1945-02-10-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maaaaiill inan rumin mies
Walter Blair, amerikalaisen kirjallisuuden
professor' Chicagon yliopistossa,
joka on kirjoittanut Native A-merican
Humor, 1800-1900, Horse
Sense in American Humor ja Tall
Tale America nimiset kirjat, kirjoittaa
American Mercuryssa ylläolevalla
otsikolla, että kun hän oli etsimässä
kummallisia olentoja P. T. Barnumin
Miral and Educational Sideslioweihin,
hän ryhtyi myös etsimään maailman
ruminta miestä. Aluksi hän mietti
mistä hän etsinnän alkaisi ja päätti
alkaa sen Tennesseen valtiosta. Andy
'Jaeksoii,-hän muisttj oli-sieltä ja ihmiset
yhäkin käyttävät hänen kuviaan
hädistellessään pahankurisia lapsiaan
nukkumaan illalla.
• Kun hän oli päässyt muutamia maileja
Tennesseen vuoristoon, eräs hill-billy
(vuoristolainen) selitti hänelle,
että rumin mies, minkä hän tuntee
asui lähellä Scratch sh^n Thicketiä.
Thickettissä asuva mies oli vuoteel-'
la kun etsijä sinne saapui, mutta hän
ryhtyi siitä huolimatta juttelemaan
miehen kans^. Vaikka päivä oli niin
kuuma kuin pahaläisen barbecue
kuoppa, miehellä oli paksu ja laaja
viltti vedettynä päälleen ja vielä pään-sä^
mpärillekin. Luonnollisestikin kysyin
syytä sellaiseen.
"Minun on pakko näin tehdä", lausui
miekkonen. *^Minä olen niin ka"
malan näkoioen, että ellen: puHottaudu
tällä tavalla, uni ei tule minua lähelle.
»
Olin valmis heti palkkaamaan hänet
suurJeJlä palkalla Jaanoin sen hänelle.
**(Mutta minä en allekiijbita sopimusta'*,'
kuului ääni viltin alta, "siksi
kun siten tehden pettäisin sinua.
Dry Tripe Creekin varrella, mailin
päässä, on mies, joka onJkaksi "kertaa
niin ruma kuih minä. Hän on niin ruma,
ettei kärpänen laskeutuisi hänen
naamalleen vaikka se olisi voideltu
parhaimmalla apilashunajalla."
. Menin Dry Tripe Creekille. Laidunmaalla
näin naisen suutelevan
lehmää kerta toisensa perästä vaikka
hän ei näyttänyt nauttivan siitä sen
enempää kuin lehmäkään.
. "Miksi sinä sitä teet?" tiedustelin.
, "Mieheni tähden", lausui nainen;
*-'Hän on niin kaikin puolin ruma, että
vaikka olemme olleet viisi vuotta naimisissa,
en ole vieläkään voinut häntä
suudella. Minä harjoittelen."
"Hui", sanoin minä, "Johda minut
hänen luokseen. Etsin Barnumille
maailman ruminta' miestä. Työ on
helppoa ja palkka sunri."
Nainen katseli minua 'ky Jmästi kuin
helmikuun hautakiven pohjoispuoli
kuun valossa. "Hän ei ole kiintynyt
sellaiseen", hän sanoi. "Hän meni
kaupunkiin joku aika sitten kun siellä
oli tapahtunut kauhea junaonnettomuus
ja kaikki tulivat siihen käsitykseen,
että hän oli junarikon raadeltu
uhri. He keräsivät kolehdin hänelle
ja saivat niin paljon rahaa että hän
voi elää lopun elämäänsä ylellisyydessä
— kolmekymmentäkolme dollaria
ja seitsemän senttiä. Lisäksi hän ei
ole niin ruma kuin mies Skeleton Hol-lo\
vssa, maili tai niille paikkeille pohjoiseen.
Hyvästi muukalainen." Ja
hän lähti kävellen lehmää kohti jonkun
verran onnettomana, mutta päättäväisenä.
