1945-02-10-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^""^ yönä 11
i Jaukkuaan ka,/
olevansa!
"enkin tapasi
'^^""^ voi kiä:
"'"essa ja sitten J
»^ahattomanajaJ
paitsi hän oinq
i uninen hänhh. -
«eJIe vuodetta^rj
;»^«vansa sobj
;?^^ä kesäkunno J
ia pimeillä vetlM
Hämärä oi; nj
'^tunut ilma skA
ta mielialaa. P^T^]
an heittäytyi ^d
^omi Ja Mn
"liten ensin töäal
"n kengistä pUoJ
:uului ritisevä jjl
istuvat isosta, rii.
^€n . . .
mutta hänen taJ
it aivan heti. fEu
rittavan aiva?: *
-n joku koskmm
Siinä hän ei kuK
, sillä nyt jSalaa.l
-ä liikkeestä, mi}, j
vierestään ji tui-asi
silmänsä, näki
n Ykin ja hanea
lisen putiin. £.
;änyt näh-dä, sillä
n pimitti se-iraa-,
koreaku'kk2;jea.
;ävän niniiiysfä,
kaiku: haneakia
isi se» koskevan
iän käsitti, että:
ja että hä^i^lle
Hä, mitäp-i-iliia
rtto ei olkt
ä*— tai minä
)yy taisitte,- P>'-
n ovella, nnraie
^den heitielc
lus, jonka liän
i irrallaan hä'
' Kukapiiiel' j
de oli va-nyl-t
mitään kd-olevan.
Fyry
)uluasim:önfa
toivorik>.ianä
casta.
issa vicjstyn
uneen n^^elen
Ikään l^tta*
eteisen -jvel-nkaan
jittä*
epäilyjään,
ahanvarkau-jlistä
l-.iuli'
änä aiiiiia.
eet — "nitä '
jittiöu :uö-jnaa.
jolla
tta se oliii
in tetdak-
:eä jäiieai- •
mäile.Tiään
•käsi-cään
olia tiiillä
;a. Kello
a loppua,
seva* ka-ja
saapui
lous.' 'ior-tt
portaat kivitalon ndjähte^i ker-^
Len ja soitti kelloa. ; , -
Hyvä iliininen, feiijaisi oyea-
Liiut lihava röuva — tuletteko, jo
luitakin — tärkiiitafi, oletfeko te
lossa meille?
Etsin paikkaa ja siksi T-Pyry
serteli yJIättymeenä yast^ianptosl^v
— Sitä juuri tarkoitankjn.- iTulkaa
M, täällä on niin.paljon t y ö t ä , - to
Udellinen, kelvotooy-läliti nim yain
. minä olen jo aivan lopussa, A'ivan
missa, enkä olisi enää Jaksanut tunikaan
kaiken keskellä, Minä-oJen
van rääsynä.
Rouva ei ollut ainoa,.joka pii rää-tnä,
mutta se toinen rääsy virkistyi
Juresta tiedosta» että hän-oivnyttar-klHnen-
jaettä oli amarkm.yös^^^^
LIV armonosoituksia. Nälkäkin hä-
Ien oli, mutta sitä ei sopinut vielä
anoa, ellei muuten huomattaisi; Eikä
litä huomattu.
Kahdentoista aikaan yöllä Pyry oli
elvitellyt sekasotkuisen nousukasta-puden
jonkinlaiseen kuntoon ja mai-titsi
jotakin ruoantarpeestaan.
— Katsokaa komerosta jotakin,
buya kehoitti. ..;
Aluksi näytti siitä kuijti komerossa
ei olisi ollut muuta kyin härskiinty-teitä
papereita, mutta kun niitä kan-jloi
kuorman toisensa jälkeen puulaa-itikkoon,
niin jo sieltä sitten ilmestyi
Ipala kuivaa leipää ja pieni juuston
••kätitaiV:'''.
