1948-08-28-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Beduiini
(XAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI}
Published and prlntcd by the Vapaus Publiahliäg. OomÄny
Limited, 100^102 Elm Street Vcst.Suäbuxy; Ontario*:; -
Reglst€;red at the Post cW£lce Pepäiitment, CH^
class mattiE»;'''^"'-":.--'^- •
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina U-stroJseta, sisältäen
parasta ka^klrjallista luettavaa kaikilta a l^
"TlIJlirSIliNNAT: YHDYSVJÄkTOIHIN:
1 vuosikerta . J . . . . . . . . .$3.00 1 vuosikerta ... ^..... • ••S-^
6 kuulcautta . . . . . ^ .*... 1.75 6 kuukautta............ 2 ^
3 kuukautta .1.00
SUOMEEN M M i m M X E 1ILKOMAIEiI£^ .
1 vuosikerta............ $450 6 kuukautta %$2.50
nJUOmrSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiltosilmoftus $3.00. Kuoleman
ilmoitus $3.00 Jä sen yhteydessä julkaistava 4riuista^
värsy $1X10 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50^ Erikoishinnat
pysyVlstä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien x^^^
lähetettävä maksu etukäteen, y
Aslamlehllle myönnetään 15 proseiitihpalkldo..';: .
Kalkki UeklUe tarkoitetut maksuosöltukset oh oä^ttäva Ä
tantajah nimeen: Vapaus Publishing Company LirnllÄd. r :: t
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Llmitedt-lOtf-
102 Elm Street Weät, Sudbury,. Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 6d
l v i E K K I
: Mä olin nuori beduiini, '
mä olen poika aavikon;
käy veri suonis}^.kuin vUni,.^ ^
ja ajatus kuin nuoli on:
-Oon levoton mä kiertolpn&n,^^ j
serperintö on tdatöUain.
liilsiir onhan heimon kmdu nainen
jderämaass''on kotivoin.
jSieil' eräpiaassa armaan luona
on keidas, missä riemuitaan, y-
SieU' asuu'rakkaus kuinmvuofta
ja nuori paimen majassaan.
/ • .
/
Hei, ratsu juokse! Satulassa
huor' istuu poika Allahin.
•Heif Keitaall' illass' uinuvassa
ori lähde läkteisf ihantn^
ANTERO KAJANTO.
muistft
^ öoppfera
New "forkissa suljetaan tänä syksyam
jarsÄh vuoden 1948-49 ohjelma on pe-
Mutjfe^u- Syyksi selitetään se, että so-philasia
et ole saatu aikaan viiden eri
ffi^l^E^^^nssa. Viime yubäoatuo^
Jutm tmik hetkel^^^^iti^^
kifjoitusavustuksen virkistymisestä, jopa aivan uusilla voi- nop^ut profestOiike oopperan siilke^
millä. Se näyttää viittaavan siihen, että ehkä tässä syksyyn misfa vastaan, mutta asiahöin^lta ta-
. mennessä ei enää tarvitse mitään erikoistat äl"ktoaoliak^o ota^' aja^
teliäkään. Liekin ystäväpiiri on nHn suuri, että j&s sieltä
,^vain yksikään kyky sadasta kynään tarttuu, min se puute,
pakenee ja Pysyy pakosalla aina. ^ . "
Kysäisimme taas Maryltä, että mitenkä se Liekin "(P-
• {austii" nyt menee, ja hän sanoi: "Hiukan alaspäin on mennyt
vUme kuulla, mutta vain senverran, ett^i siitä kätmaia
rnainita, kun uusiakin tilauksia aina tulee." Hyvä, että '*vain
• senverran" — tietenkin kun kesän helteessä ja riemuissa On
• unohdettu lukemiset ja tilauksen uudistukset. Multa ei se,
saisi **senkään vertaa" mennä sinne päin, ettemttte alkaisi uskoa
erään kirjeen uhkaavan ennustelun toteutuvan.