Saavuttuani HoUowhin oli ukkosmyrsky
puhrkeamaisillaari. Suuria vesipisaroita
putoili maahan ja salamoita
sinkoili taivaalla. Edessäni oleva
mökki oli ainoa näkyvissä oleva, josta
päättelin, ettei naapuristo ole miellyttävä,
Yksinpä ruohokin näytti näivettyneeltä,
todennäköisesti siksi kun
miehemme oli katsellut sitä. Maailma
musteni m3^rskystä sillä hetkellä
kun koputin oveen.
Juuri kun övi avautui, salama leimahti
jä minä näin tuon onnettoman
olion naaman. Hän oli riittävän ruma
palkkautuakseen paina/jaiseksi
kuusikätiselle pakanain epäjumalalle,
karkoit taakseen tuhkurin lapsista tai
antaakseen krokodiileille kauhun yllätyksen.
Vakuutan teille, että hän oli
tavallista rumempi.
"Allekii*jpita nimesi tuolle riville",
huusin -heiluttaen sopimustaHkädes--
• säni. "Haluan saada sinun työskentelemään
F. T, Barnumille suurella
palkalla. Olen etsinyt maailman ruminta
miestä ja etsintäni on päättynyt.
»: - y
"Se on kirottu valhe", hän'kar*juen
vastasi minulle. "jNIinä en ole ruma."
Juuri sillä^hetkellä leim^ti salama
tarvaalla, kiemurteli ja väänteli
ja lähti tulemaan alas iskeäkseen'häntä.
Katsoin sen tuloa - lähemmäs ja"
lähemmäs mitä hämmästyttävimmäl-lä
nopeudella ja pelko pisteli ruumis--
tani aivan Kuin olisin ratsastanut piikkisian,
selässä. * .
Kun salama oli noin jalkn päässä
se huomasi miehen naaman ja. pysah-.
tyi siihen paikkaan. Ja kym tcavuin
häHomästyksestä, se oli tehnyt täysi-^^
käännöksen ja kuruhti poispjun:^ ,
sinkertaisella vauhdilla., Se vikisi .
kuin ajokoira, joka on nähnyt haa- ,
mun. .
. "Ellet sinä ole maailman rumin ;
mies", sanoirij "miksi- salama. käyt- .
täytyi tuolla tavalla." •
Kaveri kohautti olkapäitään, ,
, "Wen", häii vastasi, "olen liian k ^^
telias sanoakseni sen. Miittä tässä- ,
hän on joku toinenkin minun ohella-ni,
eikö olekin?» .
KRIITILLISISSÄ Grey Northin
vaaleissa on voittanut konservatiivien
ehdokas Garfield Case, saaden epävirallisten
tietojen mukaan 7^338 ääntä,
puolustusministeri MdNaughton
6,099 ja CCF:n ehdokas 3,136 ääntä.
CCFril härkäpäisyys, kaikista monien
työväenjärjestöjenkin huomautuksista
huolimatta, aiheutti siis sen, ettei puolustusministeri
tullut valituksi. Pääministeri
King sanoo hallituksen harkitsevan
nyt heti sitä, onko mitään
hyötyä parlamentin uuden istunnon
pitämisestä, kun oppositiopuolueet onnistuivat
estämään puolustusministeri
McNaughtonin saamasta paikkaa alahuoneessa.
KOVIA PAKKASIA on ollut tänä
talvena ei ainoastaan Canadassa, vaan
itä-Yhdysvalloissa. Esim. Cape Co-din
eteläpuolella ^Massassa on 3,000
asukkaan saari Nantucket ollut useita
päiviä eristettynä pakkasten takia,
joka jääti New Bedfordin sataman
niin, ettei siitä heti selviydytty. Etelä-
Ontarion kylmin paikka tammik.
25 p:nä oli Haliburton, jossa lämpömittari
osoitti 45 astetta alapuolella
nollan. Torontossa samaan aikaan
13 astetta alapuolella nollan. Muissa
paikoissa seuraavat määrät: Nakinas-sa
37, Orilliassa 25, Mindenissä 40,
North jBayssa.27 ja Ottawassa 17.
NEin^OSTOHITTO ja Suomi
ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka
mukaan Suomi lähettää sotamateriaaleja
Neuvostoliittoon ja saa sieltä
elintarpeita. Sopimus tuli voimaan
heti.