Onko meillä vielä juustoa! rou-va.
riemastui ^ Jättäkää se lasten
aainiaiseen, ^isyökää siitä niitä
kuh^ai osia laipisrt läitievät niin aikaisin,
että ename eh(K saada. Vain
ohut viipale joka. puolelta, tehkää
'.niin'— ^
Pyry kuori juuston Ja söi kuivettuneet
osat käsittäen aivan hyvin, miksi
se edellinen kelvoton olj lähtenyt tästä
talosta. Hänen ei sopinut vielä —
mutta varmasti vielä kerran . . .
Eikä hän kestänyt kahta viikkoa
kauempaa. M^dolHsesti olisi muuten
ollut kestettävä, mutta hän oli jo
ennättänyt vastata erääseen ilmoitukseen
ja siihen tuli myöntävä, vastaus.
ilmoitti
valinneensa hänet tarjöihjakseen ja
siihen katsoen Pyry uskalsi yhtyä
rouvan kimeään ääneen koettaakseen,
minkälainen kaiku tammisilla huonekaluilla
on, jos kaksi yhtä kirkas-äänistä
huutaa samaan nuotiin. Sinä
iltana painautui kivitalon neljännessä
kerroksessa ovi kiinni hänen jälkeensä,
eikä hän sitä sen jälkeen enää
avannut. .Hän oli nyt "JEr^maan Keitaan"
tarjoilija, . _ . • .
Kaunis, hieno kahvila oli aina ollut
Pyryn mielestä eräänlainen sadun ihme.
Niiden kauniit, hyvin pukeutuneet
. tarjoilijat olivat " olleet hänen
mielestään kadehdittavia ihmisiä. He-hän
saiVat joka pährä^nä^
sään vieraita, mielenkiintoisia kasvoja
ja heitä UiaUtUnrjuM^^
hän olisi JhuömiSesta^ia[€^
Keitaan" tarjoilijatar. :
fiän ei ollut käyhjrtm^^
tÄsJSä^ kah^olassjL jä^ j ^ ö i t ^^
tinää: sinä: iltana; pääsisyt siiuife; I^ri
jo oli niin myöhäihett. Ä t ^ h ^
mennapist sen sittietf liafeisi. ta-pasfisännöitsijaM-|
»i^
ilmoitti, että hän saisi j t f B i^
aloittaa työnsä. Asunnbh l i ^ ' yöisi
saada toisen toverina lälitenöenrilälle,
jos niin halusi. Hän sanoi hiajuavansa.
Seuraavana aaihuna Pyry juoksi
työhönsä-, mutta hnomasikin; suurfesti.
erehtyneensä. Kahvila-, johon hän
meni, oli vain ."Keidas" ja siellä sa-nottiili,
ettSfi^ sinne smäkaa^
lunut, koska siellä olivat kaikki paikoillaan.
Hänelle neuvottiin tie "Erämaan
Keitaaseen" ja hän löysi sen, ruman,
likaisen ja epäsiistin kahvilan jostafön
laitapuolelta, jossa ei ollut monta kertaa
käynyt.
Siitä lähtien, kahden kuukauden
ajan. Pyry oli kahvilan tarjoilijatar,
liikanimeltään Kukka, silla semmoinen
heillä Jokaisella oli." Häntä ihailtiin
salaa ja julki, mutta hän ei siitä
pitänyt. Sisu vain ei antanut lähteä
sinä päivänä, jona tuli, vaan hän jäi
ja kesti paikallaan siihen päivään,
IT VAKAVIA
TULIPALOJA MERENTAKAISESSA POSTISSA 0 « •
KOSKAAN PANKO TULENARKA A
TAVARAA PAKETTEIHIN . . .
