1945-03-31-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mip-;::.:'-':' • '
1945 LAUANTAINA, M A A M S K U U N 31 PÄIVÄNÄ
merkit ja hänen i^da-ffiensä^
y^ähti ilosU. Siis tyttö -kuului
vieläkin hänelle. Häneu oma i i y . .
vä Pennynsä. -
'Minun täytyy nyt mennä, sillä
vanhempani odottavat jo minua.
Mutta niissä saan tavata sinun uudelleen?"
•
Pen^y mainitsi hotellin nimen.
* ' *;
Arvin päätä Ihuimasi niin hirveästi.
Hänen täytyi mennä hetkeksi vuoteeseen,
olihan vielä monta tuntia
aikaa ennenkuin hänen pitäisi lähteä
työhön. Hän oli huomannut voivansa
huonosti jo herätessään jotain tuntia
aikaisemmin,^!^
sen menevän ohi kun nousisi ylös.
Mutta sensijaan että hän olisi parantunut,
aikoi hän-tuntea itsensä aina
heikommaksi ja viimein täytyi hänen'
mennä takaisin vuoteelleen. . :
Hän oli aivan yksin talossa, sillä
naiset olivat lähteneet hetkt sitten
asemalle. Onkohan siellä uunissa
edes puitakaan, kun talo tuntuu niin
kolealta. Mutta kun hän koetti nous-ta
musteni maailma hänen silmissään
ja hänen täytyi vaipiia takaisin vuoteelle.
Tuntui kuluvan iäisyys ennenkuin
hän kuulee liiketfä alakerrasta, mutta
hän oli 'jo liian sairas välittämään
mitä ympärillä tapahtui. Molly i l mestyi
ovelle ja tämän sanat kaikuivat
hänfin korviinsa kuin usvan läpi.
'•'Sinä ja sinun kirottu tyttäresi!
Että kehtasitkin kutsua hänet ase- '
malle Paulia vastaan. Että sinun
täytyi vielä häväistä Monan kutsumalla
Pennyn kaupunkiin silloin kun
Paulin piti saapua!" tuli yhtenä ryöp- .
pynä Mollyn huulilta.
Siis Penny oli kaupungissa. Jospa
hänelle saisi jollakin tavalla sanan
että hän tulisi käymään isän luona,
mutta Molly ei tekisi sitä hyvyyttä
"Älä uskokaan että vihkiytyisin
sinun vaimoksesi", kuuli Arvi taas
tuon kaukaisen äänen keskeyttävän
hänen ajatuksensa. - "Jos totuutta
haluat, niin en ole koskaan aikonutkaan
tehdä niin. Minulla ei ole koskaan
miestä ollutkaan, näyttelin vain
niin, kunnes olisin saanut Monan
kunniallisesti yhteen Paulin kanssa.
Mitä taas sinuun tulee, niin luulenpa
että olen saanut sinusta ulos sen minkä
sinusta voi ottaa. Voit lohduttaa
itseäsi, ettet ollut enismmäinen tolva-nay
ha, ha, ha, haa!" Ja sitten hän
jatkoi: "Mitä haluat nyt minun tekevän
vastapalvdukseksi siitä että
häpäisit meidät asemalla — tyttäresi
avulla tosin?"
"Voit kutsua lääkärin , . .", änkytti
mies avuttomana.
"Viimeinen totosi tullaan täyttämään",
sanoi Molly vieläkm samassa
pinilajissa, ,mutta samalla huomasi
punaiset täplät .miehen kasvoilla ja
kauhu valtasi hänet. Oliko tuo päs-sinpää
ottanut myrkkyä •-— kukaties
kuolisi hänen käsiinsä ja häntä syytettäisiin
muriasta. - Mollyllä ei .oi-,
lut aivan puhdas omatunto ja niinollen
ei hän mielinyt joutua tekemisiin
virlsavaUan kanssa.
Kiireellä riensi hän puhelimeen —•
ei lääkärille, vaan muuttoliikkeeseen,
sitten alkaen kiireellä heitellä konie-roiden
sisältöä arkkujhm.
