilannokkeis:a tullenee olemaan puutetta. Noin toinen puoli navetta-lannan ravintoarvosta kasveille o n sen nestemäisessä osassa, joka hyirtn usein menee hukkaan. Tuö nesteaiöB;:; siis olisi saatava talteen j a se käy. laatuun imettämällä se kuivikkeisiin, m i t ä tahansa ne ovatkin. Hienoksi katkaistu olki on siihen sopivin, se imee i t s e e n sä viisi kertaa oman painonsa l a n n a n nesteitä ja samalla sisältää Itsekin j o t a k in maalle hyödyllistä. P i t e m m ä n p ä ä l le ei navettalanta kyllä y k s i n r i i % se. ei ole k}'llin tasasuhtaista kasviravinnoksi, esim. sisältää hyvin v ä h ä n f o ^ o f i a, mutta useassa tapauksessa s i l l ä tullaan toimeen. * . * , * tvRUISTA EI OLISI syötettäyä'-^pitkää aikaa" sTpiUe^^selosta-: vat asiantuntijat^;; Jos . Ä i ^ s ^ e t öje ' paljon daah prosentti sissa ja ei pitäisi jatkaa p^^ria kuukautta;- e i a i nakaan 75 päivää pitempää^ ^aikaa, muutoin alkaa i l m e t ä huonoja -tuloksia. Sama on laita r u k i i n .syöttöön n ä h d en miuilekln kotieläimille. Edellämaini-tuh ajan se voi sopia^ mutta p i t e m m ä l le jatkettuna kerrallaan alkaa se käydä epätyydyttäväksi. Vuosia ^ ovat koeasemat koettaneet saada selville, n i i kä njJdissa tämän vaikuttaa jmutta vieläkään siinä ei ole onnistuttu. Joskus rviis sisältää n i i n paljon torajyviä, e t tä se osoittautuu myrkylSseksi e l ä i n t en ruokana, samoin k u i n se oh osoittautunut ihmisille, esim. Suomessa, jossa sitä joskus ennen, huonojen puhdistusmenetelmien t a k i a ja tie t ä m ä ttömvvdessä k ä y t e t t i i n . • • » PORSAIDEN HOIDOSSA on otettava huomioon niiden ravinto-suhde. M ä ä r ä t t y j e n aineiden puuttumisen vuoksi ravinnosta m e n e t e t ä än imeviä porsaita. K r i i t i l l i s i n aika imevillä porsailla on 2—4 viikkoa syntymisen jälkeen. Tä. m ä n a j a n j a e m ä s t ä vieroittamisen välisellä a j a l l a tulee porsaiden saada r a u taa e m ä n maidon lisäksi. N i i n sanovat asiantuntijat. Keinona t ä h ä n esitet ä ä n noin n e l i ö j a l a n suimiisia turpeita k a r s i n a a n » turve k u t a k i n porsasta kohden viikossa. Turpeet tulee kastella f e r r i c salphate-sekoituksella, joka kasteleminen voidaan toimittaa tavallisella kasteluruiskulla. Teelusikallinen fer-r i c sulphatea tulee sekoittaa kutakin vesikvarttia. kahden ja k ä y t t ä ä kvartti t ä t ä sekoitusta kxmkin turpeen kastelemiseen. Turpeet on oteltava puh- 'taasta paikasta, jossa ainakaan siat e i v ä t ole myllertäneet johonkin vuoteen. T ä m ä varokeino on t ä r k e ä lois-e l ä i n t e n porsaiden sisälmyksiin kulkeu-tmnisen estämiseksi. IS. * • SISUSMADOT EMÄLAMPAISSA t e k e v ä t joskus tuhoisaa kiusaa. Tyyd y t t ä v i n j a h a l v i n keino niiden poistamiseksi on bluestone (copper sulphate), j o t a sekoitetaan- n e l j ä unssia kolmeen gallonaan v e t t ä jokaista sataa lammasta kohden (suhfeellinen m ä ä r ä pienemmälle m ä ä r ä l l e ) / l ä ä k e ^ i r i n o k s i k s i . L a pamadon kontrpUoimisei^i voi seokseen l i s ä t ä yhden unssin nicotine sulphatea jokaista seos-gallonaa kohden. Nämä