1954-03-27-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLmTJ)
U E K K I , the only Flimlah Uterary weekly In CsxmOm
MAOished and priiit«d by the Vapaus Publishing Company
limlted. 100>102 Elm Street West, Sudbury, Qntark».
Reglstexed at the Post Office Department, Ottava, as
•econd cla&s matter.
JAMd ihnestyy joknisen viikon lauantaina 12 si-ndsena,
•isUtften parasta kaunokirjallasta Ja tieteellistä luettavaa.
mLAUSBINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta %4.50
0 kuukautta 2^
1 vuosikerta .....$3.50
• kuukautta 2.00
S kuukautta L25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä julfälstava muisto-väny
$1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilfipäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Umited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street We6t, Sudbury. Ontario.
Toimittoja: J . W. Saari.
AslamiSiille myönnetään 15 prosentin palkkio!^ _ .
LIEKKI
p. O. e o x 6» 8UDBUR7, ONT.
Toimituksen Iculoiasta
Jos muistamme aivan oikein, tehtiin lehtemme kustannusliikkeen
viimeksipidetyssä yhtiökokouksessa päätös, että Liekin
levityskampanja j*ärjestetään ensi syksynä. Kuten aikaisemmissakin
kampanjoissa, tämän kampanjan käyminen ei
keskity yksinomaan asiamiesten toiminnaksi, vaan, siihen on
tarkoituksena saada kaikki Liekin lukijat ja ystävät osallisiksi,
koska vain siten saadaan parhaat tulokset. AJjateJkaam-me,
että jokainen Liekin tilaaja hankkii yhden uuden tilaajan,
mikä ei ole mahdotonta, niin miten onnistunut kampanja
tästä syntyykäänI
Liekki on tullut tunnetuksi kaunokirjallisena lehtenä niin
tällä mantereella kuin Suomessakin. Liekin ystävien kaukaiset
omaiset ja tuttavat haluavat tutustua tässä maassa i l mestyvään
suomalaiseen kaundjkirjalliseen lehteen, johon
kaikki hikijat \-oivat kirjoittaa, eivätkä vain harvat valitut.
Liekki on vuosien ajat palvellut tässä maassa ja 'Suomessa
olevien omaisten välisenä yhdyslankana. Liekissä kuvastuu
tämän maan suomalaisien elämä, heidän toimintansa ja ajattelunsa,
heidän kirjalliset harrastieksensä ja ne huomioidaan
suurella mielenkiinnolla myöskin Suomessa, josta valtaosa
Liekin lukijoiLa onjähtöisin ja jossa melkein jokaisella meillä
on niin ystäviä kuin omaisiakin. Liekki on saanut myöskin
useita kirjoittajia Suomesta ja näiden kirjoittajien kertomukset
ja kirjoitukset ovat täällä aivan yhtä mielenkiintoisia
kuin täkäläistenkin kirjoittajien kirjoitukset ovat Suomessa.
Tulevasta kampanjasta on oikeastaan vielä liian aikaista
puhua, halusimme vain mainita asiasta vain muutamalla sanalla
etukäteen. Olemme vakuuttuneet siitä, että Liekin ystävät
tekevät parhaansa tässä kampanjassa samoin kuin aika
i sem m issa k i n.
» » *
€ S J : n O. laulu- ja soittojuhlakin lähenee. Tänä vuonna se
pidetään Timminsissä, kuten tiedetään. Kaikkialla, missii
SJ:n osastojen kuorot ovat toiminnassa, tehdään valmisteluja
tämän suurjuhlamme hyväksi. Keholtamme kaikkia laulu-taitoisia
henkilöitä liittymään kuoroihin, että saamme entistä
suuremmat laulajien joukot osallistumaan näihin arvojuhliin.
Toinenkin suurjuhla pidetään tänä kesänä, nimittäin urheiluväen
liittojuhla. Se pidetään Torontossa. «Keholtamme
myöskin kaikkia pitämään tämän suuren juhlan mielessään.^
Toronton Tarmola on silloin kauneimmillaan.