Saimme näet joitqkin viikkoja sitten, eli sen jälkeen
kun lehtemme tilaushinnan korotuksesta oli tiedotettu, jolta-
, kin "Liekin vanhalta tilaajalta" kirjeen, jossa hän sanoi ne
suorat sanat, että hän ei tule enää tilaustaan uudistamaan,
*"kun hintaa aina korotetaan eikä siinä lehdessä.enää ole juuri
mitään lukemista", ja että varmaan saamme nä^dä kqhta
, kuinka Liekin tilaajamäärä romahtaa alas. Tietenkin kirje
. oli nimetön, kuten tavallisesti sellaiset kirjeet ovat, sillä
. kukapa niihin viitsisi nimeään panna. Sellainen tientenkin
. on jossakin hetkellisessä hermostuksen puuskassa syntynyt
. tahi ^sitten sellaisen henkilön tuotetta, joka ei ole koskaan
oUui Liekin tilaaja, vaan haluaa jollakin sopivaksi luulemallaan
hetkellä heittää pikkuisella kirveellä. • Mutta useimmiten
on käynyt aivan päinvastoin kuin näissä kirjeissä on en-nustetltu
tai ukkaStu ja nwi uskomme käyvän^ytkin. Kukas
todellinen lehden tilaaja, kuultuaan syyt ja ilman sitäkin
asian ymmärtäen, välittää muutaman lantin korotuksesta,
jos kerran heduag lehteä lukea. Ennemminkin ehkä useampi
ihmettelee, että niinkin pienellä korotuksella pääsemme tänä
kalliina aikana eteenpäin.
• • * '
Vaikka täällä kotoisilla tanierilla on kylliksi huomioimisen
ja mielehkiinnnon aiheita, kommunismivaarasta leipäjut-tuun
asti, niin yksi rajantakainen Umiö on kaiken aikaa ollut
tavallaan mielenkiintoisin, nimittäin Yhdysvalloissa riehuva
noitajahti — njmitys, joka on tullut aivan kansainväliseksi,
.lu nyt tässä vaiheessa eräs traägikoomillinen juttu. Se nimittäin,
että presidentti Truman, joka aloitti punakauhun
lietsonnan ja siunasi tuon kuuluisan jahtikomitean, on nyt
itse joutumassa sen uhriksi ja koettaa jo sitä pidätellä, jopa
aivan haukuskeilakin; sanoo sen loukkaavan ihan Yhdysvaltain
kansalaisten perusoikeuksia, vaikkakaan ei ole jyhtynyt
todellisiin vastatoimen piteisiin.
Mutta merkillepantavaa ^ässä jutussa on eräs arvoval-talainen
ääni, joka kuului aivan äsken. Yhdysvaltalainen lakimies
Eduin M. Sears, joka on lähes kaksi ihotta ollut lainopillisena
neuvonantajana .Xymbcrgin oikeuskuulusteluissa,
on hämmästynyt kotimaansa kongressin epäamerikkalaisen
komitean toiminnasta ja sanonut sitä — "t\;ypiir.seksi natsi-tekniikaksi".
Siinä hän on iskenyt naulan kantaan. Juuri
sellaisena sen on käsittänyt jokainen vapaasti ajatteleva ihminen
siellä sekä täällä. Ja että sen edustajana ja mahtavana
rsimrrkiu antajana heikommille on *'vapaa Amerikka", se on
jotakin/ — AP.
•
Tiedemiehet arvelevat että aurinko voi elää vielä tuhan-nenmUjoonaa
vuotta, joten maailmanlopun ennustajien ei tarvitse
kovin kiirehtiä.
fcc^a ön vjststattn, ettS päSfostä ei tiffla
(muuttaixutah.
•< • n mm»
saiftnoftlajSle
Kun yleiset saunat Suomessa kaupungeissa
tuli käytäntöön, niin laadittiin
saunottajille pätevyyisvaatimuksia, mutta
ei saunoille, joita seuravassa muuta-
*miä.
Kuninkaaillisen lääketieieelKseti kol-l^
ian antamat määräykset vuodelta
1807.
1. Kylvettäjän velvolisuutena on yleisön
palvelemiseksi aina pitää hyvin sisustettua
saunaa kaikenlaisia kylpyjä
varten valmiina; oUa taitava paranajos-sa,
kuppauksessa, suoneniskemisessä, iilimatojen,
espanjankäipästen ja perä-ruiskeitten
paikalleen sijoittamisessa;
tuntea ne keinot, joita hätätilassa on
otettava käytäntöön verenvuodon ehkäisemiseksi;
tietää miten valekuolleita
on käsiteltä^^ ja herätettävä eloon; miten
ensisiteet on asetettava luunmurtumille,
tuoreille haavoille ym, jotka kuuluvat
ulkonaisten vammojen lieventämiseen
ja vähäisempään kirurgiaan.