Arvi odotti lääkäriä saapuvaksi.
Hän oli kuullut MoUjai soittavan ja
uskoi tämän tehneen tuon hyvän
työn. Mutta vähitellen hänen kärsivällisyytensä
loppui. Miksi lääkäri
viipyi näin kauan? . . .
Hän torkahti aina hetkeksi uneen,
heräten taas uudelleen alakerrasta
kantautuviin ääniin. Hänestä tun-tui
kuin olisi ovia auottu yhtenään
ja raskaita esineitä raahattu pitkin
lattiaa. Hourailiko hän? . . . »>
Hän koetti huutaa, mutta ääni kuoli
hänen huulilleen. Täytyikö hänen
kuolla yksin tänne avun puutteessa,
vaikka noin lähellä oli ihmisiä? . . .
Viimein loppui kaikki liike alakerrasta
j a talossa . vallitsi haudan
hiljaisuus. Oliko hän jo kuollut?.
Huonekin oli äkkiä tullut niin p i meäksi
ja kylmäksi . . .
Hän oli odottanut niin kauan jotain
tapahtuvaksi, että viimein vaipui
jonkunlaiseen horrokseen; tuntui
samantekevältä, oliko hän elossa tai
kuollut.
' * * *
;Paul oli kovin rauhaton. Vielä samana
iltana täytyi hänen saada selväksi
välinsä Monan kanssa, vasta
sitten voisi hän "mennä tapaamaan
Pennyä. Hänelle ei oltu Vielä mainittu
tulevista häistä, joihin oli kutsuttu
melkein koko kaupungin varakkaimmat
Mollyn tapaan. Ja että
OPETUSASIAIN KUNMAÄLIMN
kaikki oli valmista, sulhasta lukuunottamatta.
- -
Viimein hänen täytyi esittää asia;
isälleen, joka suostui -heti- v i e m ää
hänet perille . Isa oU odott^mutkm
jotain tuöntapaista täpjdituvanj en-*
nen kuin se olisi myöhäistä.
l*aul koputti ovelle
kertaan. Mutta talo oli pimeä' ja
hiljaisuus vallitsi sen sisällän Mutta
sittenkin hän oli kuulevinaan Jc^tain
sen sisältä. Hän ei tiennyt nutä se
-oli, hän oli enemmän vaistonnut ktiiin
kuullut sen. Mutta kuitenkin tyrkkäsi
hän kärsimättömj^dessään oVea,
joka lensi kolahduksella auki. -
. Yl^kerrs^^ mutinaa. Hän '
terästi kuuloaan koettaen kuulla p^^^
remmin, mutta ei saanut selvää sanoista.
Siis joku oli kotona, mutta
' ' k u k a ? " " ' ; " " ' ' ; - ' ' • ; • • *'' -•••--.•-••-.-^
Hänet valtasi kummallinen tunne
pimeässä huoneessa. Siinä oli jotain
niin outoa, ettei hän voinut sitä itsekään
selittää. Oliko Molly taas juo^
vuksissa;a^kin oli mahdollista.
Paul perääntyi rapulle ja kutsui
isänsä sisälle pyytäen -häntä menemään
yläkertaan, mistä nuo äänet
kantautuivat hänen korviinsa.
Jäätyään taas yksin valtasi hänet
tuo sama kun^mallinen tunne. Nyt
oli taas talo hiljainen, lukuunottamatta
isänsä askelia ja huhuilua.
Paul hapuili ympärilleen, koettaen
löytää tuolia, sillä hän oli vielä heikko
ja myös matkasta väsynyt. Mutta
huoneessa ei ollut tuolia, enemmän
kuin muutakaan johon hän olisi voinut
koskettaa, paitsi seiniä. Tuo tyh-iyys
kai oli tehnyt tuon oudon vaikutuksen.