aineet ova't halpoja j ä n i i t ä saa ostaa m i s t ä apteekista tahansa. Sisumatojen h ä v i t t ä m i s e k s i lampaista käsitetään myöskin gasoliinia ja- t ä r p ä t t i ä , ' • • * « ^'HYVISTÄ SIEMENRERCNOISTA ,yoi t ä n ä . v u o n n a olla monin paikoin ^;::-^uutetta, s i l l ä viime s y k s y n ä ilmeni pe- ^ ^ u n o i s s a paljon pilaantuneita. Asian-tvmtijat sanovat, e t t ä siemenperunat voidaan valikoida pilaantuneidenkin seasta. Ainahan siellä on t e r v e i t ä k in joukossa. (Myöskin perunoita', joissa, on p i e n i ä lahoja kohtia, voidaan k ä y t t ä ä siemeniksi siten, e t t ä n i i s t ä leika- -taan pilaantunut kohta pois. J a t ä mä poisleikkaaminen onkin hyvin t ä r k e ä ä. J a sitten — k a i k k i pilaantuneet perunat ja- leikkeleet olisi h ä v i t e t t ä v ä n i i n, efciei n i i s t ä ainakaan kohoaisi ihnoille vartta, sillä n i i s t ä voi r u t t o hjrvinkin fevitä lähellä olevaan perunamaahan - ^ s i syyskesällä j a syksyllä. jotuksista. Töllistelkööt, hän ajattelee, hän ottaa toiinensa nyt täysin vakavasti, sillä se antaa hänrfle jokapäiväisen leivän. Niukan tbsiö, mut-, ta hän on tottunut vähääii jer pitkiä aikoja sitten, eikä -hahia varvsusta* loon. Ei, jos häne» päänsä ei kestä enää istua maalarin telinerllä korkealla kadun yläpuordla, niin vielä silla byvin pärjää pujotellessa- alfaiaäaia ajoneuvojen vilinässäi tämä oir parempaa hänen mielestään kuin on-nenlehtien myyminen, rehellistä työ- ^, jota hänen äitinsä opetti poikansa iunnioittaniaan. Sanokoot, että se on vanhanaikaista, että vippakons-teilla »tulee toimeen paremmin kuin työllä. Hän ei välitä, vaikka se asia saattaakin olla niin ,mutta se on mi- "nkurista. HyödyHinen työ on sit-t «Qkin a^^•okkainta, se.pitää maail- '"aa pystyssä. Tällaisia ajatuksiaan hän selvitte-- ^ illoin matruusille, sillä hän asuu «lelleen merimieskodissa, jossa poi- ^tm viipyy, koska hän ei ole saanut "'»tään ••iobia'\ Ukko ei kuitenkaan '|";a'^^e. mitä hän nykyisin hommaa, ^a»kka nuorukainen on utdiaisuudes- ^^an^iiii häneltä kysynyt. Eräänä päii-änä hän tulee sen tie- -im^ujn. Hän harhailee päämäärättä ^^mmmR ja on osunut vilkaslii- ;^tmei5een risteykseen, johon hän seisahti!"- •i ^messaan, tuumien minne P^in lähtisi. .Äkkfä hän teroittaa ' ^<^ttaan. Ruka tuttu hahmo polkee tuolla pakettipyörää risteystä kohti- Hän puuskahtaa tahtomattaan ääneen pelkästä hämmästyksestä: hitto — itse vaunumaalari Karlsson. Niin, Karlsson se on, ryhdikkäänä ja tarmokkaana, täydessä toimessa. Selkä takakenossa hän polkee paket-tipyöräänsä, jonka edessä olevassa laatikossa on korkea pino kuljetettavaa; Hänen poskensa ovat saaneet melkein kuin nuoruuden väriä raittiissa syysilmassa j hän katselee tiukasti eteensä sivuilleen vilkuilematta ja ajaa läheltä katukäytävän reunaa, niin että takaa tulevat autot pääsevät liyvin sivuuttamaan. Hän ei näytä lainkaan hermostuneelta liikekadun kuumeisessa vilinässä, hän kuulee säpsähtämättä aulojen jyrinän ja toitotukset, ohjaa varmasti, hätäfleraättä tukevaa ajopeliään. Silloin tällöin hän sukaisee vasemman kätensä