Eräänä suvisunnuritaina puhalteli
ilkeä mistraali-tuuli ympärillämme.
Kenties hieman liiankin voimakkaas-.
ti, sillä tavallisesti tähän aikaan niin
rauhallisena lainehtiva Adrian meri
aaltoili nyt melko lailla.
Pienelle purjealuksellemme, jolla
ystäväni ja minä olimme parisen viikkoa
risteilleet Keski-Dalma'tian rannikon
saaristorykelmien lomissa, tuntui
tämä keinuminen käyvän ylivoimaiseksi.
Kun tuuli sopi juuri eritoten
_meidän_j^eit
muu kuin hakea turvaa Brazza-saaren
ensimmäisestä suojaa antavasta lahdesta.
Nopealla vauhdilla purjeh- -
dimme lahden kapeaan aukkoon, joka
kumminkin .yllättävän pian laajeni
huomattavaksi selänteeksi. Se näytti
olevan suosittu, luonnollinen satamapaikka
päikallisdle saaristoasujamis-tolle,
sillä edessämme oli kokonainen
"laivasto": kalastajaveneitä.. jHieman
erillään muista huomasimme toisia
kookkaamman aluksen. Suuntasimme
sitä kohti ja lipuessamme sen- lä-heisyyteen,
sattui joitakin aluksi
miehistä tulemaan kaupungilta S
masta.^ Viskasimme heille kibnitr
köyden ja tarkastelimme uusia tuttä
viamme. Villiltä ja epäluotettavHti
vaikuttivat nämä auttajamme. Var^
maankin dalmatialaisten merirosvojea
jälkeläisiä, joiden esi-isät aikoinaan
vapisuttivat maineellaan silloista Ve.
neziäakini
Mutta kun purjeemme oli saatij
kiinnitetyksi; sukeutui meidän j
-jJukseiLJjlidfikgan •.tov.tagft-^'^
tön kesken piankin ystävällinen kes-kustelu,
joka johti siihen, että miehel
tarjosivat maisteltavaksemme maint^
ota punaista dalmatialaisviiniään. :
Havaitsimme, että tämän aluksea?
varustus : oli aivan toisenlaatuineaV
kuin muiden kalastaja-alusten, i,joita
olimme-Dalmatian matkallamme kot
danneet. Emme nähneet m i n k ä Ä;
sia verlUtojaj emmekä myöskään tuota
tavanmukaista, etäällä laivan etuko-:
kan ulkopuolella - riippuvaa suurta
karbiinilamppua, jonka valossa öisiä
.\..
'1 -
. S y d ä m e l l i n e n ja - v i l p i t ö n kiitos _ t e i l l e y s t ä v ä t s i i t ä , suurenmoisesta
v y l l ä t y k s e s t ä , jonka, j ä r j e s t i t t e ixiihulle syntymäpäiväni
j o h d o s t » l y ^ n i n i k u u n aj^^^p^^^^ Se ö l l t o s i < ' * y l l ä t y s ' * ; " s i l l ä en olisi.
l«uU,ut:"crievani~mitenJcä«^^^ huomioitu;henkilö, efctä n i i n .suuri.,
v ä k i j o u k k o vaivaantuu j u h l i m a a Ä karissani s y n t y m ä p ä i v ä ä n i.
(Kiitos s i i t ä suuresta r a h a l a h j a s t a , rimsaasta kahyiipöydästä lei-,
vokshieen. K i i t o s lalxjoittaijille, j o t k a ette olleet tilaisuudessa läsn
ä . :\V . / . : -V;. - / .
- E t i k o i n e n k i i t o s niiUetove!rfeiUe,.jotk?iv
l a s i t t e C $ J : r i h a a l i n , e t t ä saimme o i k e i n r a l a k k a a i tanssit pystyyn.
K i i t o s A n n i k k i Tammelle, E n n i L a h t i s e l l e j a Ester Tarkkaselle
kaikesta m i t ä olette t ä m ä p . a s i a n eteen tehneet.
Vielä k e r r a n k i i t ä n j ä toivon, e t t ä y s t ä v y y s j a yhteisymmärrys
j a t k u i s i edelleen," ' -
JOHN BLID
M e k i n haluamme lausua s y d ä m e l l i s e t kiitoksemme meidän
P a p a l l e osoitetusta kunniasta. .