"Arvi on sairaana", sanoi isä portaiden
alapäässä, hapuillen sähkönap-pulaa,
nähdäkseen paremmin mitä oli
tapahtunut.
Kun valot syttyivät, näkivät (he että
talo oli aivan tyhjä huonekaluista.
"Mitä helvettiä] . . . Nuo tunnottomat
naaraat ovat ijättäneet sairaan
miehen avuttomana kylmään ja
autioon taloon!" sanoi Paulin isä
suuttuneena ja sitä seurasi vielä sarja
sensuroimattomia arvosteluja naisista
sillä aikaa kuin Paul tarttui puhelimeen
ja soitti lääkärille ja sitten
Pennylle.
Penny saapui samaan aikaan kuin
lääkärikin, kysyen mitä oli tapahtu-
•V.:
Sivu 7
mikä on nimitetty tutkimaan Ontarion opetussysteemiä ja ra-porteeraamaan
siitä, pitää ensimmäiset istuntonsa Toronton
yliopiston senaattihuoneessa kello 10 aamulla ja kello 2 iltapäivällä
huhtikuun 11 päivänä ja huhtikuun 12 päivänä v.
1945, puheenjohtajana toimien Hon. Mr. Justice J . A . ilope.
Alustavasti käsitellään sellaisia kirjallisia lausuntoja, jotka
esitetään huhtikuun 10 p : n ä tai sitä ennen. Tämän jälkeen
esitettävät lausunnot käsitellään komissionin seuraavissa istunnoissa.
Kaikkia järjestöjä, jotka ovat kiintyneet mihin hyvänsä
opetuksen probleemeihin, pyydetään antamaan lausuntonsa,
osoitteella:
B. W. B. Jackson, Secretary,
Boyal CTommission on Etfacation
Pariiament BoUdUnp, Toronto.
nut. Riutta lääkäri i i tiennyt sen
enempi kuin hän itse^äny vaan sanoi
i^''^'-';-.- ':C'':•'• •-':\' • ':C •''"
"Sitä vartenhan mins^in olen tääl-;
l ä - - - tiedustelemassa^ 1^ vikana
— ja kenellä."
-Mies vuoteella huoraili kutsuen.
Marjattaa luokseen aina uudelleen ja
uudelleen. Hänen kasvoillaan paloi
puiiaiset läikät «ja lääkäri totesi taudin
keiihkokuumeeksi, määräten huolellisen
hoidon ja luvaten lähettää
kokeneehv sairaana anta-maan
sitä.
Penny oli niin hermostunut ettei
tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. Tämä
tylijyys tekisi hänet ennenpitkää
hulluksi:^ Samassa inruisti^^^^
ton joka oli raahattu kellarikerrokseen,
jospa se olisi vielä siellä . . .
Nuolena MiruMMns^^^
-Iin isä seurasi häntä, arvellen tämän
mene\^h.laittamaan lämmitysuuniin
tulta. Sillä aikaa kuin mies sytytti*
tulen uuniin, kävi Penny käsiksi lakanoihin,
jotka peittivät niiden alla
olevat tavarat. Olipa onni ettei Molr
ly ollut saanut raahata niitä pois tai
muuten niitä hävittää. Äiti haluaisi
nähdä kailcki vielä ennallaan. Nyt
vasta hän muisti, että hänen täytyi
kutsua äiti niin pian kuin mahdollista
— äiti olisi ainoa joka saisi järjestetyksi
kaikki vielä hyvin jälleen —
kukaties pelastaisi isän hengen....
Hän lähetti sähkösanoman heti ja
sitten alkoi kuumeisella kiireellä kantaa
ja järjestää huonekaluja, jossa
työssä Paulin isä auttoi häiitä, sillä
Paul ei voinut tehdä juuri muuta kuin
katsella sohvalta, jonka he olivat raahanneet
aivan sitä varten ensiksi.
Kaikki täytyi olla kunnossa siihen
mennessä kun äiti saapuisi aamujunalla
vai saapuisiko äiti ollenkaan
. . .?