Lehtien lukijat ovat huomanneet, että länsimaiden taholta
elvytetään uudelleen Saksan sotilasmahtia, jonka kehitys on
johtanut kahteen viimeksikäytyyn maailmansotaan. Äskeisten
uutisten ^perusteella ilmenee, että länsimaat aikovat muodostaa
länsi-Saksassa oOO.öOO miestä käsittävän ase\x)iman.
Monet Euroopan maat ovat ottaneet tämän tiedon vastaan
h\-\-in ikävin tuntein, sillä miljoonilla ihmisillä on vielä tuoreessa
muistissa, mitä Saksan sotilasmahti merkitsi heille
viime sodan aikana.
On muuten ihmeellistä, mitä varten tuollaista armeiiaa
luodaan. Mitään todellista vaaraa ei Kuroopassa ole uhkia-massa
miltään taholta, vaan oletettu vaara on kehitetty ioit-tenkin
sotahulhijen aiwissa. samojen sotahullujen. jotka riehuvat
tälläkin mantereella. Aseistukseen uhrataan miljoonia,
mutta silti ei ole tarp>eeksi kouluja, ei ole sairaaloita. Luon-
Doniäfleslv-fcsen mukaisesti olisi paljon enenmiän loogillista
Siru 2 Lauaniaiiuu mialiskuun
Löytö ja näky
Kirj. FAARI ja Lantanan haalilla
iltamassa lausunut ' E M I L AHO
LUON värsyt nää helmikuulla
täällä Floridan kesäises maas
oikein rehevällä naurusuulla,
talven viestin mä huudahdan taas.
Muinoin maantietä tallustelin,
vietin metsissä kesäiset yöt,
kiertoteitä vain samoelin,
silloin esteenä ei olleet työt.
Löysin Floridan lämpimän niemen,
Löysin Lantanan kaupungin pienen,,
jc\ssa talvellakin lämpöä saa.
tässä pysähdyin katselemaan.
Ja jnitäkö näinkään täällä?
Se on monille arvoitus,
jotka kävelevät lumella ja jäällä
yllään vahva talvivaatetus.
Sen näin miten michctki:: talilla
istui törmällä sannikos
heikko uimapuku vain päällä,
meren rannalla auringos.
Naiset pukee vicl' kevyetnmin,
ujon kohdalla on peite vaan,
ujon miehiltä hempeimmän
lemmen silmäyksen h£ saa.
Vaikka aallot ne vaahtoisina vierii,
vesi suolainen lämmintä lie
koska istu jäin halu mieli
rannan sannrkolta aaltoihin vie.
Elon iltaan jos matkaa viel ÖM pätkä,
saneli elleenkin sen mitä nään:
Vaikka olenkin saapastelu-jätkä,
tänn^ elämään ja kuolemaan jään.
Sinnikäs velka
Jokainen suomalainen tietää, e t t ä v.
1923 Amerikka lainasi Suomelle 315
miljoonaa markkaa. Suomi on maksanut
tunnollisesti tätä velkaa takaisin
Amerikalle ja saanut tunnustusta maana,
"joka maksaa velkansa". V. 1952
mennessä tätä velkaa oli maksettu korkoina
ja lyhennyksinä 760 miljoonaa
markkaa ja samaan aikaan oli vielä
maksamatta 688 miljoonaa markkaa.
iXäin kertov^at tilastot.
Miten sitten on mahdollista, että velka,
joka oli alunperin 315 miljoonaa
markkaa, jota on jo maksettu 760 miljoonaa
ja vielä on maksamatta yli 600
miljoonaa? Asian laita on siten, että
Amerikka antoi velan dollareina, mutta
Suomen hallitus pitää velkaa kirjoissaan
luonnollisesti markkoina ja lyhentäessään
velkaa, joutuu ostamaan markoilla
dollareita. Inflatiolla on siis
kyntensä pelissä.