Lempi, Kay, EOa ja Raymond Blid
S O I N T U L A B R I T I S H C O L U M B IA
S y v ä l l ä surulla j a kaipauksella ilmoitamme, e t t ä ä i t i m me
MARIA NIEMI
(o.s. Putula)
n u k k u i kuolonuneen kotonaan Canmoressa Albertassa, joulukuun
29 p : n ä 1944. H a u d a t t i i n tammikuun 2 p : n ä 1945 Canmoren hau-
, tausmaahan. Äitimme on ollut huonossa t e r v e y d e s s ä useamman
vuoden ajan. H ä n oli syntynyt Suomessa, A l a v u d e l l a , o l i kuollessaan
68 V. 11 kk. j a 20 p. i k ä i n e n.
H ä n t ä l ä h i n n ä kaipaamaan j ä i v ä t . y k s i poika, John (hän on
Canadan armeijassa merentakana), n e l j ä t y t ä r t ä , yksi t y t ä r perheineen,
Barnet, B . C. j a kolme t y t ä r t ä perheineen t ä ä l l ä Canmoressa,
yksi m i n i ä , ,14 lastenlasta j a kolme lastenlastenlasta, yksi
sisko Suomessa sekä paljon mUita^ s u k u l a i s i a jar tuttavia tässä
maassa j a Suomessa.
Äiti olisi halunnut n ä h d ä vielä poikansa, Vaan ei jaksanut enää,
voimat loppui ja h ä n nulCahti viime uneeh.
K u n äiti luotamme l ä h t i,
h ä n tilan n i i n t y h j ä j i j ä t t i.
O l i t ä i t i n i i n rakas meille, . .
p a r h a i n hyvyytes' pysyy
aina kauneimpana muistona meille.
S i e l l ä nyt ä i t i m m e levossa n u k k u u ,.
muistosi luonamme säilyvä on.
K a l m i s t o n mullassa h y v ä on olla,
s i e l l ä on k ä r s i m y s timtematon.
Lapset: M r s . ^ fe. Sorsa
M r s . A: Niemi
M r s . S. Latvala
P a r h a a t kiitoksemme kantajUle ja k u k k a s e p p e l e i s t ä , jotka koristivat
ä i t i m m e haudan.
^ OÄIAISET
Canmore Albert»
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 10, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-02-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450210 |
Description
| Title | 1945-02-10-10 |
| OCR text | Maaaaiill inan rumin mies Walter Blair, amerikalaisen kirjallisuuden professor' Chicagon yliopistossa, joka on kirjoittanut Native A-merican Humor, 1800-1900, Horse Sense in American Humor ja Tall Tale America nimiset kirjat, kirjoittaa American Mercuryssa ylläolevalla otsikolla, että kun hän oli etsimässä kummallisia olentoja P. T. Barnumin Miral and Educational Sideslioweihin, hän ryhtyi myös etsimään maailman ruminta miestä. Aluksi hän mietti mistä hän etsinnän alkaisi ja päätti alkaa sen Tennesseen valtiosta. Andy 'Jaeksoii,-hän muisttj oli-sieltä ja ihmiset yhäkin käyttävät hänen kuviaan hädistellessään pahankurisia lapsiaan nukkumaan illalla. • Kun hän oli päässyt muutamia maileja Tennesseen vuoristoon, eräs hill-billy (vuoristolainen) selitti hänelle, että rumin mies, minkä hän tuntee asui lähellä Scratch sh^n Thicketiä. Thickettissä asuva mies oli vuoteel-' la kun etsijä sinne saapui, mutta hän ryhtyi siitä huolimatta juttelemaan miehen kans^. Vaikka päivä oli niin kuuma kuin pahaläisen barbecue kuoppa, miehellä oli paksu ja laaja viltti vedettynä päälleen ja vielä pään-sä^ mpärillekin. Luonnollisestikin kysyin syytä sellaiseen. "Minun on pakko näin tehdä", lausui miekkonen. *^Minä olen niin ka" malan näkoioen, että ellen: puHottaudu tällä tavalla, uni ei tule minua lähelle. » Olin valmis