Viimein kun kaikki oli entisellään
talossa, istahdi Penny katselemaan
: työtään Paulin viereltä sohvalta. Oliko
koskaan tuntunut hiljaisuus niin
tervetulleelta — ainoa joka häiritsi
sitä oli hoitajattaren sipsuttavat askeleet
yläkerrassa kun tämä kulki
sairefsvuoteen ja kylpyhuoneen väliä.
Silloin vasta muisti hän, ettei ollut
syönyt sen jälkeen kuin päivällisen ja
nyt kello hänen ranteessaan osoitti
yhtätoista. Terve vatsa vaati ravintoa,
vaikka hän ei ollut sitä huomannutkaan
kiireensä keskellä. Heidän
täytyi päästä ravintolaan, sillä talossa
ei ollut edes ruokakaappia sen vähemmin
sen sisällä ruokaa.
Kun hän viimein imlasi kotiin uudelleen,
oli ovella häntä odottamassa
— Ressu, vaikka hän ei sitä huomannutkaan
ennenkuin tämä tuttavallisesti
livahti hänen perässään sisään.
H3rvä vanha Ressu oli tullut katsomaan
joko hänen emäntänsä olisi
palannut kotiin ja heilutti nyt häntäänsä
iloisena tuntiessaan tutun käden,
silityksen kuonollaan. "Ressu ^
oli ollut paossa kodistaan niinkuin
hän itsekin, mutta olivat taas jälleen
palanneet kotiin. Puuttui vain Marjattaa
. . .
, * * •
Marjatta, Marjatta, älä jätä minua
nyt . , rukoili mies houreissaan.
Nainen vuoteen vierellä puristi hänen
kättään lujemmin. Kuinka mies
näyttikin niin avuttomalta — kuin
lapsi. Ei näkynyt enää jälkeäkään
tuosta korskeasta Arvista, joka oli
ennen antanut määräyksiään hänelle.
Kului tunteja, jotka vuorostaan
muuttuivat päiviksi. Mutta nainen
paikallaan vuöteenvierellä p^syi kärsivällisesti
siinä — aina valmiina jos
sairas tarvitsisi häiitä. Hänen läsnäolonsa
sai ty3rnnytetyksi tuon kummallisen
hädän, jonka valtaan mies
:mm.
' ^ - i i l
•'•'.s.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 31, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-03-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450331 |
Description
| Title | 1945-03-31-07 |
| OCR text | mip-;::.:'-':' • ' 1945 LAUANTAINA, M A A M S K U U N 31 PÄIVÄNÄ merkit ja hänen i^da-ffiensä^ y^ähti ilosU. Siis tyttö -kuului vieläkin hänelle. Häneu oma i i y . . vä Pennynsä. - 'Minun täytyy nyt mennä, sillä vanhempani odottavat jo minua. Mutta niissä saan tavata sinun uudelleen?" • Pen^y mainitsi hotellin nimen. * ' *; Arvin päätä Ihuimasi niin hirveästi. Hänen täytyi mennä hetkeksi vuoteeseen, olihan vielä monta tuntia aikaa ennenkuin hänen pitäisi lähteä työhön. Hän oli huomannut voivansa huonosti jo herätessään jotain tuntia aikaisemmin,^!^ sen menevän ohi kun nousisi ylös. Mutta sensijaan että hän olisi parantunut, aikoi hän-tuntea itsensä aina heikommaksi ja viimein täytyi hänen' mennä takaisin vuoteelleen. . : Hän oli aivan yksin talossa, sillä naiset olivat lähteneet hetkt sitten asemalle. Onkohan siellä uunissa edes puitakaan, kun talo tuntuu niin kolealta. Mutta kun hän koetti nous-ta musteni maailma hänen silmissään ja hänen täytyi vaipiia takaisin vuoteelle. Tuntui kuluvan iäisyys ennenkuin hän kuulee liiketfä alakerrasta, mutta hän oli 'jo liian sairas