2. Nuorukaisen joka haluaa oppia kylvettäjän
ammatti, pitää olla. viisitoista
vuotta täyttänjrt, ruumiiltaan terve, osata
lukea, lasiea ja kirjoittaa, omata jonkin
verran Saksan ja Latinan kielien
taitoa sekä olla moitteeton käytöksel-taan.
Siis sen ajan saunottajilta vaaittiin
koko paljon enemrrtän kuin nykyajan
saunottajilta. — Saunakirjasta.
\-HDYSV.ALLOISSA painetaan vuosittain
noin 20,000,000,000 postimerk-,
kiä, joiden rahallinen arvo on noin
1,000,000,000 dollaria.
KIRJEENVAIHTOA
.4ili Luoma: Kirje tääirä, käärö, myös.
Suuri kiitos.
-W|>;a: Toiveenne toteutuu. Liekin
on hauska saada nuorten kynäilijäimme
tuotteita,
Santeri: Hauska juttu, eikä se murre
ole kaukana ''kirjallisesti oikeasta", luullaksemme.
Terttu: Julkaistaan.
Senja: Ei sitä koneella kirjoitusta kaivata
sen \'uoksi, että 'toimittaja ymmärtäisi",
vaan sen vuoksi, että "latoja
ymmärtäisi" cli toisin sanoen, että sc
disi — jos muuten olisi — ladottavaksi
valmis.
Kirj^tHEIKklKlEMKTTl
;^3p3itäältä^^^k^ toeaalta tubotäai
/ ^ t ä p ä siitä mäaiiinaii tiristi, s^^ enempää, ei oial
tään. Mutti ^ ö ^ : k ^ ^ miistpkd
/>ik|i J ö& m^ ; Tässä ön%
sessä vain pieni maala^^f^ila - ja jos liittäisin siihft
lukkrin- di sanbt&ö sam^ä läMiaritalon, olihan se ]
sananparrfösa • ^ p i n lakkiri".
Tulivat Kuuirtaiieeliet.^rimielisiksi, hasajivat ja ääij
rak^etaaukö pä|;^flä kirkkoa vai jääkö Ö
HaapaniemeUeäi, Kiiri Oli i|aet pitkä matka Ylipiän
riiiflä Älapääiäii, rtiefii i^itse eli maitse. Se on se yli-päisyys
riltelyttänyt Jo ihmisiä ammoisista ajoista, mm
ei vain Kuurtaneella. Yrittivät ensin tehdä kirkonH
päähän, mutta alapääläiset tulivat ja purkivat yolE
minkä Ylipää oli päivällä rakentanut. Vihdoin saatiin j
tys palautetuksi siten, että tehtiin kuin samanlaisessa ta
sessa sananlasfkukin tietää, keskelle kylää. Mutta
Alapää tahtoi ffois keskikylästäkin, olivathan he vanl
• pää. Ja niin sai Kuurtaneen ihana Haapaniemi ensimn
pappilansa v. 1710. Se oli niin - vaatimaton laite,, etii
riiuun vuoksi kuin juuri sen niukkuuden takia ei kanna
mainitakaan. Vahinko että sen piti häviämän: ensin n
tuvak>ä Lakaluoman sahalle, sitten gplttopuiksi. Ede
• oleva kuva osoittaa sen vielä Lakaluoman sahalla joik
-seHä" hahmolla, muttä-fcaildii-romantiikka on tietenkin
s^^ näkoviehkeys, jonka'sananmukaisena penistni
dli%orkea,'va^keaks^läastitettu kivijalka, leikatuin pafsaii
fisteltu avokuisti ja hyvin pienet, pieniruutuiset ikkunat
Isäte kun oli keltaiseksi maalattu, valkeine ikkunalautoi
ja sinisine ruudunpuitteineen tuuheiden viheriäin koiv
aHä, sepä olikin ei vain kaunis, mutta aivan hartautta hi
tSva nähtävyys. Viimeksimainitun kauan kestäneen tui
<QaÄ taisi tosin osalta aiheuttaa sekin, kun kerran pikkupc
viikareina sairnme päähäimme heittää pappilan savupirtti
hän, jossa pidettiin rippkoulun laiskankoulua, löytämät
pinnurauskan. Avasimme yhtäkkiä oven, pannu lentää!
nalia' pirtin lattialle juuri kun joku hongankolistaja ikan
joutsalaiset eivät ennen laiskankouhissa olleet harvinaisia,
suu sanan "vanhurskaus", jonka hän oli saanut kokoontj
tukii. Siitämisin ori tuossa arvokkaassa sanassa ollut I
vissani pannurauskän pränäystä muistuttava sointi.
