Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 3, 1951

              'mmm
< KA L XOKfRJ. 1 LUX EX VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Fiiu^iish literary \vt;elrly in Canada.
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street We.st, Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Otta\va. as second
class mater.
Liekki,ilnie.?tyy jokai.sen x'iikon lauantaina 8 sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
n L A l S H I X X A T :
1 vuosikerta .S3.00
6 kuukautta 1,75
3 kuukautta 1.00
YH1>YS VALTOIHIN:
. vuo?it3rta $3.75
6 kuukautta ^ 2.25
SLOiVIKEN JA MLCALLE LLKOMAILLE
1 vuo.sik?rta $4.50 6 kuu.kautta . .82.50
ILMOIXrSHlNNAT:
75 .senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuole-manilmoitus
$3.00 ja Ren yhteydessä julkaistava muistovärsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikois­hinnat
pysyvistä ilmoituksista. TiL^päisilmoittajien on lä'het€t-tärä
maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuasoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elin Street West. Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut ki:'joitukset asoit^ettava:
LI EKK!
P. O. BOX 69 SUBBURY, ONT,
m mmmsm
Julkaisemme tänään hyvän tärkeän vetoomuksen kaikille Lie­kin
lukijoille. Se on viidennellä sivulla oleva kutsuu Canadan
kansankokoukseen rauhan turvaamiseksi. Jokaiselle ajattelevalle
ihmiselle on tarpeetonta korostaa, kuinka tärkeää on työ rauhan
hyväksi ajalla, jolloin koko maailmaa uhkaa katastrooji uhkaavan
sodan muodossa. Rauhan puolesta voidaan toimia tehokkaasti
vain silloin, kun sota ei ole vielä alkanut, sillä sodan alettua
kaikkinainen toiminta rauhan hyväksi leimataan "rikolliseksi",
miksi sitä yritetään leimata nytkin. ^Jutta joka tapauksessa
rauhan oloissa kaikilla ihmisillä on parempi mahdollisuus sanoa
sanottavansa rauhan kysymyksistä ja sitä tilaisuutta ei ole varaa
jättää käyttämättä.
Rauhaa kannattavat kaikki ne ihmiset, jotka tajuavat sen
kurjuuden, nr tuskat ja kärsimykset, nc elämän ja omaisuuden
tuhot, mitä sota tuo tullessaan. Sotaa punattavat vain ne ihmiset,
jotki siitä hyötyvät, jotka kasaavat voittoja tarvikkeiden myyn­nillä
ihmiset, jotka eivät välitä rahtuakaan siitä, kuinka moni
nuorukainen jää tafstelutantereille, kuinka moni saa ikuisia vam­moja,
kuinka monet vaimot, äidit ja lapset jäävät vaille huoltajaa
ja turvaa. Xäinollen tavallinen ihminen ei voi välinpitämättö­mänä
sizwittaa kysy?nystä rauhan turvaamisesta.
Jileille yriteJään uskot taa -~ enkoisesti <:odanlietsojien taholta
— että vain kommumstit tekevät rauhan pro pagandaa. Mutta
tosiasia on, että pommi olkoon se sitten atomipommi, vetypommi
tai mikä muu pommi tahansa. <i tcc eroa kommunistin, sosialis­tin,
liberaalin tai konservatiivin välillä. Pommi ei hae maalikseen
"hyvä<i" enempää kuin 'huonoakaan" kansalaista erikseen, vaan
se tuhoaa armotta kaiken, mikä sen tielle sattuu. Jos halutaan
oikein tarkoin tutkia kysymystä pommihyökkäyksistä, niin rik­kaat
ehkä voivat olla siinä suhteessa sittenkin paremmalla puolella,
koska heillä on varaa rakentaa ja hankki parempia turvallisims-laiite.
ita pommeja vastaan. Köyhät ihmiset eivät sitä voi tehdä
ja näin ollen heidän, jos kenenkään tulee toimia rauhan hvväksi,
pommihyökkäysten ehkäisemiseksi. Ja köyhräJiän mc työtätekevät
-€ki?mr foik^kcuksetta kaikin. '
Mitffa rauhaa ei kannata yksinomaaji köyhempi ja vähävarai-sempi
kansat^ osa. Sitä tnkevat lukemattomeit tiedemiehet, miehet,
jotka tietäiui^, minkälaista hävitystä nykyisen aikakauden sota
saisi aikaan, jos se pääsisi valloilleen. Rauhaa kannattavat kaikki
omilla aivoilliian ajattelevat ihmiset, ovatpa he sitten rikkaina tai
köyhiä.