välittämään mitä ympärillä tapahtui. Molly i l mestyi ovelle ja tämän sanat kaikuivat hänfin korviinsa kuin usvan läpi. '•'Sinä ja sinun kirottu tyttäresi! Että kehtasitkin kutsua hänet ase- ' malle Paulia vastaan. Että sinun täytyi vielä häväistä Monan kutsumalla Pennyn kaupunkiin silloin kun Paulin piti saapua!" tuli yhtenä ryöp- . pynä Mollyn huulilta. Siis Penny oli kaupungissa. Jospa hänelle saisi jollakin tavalla sanan että hän tulisi käymään isän luona, mutta Molly ei tekisi sitä hyvyyttä "Älä uskokaan että vihkiytyisin sinun vaimoksesi", kuuli Arvi taas tuon kaukaisen äänen keskeyttävän hänen ajatuksensa. - "Jos totuutta haluat, niin en ole koskaan aikonutkaan tehdä niin. Minulla ei ole koskaan miestä ollutkaan, näyttelin vain niin, kunnes olisin saanut Monan kunniallisesti yhteen Paulin kanssa. Mitä taas sinuun tulee, niin luulenpa että olen saanut sinusta ulos sen minkä sinusta voi ottaa. Voit lohduttaa itseäsi, ettet ollut enismmäinen tolva-nay ha, ha, ha, haa!" Ja sitten hän jatkoi: "Mitä haluat nyt minun tekevän vastapalvdukseksi siitä että häpäisit meidät asemalla — tyttäresi avulla tosin?" "Voit kutsua lääkärin , . .", änkytti mies avuttomana. "Viimeinen totosi tullaan täyttämään", sanoi Molly vieläkm samassa pinilajissa, ,mutta samalla huomasi punaiset täplät .miehen kasvoilla ja kauhu valtasi hänet. Oliko tuo päs-sinpää ottanut myrkkyä •-— kukaties kuolisi hänen käsiinsä ja häntä syytettäisiin muriasta. - Mollyllä ei .oi-, lut aivan puhdas omatunto ja niinollen ei hän mielinyt joutua tekemisiin virlsavaUan kanssa. Kiireellä riensi hän puhelimeen —• ei lääkärille, vaan muuttoliikkeeseen, sitten alkaen kiireellä heitellä konie-roiden sisältöä arkkujhm. Arvi odotti lääkäriä saapuvaksi. Hän oli kuullut MoUjai soittavan ja uskoi tämän tehneen tuon hyvän työn. Mutta vähitellen hänen kärsivällisyytensä loppui. Miksi lääkäri viipyi näin kauan? . . . Hän torkahti aina hetkeksi uneen, heräten taas uudelleen alakerrasta kantautuviin ääniin. Hänestä tun-tui kuin olisi ovia auottu yhtenään ja raskaita esineitä raahattu pitkin lattiaa. Hourailiko hän? . . . »> Hän koetti huutaa, mutta ääni kuoli hänen huulilleen. Täytyikö hänen kuolla yksin tänne avun puutteessa, vaikka noin lähellä oli ihmisiä? . . . Viimein loppui kaikki liike alakerrasta j a talossa . vallitsi haudan hiljaisuus. Oliko hän jo kuollut?. Huonekin oli äkkiä tullut niin p i meäksi ja kylmäksi . . . Hän oli odottanut niin kauan jotain tapahtuvaksi, että viimein vaipui jonkunlaiseen horrokseen; tuntui samantekevältä, oliko hän elossa tai kuollut. ' * * * ;Paul oli kovin rauhaton. Vielä samana iltana täytyi hänen saada selväksi välinsä Monan kanssa, vasta sitten voisi hän "mennä tapaamaan Pennyä. Hänelle ei oltu Vielä mainittu tulevista häistä, joihin oli kutsuttu melkein koko kaupungin varakkaimmat Mollyn tapaan. Ja että OPETUSASIAIN KUNMAÄLIMN kaikki oli valmista, sulhasta lukuunottamatta. - - Viimein hänen täytyi esittää asia; isälleen, joka