Mielestämme Suomi tekisi paljon viisaammin
kun jättäisi tuollaisen aina
lisääntyvän velan maksamatta ja ottaisi
nimen: "Maa, joka ei maksa kaikenlaisia
velkoja."'
pitää huoli tässäkin maassa siitä, että
lapsilla olisi koulutilaa, sairaaloissa olisi
tilaa sairaille, vanhuksilla ja työkyvyttömillä
olisi kunnollista elintasoa
vastaava eläke. Mutta niin ei ole. Nykyään
kilpaillaan vain aseistuksesta,
ollaan ylpeitä siitä, mikä maa kykenee
enemmän uhraamaan ^ron maksajien
varoja sotatarkoituksiin. Silloin vasta
voitaisiin ylpeillä, jos sotatarkoituksiin
menevät biljoonat käytettäisiin yhteiskunnallisen
huollon parantamiseen ja
nuorison kehittämiseen sellaiseksi, että
se voi ottaa paikkansa silloin, kun sen
toimintaa tarvitaan yhteiskunnan ohjaksissa.
Toivottavasti tulee vielä sekin aika.
että sotatarkoituksiin nykyään uhrattavat
rahat käytetään nuorison kunnollisen
kasvattamisen ja vanhusten paremman
huollon hyväksi.
27 p&iTinä. 1954
Purjehtiiko Amerikka Kii:
LU K I J A ehkä odottaa meiltä vastausta suora}tai=
sikossa esitettyyn kysymykseen, samalla kmvgj^ :^
ihmettelee koko kysymyksen tarkoitusta. Onko'
symys jostakin suurisuuntaisesta invaasiosta
malliin tai uudesta operatio ' I s o 'Raa'asta'7 |
semme lukijaa ilmoitamme heti alkuun, ettei näia ^jfe'
laita, mutta itse "kysymykseen vastaamisen jät--
myöhemmäksi ja aloitamme 'koko jutun alusta.
Yleensä ollaan melko yksimielisiä siitä, että maa ^
sin auringosta, eli toisin sanoen, se j a toiset kiertc
aurinkoäidin lapski.
Joku ehkä kysyy nyt isää. Ja toden totta,
tiedemiesten väitteiden mukaan olemassa.
(Itse-maan syntyaustapahtiinaa ei viimeisimpien
mukaan ole <]4iat-seri fcommempt k u in että isä
lennellessä%i on shriiiittatmt Wringo melko läheltä,"
tanut vetovoimallaan voima!kkaan vuoksi-luode ilmiön tai
sinkertaisemmin sanoen "pullistuman" sen pinnasta
päis§yt tästä irti kaasukielekkeen, joka on jakautunut-'
paan kappaleeseen. (Nämä avaruuteen sinkoutuneet
massat ovat sitten löytäneet omat ratansa ja muovau
kiertotähdiksi.
Siten sekin kaasumassa, josta maapallomme on läli
pyörittyään muutamia kymmeniä tuhansia vuosia kuin
taikina leipurin käsissä, sai vihdoin jäähtyessään yhä tii
män muodon, kunnes lopulta 'kiinteä kuori ympäröi sen
feäksi käynyttä pintaa. 'Niille, jotka eivät ole päivän
iufharitarkkoja, voimme ilmoittaa, että tuosta hetkest*!''
myös on pidettävä /maan varsinaisena synt^-mäpäiväni
kulunut noin 2,000,000,000 vuotta'.
Olemme nyt puhuneet äidistä j a lapsesta, joten jatkak:
me saman tien lapsenlapsestakin eli kuusta. ^Muistuu
mieleeni tarina entisestä riijuuparista, joka kuutamoiltana
tuskeli — niin, missä lie istunutkin. Jöka. tapaijlsessa
vastus teki tyttöön vaikutuksensa ja hän kuiskasi v im
'•'Katsos'Kalle'kuinka kaunis kuu", mihin Kalle kuitenkin jn
rosti vastasi: '""Kuu kun kuu."