Mitähän sisäkuvia tuostakin tupaniukkaisesti saisi i
däkseen, jos muumio saisi veren ja v^iru Ja kuulokuvia!
Patalakki- ja kauhtänaväki- kuorsaa voimakkaasti noki
pirtin pätsinlämfmössä. ; Sirkka laulaa s^aan". Pienen li
mittämättömäit välipOrstuan toisella puolen sudennahkal
'kissaankin paleleva kappalainen puhaltaa talikvTittilän lej
taessa kohmettuviin käsiinsä s^dakseen kynän kulkem
ensi sunnuntain saartiaa varteri. Henki näkyy pitjtari öiaö
päähän, eäiän suörajohtoirien vähäinen nurkkamuuri
lämmittää tilkitsemätöritS kamaria, vaikka seinät olivati
sisäpuolelta rapatut ja kaunein kasviaihein maalatut. Ani;
synnin ruoskintapuhe siitä syntyi, tulipalopakkasen paull
essa. Pedagogista Hordelius fetui ja kokosi karttaansa. Mi
ta kun suvi ttili ja linnut lauloivat, oli hyvä olla Luojan
maisessa lämpimässä Haapaniemen kukkakentillä^
Häitäkin sattui pappiilassa — siinä ahtaudessa! -
synnin saaman ankaruus lauheni joskus jopa aivan vidiäti
vaksi menuetiksi, jorikä pappilan rouva tanssi soolona ihn»
televälle katsojakunnalle. Niin kertoivat isoäitien isoäid
Ei ollut tosin spinettiä eikä tilaakaan olisi ollut sille, hyväb
mahtui Seppälän Yrjänä viuluinefti porstuaan. Katsojat m
sivat huonetta kiertäville penkeille ja lattian vapaalla ahl
tanssi pastuuska. M^toi olla ollut suloinen nainen.^
maankin sama, jonka lempeät, aito pohjoismaiset pi^tft
Westzynthiiis ikuisti Kuurtaneen vanhan kirkon alttariti:
luun, siinä kyllä itkemään seemiläisty>T)pisen toisen na^
kanssa Kristuksen ristin juurella, -mutta jonka vienoa ^
lisuutta kyynelliina ei saa salatuksi.
Tehtiin toinen pappila; otaksuisin, vai olisiko nyttoos
- rähjässä Tengströminkin perhe, itse arkkipiispan sisara^
majaflleet. Ja äiti, Antti Chydeniuksen sisar Maria O}*
nius, joka oli aikanaan l770-80-luvulIa varmaan Suocnen*^
pineimpia naisia, jopa Euklideen tietorikas taitaja. Kaite^
tapauksessa Tengströmit viettivät nuoruutensa P ^ ^ V ^
det Kiiurtaneen Haapaniemen pappilassa. ^^'^^".!"^^
s<\ Johan Reinholm näet oli pitäjän kappalainen. ^
Te.ngströjnkin ,suomalaisuusmies, Fredrikan. J"^^^
vig Runebergin puolison isä*. Ei mitään "i^^"^^^"^
Maria Chydeniuksen, Walter Runebergin isoisän äidin, -r
paikalla. Eivät tienneet enää.
Tuskinpa erehtynee, jos olettaa, että h>c tule^-a ^
pJLspa soitatti joskus lomakäynneillään lahden '^^^^''^ ^
kuulua soittonfekkaa Seppälän Yrjänää taikkapa
lahden takaista Mustapään Siimonia, haapaniemen
pirttituvassa, dikä itse peräkamarissa. Jaakko '^^^^
hän. Turun Soitannollisen Seuran ansioitunut P " ^ * ^ "^
ja itsekin soittoniekka, osasi antaa myös suomaiTS<?n<^
musiikille arvon.