kintaalla viiksiään, jotka jokin nenästä tuleva neste pyrkii kostuttamaan. Hänen huulensa on tiukasti puristuksessa kun hän siinä uurastaa jokapäiväisten yksinkertaisten tarpeittensa tähden. Hän ei huomaa lainkaan - nuorta merimiestä, joka seisoo katukäytävän kulmassa tuijottaen heivahtamatta ukkoon siihen saakka, kunnes hänen väljän sinisen takkinsa selkä on häipynyt näkyvistä kauas liikenteen vilinään. Ja vielä senkin jälkeen nuori mies viipyy kulmassa syvissä miet- Neitsyt-saaret Xöin neljäkymmentä mailia Puerto Ricosta itäänpäin sijaitsee saariryhmä, jota kutsutaan Virgin Is-lands eli Neitsyt saariksi.. Ne aikaisemmin kuuluivat Tanskalle ja kutsuttiin niitä Tanskan' Länsi-Iatian saariksi. Tanskalle ne kuitenkin olivat vähämerkitykselliset, sillä niillä ei ollut mitään yhteyttä maan puolustuksen kanssa ja siirtomaina ne o-livat liian pienet ja niiden hallinta tuli maksamaan enemmän kuin niistä oli Tanskalle hyötyä. Yhdysvalloille saaret olivat aivan toisesta arvosta, sillä ne sijaitsevat Karaibin meren suulla ja Panaman kana\'alle johtavan kulkuväylän varrella. Siitäpä syystä Yhdysvallat osti mainitut saaret vuonna 1917 ja maksoi niistä 25 miljoonaadoUaria. Tämän pienen saariryhmän löysi Kolumbus vuonna 1494, eli hänen toisella retkellään Amerikaan. Hän kutsui saaret Las Virgenes, niiden neitseellisen luonnon takia ja siitä syystä saaria yhäkin kutsutaan tällä nimellä. Saariin kuuluu vain kolme vähän isompaa saarta, nimittäin St. Thomas, St. Croix ja St. John, joista St. Croix on suurin käsittäen 82 ne-liömailia, sekä viitisenkymmentä pienempää saarta. Saarien koko, väkiluku on vain 24,889 henkeä ja saariryhmän pääkaupunki on St.; Thomas, jossa on noin kymmenen tuhatta asukasta. •Vuonna 1936 presidentti vahvisti saariryhmän perustuslain, jolla asetettiin ja järjestettiin saariryhmän hallitus. Saaria hallitsee kaksikamarinen edustuslaitos, joissa toisessa on seitsemän ja toisessa yhdeksän jäsentä ja jotka muodostavat saariryhmän lainlaatijakunnan. Yhdysvaltain presidentti nimittää saariryhmän kuvernöörin, jolla on sisäasiain sihteerin alaisena toimeenpaneva valta. Saarien nykyinen kuvernööri on Charles Harvvood. Saarien pääasiallisin vientitavara on bay rum, bay öljy ja sokeriruoko. Yhdysvaltain raha on maassa käypä raha, joka tuli Tanskan Länsi- Intian pankin antaman rahan tilalle vuonna 1934. Vuonna 1927 Yhdysvaltain kongressi otti käsiteltäväkseen esityksen kansalaisoikeuden myöntänoisestä saarien alkuperäisille asukkaille ja vuodesta 1936 lähtien siellä on ollut voimassa yleineh ja yhtäläinen äänioikeus kaikille, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa englanninkieltä. Yhdysvaltain ensimmäinen ja kuuluisin rahaministeri Alexander Hamilton nuoruudessaan asui Ghristi-ansted'issa, St. Croix saarella, ja o-masi jo silloin sellaista kykyä raha-asioissa, että hän 14 vuotiaana korotettiin paikkakunnan suurimman kaupan johtajaksi. teissä. — Rehellinen työ on sellaista, oli ukko sanonut, että sitä tehdessä ei tarvitse tuntea' mitään epämieluisia väristyksiä. Hän oli sitä ennen kertonut