Kuu kun kuu juuri sitenhän sitä helposti ajatellaan
huttaessa kuista. Mutta eräiden tiedemiesten väittämän r
kaan ei asia sentään ole aivan niin yksinkertainen, liekö '
ten laskettava meidän, maan asukkaiden "turhämaisiiudeQ
liin, mutta joka tapauksessa he pitävät kuutamme'erään
sena erikoistapauksena. INäitten lastenlapsien syntymä
itse asiassa kuulemma ollut jokseerikin sarnantapainen k'
äitiensäkin, auringon vain hoidellessa isän virkaa, mutta
meidän maamme kohdalla on iloinen perhetapahtuma väit'
män mukaan lykkäytynyt niin pitkälle, ettei aurinko olek'
temmannut irti mitään kaasumassaa vaan osan maan io k'~
teäksi muuttunutta kuorta kuuksi taivaalle kumottamaan.
Ja sitten — sanojensa vakuudeksi nuo tiedemiehet viittai-vat
peukalollaan Tyyntä'Valtamerta ja sanovat:
"Siinä on kuoppa kuuri jäljiltä."
Mutta älkää toki vielä antako mielikuvituksenne pysähtiä
laukassaan, sillä jatkoa seuraa. Jäljelle j ä ä n y t osa m"
kuorta j ^ i kellumaan — niin — kellumaan, mutta niissä. V
dessäkö ehkä? 'Ei, vaan maan graniittikuoren alapuolella
van basaltti'kerroksen pinnalle. Tuo basalttrkerrostuma
väittämän mukaan ole noihin aikoihin vielä ollut niin jä-meässä
tilassa kuin nykyisin, ja siten maan kuoren jäännökset
eivät olekaan pysyneet paikallaan, vaan n i i h i n vaikuttavs
voimat, maan pyörimisen aiheuttama keskipaikoisuusvo:na
j a n.s. länsivoima, joka aiheutuu kuun vetovoimasta, ovatpfr
tyneet siirtelemään niit» tuolla basalttialustallaan. Eräinä
vaiheessa ovat 'kahteen osaan jakaantuneet kuoren iäänBii
set törmänneet vastakkain päiväntasaajan tieni'iHa ja patoutuneet,
jolloin "länsivoima'' on vähitellen kuljettanut eräi
kappaleet — lEtelä- ja Pohjois-Am^rikan — kauaksi länteen.
Xyt moni lukija jo varmasti räpyttelee s i l m i ä ä n ja kysn-
"'Pitääkö tuota uskoa?'' Niin teemme mekin j a monet t;t(l^
^miehet sanovat e t t ä ei. Mutta vuosisadan vaihteen t;enoii!i
pitivät eräät t ä t ä teoriaa jopa todistettunakin. OH suor^ft!»
mittauksia ja ne osoittivat, että Grönlanti oli 33 vuoden inkana
loitonnut keskimäärin noin metrin vuodessa Euroopi-ta.
Myöhemmin on 'kuitenkin voitu osoittaa mittaustulot*
virheelliseksi. Se ei ole kuitenkaan saanut teorian kannattt
jia luopumaan siitä. fXyt he vain sanm-at. että tässä vaiiK*"
sa on basalttikerroksen pitemmälle ehtinyt jähmettyminen.'''
ankkuroinut mantereet paikoilleen.
Tällä hetkellä siis vastaavatkin sekä manner!iikuntaieo
rian kannattajat että sen vastustajat otsikon esittämään
.symykseen: ^ ' E i , Amerikka ei purjehdi Kiinaan. Mutta s^
sijaan, liekö sitten jatkuvaisuuden lain vaikutuksesta, e^'*'^
amerikkalaisilla tuntuu olevan kovin suuri halu puueb'-^
sinne. He eivät kuitenkaan ole muistaneet — kuten airiiP^
täisi muistaa vierailulle lähdettäessä — j ä t t ä ä aseit i in
Siksi on heidänkin purjehduksensa väkisinkin jahmett\T?^
paikoilleen jo Koreassa.