Nykyinen Haapaniemen pappilan päärakennus v ^
SIVU 2 JLAUANTAINA, EUMCUUN 28 P X I V X N Ä ^ 1948
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 28, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-08-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480828 |
Description
| Title | 1948-08-28-02 |
| OCR text |
Beduiini
(XAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI}
Published and prlntcd by the Vapaus Publiahliäg. OomÄny
Limited, 100^102 Elm Street Vcst.Suäbuxy; Ontario*:; -
Reglst€;red at the Post cW£lce Pepäiitment, CH^
class mattiE»;'''^"'-":.--'^- •
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina U-stroJseta, sisältäen
parasta ka^klrjallista luettavaa kaikilta a l^
"TlIJlirSIliNNAT: YHDYSVJÄkTOIHIN:
1 vuosikerta . J . . . . . . . . .$3.00 1 vuosikerta ... ^..... • ••S-^
6 kuulcautta . . . . . ^ .*... 1.75 6 kuukautta............ 2 ^
3 kuukautta .1.00
SUOMEEN M M i m M X E 1ILKOMAIEiI£^ .
1 vuosikerta............ $450 6 kuukautta %$2.50
nJUOmrSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiltosilmoftus $3.00. Kuoleman
ilmoitus $3.00 Jä sen yhteydessä julkaistava 4riuista^
värsy $1X10 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50^ Erikoishinnat
pysyVlstä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien x^^^
lähetettävä maksu etukäteen, y
Aslamlehllle myönnetään 15 proseiitihpalkldo..';: .
Kalkki UeklUe tarkoitetut maksuosöltukset oh oä^ttäva Ä
tantajah nimeen: Vapaus Publishing Company LirnllÄd. r :: t
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Llmitedt-lOtf-
102 Elm Street Weät, Sudbury,. Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 6d
l v i E K K I
: Mä olin nuori beduiini, '
mä olen poika aavikon;
käy veri suonis}^.kuin vUni,.^ ^
ja ajatus kuin nuoli on:
-Oon levoton mä kiertolpn&n,^^ j
serperintö on tdatöUain.
liilsiir onhan heimon kmdu nainen
jderämaass''on kotivoin.
jSieil' eräpiaassa armaan luona
on keidas, missä riemuitaan, y-
SieU' asuu'rakkaus kuinmvuofta
ja nuori paimen majassaan.
/ • .
/
Hei, ratsu juokse! Satulassa
huor' istuu poika Allahin.
•Heif Keitaall' illass' uinuvassa
ori lähde läkteisf ihantn^
ANTERO KAJANTO.
muistft
^ öoppfera
New "forkissa suljetaan tänä syksyam
jarsÄh vuoden 1948-49 ohjelma on pe-
Mutjfe^u- Syyksi selitetään se, että so-philasia
et ole saatu aikaan viiden eri
ffi^l^E^^^nssa. Viime yubäoatuo^
Jutm tmik hetkel^^^^iti^^
kifjoitusavustuksen virkistymisestä, jopa aivan uusilla voi- nop^ut profestOiike oopperan siilke^
millä. Se näyttää viittaavan siihen, että ehkä tässä syksyyn misfa vastaan, mutta asiahöin^lta ta-
. mennessä ei enää tarvitse mitään erikoistat äl"ktoaoliak^o ota^' aja^
teliäkään. Liekin ystäväpiiri on nHn suuri, että j&s sieltä
,^vain yksikään kyky sadasta kynään tarttuu, min se puute,
pakenee ja Pysyy pakosalla aina. ^ . "
Kysäisimme taas Maryltä, että mitenkä se Liekin "(P-
• {austii" nyt menee, ja hän sanoi: "Hiukan alaspäin on mennyt
vUme kuulla, mutta vain senverran, ett^i siitä kätmaia
rnainita, kun uusiakin tilauksia aina tulee." Hyvä, että '*vain
• senverran" — tietenkin kun kesän helteessä ja riemuissa On
• unohdettu lukemiset ja tilauksen uudistukset. Multa ei se,
saisi **senkään vertaa" mennä sinne päin, ettemttte alkaisi uskoa
erään kirjeen uhkaavan ennustelun toteutuvan.