TULITIKUT ] \ SYTYTTÄJÄIN
POLTTOAINEET ovat aiheuttaneet
vakavia tulipaloja merentaakse lähetettyjen
pakettien joukossa. Ajatelkaa
mitä tämä tarkoittaa. Tuhansia paket-
. teja, missä on kirjeitä ja paketteja,
on raijua merta kyntävän laivan lastiruumassa;
Jos tulitikut tai >syttäjäin
polttoaineet sytyttävän tulen — JA
NE SYTYTTÄVÄT — niin se tarkoittaa,
että urheitten merimiesten
täytyy mennä savun täyttämään lastiruumaan
ja riskeerata henkensä. Tuhansia
paketteja voi tuhoutua — ja
tuhansia miehiä kohtaa pettymys.
H A L U A T T E K O A U T T AA
Me tiedämme, että te etteMlua tietäen vaarantaa ihmishenkiä
ja postia. Ajatelkaa siis — ja älkää patiko tulitikkuja
täi sytyttäjän polttoainetta merentakaiseen posttm.
C A N A D A POST O F F I CE
Issued by the authority of the
H O N. I V P . M U L O C K K. C . M. P., P O S T M A S T E R G E N E R AL
kitti Ukift sm nn^
olköhtal: oikukas!"
pl muistatko vielä sen kerran,
kun erkani Het nqin vain? . . .
Jos kerran tie muistatj
hiin mutstaf muista ne'ain,
• ^ r ORPO.
jolloin tapasi kadulla parhaan tyttöystävänsä.
Tutun selän nähdessään hän kiirehti
askeleitaan Ja tavoitti tytöh nähden
tämän vain hämärästi, siUä kyyneleet
sumensivat rasittuneita silmiä.
Sen vuoksi häneltä jäi huomaamatta
tytön pälyilevä sivukatse ja arka kä- '
denojennus. Hän itse oli vähän pehmeä
ja lämmin eikä= käsittänyt mitenkään,
että toinen voisi olla kylmä
Viiden askeleen jälkeen hän sen
käsitti ja pysähtyi.
— Etkö tahdo kävellä minun kanssani?
— Ikävä kyllä, se ei minua miellytä
-— en olisi uskonut, että sinäkin.
]Mutta nykyään tapahtuu vaikka mitä.
Enni, seitsemänneltä luokalta, on
aivan samassa kuin sinä nyt -— voi,
se on niin ikävää, että aivan itkettää.
Mutta jätä minut, hiin on parempi.
Miksij selitä.' Sano, mitä tiedät
minusta?
—^HyA'änen aika, entinen ystävä
pelästyi — Ykin äiti on kertonut
kaikki. Sen jälkeen sinusta ovat sitten
toisetkin tietäneet jo yhtä ja toista.
Sinähän asut jonkun epäilyttävän
naisen kanssa yhdessä ja olet muka
työssä jossakin kahvilassa . . . •
Pyry marssi myrskyisin askelin takaisin
kahvilaansa ja suoraan kansliaan.
Siitä alkaen hän oli varma päivästä,
jolloin hän palaisi takaisin
kolkkoon sydänmaahan, mutta jota
nyt ajatteli paratiisina ja yrttitarhana
. . .
VIIMEISEN MIEHEN KLUBI
Noin 75 canadalaista ja yhdysvaltalaista
sotaveteraania on muodosta-niit
;erinomaiseh klubin. Sen nimenä
on "Vjimeisen miehen klubi". Tämä
klubi on Sinetöinyt tammiseen laatikkoon
pullollisen viiniä. Vasta sitten
kun klubin perustavista jäsenistä on
elossa enää väin kolme miestä) nämä
viimeiset miehet koj^oontuvat Niagaran
putoukselle, avaavat sinetöidyn
laatikon ja ottavat ryypyt. Mutta
lisämericillisyyteriä on laatikossa sinetillä
suljettu presidentti l^ööseveltin
kirje, joka myöskin tilaisuudessa luetaan.
UIMA-SA^VVUTUS St^KIN
Eräs bengalilainen uimari P. Kl
Ghose on ui^ut 62 tuntia käsiraudoissa.