HOMO SAPIKN>
Lauttaliikenne -Nova Scotian ja Uuden Englan n in
den\-älillä alkanee V. 1955. Lautta Voi kuljettaa
ja kuusisataa matkustajaa. Se kulkee kaksi kertaa [>äi^
Bay of Fundyn poikki Yarmouthista, N . S. Bar \{^rbor^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 27, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-03-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540327 |
Description
| Title | 1954-03-27-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLmTJ) U E K K I , the only Flimlah Uterary weekly In CsxmOm MAOished and priiit«d by the Vapaus Publishing Company limlted. 100>102 Elm Street West, Sudbury, Qntark». Reglstexed at the Post Office Department, Ottava, as •econd cla&s matter. JAMd ihnestyy joknisen viikon lauantaina 12 si-ndsena, •isUtften parasta kaunokirjallasta Ja tieteellistä luettavaa. mLAUSBINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta %4.50 0 kuukautta 2^ 1 vuosikerta .....$3.50 • kuukautta 2.00 S kuukautta L25 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julfälstava muisto-väny $1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilfipäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Umited. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street We6t, Sudbury. Ontario. Toimittoja: J . W. Saari. AslamiSiille myönnetään 15 prosentin palkkio!^ _ . LIEKKI p. O. e o x 6» 8UDBUR7, ONT. Toimituksen Iculoiasta Jos muistamme aivan oikein, tehtiin lehtemme kustannusliikkeen viimeksipidetyssä yhtiökokouksessa päätös, että Liekin levityskampanja j*ärjestetään ensi syksynä. Kuten aikaisemmissakin kampanjoissa, tämän kampanjan käyminen ei keskity yksinomaan asiamiesten toiminnaksi, vaan, siihen on tarkoituksena saada kaikki Liekin lukijat ja ystävät osallisiksi, koska vain siten saadaan parhaat tulokset. AJjateJkaam-me, että jokainen Liekin tilaaja hankkii yhden uuden tilaajan, mikä ei ole mahdotonta, niin miten onnistunut kampanja tästä syntyykäänI Liekki on tullut tunnetuksi kaunokirjallisena lehtenä niin tällä mantereella kuin Suomessakin. Liekin ystävien kaukaiset omaiset ja tuttavat haluavat tutustua tässä maassa i l mestyvään suomalaiseen kaundjkirjalliseen lehteen, johon kaikki hikijat \-oivat kirjoittaa, eivätkä vain harvat valitut. Liekki on vuosien ajat palvellut tässä maassa ja 'Suomessa olevien omaisten välisenä yhdyslankana. Liekissä kuvastuu tämän maan suomalaisien elämä, heidän toimintansa ja ajattelunsa, heidän kirjalliset harrastieksensä ja ne huomioidaan suurella mielenkiinnolla myöskin Suomessa, josta valtaosa Liekin lukijoiLa onjähtöisin ja jossa melkein jokaisella meillä on niin ystäviä kuin omaisiakin. Liekki on saanut myöskin useita kirjoittajia Suomesta ja näiden kirjoittajien kertomukset ja kirjoitukset ovat täällä aivan yhtä mielenkiintoisia kuin täkäläistenkin kirjoittajien kirjoitukset ovat Suomessa. Tulevasta kampanjasta on oikeastaan vielä liian aikaista puhua, halusimme vain mainita asiasta vain muutamalla sanalla etukäteen. Olemme vakuuttuneet siitä, että Liekin ystävät tekevät parhaansa tässä kampanjassa samoin kuin aika i sem m issa k i n. » » * € S