Saimme näet joitqkin viikkoja sitten, eli sen jälkeen
kun lehtemme tilaushinnan korotuksesta oli tiedotettu, jolta-
, kin "Liekin vanhalta tilaajalta" kirjeen, jossa hän sanoi ne
suorat sanat, että hän ei tule enää tilaustaan uudistamaan,
*"kun hintaa aina korotetaan eikä siinä lehdessä.enää ole juuri
mitään lukemista", ja että varmaan saamme nä^dä kqhta
, kuinka Liekin tilaajamäärä romahtaa alas. Tietenkin kirje
. oli nimetön, kuten tavallisesti sellaiset kirjeet ovat, sillä
. kukapa niihin viitsisi nimeään panna. Sellainen tientenkin
. on jossakin hetkellisessä hermostuksen puuskassa syntynyt
. tahi ^sitten sellaisen henkilön tuotetta, joka ei ole koskaan
oUui Liekin tilaaja, vaan haluaa jollakin sopivaksi luulemallaan
hetkellä heittää pikkuisella kirveellä. • Mutta useimmiten
on käynyt aivan päinvastoin kuin näissä kirjeissä on en-nustetltu
tai ukkaStu ja nwi uskomme käyvän^ytkin. Kukas
todellinen lehden tilaaja, kuultuaan syyt ja ilman sitäkin
asian ymmärtäen, välittää muutaman lantin korotuksesta,
jos kerran heduag lehteä lukea. Ennemminkin ehkä useampi
ihmettelee, että niinkin pienellä korotuksella pääsemme tänä
kalliina aikana eteenpäin.
• • * '
Vaikka täällä kotoisilla tanierilla on kylliksi huomioimisen
ja mielehkiinnnon aiheita, kommunismivaarasta leipäjut-tuun
asti, niin yksi rajantakainen Umiö on kaiken aikaa ollut
tavallaan mielenkiintoisin, nimittäin Yhdysvalloissa riehuva
noitajahti — njmitys, joka on tullut aivan kansainväliseksi,
.lu nyt tässä vaiheessa eräs traägikoomillinen juttu. Se nimittäin,
että presidentti Truman, joka aloitti punakauhun
lietsonnan ja siunasi tuon kuuluisan jahtikomitean, on nyt
itse joutumassa sen uhriksi ja koettaa jo sitä pidätellä, jopa
aivan haukuskeilakin; sanoo sen loukkaavan ihan Yhdysvaltain
kansalaisten perusoikeuksia, vaikkakaan ei ole jyhtynyt
todellisiin vastatoimen piteisiin.
Mutta merkillepantavaa ^ässä jutussa on eräs arvoval-talainen
ääni, joka kuului aivan äsken. Yhdysvaltalainen lakimies
Eduin M. Sears, joka on lähes kaksi ihotta ollut lainopillisena
neuvonantajana .Xymbcrgin oikeuskuulusteluissa,
on hämmästynyt kotimaansa kongressin epäamerikkalaisen
komitean toiminnasta ja sanonut sitä — "t\;ypiir.seksi natsi-tekniikaksi".
Siinä hän on iskenyt naulan kantaan. Juuri
sellaisena sen on käsittänyt jokainen vapaasti ajatteleva ihminen
siellä sekä täällä. Ja että sen edustajana ja mahtavana
rsimrrkiu antajana heikommille on *'vapaa Amerikka", se on
jotakin/ — AP.
•
Tiedemiehet arvelevat että aurinko voi elää vielä tuhan-nenmUjoonaa
vuotta, joten maailmanlopun ennustajien ei tarvitse
kovin kiirehtiä.
fcc^a ön vjststattn, ettS päSfostä ei tiffla
(muuttaixutah.
•< • n mm»
saiftnoftlajSle
Kun yleiset saunat Suomessa kaupungeissa
tuli käytäntöön, niin laadittiin
saunottajille pätevyyisvaatimuksia, mutta
ei saunoille, joita seuravassa muuta-
*miä.
Kuninkaaillisen lääketieieelKseti kol-l^
ian antamat määräykset vuodelta
1807.
1. Kylvettäjän velvolisuutena on yleisön
palvelemiseksi aina pitää hyvin sisustettua
saunaa kaikenlaisia kylpyjä
varten valmiina; oUa taitava paranajos-sa,
kuppauksessa, suoneniskemisessä, iilimatojen,
espanjankäipästen ja perä-ruiskeitten
paikalleen sijoittamisessa;
tuntea ne keinot, joita hätätilassa on
otettava käytäntöön verenvuodon ehkäisemiseksi;
tietää miten valekuolleita
on käsiteltä^^ ja herätettävä eloon; miten
ensisiteet on asetettava luunmurtumille,
tuoreille haavoille ym, jotka kuuluvat
ulkonaisten vammojen lieventämiseen
ja vähäisempään kirurgiaan.
