Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 18, 1939

              1939 ' Sivu II
I Suurennuslasin takaa f
i g
^amiiiniiaiiiiiiiii KIIKARI uiiunoiiiiiiuirai^
siä ttetQJa
VANHANAIKAINEN PEHMEX
P I P ^ K A K KU
Eräs Etelä-Ämerikassa asuva nai­nen
oli monen miettimisen jälkeen
rohjennut ostaa kauppiaalta jääkaa­pin
. koska sen sanottiin säästävän
jäätä, joka troopillisissa maissa'tie­tenkin
on kallista.
Jääkaappi asetettiin paikoilleen.
Tuli sitten kuukauden kuluttua .säh­kölasku
ja talon emäntä oli pyörtyä.
Niin kallista sähkölaskua ei hän ikinä
aikonut maksaa. Jäähdytyskaapin
myynyt liikiekin esitti ihmettelynsä.
No, paikalle lähetettiin mekaanikko,
joka korjaili käappiaT»arhaan kykyn­sä
mukaan. Kului jälleen kiiukatisi
nyt oii sähkölasku aivan kauhea.
Emäntä valitti j uhkasi poliisilla ja
Jopuksi oikeudenkäynnillä. Mekaa­nikko
saapui jälleen, mutta jnytkääa
ei jääkaapissa havaittu -niitää»;vikäaw^
Liike, joka kaapin oli myynyt, päätti
ottaa tästä salaperäisestä ilmiöstä
selvää ja lähetti miehensä vakoilu-retkelle.
.
Aluksi häneisasmut^Iville mitään
erikoisempaa, mutta kerran kuumana
päivänä astuessaan keittiöön, .missä
kaappi sijaitsi, kiintyi'hänen hiio-mionsa
neekeripalvdijattäteeUj joka
silitti jääkMpm-^edMäJ^ niuA^
kaapin ovi — öli a.uki. SiMta" tilli
kylmiä höjrr^S^öSollÄr
Salaisuus dli ratkaistu. Palvelija­tar
selitti, ettei hän aikonut sulaa
kuoliaaksi. Kun Jkermn kaapista'sar
kylmää ilmaa, niin miksi hikoilla
turhaan?
* * *
Neekerit ovat tunnettuja komeista
nimistään; Useimmin ihe ottavat ris-timänimiä
Raamatusta, sellaisia kuin
"Jobin Kärsimykset", ."Vedenpaisu­mus,,,
"Ajpostölien tööt", \".Uuäi Ifes^
tamentti"; piihiiriiattakaan siellä ole
vista oikeistairiätimänimistä;
Oklahomassa von neekeripärisfcun-ta.
mr.jä;mK;iEmmy Jackson-ninlit^
tänyt kaksi poikaansa: J'o|isilitis ja
Meningitis; ViiiööÄviikollä Ae risfi\^
tyttärensä Appendidtis. Suomennet­tuina
nuo nimet kuuluvat tjärjtetyk*
sessä: kurkkutulehdus, kalvotulehdus
ja umpisuolentulehdus.
* , * *
Budapestissa oli äsketöin näyt­teillä
ensinunäinen -h)fpnoottinen"
patsas. Taideteoksen on veistänyt
eräs kuvanveistäjä^ joka aloitti muu­rarina,
mutta joka nyt ahkeruutensa
ja lahjojensa takia -kuuluu Unkarin
ensimmäisiin taiteilijoihin. Viime
vuosina on tämä Anddr Kössi ollut
hermosairas ijä Jäafcämösä
sesta on hän alistunut hypnoottisiin
^ittelyihin: lÄätThypiiötisoi hä-ja
^ssialoittrt3^n^. 'Hypnoot­tisessa
tilassa, jofca-sititemmini^
tiininonta kertaa,^ hän -ra^
saansa, jökä' kuvaa jiiun samaista
lääkäriä nukilttanMSsa |w
^hypnoottiseen uaeai. JPatsas OB he­rättänyt
suurtä^htiöiöibtäj
arvostelijat väittäTOt, että se oli suu­renmoinen.