Töinen uimari antoi hänelle aika
ajoin virvokkeita. Mutta pitkä uinti
oli niin nukuttava, että hänelle oli
soitettava gramofonia hänen pysyttä-misekseen
hereillä.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 10, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-02-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450210 |
Description
| Title | 1945-02-10-09 |
| OCR text | ^""^ yönä 11 i Jaukkuaan ka,/ olevansa! "enkin tapasi '^^""^ voi kiä: "'"essa ja sitten J »^ahattomanajaJ paitsi hän oinq i uninen hänhh. - «eJIe vuodetta^rj ;»^«vansa sobj ;?^^ä kesäkunno J ia pimeillä vetlM Hämärä oi; nj '^tunut ilma skA ta mielialaa. P^T^] an heittäytyi ^d ^omi Ja Mn "liten ensin töäal "n kengistä pUoJ :uului ritisevä jjl istuvat isosta, rii. ^€n . . . mutta hänen taJ it aivan heti. fEu rittavan aiva?: * -n joku koskmm Siinä hän ei kuK , sillä nyt jSalaa.l -ä liikkeestä, mi}, j vierestään ji tui-asi silmänsä, näki n Ykin ja hanea lisen putiin. £. ;änyt näh-dä, sillä n pimitti se-iraa-, koreaku'kk2;jea. ;ävän niniiiysfä, kaiku: haneakia isi se» koskevan iän käsitti, että: ja että hä^i^lle Hä, mitäp-i-iliia rtto ei olkt ä*— tai minä )yy taisitte,- P>'- n ovella, nnraie ^den heitielc lus, jonka liän i irrallaan hä' ' Kukapiiiel' j de oli va-nyl-t mitään kd-olevan. Fyry )uluasim:önfa toivorik>.ianä casta. issa vicjstyn uneen n^^elen Ikään l^tta* eteisen -jvel-nkaan jittä* epäilyjään, ahanvarkau-jlistä l-.iuli' änä aiiiiia. eet — "nitä ' jittiöu :uö-jnaa. jolla tta se oliii in tetdak- :eä jäiieai- • mäile.Tiään •käsi-cään olia tiiillä ;a. Kello a loppua, seva* ka-ja saapui lous.' 'ior-tt portaat kivitalon ndjähte^i ker-^ Len ja soitti kelloa. ; , - Hyvä iliininen, feiijaisi oyea- Liiut lihava röuva — tuletteko, jo luitakin — tärkiiitafi, oletfeko te lossa meille? Etsin paikkaa ja siksi T-Pyry serteli yJIättymeenä yast^ianptosl^v — Sitä juuri tarkoitankjn.- iTulkaa M, täällä on niin.paljon t y ö t ä , - to Udellinen, kelvotooy-läliti nim yain . minä olen jo aivan lopussa, A'ivan missa, enkä olisi enää Jaksanut tunikaan kaiken keskellä, Minä-oJen van rääsynä. Rouva ei ollut ainoa,.joka pii rää-tnä, mutta se toinen rääsy virkistyi Juresta tiedosta» että hän-oivnyttar-klHnen- jaettä oli amarkm.yös^^^^ LIV armonosoituksia. Nälkäkin hä- Ien oli, mutta sitä ei sopinut vielä anoa, ellei muuten huomattaisi; Eikä litä huomattu. Kahdentoista aikaan yöllä Pyry oli elvitellyt sekasotkuisen nousukasta-puden jonkinlaiseen kuntoon ja mai-titsi jotakin ruoantarpeestaan. — Katsokaa komerosta jotakin, buya kehoitti. ..; Aluksi näytti siitä kuijti komerossa ei olisi ollut muuta kyin härskiinty-teitä papereita, mutta kun niitä kan-jloi kuorman toisensa jälkeen puulaa-itikkoon, niin jo sieltä sitten ilmestyi Ipala kuivaa leipää ja pieni juuston ••kätitaiV:'''. Onko meillä vielä juustoa! rou-va. riemastui ^ Jättäkää se lasten aainiaiseen, ^isyökää siitä niitä kuh^ai osia laipisrt läitievät niin aikaisin, että ename eh(K saada. Vain ohut viipale joka. puolelta, tehkää '.niin'— ^ Pyry kuori juuston Ja söi kuivettuneet osat käsittäen aivan hyvin, miksi se edellinen kelvoton olj lähtenyt tästä talosta. Hänen ei sopinut vielä — mutta varmasti vielä kerran . . . Eikä hän kestänyt kahta viikkoa kauempaa. M^dolHsesti olisi muuten ollut kestettävä, mutta hän oli jo ennättänyt vastata erääseen ilmoitukseen ja siihen tuli myöntävä, vastaus. ilmoitti valinneensa hänet tarjöihjakseen ja siihen katsoen Pyry uskalsi yhtyä rouvan kimeään ääneen koettaakseen, minkälainen kaiku tammisilla huonekaluilla on, jos kaksi yhtä kirkas-äänistä huutaa samaan nuotiin. Sinä iltana painautui kivitalon neljännessä kerroksessa ovi kiinni hänen jälkeensä, eikä hän sitä sen jälkeen enää avannut. .Hän oli nyt "JEr^maan Keitaan" tarjoilija, . _ . • . Kaunis, hieno kahvila oli aina ollut Pyryn mielestä eräänlainen sadun ihme. Niiden kauniit, hyvin pukeutuneet . tarjoilijat olivat " olleet hänen mielestään kadehdittavia ihmisiä. He-hän saiVat joka pährä^nä^ sään vieraita, mielenkiintoisia kasvoja ja heitä UiaUtUnrjuM^^ hän olisi JhuömiSesta^ia[€^ Keitaan" tarjoilijatar. : fiän ei ollut käyhjrtm^^ tÄsJSä^ kah^olassjL jä^ j ^ ö i t ^^ tinää: sinä: iltana; pääsisyt siiuife; I^ri jo oli niin myöhäihett. Ä t ^ h ^ mennapist sen sittietf liafeisi. ta-pasfisännöitsijaM-| »i^ ilmoitti, että hän saisi j t f B i^ aloittaa työnsä. Asunnbh l i ^ ' yöisi saada toisen toverina lälitenöenrilälle, jos niin halusi. Hän sanoi hiajuavansa. Seuraavana aaihuna Pyry juoksi työhönsä-, mutta hnomasikin; suurfesti. erehtyneensä. Kahvila-, johon hän meni, oli vain ."Keidas" ja siellä sa-nottiili, ettSfi^ sinne smäkaa^ lunut, koska siellä olivat kaikki paikoillaan. Hänelle neuvottiin tie "Erämaan Keitaaseen" ja hän löysi sen, ruman, likaisen ja epäsiistin kahvilan jostafön laitapuolelta, jossa ei ollut monta kertaa käynyt. Siitä lähtien, kahden kuukauden ajan. Pyry oli kahvilan tarjoilijatar, liikanimeltään Kukka, silla semmoinen heillä Jokaisella oli." Häntä ihailtiin salaa ja julki, mutta hän ei siitä pitänyt. Sisu vain ei antanut lähteä sinä päivänä, jona tuli, vaan hän jäi ja kesti paikallaan siihen päivään, IT VAKAVIA TULIPALOJA MERENTAKAISESSA POSTISSA 0 « • KOSKAAN PANKO TULENARKA A TAVARAA PAKETTEIHIN . . . TULITIKUT ] \ SYTYTTÄJÄIN POLTTOAINEET ovat aiheuttaneet vakavia tulipaloja merentaakse lähetettyjen pakettien joukossa. Ajatelkaa mitä tämä tarkoittaa. Tuhansia paket- . teja, missä on kirjeitä ja paketteja, on raijua merta kyntävän laivan lastiruumassa; Jos tulitikut tai >syttäjäin polttoaineet sytyttävän tulen — JA NE