suostui -heti- v i e m ää hänet perille . Isa oU odott^mutkm jotain tuöntapaista täpjdituvanj en-* nen kuin se olisi myöhäistä. l*aul koputti ovelle kertaan. Mutta talo oli pimeä' ja hiljaisuus vallitsi sen sisällän Mutta sittenkin hän oli kuulevinaan Jc^tain sen sisältä. Hän ei tiennyt nutä se -oli, hän oli enemmän vaistonnut ktiiin kuullut sen. Mutta kuitenkin tyrkkäsi hän kärsimättömj^dessään oVea, joka lensi kolahduksella auki. - . Yl^kerrs^^ mutinaa. Hän ' terästi kuuloaan koettaen kuulla p^^^ remmin, mutta ei saanut selvää sanoista. Siis joku oli kotona, mutta ' ' k u k a ? " " ' ; " " ' ' ; - ' ' • ; • • *'' -•••--.•-••-.-^ Hänet valtasi kummallinen tunne pimeässä huoneessa. Siinä oli jotain niin outoa, ettei hän voinut sitä itsekään selittää. Oliko Molly taas juo^ vuksissa;a^kin oli mahdollista. Paul perääntyi rapulle ja kutsui isänsä sisälle pyytäen -häntä menemään yläkertaan, mistä nuo äänet kantautuivat hänen korviinsa. Jäätyään taas yksin valtasi hänet tuo sama kun^mallinen tunne. Nyt oli taas talo hiljainen, lukuunottamatta isänsä askelia ja huhuilua. Paul hapuili ympärilleen, koettaen löytää tuolia, sillä hän oli vielä heikko ja myös matkasta väsynyt. Mutta huoneessa ei ollut tuolia, enemmän kuin muutakaan johon hän olisi voinut koskettaa, paitsi seiniä. Tuo tyh-iyys kai oli tehnyt tuon oudon vaikutuksen. "Arvi on sairaana", sanoi isä portaiden alapäässä, hapuillen sähkönap-pulaa, nähdäkseen paremmin mitä oli tapahtunut. Kun valot syttyivät, näkivät (he että talo oli aivan tyhjä huonekaluista. "Mitä helvettiä] . . . Nuo tunnottomat naaraat ovat ijättäneet sairaan miehen avuttomana kylmään ja autioon taloon!" sanoi Paulin isä suuttuneena ja sitä seurasi vielä sarja sensuroimattomia arvosteluja naisista sillä aikaa kuin Paul tarttui puhelimeen ja soitti lääkärille ja sitten Pennylle. Penny saapui samaan aikaan kuin lääkärikin, kysyen mitä oli tapahtu- •V.: Sivu 7 mikä on nimitetty tutkimaan Ontarion opetussysteemiä ja ra-porteeraamaan siitä, pitää ensimmäiset istuntonsa Toronton yliopiston senaattihuoneessa kello 10 aamulla ja kello 2 iltapäivällä huhtikuun 11 päivänä ja huhtikuun 12 päivänä v. 1945, puheenjohtajana toimien Hon. Mr. Justice J . A . ilope. Alustavasti käsitellään sellaisia kirjallisia lausuntoja, jotka esitetään huhtikuun 10 p : n ä tai sitä ennen. Tämän jälkeen esitettävät lausunnot käsitellään komissionin seuraavissa istunnoissa. Kaikkia järjestöjä, jotka ovat kiintyneet mihin hyvänsä opetuksen probleemeihin, pyydetään antamaan lausuntonsa, osoitteella: B. W. B. Jackson, Secretary, Boyal CTommission on Etfacation Pariiament BoUdUnp, Toronto. nut. Riutta lääkäri i i tiennyt sen enempi kuin hän itse^äny vaan sanoi i^''^'-';-.