TSHEKIN kieK on sfcfcavilaineil kie*
^'v sitä puhutaan ent: lihekköä^^
^•akiassa. ^Bu^garia^ kieli on myös
slaavilainen kieK^
Neljäsosa paunaa voita tai shorte-ningia,
kupilUnen kuumaa vettä, puo­litoista
kupillista siirappia, 3 munaa,
noin kolmeneljännes paimaa jauhoja,
1 tl. ruokasoodaa, 1 tl. leivontajauilet-ta,
1 tl. inkivääriä, 1 tl. kardemummaa,
neljäsosa tl. neilikoita, 20 suurta ma­keaa
mantelia ja 1 kupillinen pestyjä
rusinoita.
Kiehuva vesi kaadetaan voihin, sii­rappi
iLsätääh Ja seosta yairataani
kunnes se on kjimää, jolloin hyvin vis-pilöidyt
mmiat lisätään. Jauhoihin se­koitetaan
sooda ja leivonta;jäuhe sekä
lisätään yhdessä mausteit;]^ ja rusi-noitten
kera-siijgppiseokseen.
Seos kaadetaan voideltuim ja jauho-tettuiin
vuokaan. Kun se on uunissa
puölikypsä, koristetaan se nopeasti ja
varovaisesti kuorituilla ja halkaistuilla
manteleilla.
» * «
FANNYN KAKKU
Puoli paunaa voita, ^2, knp. sokeria,"
5 -muhaa.-puöli kup. paksua kermaa,
runsas pauna jauhoj^,^ tJ.^leivonta-jauhetta,
neljännes .paifcaa
neljännes paimaa' kbimtte^/ kahdek­sas
osa paunaa" hölot^as appelsiinin
kuoria. , ,^ ^
KaTtun koristeeksipuoli- kup. soke*
ria, 2. tl. kanelia, par| 'unssia kjlmaä
voita, 4 rkl. kuorimattomia hienoksi
hakattuja makeita manteleita. . "^V
Voi ja sokeri sekoitetaan -t^aalidoKsii^
noin 20 min. Siihen lisätään munat»
yksi kerrallaan, jauhot, joihin sitä en­nen
on tarkkaan sekoitettu leivonta-jauhe,
vuoroin kerman -kanssa., Vii-mei?
inä lisätään pestyt rusinat, korin­tit
ja hienoiksi kaistaleiksi leikatufcap-pelsiinin
kuoret. Seos kaadetaan ^vuo­kaan,
joka täytetään ainoastaan puo-
..;-liUeen^.. • / V : : ; : : . ^ ; V:
Ennenkuin vuoka päraiaaö uuiii^
sirotellaan kakulle allissa mainittu
seos, jonka ainekset on sitä enh«i hy­vin
sekoitettava yhteen.' "
Kakkua paistetaan noin tunnin ver­ran
tavallisessa uuninlämmössä, missä
kuitenkaan ei päällyslämpö saa olla ko^ .
,va, koska käkuHe sirotettu seos lieli^
posti ^älaa. ^rastattfi,levittää voipa­peria
kakun piitttek^. "
5aisihfc»_ininäUn sanoa kauneudesta?
Käteni vähän vavahtelee nyt, sil­lä
minua hirvittää kajota tähän
asiaan. Että jos loukkaan jonkun
heikomman astiah korvan, jos kös-k(
Btäft^;kip«isti jotakin heM^
kaista, jota minun pitäisr vain kau-
Jtaa ihaillen katsella. Mutto-sallikäa
tminun esitellä;itseni ja sanoa Jotakta
kauneudesta.
Olen vain tavallinen mies, en.ko­vin
tyhmä, jos en kovin viisaskaan.
Osaan lukea ja kirjoittaa välttävästi.