2. Nuorukaisen joka haluaa oppia kylvettäjän
ammatti, pitää olla. viisitoista
vuotta täyttänjrt, ruumiiltaan terve, osata
lukea, lasiea ja kirjoittaa, omata jonkin
verran Saksan ja Latinan kielien
taitoa sekä olla moitteeton käytöksel-taan.
Siis sen ajan saunottajilta vaaittiin
koko paljon enemrrtän kuin nykyajan
saunottajilta. — Saunakirjasta.
\-HDYSV.ALLOISSA painetaan vuosittain
noin 20,000,000,000 postimerk-,
kiä, joiden rahallinen arvo on noin
1,000,000,000 dollaria.
KIRJEENVAIHTOA
.4ili Luoma: Kirje tääirä, käärö, myös.
Suuri kiitos.
-W|>;a: Toiveenne toteutuu. Liekin
on hauska saada nuorten kynäilijäimme
tuotteita,
Santeri: Hauska juttu, eikä se murre
ole kaukana ''kirjallisesti oikeasta", luullaksemme.
Terttu: Julkaistaan.
Senja: Ei sitä koneella kirjoitusta kaivata
sen \'uoksi, että 'toimittaja ymmärtäisi",
vaan sen vuoksi, että "latoja
ymmärtäisi" cli toisin sanoen, että sc
disi — jos muuten olisi — ladottavaksi
valmis.
Kirj^tHEIKklKlEMKTTl
;^3p3itäältä^^^k^ toeaalta tubotäai
/ ^ t ä p ä siitä mäaiiinaii tiristi, s^^ enempää, ei oial
tään. Mutti ^ ö ^ : k ^ ^ miistpkd
/>ik|i J ö& m^ ; Tässä ön%
sessä vain pieni maala^^f^ila - ja jos liittäisin siihft
lukkrin- di sanbt&ö sam^ä läMiaritalon, olihan se ]
sananparrfösa • ^ p i n lakkiri".
Tulivat Kuuirtaiieeliet.^rimielisiksi, hasajivat ja ääij
rak^etaaukö pä|;^flä kirkkoa vai jääkö Ö
HaapaniemeUeäi, Kiiri Oli i|aet pitkä matka Ylipiän
riiiflä Älapääiäii, rtiefii i^itse eli maitse. Se on se yli-päisyys
riltelyttänyt Jo ihmisiä ammoisista ajoista, mm
ei vain Kuurtaneella. Yrittivät ensin tehdä kirkonH
päähän, mutta alapääläiset tulivat ja purkivat yolE
minkä Ylipää oli päivällä rakentanut. Vihdoin saatiin j
tys palautetuksi siten, että tehtiin kuin samanlaisessa ta
sessa sananlasfkukin tietää, keskelle kylää. Mutta
Alapää tahtoi ffois keskikylästäkin, olivathan he vanl
• pää. Ja niin sai Kuurtaneen ihana Haapaniemi ensimn
pappilansa v. 1710. Se oli niin - vaatimaton laite,, etii
riiuun vuoksi kuin juuri sen niukkuuden takia ei kanna
mainitakaan. Vahinko että sen piti häviämän: ensin n
tuvak>ä Lakaluoman sahalle, sitten gplttopuiksi. Ede
• oleva kuva osoittaa sen vielä Lakaluoman sahalla joik
-seHä" hahmolla, muttä-fcaildii-romantiikka on tietenkin
s^^ näkoviehkeys, jonka'sananmukaisena penistni
dli%orkea,'va^keaks^läastitettu kivijalka, leikatuin pafsaii
fisteltu avokuisti ja hyvin pienet, pieniruutuiset ikkunat
Isäte kun oli keltaiseksi maalattu, valkeine ikkunalautoi
ja sinisine ruudunpuitteineen tuuheiden viheriäin koiv
aHä, sepä olikin ei vain kaunis, mutta aivan hartautta hi
tSva nähtävyys. Viimeksimainitun kauan kestäneen tui
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-28-02