- ':C'':•'• •-':\' • ':C •''" "Sitä vartenhan mins^in olen tääl-; l ä - - - tiedustelemassa^ 1^ vikana — ja kenellä." -Mies vuoteella huoraili kutsuen. Marjattaa luokseen aina uudelleen ja uudelleen. Hänen kasvoillaan paloi puiiaiset läikät «ja lääkäri totesi taudin keiihkokuumeeksi, määräten huolellisen hoidon ja luvaten lähettää kokeneehv sairaana anta-maan sitä. Penny oli niin hermostunut ettei tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. Tämä tylijyys tekisi hänet ennenpitkää hulluksi:^ Samassa inruisti^^^^ ton joka oli raahattu kellarikerrokseen, jospa se olisi vielä siellä . . . Nuolena MiruMMns^^^ -Iin isä seurasi häntä, arvellen tämän mene\^h.laittamaan lämmitysuuniin tulta. Sillä aikaa kuin mies sytytti* tulen uuniin, kävi Penny käsiksi lakanoihin, jotka peittivät niiden alla olevat tavarat. Olipa onni ettei Molr ly ollut saanut raahata niitä pois tai muuten niitä hävittää. Äiti haluaisi nähdä kailcki vielä ennallaan. Nyt vasta hän muisti, että hänen täytyi kutsua äiti niin pian kuin mahdollista — äiti olisi ainoa joka saisi järjestetyksi kaikki vielä hyvin jälleen — kukaties pelastaisi isän hengen.... Hän lähetti sähkösanoman heti ja sitten alkoi kuumeisella kiireellä kantaa ja järjestää huonekaluja, jossa työssä Paulin isä auttoi häiitä, sillä Paul ei voinut tehdä juuri muuta kuin katsella sohvalta, jonka he olivat raahanneet aivan sitä varten ensiksi. Kaikki täytyi olla kunnossa siihen mennessä kun äiti saapuisi aamujunalla vai saapuisiko äiti ollenkaan . . .? Viimein kun kaikki oli entisellään talossa, istahdi Penny katselemaan : työtään Paulin viereltä sohvalta. Oliko koskaan tuntunut hiljaisuus niin tervetulleelta — ainoa joka häiritsi sitä oli hoitajattaren sipsuttavat askeleet yläkerrassa kun tämä kulki sairefsvuoteen ja kylpyhuoneen väliä. Silloin vasta muisti hän, ettei ollut syönyt sen jälkeen kuin päivällisen ja nyt kello hänen ranteessaan osoitti yhtätoista. Terve vatsa vaati ravintoa, vaikka hän ei ollut sitä huomannutkaan kiireensä keskellä. Heidän täytyi päästä ravintolaan, sillä talossa ei ollut edes ruokakaappia sen vähemmin sen sisällä ruokaa. Kun hän viimein imlasi kotiin uudelleen, oli ovella häntä odottamassa — Ressu, vaikka hän ei sitä huomannutkaan ennenkuin tämä tuttavallisesti livahti hänen perässään sisään. H3rvä vanha Ressu oli tullut katsomaan joko hänen emäntänsä olisi palannut kotiin ja heilutti nyt häntäänsä iloisena tuntiessaan tutun käden, silityksen kuonollaan. "Ressu ^ oli ollut paossa kodistaan niinkuin hän itsekin, mutta olivat taas jälleen palanneet kotiin. Puuttui vain Marjattaa . . . , * * • Marjatta, Marjatta, älä jätä minua nyt . , rukoili mies houreissaan. Nainen vuoteen vierellä puristi hänen kättään lujemmin. Kuinka mies näyttikin niin avuttomalta — kuin lapsi. Ei näkynyt enää jälkeäkään tuosta korskeasta Arvista, joka oli ennen antanut määräyksiään hänelle. Kului tunteja, jotka vuorostaan muuttuivat päiviksi. Mutta nainen paikallaan vuöteenvierellä p^syi kärsivällisesti siinä — aina valmiina jos sairas tarvitsisi häiitä. Hänen läsnäolonsa sai ty3rnnytetyksi tuon kummallisen hädän, jonka valtaan mies :mm. ' ^ - i i l •'•'.s. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-03-31-07