Ajattelen kaikerilaisista asioista it­senäisesti
-ja'luulen rinnassani olevan
sydämenkin; Ja sitten -— olen suuri
naisten ihailija, ihailen Jheidän yie-hattaväa
öleniustiäah, heidän kasvo­jaan,
heidäöhymyaän, heidän.nau'-
ruaap;3a-iaialuaan;'^
pyöreitä-kumpuja Ja joustavia kaa­ria
— hddän; niin; sanalla sanoen
heidän kauneuttaan. Tätä taideteos­ta
taiteilija Luojan kädestä lähte­neenä
minä ihailen päivin, aamuin
ja illoin.
Ja saatan minä ihailla häntä sit-teridn,
vaikka kevyt; maalarin käsi
on i^lilpäissut'kasvoille hiukan maalia
jäjäuhojäj /hiukan .vaan peittänyt
ajarthampaän jälkiä Jä ^taidolla täy-derltänyt
vLuojan^kä^töitä.
Miittä (tä^'t;ilee esiin" minun"
miieSrinen: minäni, jos ei sitä cvoida
väittää'sivistyiriättömyydisiksr^
lessä ajasta ?läah^sl3mis€fesi)r»n«^
— eifi "ihaili paksua niaaliä huulissa,
^iilä minäsi ^tuntiiuv että jös^™
jdnkiHi "ihmeeiliseri sattuniäh"käiitfe^
joutuiäii niitä sutJtielemaan-ja- siinä
hädissäni en^heti osuisi ihan paikal­leen,
niin tahrisin kasvoni ja luuli-sivat
minun olleen • tappelussa, sen
sijaan että olin ^lemmen hurmiossa.
Mutta kaikkien vähiten minä ihai­len
maalattäja kynsiä, sillä ne tuovat
mieleeiii jotakin säiräStajä luonno­tonta,
jotakin kammoa, että jo& noil­la
minuun •'tartuttaisiin siitä huoli-niatta
että oleh aiyan syytön. Siis,
•ornainen,anfta>kj*sissäsi öllä luon­nollinen
yäri, jos se vaan ei ole mus;
tä, ja leikkaa niitä joskus lyhyem­miksi.
Nyt se tuli sanotuksr. Suotakoon
minulle tuhat kertaa anteeksi, ^illä
minkäs miriä sille niähdan, että tälr
lainen öleh. Tallairiert ^rka ja rheik-ko.
Mutta jos otaksutaan, ^ttä mi­nun
laisia on muitiakin,nun meidät
sopisi ottaa hiiomioon^ ;»
Ja ktiitehkin käikitenJcin minä olen
yksi vilpilfomin Eevän" sukupuolen
jbailija, olen ollut sitä hamasta lap­suudestani
asti, ennenktiin Canadaa
olen tiennyt olevankaan. ,
YLITALON JUHANNES.
Kouki ja käytäntö
• > — — -i-
, Mr<:Ferdinand Schuchner on erään
: suuren tekstiiliyhtiön johtaja. Erää­nä
^päivänä äskettäin pv^si poliisi-vtjlitQs
Mr. Schuchneria antamaan
'lausuntonsa asiantuntijana eräässä
'väärennettyjä kudonnaisia koske­vassa
oikeusjutussa.
Schuchner tekikin tämän ja hä­nen
täsmällinen ja tarkka selostuk­sensa
osoitti sellaisia teknillistä pä­tevyyttä
ja yksityisseikkojen tunte­musta,
että asia sai arvokasta lisä­valaistusta.
Lopuksi pyysi poliisitarkastaja
hähtä kirjoittamaan nimensä selos­tuksensa
sille, joka oli kirjoitettu
puhtaaksi.
Mutta tällöin Schuchner pudisti
päätään.
"En osaa kirjoittaa enkä lukea**,
hän lausui yksinkertaisesti.
"Mutta kuinka sellainen on mah­dollista.