Kekoltam^me kaikkia Liekin lukijoita lukemaan tarkoin viiden-nelU
Sivulla olevan kutsun. Se selvittää ehkä monelle lukijalle
jotoifi sellaista, mitä he eivät ole ennen käsittäneet. Se ehkä avar­taa
enndkkohiulottontan lukijan ajtTfusta •^/nomaantaan, että vaara
uhkaa todella koko ihntiskuntaa, jos sota pääsee leimahtauman
ilmiUekkiin.
Toiminta rauhan hyväksi ei ole eikä se saa olla nunkään mää­rätyn
mtesunnnan, minkään järjestön, ryhmän tai seuran mono­poli.
Se täytyy olla mahdollisimman laajan ih tn is joukon yhteistä
toimintaa, koska vain scilaimn toim-inta takaa parhaat tulokset.
Rauhaa kanmttavia ihnmiä on maailmassa valtaava enemmistö ja
sotaa kantmftavia on vain pieni murto-osa. Ellei jMhr olisikin,
sofjmnie oifa varnfett, että ufaailma olisi jo ajat sitten syösty sille
Helle, joka vie sen ja koko ihmJskunnan tuhoon. Ettei näin ole
käynyt, siitä saamme 4iiittää maailmanlaahmt^ tviininfaa ja pe-
-t^nm!i<2mat0ffta työtä rauhan hyväksi. Tefykimmnie siSs jokainen
. osamme tässä tvössä.
im iilfSI f i i W it
Erä? Liekin ystävä on lähettä-jiyt
julkaistavaksemme yiläole-valla
otsikolla varustetun kirjoi­tuksen,
joka on leikattu jostakin
Suomen lehdestä,
Kalajoki, lauantaina.
Joulim lähetessä on Pohjan­maan
pitäjiin jälleen tullut monia
Amerikan-paketteja, mutta niiden
saajat ovat yllätyksekseen joutu-nset
ikävään välikäteen, kun pa­keteista
peritään tullia tuhansia
markkoja. Tavallisesti paketista,
mikäli siinä on joko kahvia tai
muuta tullin alaista tavaraa, me­nee
tullia 4,000—5,000 markkaa
— tiedetäänpä tapauksia, että pa­keteista
on jouduttu maksamaan
tullia yli kymmenkunta tuhatta
ma likkaa. Tullaamatta jätetään
nykyisin vain niin pieni erä kan-via.
että monikaan lähättäjistä ei
arvaa eikä kehtaakaan niin pien­tä
erää lälhettää. Joissakin ta­pauksissa
on taa.5 paketin saajan
oUut kieltäydyttävä vastaanotta­masta
pakättia raiiavarojen puut­teen
takia. Tullin kovakätisyys
onkin pakettien saajissa tierättä-nyt
suuttumuksen myrsk3'n niin
täällä 'kuin lähettäjienkin kes­kuudessa.
IhmeteUen on myös
luettu lehdistä uutinen, kuinka
Helsingin tullissa oli paketin hy­vyydet
kaadettu likajohdosta
alas, kun paketin saaja oli kiel­täytynyt
tulliveroa maksamasta.
:I»ohjaJaiselle talonpoikaisjäTJelle
on tällainen politiikka vaikeata
käsittää. — L.
Ylläolevan suoltaen on todetta­va,
että tällaiset ikävät tapauk­set
voitaisiin välttää, jos tämän
mantereen paketinlähettäjät ei­vät
itse rikkoisi niitä säädöksiä,
joita Suomessa on olemassa ul­komailta
tulevien pakettien suh­teen.
Mm. Liekissä julkaistiin
äskettäin säädökset, joiden alai­sia
tästä maasta Suomeen lähe­tettävät
paketit ovat. Säädöksis­sä
luetellaan kaikkien, niiden tar­vikkeiden
määrä — eninnäismää-rä
— joita paketit saavat sisäl­tää.