J : n O. laulu- ja soittojuhlakin lähenee. Tänä vuonna se pidetään Timminsissä, kuten tiedetään. Kaikkialla, missii SJ:n osastojen kuorot ovat toiminnassa, tehdään valmisteluja tämän suurjuhlamme hyväksi. Keholtamme kaikkia laulu-taitoisia henkilöitä liittymään kuoroihin, että saamme entistä suuremmat laulajien joukot osallistumaan näihin arvojuhliin. Toinenkin suurjuhla pidetään tänä kesänä, nimittäin urheiluväen liittojuhla. Se pidetään Torontossa. «Keholtamme myöskin kaikkia pitämään tämän suuren juhlan mielessään.^ Toronton Tarmola on silloin kauneimmillaan. Lehtien lukijat ovat huomanneet, että länsimaiden taholta elvytetään uudelleen Saksan sotilasmahtia, jonka kehitys on johtanut kahteen viimeksikäytyyn maailmansotaan. Äskeisten uutisten ^perusteella ilmenee, että länsimaat aikovat muodostaa länsi-Saksassa oOO.öOO miestä käsittävän ase\x)iman. Monet Euroopan maat ovat ottaneet tämän tiedon vastaan h\-\-in ikävin tuntein, sillä miljoonilla ihmisillä on vielä tuoreessa muistissa, mitä Saksan sotilasmahti merkitsi heille viime sodan aikana. On muuten ihmeellistä, mitä varten tuollaista armeiiaa luodaan. Mitään todellista vaaraa ei Kuroopassa ole uhkia-massa miltään taholta, vaan oletettu vaara on kehitetty ioit-tenkin sotahulhijen aiwissa. samojen sotahullujen. jotka riehuvat tälläkin mantereella. Aseistukseen uhrataan miljoonia, mutta silti ei ole tarp>eeksi kouluja, ei ole sairaaloita. Luon- Doniäfleslv-fcsen mukaisesti olisi paljon enenmiän loogillista Siru 2 Lauaniaiiuu mialiskuun Löytö ja näky Kirj. FAARI ja Lantanan haalilla iltamassa lausunut ' E M I L AHO LUON värsyt nää helmikuulla täällä Floridan kesäises maas oikein rehevällä naurusuulla, talven viestin mä huudahdan taas. Muinoin maantietä tallustelin, vietin metsissä kesäiset yöt, kiertoteitä vain samoelin, silloin esteenä ei olleet työt. Löysin Floridan lämpimän niemen, Löysin Lantanan kaupungin pienen,, jc\ssa talvellakin lämpöä saa. tässä pysähdyin katselemaan. Ja jnitäkö näinkään täällä? Se on monille arvoitus, jotka kävelevät lumella ja jäällä yllään vahva talvivaatetus. Sen näin miten michctki:: talilla istui törmällä sannikos heikko uimapuku vain päällä, meren rannalla auringos. Naiset pukee vicl' kevyetnmin, ujon kohdalla on peite vaan, ujon miehiltä hempeimmän lemmen silmäyksen h£ saa. Vaikka aallot ne vaahtoisina vierii, vesi suolainen lämmintä lie koska istu jäin halu mieli rannan sannrkolta aaltoihin vie. Elon iltaan jos matkaa viel ÖM pätkä, saneli elleenkin sen mitä nään: Vaikka olenkin saapastelu-jätkä, tänn^ elämään ja kuolemaan jään. Sinnikäs velka Jokainen suomalainen tietää, e t t ä v. 1923 Amerikka lainasi Suomelle 315 miljoonaa markkaa. Suomi on maksanut tunnollisesti tätä velkaa takaisin Amerikalle ja saanut tunnustusta maana, "joka maksaa velkansa". V. 1952 mennessä tätä velkaa oli maksettu korkoina ja lyhennyksinä 760 miljoonaa markkaa ja samaan aikaan oli vielä maksamatta 688 miljoonaa markkaa. iXäin kertov^at tilastot. Miten sitten on mahdollista, että velka, joka oli alunperin 315 miljoonaa markkaa, jota on jo maksettu 760 miljoonaa ja vielä