Olettehan suuren yhtiön
johtaja?" lausui poliisipäällikkö ylen­määrin
hämmästyneenä.
"Siitä huolimatta en osaa."'
"Miksi ette osaa?"
"En ole koskaan oppinut."
"Kuinka paljon saatte palkkaa?"
"540 puntaa" vuodessa."
"Minun täytyy todellakin onni­tella
Teitä. Miten pitkälle olisitte-kaan
päässyt, jos Teillä olisi käytet­tävissänne
ne edut, jotka koulutus
ihmiselle antaa," '
"Minä istuisin siinä tapauksessa
todennäköisesti kirjanpitäjän pöydän
takana jossain sekatavaraliikkeessä
kolmenkymmenen sillingin viikko-palkalla."
.oOo-^
SOK-BRIÄ ryhtyivät hollahtiläiset
valmistamaan 1647. Saksalainen ke-tmisti
A. S. Mar=ggraf huomasi 1747,
lettä sokeria^voi-m3ras valmistaa' väl-iköjuurikkaasta.
SilÖmert- erisimmäi-
•nen sokeritehdas perustettiin 1755
Turkuun ja ensihiinäiset' jn-itykset
jsokerijdurikkaan viljdiemisefe^^ teh-ftiin
v:n 1840 ^tiötöilik Sääksmäen'
'Voipalassa. •
TUJtMN kletetlä on^ aikaisemmin
-öUut oma ikirjäimistöiisa; njrt on
ikiiitenkin Turkissakin otettu käy-itäntöon
eiiropäläiset' kirjaimet.
Valentine kertoo pikkuj«tun Ruot­sin
täitl^ilijämaailmasta. sattui
vanhoina hyvinä aikoina, silloin ni­mittäin,
kun maalari Tömeman sai
tehtäväkseen koristaa Ruotsin valtio-päivätalon
freskomaaläuksin. Kun
hän- jiiuri oli parastaikaa niitä val­mistamassa,
sattui itämä muistele­mamme
tapaus. Maalari Törneman
katsoi itse kuuluvansa siihen aikaan'
nuoreen maaläripolveeri, niihin, jotka
edustivat uutta aikaa. Mutta oli ole­massa
sillöiii vieläkin nuorempi maa-laripoiVi,
ja se tunsi ja piti Törne-maiiiä
hiaindstavaiiä miähtihä, jo oli
heidäh'tiellään;
Kini4iän Mis efäänäpäivänä oli me-nössa
valtiopäivätäloort maalaamaan,
hän- tapasi -niioren -miehen, joka oi­kein
kiehui -raivosta; tuijotti häneen
silmätterat laajenneina ja kähisi kiuk^
kuisesti:
— Te maalaatte rahojen vuoksi!
Törneman ei jäänyt vastausta vel­kaa.
Päu, kuului vain, kun hän antoi
nuorelle miehelle kajahtavan korva­puustin
ja huudahti:
— Ja te maalaatte kunnian tähden.
Jokainen maalaa sen tähden, jota
hän parhaiten tarvitsee!
Tämä tarinan nuori mies oli Isaac
Grunewald, joka nyt itse on viettänyt
viime päivinä vibikymmeritävuotis-jtihlaaiiäa
ja on saanut osakseen kai
riittäVästf seis kunniaa että rahaa;
Kultin vuöföstäah kuuluu vanhaaii
sukupolveen.
• •' / • oQo : ' • ;
-•^Siltitiii viinatrokarien ja viinanr
keit^en reftgäsfinitä
«Ne nienee.ilinftBu'' 'yx^^^n: l
*rvidä» sitten »oitibfsiv^
hitt p^^Mdj^Valiöissa löydetty, löy^
tyi äskettäin Houston Garage-auto-.
taUista Maähattaiiissa. , Poliisien,
saajiiksi joutui 2,000 ^ gallonaani
"raakaa-viinaa?' ja^ renkaan miehis- .
tä tuli vangituksi 51.