onnenlehti-afääristään. Nuori mies hymähtää itsekseen. — Kummallinen, sisukas ukko. .Ansaitsisi varmaan helpommin leipänsä noin vanhana sellaisilla vippakeinoilla, kilin pakettipyörän kanssa raatamisella. Mutta hän oli kai tavallaan oikeassakin. Jokainen halusi elää elämänsä niin, että se tuotti hänelle mahdollisimman suurta tyydytystä, ja mahdollisimman vähän harmia. Ja keinot olivat monet. — Niin, elämän keinot olivat monet, hän ajatteli, ja poikkesi lähellä olevaan kahvilaan tilatakseen kupin kahvia. Kevvääntoevo Kj/n min kutkutteUcc tuota kaulaa jotta ihan tckkcc tnieit laulaa^ oafoh^et kun eivät anna rauhaa ja tuo moalima niin acna pauhaa. Maalima ja Manta — kun sc hcärääy jottei mittää laitaa eikä meärääf huokailee kun alla suuren vacvan, jotta: "Moalivta on sevon acvan." "EiMn teäUä cnnce ossoo elkc, päivälläkkii sUiniät valehtellee, kun ttiin kylyntä on ja tuota lunta, jottei taho soaha öisin unta.'* "Toikkiinm on aevan^ aevau umpi — locsitte nyt ukot jompi kumpi jottai urroo, kun on selevä scänen, jotta kuulis noapurinnii eänenJ' **Ja tuo Hclunakkii, mitä vätysteliee, kun ei poVif ynnii, huokaeilee, sekkii aivan niinkun meitä piiikkoo, jottei kahviinkaa saa retatilikkoo ..." Elä kuoli, sanon„ Manta itkee, ci 00 yötä, talavia niin pitkee, jottei siitä joskus tule loppu, keväkii, kun tullee oikeen hoppu. Aurinkokkaa, niinnoon siinä peä^sä, ei 00 vielä lählellekkää jeässä. Kuhan tuuli junastecttiin keäntyy, kevvääksi se siltä vielä veäntyy. Tullee varis, kuikka, \satakieli, mehtään, rantaan taas on sullai mieli. Jotta, Manta, ci oo hättee mittee, perunatta alukavat jo ittee. MO AN PO AVO. Ehtinen sotilas erak&ona Kun Trinidadin lähellä Coloradossa viranomaiset ottivat huostaansa erakkona vuoristossa tavatun pitkätukkaisen ja pitkäpartaisen edellisen maailmansodan veteraanin Donal Mathesonin, oli hän ihmeissään kuultuaan,- että maailmassa vallitsee jälleen sota ja paljon suurempi kuin se mihin .hän oli osallistunut. Matheson on asunut ja kuljeskellut erakkona vuoristossa siitä saakka kun vapautui armeijasta 24 vuotta sitten, eikä ole ollut, kosketuksissa sukulaistensa ja hyvin vähän muidenkaan ihmisten kanssa. Viranomaiset toimittivat hänet suojaan, kun pelkäsivät hänen paleltuvan. Erakon serkku, joka toimii hallituksen lakimiehenä Salt Lake Cityssä, koettaa saada hänet sotaveretaarien sairaalaan hoidettavaksi. Lääkärit sanovat miehen olevan muuten terveen, paitsi aliravitun. Hän ei ole suostunut siihen, että hänen pitkä partansa ja tukkansa olisi katkaistu. MAAILMAN KUULU newyorki-lainen pankkiiri ja yksi maailman rikkaimmista miehistä John Pierpont Morgan on kuollur^ken 75 vuoden ikäisenä Boca Grandessa Floridassa. Nyt kuolleen pankkiirin isäj J. P. Morgan vanhempi, kuoli Roomassa v. 1913, myöskin 75 ikäisenä. OLKOON LIEKIN LEVITYS NYT YSTÄMEMME Y H T EISENÄ ASLANAI ^ Kolme poikaa kuin honksflcuusta; haluaa kirjeenvaihtoon t y t t ö j e n ja leskien kanssa. Mr. Kevät Mr. Eetu Keväinen . Mr. Vaahtera M I L E 262, A ^ . R y . ONTARIO C Ä M P N O . 3. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-03-27-11