on maksamatta yli 600 miljoonaa? Asian laita on siten, että Amerikka antoi velan dollareina, mutta Suomen hallitus pitää velkaa kirjoissaan luonnollisesti markkoina ja lyhentäessään velkaa, joutuu ostamaan markoilla dollareita. Inflatiolla on siis kyntensä pelissä. Mielestämme Suomi tekisi paljon viisaammin kun jättäisi tuollaisen aina lisääntyvän velan maksamatta ja ottaisi nimen: "Maa, joka ei maksa kaikenlaisia velkoja."' pitää huoli tässäkin maassa siitä, että lapsilla olisi koulutilaa, sairaaloissa olisi tilaa sairaille, vanhuksilla ja työkyvyttömillä olisi kunnollista elintasoa vastaava eläke. Mutta niin ei ole. Nykyään kilpaillaan vain aseistuksesta, ollaan ylpeitä siitä, mikä maa kykenee enemmän uhraamaan ^ron maksajien varoja sotatarkoituksiin. Silloin vasta voitaisiin ylpeillä, jos sotatarkoituksiin menevät biljoonat käytettäisiin yhteiskunnallisen huollon parantamiseen ja nuorison kehittämiseen sellaiseksi, että se voi ottaa paikkansa silloin, kun sen toimintaa tarvitaan yhteiskunnan ohjaksissa. Toivottavasti tulee vielä sekin aika. että sotatarkoituksiin nykyään uhrattavat rahat käytetään nuorison kunnollisen kasvattamisen ja vanhusten paremman huollon hyväksi. 27 p&iTinä. 1954 Purjehtiiko Amerikka Kii: LU K I J A ehkä odottaa meiltä vastausta suora}tai= sikossa esitettyyn kysymykseen, samalla kmvgj^ :^ ihmettelee koko kysymyksen tarkoitusta. Onko' symys jostakin suurisuuntaisesta invaasiosta malliin tai uudesta operatio ' I s o 'Raa'asta'7 | semme lukijaa ilmoitamme heti alkuun, ettei näia ^jfe' laita, mutta itse "kysymykseen vastaamisen jät-- myöhemmäksi ja aloitamme 'koko jutun alusta. Yleensä ollaan melko yksimielisiä siitä, että maa ^ sin auringosta, eli toisin sanoen, se j a toiset kiertc aurinkoäidin lapski. Joku ehkä kysyy nyt isää. Ja toden totta, tiedemiesten väitteiden mukaan olemassa. (Itse-maan syntyaustapahtiinaa ei viimeisimpien mukaan ole <]4iat-seri fcommempt k u in että isä lennellessä%i on shriiiittatmt Wringo melko läheltä," tanut vetovoimallaan voima!kkaan vuoksi-luode ilmiön tai sinkertaisemmin sanoen "pullistuman" sen pinnasta päis§yt tästä irti kaasukielekkeen, joka on jakautunut-' paan kappaleeseen. (Nämä avaruuteen sinkoutuneet massat ovat sitten löytäneet omat ratansa ja muovau kiertotähdiksi. Siten sekin kaasumassa, josta maapallomme on läli pyörittyään muutamia kymmeniä tuhansia vuosia kuin taikina leipurin käsissä, sai vihdoin jäähtyessään yhä tii män muodon, kunnes lopulta 'kiinteä kuori ympäröi sen feäksi käynyttä pintaa. 'Niille, jotka eivät ole päivän iufharitarkkoja, voimme ilmoittaa, että tuosta hetkest*!'' myös on pidettävä /maan varsinaisena synt^-mäpäiväni kulunut noin 2,000,000,000 vuotta'. Olemme nyt puhuneet äidistä j a lapsesta, joten jatkak: me saman tien lapsenlapsestakin eli kuusta. ^Muistuu mieleeni tarina entisestä riijuuparista, joka kuutamoiltana tuskeli — niin, missä lie istunutkin. Jöka. tapaijlsessa vastus teki tyttöön vaikutuksensa ja hän kuiskasi v im '•'Katsos'Kalle'kuinka kaunis kuu", mihin Kalle kuitenkin jn rosti vastasi: '""Kuu kun kuu." Kuu kun kuu juuri sitenhän sitä