heti palkkaamaan hänet suurJeJlä palkalla Jaanoin sen hänelle. **(Mutta minä en allekiijbita sopimusta'*,' kuului ääni viltin alta, "siksi kun siten tehden pettäisin sinua. Dry Tripe Creekin varrella, mailin päässä, on mies, joka onJkaksi "kertaa niin ruma kuih minä. Hän on niin ruma, ettei kärpänen laskeutuisi hänen naamalleen vaikka se olisi voideltu parhaimmalla apilashunajalla." . Menin Dry Tripe Creekille. Laidunmaalla näin naisen suutelevan lehmää kerta toisensa perästä vaikka hän ei näyttänyt nauttivan siitä sen enempää kuin lehmäkään. . "Miksi sinä sitä teet?" tiedustelin. , "Mieheni tähden", lausui nainen; *-'Hän on niin kaikin puolin ruma, että vaikka olemme olleet viisi vuotta naimisissa, en ole vieläkään voinut häntä suudella. Minä harjoittelen." "Hui", sanoin minä, "Johda minut hänen luokseen. Etsin Barnumille maailman ruminta' miestä. Työ on helppoa ja palkka sunri." Nainen katseli minua 'ky Jmästi kuin helmikuun hautakiven pohjoispuoli kuun valossa. "Hän ei ole kiintynyt sellaiseen", hän sanoi. "Hän meni kaupunkiin joku aika sitten kun siellä oli tapahtunut kauhea junaonnettomuus ja kaikki tulivat siihen käsitykseen, että hän oli junarikon raadeltu uhri. He keräsivät kolehdin hänelle ja saivat niin paljon rahaa että hän voi elää lopun elämäänsä ylellisyydessä — kolmekymmentäkolme dollaria ja seitsemän senttiä. Lisäksi hän ei ole niin ruma kuin mies Skeleton Hol-lo\ vssa, maili tai niille paikkeille pohjoiseen. Hyvästi muukalainen." Ja hän lähti kävellen lehmää kohti jonkun verran onnettomana, mutta päättäväisenä. Saavuttuani HoUowhin oli ukkosmyrsky puhrkeamaisillaari. Suuria vesipisaroita putoili maahan ja salamoita sinkoili taivaalla. Edessäni oleva mökki oli ainoa näkyvissä oleva, josta päättelin, ettei naapuristo ole miellyttävä, Yksinpä ruohokin näytti näivettyneeltä, todennäköisesti siksi kun miehemme oli katsellut sitä. Maailma musteni m3^rskystä sillä hetkellä kun koputin oveen. Juuri kun övi avautui, salama leimahti jä minä näin tuon onnettoman olion naaman. Hän oli riittävän ruma palkkautuakseen paina/jaiseksi kuusikätiselle pakanain epäjumalalle, karkoit taakseen tuhkurin lapsista tai antaakseen krokodiileille kauhun yllätyksen. Vakuutan teille, että hän oli tavallista rumempi. "Allekii*jpita nimesi tuolle riville", huusin -heiluttaen sopimustaHkädes-- • säni. "Haluan saada sinun työskentelemään F. T, Barnumille suurella palkalla. Olen etsinyt maailman ruminta miestä ja etsintäni on päättynyt. »: - y "Se on kirottu valhe", hän'kar*juen vastasi minulle. "jNIinä en ole ruma." Juuri sillä^hetkellä leim^ti salama tarvaalla, kiemurteli ja väänteli ja lähti tulemaan alas iskeäkseen'häntä. Katsoin sen tuloa - lähemmäs ja" lähemmäs mitä hämmästyttävimmäl-lä nopeudella ja pelko pisteli ruumis-- tani aivan Kuin olisin ratsastanut piikkisian, selässä. * . Kun salama oli noin jalkn päässä se huomasi miehen naaman ja. pysah-. tyi siihen paikkaan. Ja kym tcavuin häHomästyksestä, se oli tehnyt täysi-^^ käännöksen ja kuruhti poispjun:^ , sinkertaisella vauhdilla., Se vikisi . kuin ajokoira, joka on nähnyt haa- , mun. . . "Ellet sinä ole maailman