Korkein sallittu ilman tul­lia
menevä määrä kahvia on
esimerkiksi 4 paunaa ja jos joku
panee pakettiin 5 paunaa, on
v-^astaanottajan maksettava tulli
koko viidestä paunasta, mikä ko­hoaa
suuriin summiin.
Tässä yhteydessä tulkoon mai­nituksi,
että Ruotsin Amerikan
Linjan kautta lähetettävistä pa­keteista
maksaa linja tullm ja
näin ollen ei ainakaan niistä tie­tääksemme
ole vastaanottajat
joutuneet tullia maksamaan.
On myöskin merkille pantava
seikka, -että ennen Pekkalan
"huonon" hallituksen aikana oli­vat
päkettisäädökset paljon lie­vempiä,
kun taas Kekkosen "kmi-nollisen"
hallituksen aikana nii­täkin
on huomattavasti kilistet­ty.
— Toimitus.
taas "tutkia"
"Epäamerikkalaist-a" toimiaitaa
tutkiva kcmitea on läihettänyt
kafssi tutkijaansa HoUywoodiin
aloitta ma.^n uuden kuulustelun
kommunistiruudesta. Kymmenen
elokuvanäyttelijän. ilmoitetaan
saavan kutsun tulla tutkijain e-teen
ja antamaan selostuksen toi­minnastaan.
¥aiicouverm naisten
syysmyyjäisiin 1S>50
Kirj. ALIVIA JOHNSON
EMÄNNÄT ne ahkerasti
touhunneet on toimekkaasti.
käsitöitä ahen-eUen,
:\-iiteistyöfcä «iSstenen
taaskin vuoden tunpehen.
Teili' he miehet sxikat kutoo,
käsineet myöskin hjvät tuloo
kun on naiset toimiimassa.
iltakaudet ahkerassa,
kerhcssa kutoelevat.
Teilf he kannatusta pyj-tää.
vartilla se lippu myydään,
jolla sukat itsellenne
voitatte, jos onnellenne
uskotta eläniiinne juoksun.
Miespai-ka. tyhmä siis sä olet.
jos muuten vain tämie tulet
ettet onneasi koita.
\-armasti et mitään voita
vartillasi taskussa.
Sohvasaalin vaimollesi,
sukat voitat-itsellesi,
sekä muuta hy-vää myös.
Mukana oot naisten työs.
Kim sä vartin menetät. .
Yhdessä siis mieliet, naiset,
tj-öt me teemme kaikenlaiset.
Eteenpäin me menemme,
voittovirttä laulelenmie.
omiessa ele^elemme.
KöikiUe siis kiitos tulkoon,
Joikainen sen tässä kuulkoon,
, otaoB^s^i^a .ottakoon,
' takeiiansä^
kbittaissa talevan-^ioden.
Vapauden kustannuksella ilmestyy pian uusi paino.s A .
Mäkei.ui,-eli Kaapro Jääskeläisen — kuten hänet kii-j-iujsj^^
mellä paremmiii tunnetaan — Suomessa v. 188 julkautn kirb''
-Iloisia juttuja". Iloisia ne jutut tässä kirjassa todella cvatki j
kuten ilmenee täzsäkin jutussa, jcka käsittelee ven-aten lyjtii. 1
sesti erästä mainittuna vucmia ilmestynyttä runoteosta. Täaj^
luku ei copinut kirjaan ja siksi meillä on tilaisuus julkaista s;
Liekissä..
X. 1888 ilmestyi eräs. harvinainen kirja, nimeltä: 'Kevät.
Unelmia. Koelmoi Leimu.'"
^•B.sipuheeksi" sanoo tekijä, "tietävänsä varsin hyvin, ettei
nykyaika ole lyyrilliselle runoudelle suotuisa. Tämä runoiB
on aina suurenuna.ssa tai vähemmässä määrässä unelmia, \aaii
meidän aikamme v-n käytännöllisyyden aika, se ei huoli unel.
niistä eikä turhista tunteen ilmauksista. Jos lyyrillinen n.
noilija tahtoisi tässä suhteessa muutosta aikaansaada, pitäisi
hänellä olla aivan tavatonta runokyk3-ä. jota ei minulla ole."
Niin sanoo .Leimu. "Ja kuitenkin ovat juuri nykyiset olot
SNvnä, tämän runovihkosen painattamiseen. Se on, parhaiten
sanottuna, minun protestini sitä aikaa rastaan, joka ei uskalla
toivoa, ei rakastaa, ei innostua.''