helposti ajatellaan huttaessa kuista. Mutta eräiden tiedemiesten väittämän r kaan ei asia sentään ole aivan niin yksinkertainen, liekö ' ten laskettava meidän, maan asukkaiden "turhämaisiiudeQ liin, mutta joka tapauksessa he pitävät kuutamme'erään sena erikoistapauksena. INäitten lastenlapsien syntymä itse asiassa kuulemma ollut jokseerikin sarnantapainen k' äitiensäkin, auringon vain hoidellessa isän virkaa, mutta meidän maamme kohdalla on iloinen perhetapahtuma väit' män mukaan lykkäytynyt niin pitkälle, ettei aurinko olek' temmannut irti mitään kaasumassaa vaan osan maan io k'~ teäksi muuttunutta kuorta kuuksi taivaalle kumottamaan. Ja sitten — sanojensa vakuudeksi nuo tiedemiehet viittai-vat peukalollaan Tyyntä'Valtamerta ja sanovat: "Siinä on kuoppa kuuri jäljiltä." Mutta älkää toki vielä antako mielikuvituksenne pysähtiä laukassaan, sillä jatkoa seuraa. Jäljelle j ä ä n y t osa m" kuorta j ^ i kellumaan — niin — kellumaan, mutta niissä. V dessäkö ehkä? 'Ei, vaan maan graniittikuoren alapuolella van basaltti'kerroksen pinnalle. Tuo basalttrkerrostuma väittämän mukaan ole noihin aikoihin vielä ollut niin jä-meässä tilassa kuin nykyisin, ja siten maan kuoren jäännökset eivät olekaan pysyneet paikallaan, vaan n i i h i n vaikuttavs voimat, maan pyörimisen aiheuttama keskipaikoisuusvo:na j a n.s. länsivoima, joka aiheutuu kuun vetovoimasta, ovatpfr tyneet siirtelemään niit» tuolla basalttialustallaan. Eräinä vaiheessa ovat 'kahteen osaan jakaantuneet kuoren iäänBii set törmänneet vastakkain päiväntasaajan tieni'iHa ja patoutuneet, jolloin "länsivoima'' on vähitellen kuljettanut eräi kappaleet — lEtelä- ja Pohjois-Am^rikan — kauaksi länteen. Xyt moni lukija jo varmasti räpyttelee s i l m i ä ä n ja kysn- "'Pitääkö tuota uskoa?'' Niin teemme mekin j a monet t;t(l^ ^miehet sanovat e t t ä ei. Mutta vuosisadan vaihteen t;enoii!i pitivät eräät t ä t ä teoriaa jopa todistettunakin. OH suor^ft!» mittauksia ja ne osoittivat, että Grönlanti oli 33 vuoden inkana loitonnut keskimäärin noin metrin vuodessa Euroopi-ta. Myöhemmin on 'kuitenkin voitu osoittaa mittaustulot* virheelliseksi. Se ei ole kuitenkaan saanut teorian kannattt jia luopumaan siitä. fXyt he vain sanm-at. että tässä vaiiK*" sa on basalttikerroksen pitemmälle ehtinyt jähmettyminen.''' ankkuroinut mantereet paikoilleen. Tällä hetkellä siis vastaavatkin sekä manner!iikuntaieo rian kannattajat että sen vastustajat otsikon esittämään .symykseen: ^ ' E i , Amerikka ei purjehdi Kiinaan. Mutta s^ sijaan, liekö sitten jatkuvaisuuden lain vaikutuksesta, e^'*'^ amerikkalaisilla tuntuu olevan kovin suuri halu puueb'-^ sinne. He eivät kuitenkaan ole muistaneet — kuten airiiP^ täisi muistaa vierailulle lähdettäessä — j ä t t ä ä aseit i in Siksi on heidänkin purjehduksensa väkisinkin jahmett\T?^ paikoilleen jo Koreassa. HOMO SAPIKN> Lauttaliikenne -Nova Scotian ja Uuden Englan n in den\-älillä alkanee V. 1955. Lautta Voi kuljettaa ja kuusisataa matkustajaa. Se kulkee kaksi kertaa [>äi^ Bay of Fundyn poikki Yarmouthista, N . S. Bar \{^rbor^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-03-27-02