SYTYTTÄVÄT — niin se tarkoittaa, että urheitten merimiesten täytyy mennä savun täyttämään lastiruumaan ja riskeerata henkensä. Tuhansia paketteja voi tuhoutua — ja tuhansia miehiä kohtaa pettymys. H A L U A T T E K O A U T T AA Me tiedämme, että te etteMlua tietäen vaarantaa ihmishenkiä ja postia. Ajatelkaa siis — ja älkää patiko tulitikkuja täi sytyttäjän polttoainetta merentakaiseen posttm. C A N A D A POST O F F I CE Issued by the authority of the H O N. I V P . M U L O C K K. C . M. P., P O S T M A S T E R G E N E R AL kitti Ukift sm nn^ olköhtal: oikukas!" pl muistatko vielä sen kerran, kun erkani Het nqin vain? . . . Jos kerran tie muistatj hiin mutstaf muista ne'ain, • ^ r ORPO. jolloin tapasi kadulla parhaan tyttöystävänsä. Tutun selän nähdessään hän kiirehti askeleitaan Ja tavoitti tytöh nähden tämän vain hämärästi, siUä kyyneleet sumensivat rasittuneita silmiä. Sen vuoksi häneltä jäi huomaamatta tytön pälyilevä sivukatse ja arka kä- ' denojennus. Hän itse oli vähän pehmeä ja lämmin eikä= käsittänyt mitenkään, että toinen voisi olla kylmä Viiden askeleen jälkeen hän sen käsitti ja pysähtyi. — Etkö tahdo kävellä minun kanssani? — Ikävä kyllä, se ei minua miellytä -— en olisi uskonut, että sinäkin. ]Mutta nykyään tapahtuu vaikka mitä. Enni, seitsemänneltä luokalta, on aivan samassa kuin sinä nyt -— voi, se on niin ikävää, että aivan itkettää. Mutta jätä minut, hiin on parempi. Miksij selitä.' Sano, mitä tiedät minusta? —^HyA'änen aika, entinen ystävä pelästyi — Ykin äiti on kertonut kaikki. Sen jälkeen sinusta ovat sitten toisetkin tietäneet jo yhtä ja toista. Sinähän asut jonkun epäilyttävän naisen kanssa yhdessä ja olet muka työssä jossakin kahvilassa . . . • Pyry marssi myrskyisin askelin takaisin kahvilaansa ja suoraan kansliaan. Siitä alkaen hän oli varma päivästä, jolloin hän palaisi takaisin kolkkoon sydänmaahan, mutta jota nyt ajatteli paratiisina ja yrttitarhana . . . VIIMEISEN MIEHEN KLUBI Noin 75 canadalaista ja yhdysvaltalaista sotaveteraania on muodosta-niit ;erinomaiseh klubin. Sen nimenä on "Vjimeisen miehen klubi". Tämä klubi on Sinetöinyt tammiseen laatikkoon pullollisen viiniä. Vasta sitten kun klubin perustavista jäsenistä on elossa enää väin kolme miestä) nämä viimeiset miehet koj^oontuvat Niagaran putoukselle, avaavat sinetöidyn laatikon ja ottavat ryypyt. Mutta lisämericillisyyteriä on laatikossa sinetillä suljettu presidentti l^ööseveltin kirje, joka myöskin tilaisuudessa luetaan. UIMA-SA^VVUTUS St^KIN Eräs bengalilainen uimari P. Kl Ghose on ui^ut 62 tuntia käsiraudoissa. Töinen uimari antoi hänelle aika ajoin virvokkeita. Mutta pitkä uinti oli niin nukuttava, että hänelle oli soitettava gramofonia hänen pysyttä-misekseen hereillä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-02-10-09