Leimun protesti maksaa 1 m. 25 p .—
Oikeastaan on turhaa nyt enää kirjoittaa ainoatakaan riviä
suomenkielellä, sillä nykyään voimme me suomalaiset 1 mar­kalla
25 pennillä oppia toivomaan ja rakastamaan ja innostu­maan.
Ja mitäpä meillä muuta on tarvis? Suomalainen kir­jallisuus
hamasta Agrikolan ajasta tähän päivään asti ei ole
nähmi: toista semmoista protestia. Nyt tämä 'katala aikal^au^i
kerrankin saa, mitä se on ollut saapa, tämä toivoton, lemme-
-tön ja innoton aikakausi.
, Melkein sopimattoman liiallisek.si kainoudeksi täytyy sa­noa
sitä tekijänä ar\^elua, ettei hänellä muka olisi "aivan ta­vatonta
runokyk3'ä . . — Hänellä onl ' On kenankin
Suomeen sjaitynyt mies, jolla on ihan tavaton runokyky.
Tavalliset nmoiiijat, kykenevät laulamaan ainoastaan kol­mesta
asiasta: rakkaudesta, isänmaasta ja omasta itsestään.
Alutta Leimu laulaa kaikista näistä ja sitäpaitsi vielä "koel-moi'"
viisi eri protestia sinivuokoille ja yhden kielolle, som-melmoi
kokonaista 13 "ajatelmaa" ja käännelmöi 10 Heinen
"lauleloa" sekä 7 muuta vieraskielistä. Eikö hän siis ole ta­vaton?
Mahdoton on minun heikon, köyhän, kurjan syntisen luoda
mitään kokonaiskuA-aa tekiiän valtavasta nerosta. Henkeni
on ryömyillääu tuon Aoimakkaan protestin edessä. Ja töin-tuskin
saatan polvillani kirjoittaa nämä niuutamat rivit.
Leimu on sotainen, taistelua vailla, ja aina näyttää hänellä
olevan puukko hihassa:
"—-;(/ käten' jos onkin voimaton,
tak' ainian valmis taistohon —
".-Vina valmis, kuin lukkari sotaan,"' Eikä hän pelkää mi­tään,
ei kuolematakaan:
"— ket' elo teiihois kurja tää,
kuin Tuonen tytär hymyää."
Onneksi on hänellä semmoinen ruimiiinrakennus, ettei hä­nen
tarvitse pelätä vangiksi joutumistakaan:
"— ja jos mä kahleihin lyötänehen,
niin vapaasti sykkivi sydämnicn'
ja vapaa on aattehen\"
Tavallisten ihmisten .sydän luultavasti halvautuu heti. kim
he joutuvat kiinni. Mutta vapaa-iuitteisten miesten sydän
ei kahleissakaan pysähdy sykkimästä, niiden aate on vapaa
ja — jos saa\'at vähänkään viilan tynkäii — on pian koko
meiskin \apaana.
Toinen niiiden runojen johtava aate on se, että runoilija
Leimun käsissä kaikki "versoo", mikä suinkin versoa \oi.
"Mut silloin sinut näin —
ja päivä paistoi, taas,
nous puuhut viheriäin
ja kukka versoi nmass'."
"— ja metsolankin tieUä
kukkainen versoaa.''
Kukat siis versovat. M u t t a ei ainoastaan kukat, vaan
myös neitoset:
''Kaino kielo lehtosen.^')
valko kukka hieno,
missä kasvat versoen,
väilyy iuokse vieno.
Ylhäällä iuyrskyt vaan
—ti-etämättäs ärjyy,
sinä ver.<;ot, nuovut vaan,
Xlinkuin kieJo valkoinen,
neito, versoit inailla,
eloa joit lähtehen
rannoilV varjokkailla."
* ) Tun tien koko Tähäpätöisy y teniTuskal lan alä md Lii Ui' u-i
ti huomauttaa, että tässä kukaties on painovirhe. Sen ei ebtä
pitäisi- <^a khtosen 'kielo., vaari lehmosen, sillä "Lehmän ki€-
lelö!!*' kansa yleisimmin sanoo tätä kufcka.?ta.