rumin ; mies", sanoirij "miksi- salama. käyt- . täytyi tuolla tavalla." • Kaveri kohautti olkapäitään, , , "Wen", häii vastasi, "olen liian k ^^ telias sanoakseni sen. Miittä tässä- , hän on joku toinenkin minun ohella-ni, eikö olekin?» . KRIITILLISISSÄ Grey Northin vaaleissa on voittanut konservatiivien ehdokas Garfield Case, saaden epävirallisten tietojen mukaan 7^338 ääntä, puolustusministeri MdNaughton 6,099 ja CCF:n ehdokas 3,136 ääntä. CCFril härkäpäisyys, kaikista monien työväenjärjestöjenkin huomautuksista huolimatta, aiheutti siis sen, ettei puolustusministeri tullut valituksi. Pääministeri King sanoo hallituksen harkitsevan nyt heti sitä, onko mitään hyötyä parlamentin uuden istunnon pitämisestä, kun oppositiopuolueet onnistuivat estämään puolustusministeri McNaughtonin saamasta paikkaa alahuoneessa. KOVIA PAKKASIA on ollut tänä talvena ei ainoastaan Canadassa, vaan itä-Yhdysvalloissa. Esim. Cape Co-din eteläpuolella ^Massassa on 3,000 asukkaan saari Nantucket ollut useita päiviä eristettynä pakkasten takia, joka jääti New Bedfordin sataman niin, ettei siitä heti selviydytty. Etelä- Ontarion kylmin paikka tammik. 25 p:nä oli Haliburton, jossa lämpömittari osoitti 45 astetta alapuolella nollan. Torontossa samaan aikaan 13 astetta alapuolella nollan. Muissa paikoissa seuraavat määrät: Nakinas-sa 37, Orilliassa 25, Mindenissä 40, North jBayssa.27 ja Ottawassa 17. NEin^OSTOHITTO ja Suomi ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Suomi lähettää sotamateriaaleja Neuvostoliittoon ja saa sieltä elintarpeita. Sopimus tuli voimaan heti. Eräänä suvisunnuritaina puhalteli ilkeä mistraali-tuuli ympärillämme. Kenties hieman liiankin voimakkaas-. ti, sillä tavallisesti tähän aikaan niin rauhallisena lainehtiva Adrian meri aaltoili nyt melko lailla. Pienelle purjealuksellemme, jolla ystäväni ja minä olimme parisen viikkoa risteilleet Keski-Dalma'tian rannikon saaristorykelmien lomissa, tuntui tämä keinuminen käyvän ylivoimaiseksi. Kun tuuli sopi juuri eritoten _meidän_j^eit muu kuin hakea turvaa Brazza-saaren ensimmäisestä suojaa antavasta lahdesta. Nopealla vauhdilla purjeh- - dimme lahden kapeaan aukkoon, joka kumminkin .yllättävän pian laajeni huomattavaksi selänteeksi. Se näytti olevan suosittu, luonnollinen satamapaikka päikallisdle saaristoasujamis-tolle, sillä edessämme oli kokonainen "laivasto": kalastajaveneitä.. jHieman erillään muista huomasimme toisia kookkaamman aluksen. Suuntasimme sitä kohti ja lipuessamme sen- lä-heisyyteen, sattui joitakin aluksi miehistä tulemaan kaupungilta S masta.^ Viskasimme heille kibnitr köyden ja tarkastelimme uusia tuttä viamme. Villiltä ja epäluotettavHti vaikuttivat nämä auttajamme. Var^ maankin dalmatialaisten merirosvojea jälkeläisiä, joiden esi-isät aikoinaan vapisuttivat maineellaan silloista Ve. neziäakini Mutta kun purjeemme oli saatij kiinnitetyksi; sukeutui meidän j -jJukseiLJjlidfikgan •.tov.tagft-^'^ tön kesken piankin ystävällinen kes-kustelu, joka johti siihen, että miehel tarjosivat maisteltavaksemme maint^ ota punaista dalmatialaisviiniään. : Havaitsimme, että tämän aluksea? varustus : oli aivan toisenlaatuineaV kuin muiden kalastaja-alusten, i,joita olimme-Dalmatian matkallamme kot danneet. Emme nähneet m i n k ä Ä; sia verlUtojaj emmekä myöskään tuota tavanmukaista, etäällä laivan etuko-: kan ulkopuolella - riippuvaa suurta karbiinilamppua, jonka valossa öisiä .\.. '1 - . S y d ä m e l l i n e n ja - v i l p i t ö n kiitos _ t e i l l e y s t ä v ä t s i i t ä , suurenmoisesta v y l l ä t y k s e s t ä , jonka, j ä r j e s t i t t e ixiihulle syntymäpäiväni j o h d o s t » l y ^ n i n i k u u n aj^^^p^^^^ Se ö l l t o s i < ' * y l l ä t y s ' * ; " s i l l ä en olisi. l«uU,ut:"crievani~mitenJcä«^^^ huomioitu;henkilö, efctä n i i n .suuri., v ä k i j o u k k o vaivaantuu j u h l i m a a Ä karissani s y n t y m ä p ä i v ä ä n i. (Kiitos s i i t ä suuresta r a h a l a h j a s t a , rimsaasta kahyiipöydästä lei-, vokshieen. K i i t o s lalxjoittaijille, j o t k a ette olleet tilaisuudessa läsn ä . :\V . / . : -V;. - / . - E t i k o i n e n k i i t o s niiUetove!rfeiUe,.jotk?iv l a s i t t e C $ J : r i h a a l i n , e t t ä saimme o i k e i n r a l a k k a a i tanssit pystyyn. K i i t o s A n n i k k i Tammelle, E n n i L a h t i s e l l e j a Ester Tarkkaselle kaikesta m i t ä olette t ä m ä p . a s i a n eteen tehneet. Vielä k e r r a n k i i t ä n j ä toivon, e t t ä y s t ä v y y s j a yhteisymmärrys j a t k u i s i edelleen," ' - JOHN BLID M e k i n haluamme lausua s y d ä m e l l i s e t kiitoksemme meidän P a p a l l e osoitetusta kunniasta. . Lempi, Kay, EOa ja Raymond Blid S O I N T U L A B R I T I S H C O L U M B IA S y v ä l l ä surulla j a kaipauksella ilmoitamme, e t t ä ä i t i m me MARIA NIEMI (o.s. Putula) n u k k u i kuolonuneen kotonaan Canmoressa Albertassa, joulukuun 29 p : n ä 1944. H a u d a t t i i n tammikuun 2 p : n ä 1945 Canmoren hau- , tausmaahan. Äitimme on ollut huonossa t e r v e y d e s s ä useamman vuoden ajan. H ä n oli syntynyt Suomessa, A l a v u d e l l a , o l i kuollessaan 68 V. 11 kk. j a 20 p. i k ä i n e n. H ä n t ä l ä h i n n ä kaipaamaan j ä i v ä t . y k s i poika, John (hän on Canadan armeijassa merentakana), n e l j ä t y t ä r t ä , yksi t y t ä r perheineen, Barnet, B . C. j a kolme t y t ä r t ä perheineen t ä ä l l ä Canmoressa, yksi m i n i ä , ,14 lastenlasta j a kolme lastenlastenlasta, yksi sisko Suomessa sekä paljon mUita^ s u k u l a i s i a jar tuttavia tässä maassa j a Suomessa. Äiti olisi halunnut n ä h d ä vielä poikansa, Vaan ei jaksanut enää, voimat loppui ja h ä n nulCahti viime uneeh. K u n äiti luotamme l ä h t i, h ä n tilan n i i n t y h j ä j i j ä t t i. O l i t ä i t i n i i n rakas meille, . . p a r h a i n hyvyytes' pysyy aina kauneimpana muistona meille. S i e l l ä nyt ä i t i m m e levossa n u k k u u ,. muistosi luonamme säilyvä on. K a l m i s t o n mullassa h y v ä on olla, s i e l l ä on k ä r s i m y s timtematon. Lapset: M r s . ^ fe. Sorsa M r s . A: Niemi M r s . S. Latvala P a r h a a t kiitoksemme kantajUle ja k u k k a s e p p e l e i s t ä , jotka koristivat ä i t i m m e haudan. ^ OÄIAISET Canmore Albert» |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-02-10-10
